2013-05-24 Opettaja: Valmistavasta koulutuksesta kohti omia unelmia

[Saippuakupla]

Kohti omia unelmia

Tämä on ollut nuorille kotipesä, josta he ponnistavat maailmalle. Heiltä on vaadittu paljon, mutta myös se on ollut tärkeää, että koulu tuntuu heistä turvalliselta.

Näin kuvaa Helsingin Vuosaaren lukion lukioon valmistavaa luva-koulutusta ryhmän ohjaaja, sosiaalipsykologi Katja Mannerström.

Vuosaaren lukion opiskelijoista joka viides on vieraskielinen. Lukio aloitti luva-koulutuksen syksyllä 2011. Vuoden mittaisessa valmennuksessa oli nyt toinen ryhmä, 15 nuorta.

Koulutus on osa Osallisena Suomessa -hanketta ja suunnattu lukioon aikoville maahanmuuttajanuorille, jotka tarvitsevat tukea suomen kielessä ja opiskelutaidoissa.

Luva-ryhmässä nuoret voivat parantaa suomen taitoaan, korottaa arvosanojaan ja valmentautua lukioon. Vuosaaren ryhmä kertasi syksyllä perusopetuksen asioita, keväällä suunnattiin katse lukioon. Kaikki suorittivat joitakin lukiokursseja taide- ja taitoaineista reaaliaineisiin.

Luva-koulutus on tärkeää integroida lukion toimintaan. Valtaosa Vuosaaren ensimmäisestä luva-ryhmästä jatkoi opintojaan lukiossa.Ryhmän oppilaiden taustat ovat hyvin erilaisia. Ryhmäytyminen on tärkeä osa luvan toimintaa, ja se onkin sujunut hyvin.

Yksilöllistä ohjausta ryhmäläiset tarvitsevat paljon. Eniten puurrettavaa on heillä, jotka ovat asuneet Suomessa vähiten aikaa. Kielen oppiminen lyhyessä ajassa on työlästä.

– Toisinaan kielivaikeuksien alta paljastuu muita ongelmia. Oppilaalla voi olla lukivaikeuksia, oppimisvaikeuksia tai sosiaalisia ongelmia, suomea toisena kielenä opettava Annukka Bösinger, Mannerströmin työpari, kertoo. Taustalla vaikuttaa myös vanhempien koulutustaso.

– Uskon, että vanhemmat arvostavat koulutusta, mutta heillä voi kielitaidon puutteiden vuoksi olla vaikeuksia yhteydenpidossa kouluun. Wilma-viestit eivät välity. Opiskelun ymmärtämisessä voi olla kuilu sukupolvien välillä, mutta jos vanhemmat eivät tunne suomalaista koulua tai eivät osaa lukea tai kirjoittaa, on kuilu myös kulttuurinen, Mannerström toteaa.

Mannerström kertoo luva-ryhmäläisille suomalaisesta yhteiskunnasta alkaen siitä, kuinka hoidetaan raha-asioita ja kuinka haetaan kesätöitä. Hän opastaa nuoria kulkemaan koulupolkua ja kohti omia unelmia. Paljon on kiinni oppilaan omasta motivaatiosta. Vantaan Tikkurilan lukio on yli tuhannella opiskelijallaan Suomen suurin päivälukio. Opiskelijoista kymmenen prosenttia on maahanmuuttajia tai vieraskielisiä.

Projektipäällikkö Hoda Shabrokh on vetänyt syksystä 2011 lukiohanketta, joka tukee maahanmuuttajien opintoja Tikkurilan ja Lumon lukioissa Vantaalla. Myös tämä projekti kuuluu Osallisena Suomessa -hankkeeseen.

[...]

Määrä kasvaa

- Joka neljäs vieraskielinen nuori jatkaa opintoja lukiossa. Suomenkielisistä nuorista lukion aloittaa joka toinen.
- Helsingin lukiolaisista vieraskielisiä on 8 prosenttia, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 10 prosenttia. Koko maassa vieraskielisten osuus lukiolaisista on 3 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 5 prosenttia.
- Joidenkin ennusteiden mukaan vuonna 2030 joka neljäs 16–19-vuotias helsinkiläisnuori olisi taustaltaan vieraskielinen.

http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPage%2Fjuttusivu&cid=1351276519632&juttuID=1355755372674

Osallisena Suomessa -hanke

Osallisena Suomessa -hanke on yksi suurimmista vireillä olevista maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamiseen tähtäävistä hankkeista. Hanke kehittää maahanmuuttajien koulutusta, työllistymistä ja yhteiskunnallisia valmiuksia.

http://www.tem.fi/osallisenasuomessa

Sankariainesta -- kolmen lukiolaisen tarina on lyhytdokumentti kolmesta Tikkurilan lukion opiskelijasta. Maahanmuuttajataustaiset Pavel, Khadan ja Marlen kertovat siitä, miten he ovat kukin löytäneet tiensä lukioon ja minkälaisia tulevaisuuden haaveita heillä on. Opiskelijat pohtivat ja avaavat katsojalle lukiossa opiskelun haasteita ja mahdollisuuksia omien kokemustensa kautta.

Dokumentti on suunnattu kaikille peruskoulun päättövaiheessa oleville opiskelijoille ja sen tarkoituksena on kannustaa erityisesti maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita näkemään lukio-opinnot varteenotettavana vaihtoehtona.

Dokumentti soveltuu opetuskäyttöön ja opintojen ohjaukseen niin peruskouluissa kuin lukio-opintojen alkuvaiheessa. Dokumentin tarkoituksena on toimia keskustelun herättäjänä oppilaiden jatkopolkujen pohdinnassa sekä lukion alkuvaiheen motivaattorina.

Lisätietoja ja opetusmateriaalia:
hyvatkaytannot.oph.fi

Dokumentin on tuotettu Vantaan sivistystoimen, Osallisena Suomessa -lukiohankeen sekä Tikkurilan lukion yhteistyöllä.

http://www.youtube.com/watch?v=i_mq5z0SNuI

[Micke90]

Onhan se sankarillista, että mamut ovat päässeet lukioon. Ihailtavaa! 

[Katarina.R]

Kuullostaa oikein hyvältä toiminnalta. Nuoret jotka ovat muuttaneet lapsena/nuorena Suomeen ovat erityisen hankalassa tilanteessa. Opiskella pitäisi mutta kielitaito ei vielä riitä kunnolla, sosiaalinen asema on heikko (joka on erityisesti murrosikäisille tuhoisaa) ja vanhemmat eivät pysty tukemaan nuoren opiskelua.

[TheVanishedTerrorist]

Onhan se sankarillista, että mamut ovat päässeet lukioon. Ihailtavaa! 

Noin heikkolahjaisia ei pitäisi ottaa maahan. Ei ole muuta kuin harmia ja tuottavat valtavasti ylimääräistä kulua ja työtä.

[niemi2]

Kuullostaa oikein hyvältä toiminnalta. Nuoret jotka ovat muuttaneet lapsena/nuorena Suomeen ovat erityisen hankalassa tilanteessa. Opiskella pitäisi mutta kielitaito ei vielä riitä kunnolla, sosiaalinen asema on heikko (joka on erityisesti murrosikäisille tuhoisaa) ja vanhemmat eivät pysty tukemaan nuoren opiskelua.

Minä en osaa iloita ihan samalla tavalla.


Toiset taas säästäävät, jotta saat hyvältä kuulostavia uutisia. Olen iloinen puolestasi, mutta surullinen näiden muiden kohtalon vuoksi.

Ryhmä vanhempia valitti oikeuteen Vantaan erityisopetuksesta
PAIKALLISET12.6.2012 14:00, Päivitetty: 12.6.2012 15:044Kommentoi


Ryhmä vantaalaisten erityisoppilaiden vanhempia on tehnyt kaupungin toimista valituksen hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Vanhemmat ovat tyytymättömiä siihen, miten Vantaa aikoo järjestää erityisopetusta. Heidän mielestään kaupunki on tulkinnut perusopetuslakia hyvin kapea-alaisesti ja tarkoitushakuisesti.

–?Laki edellyttää, että opetusratkaisut lähtevät oppilaiden edusta, mutta Vantaan koulu-uudistus heikentää erityisoppilaiden asemaa, kuvaa vanhempien edustaja Terhi Airas.

Koulu-uudistus merkitsee sitä, että suuri osa erityisoppilaista siirretään asteittain lähikouluihin. Vanhemmat ovat Airaksen mukaan erityisen närkästyneitä siitä, että uudistusta perusteltiin pedagogisesti, vaikka taustalla ovat selvästi taloudelliset intressit.

–?Tässä ei kehitetä opetusta ja palvelurakennetta, vaan heikennetään niitä.

Uudistuksesta kerrottaessa vanhemmille vakuutettiin, että erityisopetukselle taataan lähikouluissa riittävät resurssit. Koulu-uudistus hyväksyttiin ennen kuin Vantaan velkaohjelma julkaistiin.

–?Tänä keväänä julkaistu säästölista romutti viimeisenkin luoton siihen, että luvatut resurssit saadaan. Erityisoppilaiden tarvitsemia tukiresursseja, esimerkiksi koulunkäyntiavustajien määrää, leikataan dramaattisesti ensi syksystä lähtien, toteaa Airas.


http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/113558-ryhma-vanhempia-valitti-oikeuteen-vantaan-erityisopetuksesta

http://www.hs.fi/kaupunki/Vantaa+h%C3%B6yl%C3%A4%C3%A4+taas+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4+kouluista/a1368764676841


Jättivelan kuriin saaminen vaatii lähivuosina jopa 60 miljoonan lisäkiristystä. Karsintaan joutuu koulu- ja terveysasemaverkko.

TURKU. Vantaan tiukka velkakuuri ei riitä. Edessä ovat 50–60 miljoonan euron lisäkiristykset, jotka iskevät ensin kouluihin.

Kiristystarve lävähti torstaina Vantaan valtuutettujen eteen Turussa, jossa poliitikot pitivät kaksipäiväistä valtuustoseminaaria.

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd) oli viime kevään tavoin pyytänyt puhujaksi talouskonsultti Eero Laesterän. Tämän viesti oli kiristynyt:

"Esitys oli silloin, että on säästettävä 30 miljoonaa kolmena vuonna. Vantaa sai karsittua kuluja noin 50 miljoonalla, mutta se ei riitä. Kuntatalous kiristyy."

[Rusinapulla]

Ovatko säästökohteet kuitenkin vain rahansiirtoja mediaseksikkäämpiin ja suvisten peukuttamiin koulutuskohteisiin? Onko niiden supistamisesta mitään uutisointia?

[Katarina.R]

Kuullostaa oikein hyvältä toiminnalta. Nuoret jotka ovat muuttaneet lapsena/nuorena Suomeen ovat erityisen hankalassa tilanteessa. Opiskella pitäisi mutta kielitaito ei vielä riitä kunnolla, sosiaalinen asema on heikko (joka on erityisesti murrosikäisille tuhoisaa) ja vanhemmat eivät pysty tukemaan nuoren opiskelua.

Minä en osaa iloita ihan samalla tavalla.


Toiset taas säästäävät, jotta saat hyvältä kuulostavia uutisia. Olen iloinen puolestasi, mutta surullinen näiden muiden kohtalon vuoksi.

Ryhmä vanhempia valitti oikeuteen Vantaan erityisopetuksesta
PAIKALLISET12.6.2012 14:00, Päivitetty: 12.6.2012 15:044Kommentoi


Ryhmä vantaalaisten erityisoppilaiden vanhempia on tehnyt kaupungin toimista valituksen hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Vanhemmat ovat tyytymättömiä siihen, miten Vantaa aikoo järjestää erityisopetusta. Heidän mielestään kaupunki on tulkinnut perusopetuslakia hyvin kapea-alaisesti ja tarkoitushakuisesti.

–?Laki edellyttää, että opetusratkaisut lähtevät oppilaiden edusta, mutta Vantaan koulu-uudistus heikentää erityisoppilaiden asemaa, kuvaa vanhempien edustaja Terhi Airas.

Koulu-uudistus merkitsee sitä, että suuri osa erityisoppilaista siirretään asteittain lähikouluihin. Vanhemmat ovat Airaksen mukaan erityisen närkästyneitä siitä, että uudistusta perusteltiin pedagogisesti, vaikka taustalla ovat selvästi taloudelliset intressit.

–?Tässä ei kehitetä opetusta ja palvelurakennetta, vaan heikennetään niitä.

Uudistuksesta kerrottaessa vanhemmille vakuutettiin, että erityisopetukselle taataan lähikouluissa riittävät resurssit. Koulu-uudistus hyväksyttiin ennen kuin Vantaan velkaohjelma julkaistiin.

–?Tänä keväänä julkaistu säästölista romutti viimeisenkin luoton siihen, että luvatut resurssit saadaan. Erityisoppilaiden tarvitsemia tukiresursseja, esimerkiksi koulunkäyntiavustajien määrää, leikataan dramaattisesti ensi syksystä lähtien, toteaa Airas.


http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/113558-ryhma-vanhempia-valitti-oikeuteen-vantaan-erityisopetuksesta

http://www.hs.fi/kaupunki/Vantaa+h%C3%B6yl%C3%A4%C3%A4+taas+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4+kouluista/a1368764676841


Jättivelan kuriin saaminen vaatii lähivuosina jopa 60 miljoonan lisäkiristystä. Karsintaan joutuu koulu- ja terveysasemaverkko.

TURKU. Vantaan tiukka velkakuuri ei riitä. Edessä ovat 50–60 miljoonan euron lisäkiristykset, jotka iskevät ensin kouluihin.

Kiristystarve lävähti torstaina Vantaan valtuutettujen eteen Turussa, jossa poliitikot pitivät kaksipäiväistä valtuustoseminaaria.

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd) oli viime kevään tavoin pyytänyt puhujaksi talouskonsultti Eero Laesterän. Tämän viesti oli kiristynyt:

"Esitys oli silloin, että on säästettävä 30 miljoonaa kolmena vuonna. Vantaa sai karsittua kuluja noin 50 miljoonalla, mutta se ei riitä. Kuntatalous kiristyy."

Nykyään on pyrkimys (lapsen edun takia) siirtää erityisopetus lähikouluihin. Suomessa on eniten erityiskouluja maailmassa. Nykyään pidetään esimerkiksi vaikeasti vammaisia normiluokalla jos vain mahdollista. Mutta voihan olla että Vantaa samalla yrittää säästää rahaa ja luistaa velvollisuuksista. Hallinto-oikeus sitten ottaa kantaa siihen.



Tuosta voi lukea aiheesta lisää:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professori-timo-saloviita-siirto-erityisopetukseen-on-lapsen-syrjimista

[TheVanishedTerrorist]

Multikultin kokeilukoulut, kuten Alppila, ovat suurimpia rahanreikiä. Eivätkä edes toimi.

[niemi2]

Kuullostaa oikein hyvältä toiminnalta. Nuoret jotka ovat muuttaneet lapsena/nuorena Suomeen ovat erityisen hankalassa tilanteessa. Opiskella pitäisi mutta kielitaito ei vielä riitä kunnolla, sosiaalinen asema on heikko (joka on erityisesti murrosikäisille tuhoisaa) ja vanhemmat eivät pysty tukemaan nuoren opiskelua.

Minä en osaa iloita ihan samalla tavalla.


Toiset taas säästäävät, jotta saat hyvältä kuulostavia uutisia. Olen iloinen puolestasi, mutta surullinen näiden muiden kohtalon vuoksi.

Ryhmä vanhempia valitti oikeuteen Vantaan erityisopetuksesta
PAIKALLISET12.6.2012 14:00, Päivitetty: 12.6.2012 15:044Kommentoi


Ryhmä vantaalaisten erityisoppilaiden vanhempia on tehnyt kaupungin toimista valituksen hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Vanhemmat ovat tyytymättömiä siihen, miten Vantaa aikoo järjestää erityisopetusta. Heidän mielestään kaupunki on tulkinnut perusopetuslakia hyvin kapea-alaisesti ja tarkoitushakuisesti.

–?Laki edellyttää, että opetusratkaisut lähtevät oppilaiden edusta, mutta Vantaan koulu-uudistus heikentää erityisoppilaiden asemaa, kuvaa vanhempien edustaja Terhi Airas.

Koulu-uudistus merkitsee sitä, että suuri osa erityisoppilaista siirretään asteittain lähikouluihin. Vanhemmat ovat Airaksen mukaan erityisen närkästyneitä siitä, että uudistusta perusteltiin pedagogisesti, vaikka taustalla ovat selvästi taloudelliset intressit.

–?Tässä ei kehitetä opetusta ja palvelurakennetta, vaan heikennetään niitä.

Uudistuksesta kerrottaessa vanhemmille vakuutettiin, että erityisopetukselle taataan lähikouluissa riittävät resurssit. Koulu-uudistus hyväksyttiin ennen kuin Vantaan velkaohjelma julkaistiin.

–?Tänä keväänä julkaistu säästölista romutti viimeisenkin luoton siihen, että luvatut resurssit saadaan. Erityisoppilaiden tarvitsemia tukiresursseja, esimerkiksi koulunkäyntiavustajien määrää, leikataan dramaattisesti ensi syksystä lähtien, toteaa Airas.


http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/113558-ryhma-vanhempia-valitti-oikeuteen-vantaan-erityisopetuksesta

http://www.hs.fi/kaupunki/Vantaa+h%C3%B6yl%C3%A4%C3%A4+taas+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6j%C3%A4+kouluista/a1368764676841


Jättivelan kuriin saaminen vaatii lähivuosina jopa 60 miljoonan lisäkiristystä. Karsintaan joutuu koulu- ja terveysasemaverkko.

TURKU. Vantaan tiukka velkakuuri ei riitä. Edessä ovat 50–60 miljoonan euron lisäkiristykset, jotka iskevät ensin kouluihin.

Kiristystarve lävähti torstaina Vantaan valtuutettujen eteen Turussa, jossa poliitikot pitivät kaksipäiväistä valtuustoseminaaria.

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd) oli viime kevään tavoin pyytänyt puhujaksi talouskonsultti Eero Laesterän. Tämän viesti oli kiristynyt:

"Esitys oli silloin, että on säästettävä 30 miljoonaa kolmena vuonna. Vantaa sai karsittua kuluja noin 50 miljoonalla, mutta se ei riitä. Kuntatalous kiristyy."

Nykyään on pyrkimys (lapsen edun takia) siirtää erityisopetus lähikouluihin. Suomessa on eniten erityiskouluja maailmassa. Nykyään pidetään esimerkiksi vaikeasti vammaisia normiluokalla jos vain mahdollista. Mutta voihan olla että Vantaa samalla yrittää säästää rahaa ja luistaa velvollisuuksista. Hallinto-oikeus sitten ottaa kantaa siihen.



Tuosta voi lukea aiheesta lisää:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professori-timo-saloviita-siirto-erityisopetukseen-on-lapsen-syrjimista

Hetki, mites pisa-testit ovat menneet?


Saloviita kehui, että Italiassa on vähiten erityisluokkia, mutta Saloviitan päähän ei mahdu Italian koulumenestys, esim. seuraavan artikkelin mukaisesti:

http://www.europalehti.fi/2011/03/eurooppalaisten-lukutaito-huonolla-tolalla/




Luetun ymmärtäminen on vaikeaa miljoonille italialaisille. Italia ei ole yksin: EU-maissa joka viides nuori lukee ja kirjoittaa huonosti.

Italiassa on 6–7 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joko täysin luku- ja kirjoitustaidottomia tai kykenevät lukemaan ja kirjoittamaan vain vaivoin. Suurin osa heistä on vanhuksia.

Lukutaito Euroopassa

Suomalaisnuoret ovat Euroopan parhaita lukijoita: heikosti selviytyviä on vain 8 prosenttia 15-vuotiaista oppilaista.

Huolestuttavin tilanne on Bulgariassa (heikosti selviytyviä 41 prosenttia) ja Romaniassa (40 prosenttia).

Vanhoista jäsenmaista lukeminen sujuu huonoiten Itävallassa, jossa lukutaidoltaan heikolla tasolla on 27,5 prosenttia oppilaista. Italiassa heikosti selviytyvien nuorten osuus on 21 prosenttia.

Luku- ja kirjoitustaidon parantaminen EU:ssa liittyy Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeisiin Nuoret liikkeellä ja Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma. Niiden tarkoituksena on edistää eurooppalaisten osaamista parantamalla yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laatua.

Lisäksi maassa on miljoonia kansalaisia, joiden lukeminen ja kirjoittaminen on puutteellista. Heidän lukutaidottomuutensa ei tarkoita kyvyttömyyttä ymmärtää kirjaimia ja sanoja, vaan esimerkiksi vaikeuksia ymmärtää lehtijuttua, täyttää kaavakkeita tai kirjoittaa työhakemus.

– Kuusi miljoonaa italialaista on vailla mitään koulutodistusta, 13 miljoonaa on käynyt vain ala-asteen ja toisella 13 miljoonalla on pelkkä yläasteen päättötodistus, kertoo Saverio Avveduto, lukutaidottomuutta vastaan kamppailevan UNLA-järjestön aktiivi.

[Malla]

Kuullostaa oikein hyvältä toiminnalta. Nuoret jotka ovat muuttaneet lapsena/nuorena Suomeen ovat erityisen hankalassa tilanteessa. Opiskella pitäisi mutta kielitaito ei vielä riitä kunnolla, sosiaalinen asema on heikko (joka on erityisesti murrosikäisille tuhoisaa) ja vanhemmat eivät pysty tukemaan nuoren opiskelua.

Koskee ehkä nuorina muuttaneita. Lapsena muuttanut on saanut mota vuotta S2-opetusta ja muuta tukea. Siinä ajassa pitäisi oppia lukiokelpoinen kielitaito, jos on muuten lukiokelpoinen.