2009-06-09 HS: Maahanmuuttajia halutaan usuttaa omalle alalleen

[Rutja]

Yksilön kannalta kysymys on siitä, että englanninkieltä ei opi, ellei tuota tekstiä englanninkielellä. Suomen näkökulmasta siinä on järkeä siksi, että suomalaiset tieteentekijät menestyisivät myös kansainvälisesti.

No eikö asiaa sitten voisi organisoida niin, että opiskeltaisiin ensin englannin kieliopin perusteet, ja vasta sitten alettaisiin kirjoittaa oman alan tekstejä englanniksi? Antaako se oikeasti Suomesta fiksun vaikutelman, että suolletaan maailmalle kieliasultaan ala-arvoista englanninkielistä tutkimusta?

Yhteiskuntatieteissä kun tutkimusaiheetkin ovat usein sitä "työttömät ovat keskimäärin köyhempiä kuin töissä käyvät" -tason hauki-on-kala-osastoa, niin oikeakielisyys on monessa "tutkimuksessa" ainoa merkityksellinen asia.

1.) Omatkaan perusteesi eivät näytä olevan ihan paikallaan.

2.) Yliopistoissa on akateemisen englannin kursseja, mutta eniten oppii kieltä käyttämällä.

3.) Yleinen akateeminen kielitaito Suomessa on kansainväistä keskitasoa.

4.) Kun et tunne yhteiskuntatieteitä, niin älä tee niistä analyysejä.

[xor_rox]

No eikö asiaa sitten voisi organisoida niin, että opiskeltaisiin ensin englannin kieliopin perusteet, ja vasta sitten alettaisiin kirjoittaa oman alan tekstejä englanniksi? Antaako se oikeasti Suomesta fiksun vaikutelman, että suolletaan maailmalle kieliasultaan ala-arvoista englanninkielistä tutkimusta?

Yhteiskuntatieteissä kun tutkimusaiheetkin ovat usein sitä "työttömät ovat keskimäärin köyhempiä kuin töissä käyvät" -tason hauki-on-kala-osastoa, niin oikeakielisyys on monessa "tutkimuksessa" ainoa merkityksellinen asia.

Periaatteessa joo, mutta ammatillisen tai tieteellisen tekstin kirjoittaminen on helpointa aloittaa kopioimalla muita. Saman alan julkaisu käteen, sitten vain lauserakenteita ja fraaseja apinoimaan. Hemmetin helppoa ja lopulta sitä kukkua alkaa tulla ihan omasta päästäkin =)

[IDA]

Tässä nyt selvästi puhutaan vaihteeksi eri asioista taas.

Kyllä teokset, joiden tuloksilla on jotain kansainvälistä merkitystä hiljalleen kääntyvät vaikka itsekseen eri kielille. Luonnontieteellisessä tutkimuksessa kielellä taas ei kovin suurta merkitystä edes ole. Siis siinä mielessä, että tutkimus mitenkään olisi riippuvainen ajattelun ja kielen vivahteista.

Mikäli taas humanistista tutkimusta ruvetaan kirjoittamaan tönkkökielellä se merkitsee yleistä sivistyksen rappeutumista. Tästähän on hyviä esimerkkiä monissa tännekin linkatuissa mokutusteksteissä, jotka ovat olevinaan "suomea", mutta ovat tosiasiassa vain kankeasti englannista käännettyjä kliseekokoelmia.

No toisaalta kotikansainvälistyminen on päivän sana

[Kari Kinnunen]

Onko maahanmuuttajilla keskimäärin heikompi avaruudellinen hahmotuskyky kuin suomalaisilla ja heitä ei siksi pitäisi ottaa rekkakuskeiksi?

Ei todellakaan ole. Jostain syystä heitä ei vain tunnu kiinnostavan moiseen paskaduuniin tarvittava koulutus.

Vai meinaatko että jokainen maahanmuuttaja selviytyy ajokokeesta noin vain?

[Rutja]

Kyllä teokset, joiden tuloksilla on jotain kansainvälistä merkitystä hiljalleen kääntyvät vaikka itsekseen eri kielille. Luonnontieteellisessä tutkimuksessa kielellä taas ei kovin suurta merkitystä edes ole. Siis siinä mielessä, että tutkimus mitenkään olisi riippuvainen ajattelun ja kielen vivahteista.

Tämä kyllä pitää sinänsä paikkansa. Siksihän suurin osa humanistisesta tutkimuksesta toteutetaankin äidinkielellä ja jätetään kääntäminen suosiolla ammattilaiseelle. Englanti kun ei edes ole mikään helppo kieli, vaan sen natiivitasoinen hallitseminen vaatii käytännössä vuosien päivittäistä ja aktiivista käyttöä - samoinhan on myös toisin päin, kuten ilmenee tästä hauskasta kirjoituksesta: Funny Finnish

Next, a police officer suggested I say 'tapaaminen' (meeting) and not 'tappaminen' (killing) when arriving to meet someone at the police department.

[Leikkimielinen pihapeli]

Kyllä teokset, joiden tuloksilla on jotain kansainvälistä merkitystä hiljalleen kääntyvät vaikka itsekseen eri kielille. Luonnontieteellisessä tutkimuksessa kielellä taas ei kovin suurta merkitystä edes ole. Siis siinä mielessä, että tutkimus mitenkään olisi riippuvainen ajattelun ja kielen vivahteista.

Tämä kyllä pitää sinänsä paikkansa. Siksihän suurin osa humanistisesta tutkimuksesta toteutetaankin äidinkielellä ja jätetään kääntäminen suosiolla ammattilaiseelle.

Tätä minä nimenomaan ajoin takaa. Jos tekstillä oikeasti on kansainvälistä merkitystä, niin eiköhän sille kääntäjä jostain löydy. Minusta on totaalista hölmöläisten hommaa pakottaa ihmisiä kirjoittamaan tutkimuksia heikolla englannin kielellä, jos he suomeksi pystyisivät ilmaisemaan saman asian sujuvasti.

Englanti kun ei edes ole mikään helppo kieli, vaan sen natiivitasoinen hallitseminen vaatii käytännössä vuosien päivittäistä ja aktiivista käyttöä

Minun mielestäni natiivin tasolle ei vieraan kielen köytössä ole vasta peruskoulusta alkavan opiskelun kautta edes mahdollista päästä. Tavoitteena ei voi olla päästä natiivin tasolle, vaan mahdollisimman lähelle sitä.

Tämä on muuten syy siihen, miksi itse kuuntelen vain sellaista musiikkia, jossa ihmiset laulavat omalla äidinkielellään. Minulle nimittäin sanoitukset ovat todella tärkeitä, ja olen sitä mieltä, että vain omalla äidinkielellään ihminen voi tehdä sellaisia verbaalisia oivalluksia, jotka kruunaavat kuunteluelämyksen.

1.) Omatkaan perusteesi eivät näytä olevan ihan paikallaan.

Sitä ne eivät eittämättä ole. Minusta tohtorisihmiseltä pitäisi kuitenkin edellyttää aika paljon parempaa kuin kaltaiseltani persaukiselta white-trash-janarilta.

[Rutja]

Tarkoitin natiivitasoisella sellaista, jonka sana- ja sanontavarasto yltää keskimääräisen natiivipuhujan tasolle. Tämä on mahdollista, sillä englannissa on monta eri sanastollista tasoa ja englantia yliopistossa pääaineena opiskelleet omaavat helposti laajemman sanaston, kuin esimerkiksi natiivi alaluokkalainen - jolla on tietenkin sitten omaa slangisanastoaan.

[Kari Kinnunen]

Tarkoitin natiivitasoisella sellaista, jonka sana- ja sanontavarasto yltää keskimääräisen natiivipuhujan tasolle. Tämä on mahdollista, sillä englannissa on monta eri sanastollista tasoa ja englantia yliopistossa pääaineena opiskelleet omaavat helposti laajemman sanaston, kuin esimerkiksi natiivi alaluokkalainen - jolla on tietenkin sitten omaa slangisanastoaan.

As you, high educationed english speaker.

How to spell word. educational?

[Rutja]

Unfortunately I do not consider myself as such "high educationed english speaker" as my main subject is, for now, ethnology & folkloristics. I prefer our mother tongue on this forum so couldn't we switch to it?  

[Nese]

Aikuisena tullut ei eläissään opi riittävästi kieltä korkeakoulutusta vaativiin töihin nyky-Suomessa, ellei ole poikkeusyksilö. Piste. Pulinat pois tästä aiheesta.

Paskapuhetta,meilläkin firmassa useampikin aikuinen jotka oppineet suomenkielen suht nopeastikin.
Hyvä esimerkki eräs nuori kloppi joka tuli setänsä perässä meidän firmaan,ei osannut kun pari sanaa suomea sinne tullessa.
Oli eri osastolla ensin missä minä,eli en ollut tekemisissä,mutta seuraavana vuonna tuli sitten meikäläisen osastolle kesäduuniin,eli opiskeli inssiksi.
Se oli siinä vuodessa opetellut suomenkielen kiitettävästi,koska edellisellä osastolla ei kukaan ollut englantia juurikaan osannut ja päätti että hän sitten opettelee suomenkielen,ja suomella tultiin toimeen kokoajan,ei tarvinnut englantia ollenkaan.
Oliko se nyt sitten 3 kesää siinä meikäläisen osastolla duunissa ja hermot meinas mennä välillä kun suomen kielioppi oli sillä kyllä hallussa (ehkä liikaakin,eli paremmin kuin meikäläisellä )ja kyseli aina et miksi toi sana taipuu noin ja toi toinen sana ei taivu...hauskahan sille oli sitten opettaa lisäksi pohjanmaan/savon murretta etc.
Sällihän oli toki Perusta kotoisin,eikä mistään normi "rikastus" maasta, mille nämä helvetin edellä mainut ämmätkin vaatii vähintään 10 vuoden kotoutumista ja 800 000 euroa siihen hilloo/pää,että oppisivat edes suomeksi käymään siellä sossunluukulla!
En tiedä onko ne "varsinaiset rikastajat" tyhmiä vai nämä suomen päättävissä elimissä olevat tampiot vai minä,vastaisn että me kaikki,mutta jos tyhmä myöntää/tietää olevansa tyhmä,ei se minun mielestäni ole tyhmä,jos se sen kerran tajuaa,toisin kuten esim. nykyinen hallitus ja iso osa eduskuntaakin!
Eniten vituttaa se,että tästä kaikesta tuhosta mitä kokoajan tälle maalle tapahtuu,ei joudu syylliset koskaan tilille!

[Kari Kinnunen]

Unfortunately I do not consider myself as such "high educationed english speaker" as my main subject is, for now, ethnology & folkloristics. I prefer our mother tongue on this forum so couldn't we switch to it?  

Yes I prefer that.

Sorry my upcoming. Language I speak is... how we could say? American english for American rednecks. Not exactly very sophiscated, I presume Dear Rutja?

[Missra]

Unfortunately I do not consider myself as such "high educationed english speaker" as my main subject is, for now, ethnology & folkloristics. I prefer our mother tongue on this forum so couldn't we switch to it?  

Despite this you present the best English in this thread so far. =)

[Leikkimielinen pihapeli]

Tarkoitin natiivitasoisella sellaista, jonka sana- ja sanontavarasto yltää keskimääräisen natiivipuhujan tasolle. Tämä on mahdollista, sillä englannissa on monta eri sanastollista tasoa ja englantia yliopistossa pääaineena opiskelleet omaavat helposti laajemman sanaston, kuin esimerkiksi natiivi alaluokkalainen - jolla on tietenkin sitten omaa slangisanastoaan.

Itse en usko, että sen yliopistossa englantia lukeneen suomalaisen sanavarasto on laajempi kuin englantilaisen alaluokan edustajan. Toki fiinimpää sanastoa hän voi hallita paremmin. Mielestäni tuosta jää myös sellainen kuva, että sinä ylenkatsot ihmisten arkista puhekieltä aika voimakkaasti. On myös hyvä muistaa, että kyllä alaluokkaisella britilläkin voi olla hallussa oman huumeslangin lisäksi myös se sivistyneempi rekisteri. Suosittelen lukemaan vaikkapa Irvine Welshin teoksia alkukielellä, niin huomaat tämän hyvin selvästi. Siellä ladellaan herskapiikkien väliin sellaista tekstiä, että siitä voi hyvin käyttää adjektiivia "eloquent".

Suomessa muuten myös roskasakin edustaja eli tällainen "alaluokkalainen" voi opiskella englantia yliopistossa pääaineenaan, koska Suomen yliopistoissa ei katsota kovin tarkkaan, ketä sinne otetaan sisään. Esim. englantia pääsee lukemaan, kun lukaisee läpi puolet pääsykoekirjasta ja vaivautuu paikalle pääsykokeeseen.

[Kari Kinnunen]

Despite this you present the best English in this thread so far. =)

American or English? Sober or drunken?

Miss, I just have to.
Sorry

[Roope]

Kuinka henkilö voi olla hukannut 90% matkustusasiakirjoistaan ja 80 prosenttisesti valehdellut ikänsä?
[...]
Ellei ole kyse urakasta tai firmassa on kellokortti.
[...]
Aika moni maahanmuuttaja osaa kirjoittaa.
[...]
Alaa voi aina vaihtaa. Ei hampurilaispihvin kääntämisessä kokemus vuohien paimentamisessa ole haitaksi.

Tällaiset maahanmuuttajat tulevat aina olemaan jonon hännillä, kun valitaan työntekijöitä. Seurauksena syrjäytyneitä useammassa sukupolvessa. Hampurilaispihvien kääntäjilläkin on Suomessa yleensä 10-15 vuoden koulutus.

Humanitaarinen maahanmuutto maksaa Suomelle Astrid Thorsin lausuman mukaan noin 312 miljoonaa euroa vuodessa.

Se raha myös virtaa takaisin kansantalouteen, koska maahanmuuttajille palveluita tarjoaa useimmiten suomalainen.

Kaikelle tuolle rahalle olisi paljon parempia vaihtoehtoisia kohteita, myös humanitaarisessa mielessä. Rahaa virtaa Suomesta ulos salakuljettajille ja sukulaisille, luultavasti myös sotimisen rahoittamiseen kuten Ruotsistakin.

Rajat auki ja vedetään pää pois pusikosta. Niin kauan kun suomalainen lehmä tienaa kymmenen kertaa enemmän kuin afrikkalainen ihminen, paine pysyy. Miksi ei lopetettaisi maataloustukia ja antauduttaisi suoraan kilpailuun? Tasataan tuloja ja vähennetään painetta. Ei tulvaa voi pidätellä loputtomiin patoa korottamalla. Vesi pitää saada laskemaan.

Eli pää pois pusikosta ja työnnetään se hiekkaan? Rajojen aukaiseminen toivoen asioiden sen jälkeen itsestään järjestyvän on toiveajattelua. Haluaisin kuulla ne mekanismit, joilla se parantaisi sekä suomalaisten että afrikkalaisten elämää muutaman vuoden ja muutaman vuosikymmenen tähtäimellä.

Mikä konkreettinen kytkentä on suomalaisen lehmän ja rikollisten Suomeen salakuljettaman somalialaisen välillä? Paitsi tietenkin se, että molemmissa tapauksissa suomalaiset maksavat viulut.

Elintaso- ja tuloeroja tulee olemaan jatkossakin, en usko Jukka Relanderin kaavailemaan kaiken tasoittavaan maailmanhallitukseen. Ajatus on päinvastoin totalitarismissaan pelottava.

 

[Vera]

Käsitinkö oikein - Vera on maahanmuuttaja?

Joo, käsitit oikein. Olen maahanmuuttaja ja rupesin opiskelemaan suomea vasta aikuisena.

[Vera]

Tarkoitin lähinnä humanistisen koulutuksen aloja. Itsekin olen sitä mieltä, että teknisillä aloilla ei vaadita mitään erityisen kummallista kielitaitoa. Mutta esimerkiksi jo sairaanhoitajana vaaditaan, koska ei ole mitään syytä olettaa, että keskiverto potilas kertoisi vaivoistaan englanniksi, eikä toisaalta olisi mitenkään kivaa, jos vanha ihminen joutuisi sairastamaan viimeiset päivänsä sellaisten ihmisten keskellä, jotka eivät osaisi sanoa hänelle mitään.

Ja esimerkiksi opettajana kielitaidon pitäisi olla jo erinomainen.

Joo, opettajan kielitaidon pitää olla jo erinomainen, vaikkei senkään tarvitse olla ihan natiivitasoa. Sairaanhoitajalle ja lääkärille varmaan riittää jos pystyvät keskustelemaan kaikista työasioista suomeksi.

Varsinaisilla humanistialoilla tilanne vaihtelee. Yleisessä kielitieteessä kyllä pärjää englannilla, eri kielten tutkimuksessa usein pärjää kyseessä olevalla kielellä. Tosin näillä aloilla suurin osa ei koskaan saa alan työpaikkaa, riippumatta kielitaidosta ja alkuperämaasta. Ainakin siis jos puhutaan niistä ihmisistä, jotka opiskelevat kielialojen tutkijoiksi yms. eikä kouluopettajaksi.

[Maastamuuttaja]

Finnair on taantumuksellinen lentoyhtiö. Se ei ole vieläkään soveltanut positiivista syrjintää pilottivalinnoissaan. Siten lukuisat täydellisesti arabiaa ja amharia puhuvat hakijat ovat jääneet rannalle muka heikon englannin kielen takia. Pidän myös kyseenalaisena edellyttää köyhistä maista saapuvilta pilottiehdokkailta täydellistä jumbokoneen hallintaa. Finnair on tässä samalla menettänyt varsinaisen mainosvaltin ("Maailman edistyksellisin lentoyhtiö") ja suuret lisäansiot.  

[Sikanez]

Suomessa on mahdollista opiskella monia aloja sekä suomeksi, että englanniksi, ruotsiksi myös. Mielestäni on parasta, että ne jotka osaavat suomea opiskelevat asian suomeksi, ja tarvittaessa opetteletvat englanninkieleisen ammattisanaston. Jos suomenkkielistä ammattisanastoa ei opetella, se jjä käyttämättä ja suomenkieli alkaa köyhtyä. On pidettävä huolta, että suomenkieli pysyy ilmaisuvoimasena jatkossakin.

[IDA]

Joo, opettajan kielitaidon pitää olla jo erinomainen, vaikkei senkään tarvitse olla ihan natiivitasoa. Sairaanhoitajalle ja lääkärille varmaan riittää jos pystyvät keskustelemaan kaikista työasioista suomeksi.

Minusta periaatteessa tarvitsee. Siis tarkoitan ihan kansakoulunopettajaa. On erittäin tärkeää, että hän tuntee kaikki kielen vivahteet ja sellaiset ja osaa välittää niitä.

Sairaanhoitajissa ja lääkäreissäkin ajattelen sitä, että he pystyvät kommunikoimaan sujuvasti potilaiden kanssa. Työasiat keskenään varmaan sujuisivat teknisemmälläkin kielitaidolla.

Varsinaisilla humanistialoilla tilanne vaihtelee. Yleisessä kielitieteessä kyllä pärjää englannilla, eri kielten tutkimuksessa usein pärjää kyseessä olevalla kielellä. Tosin näillä aloilla suurin osa ei koskaan saa alan työpaikkaa, riippumatta kielitaidosta ja alkuperämaasta. Ainakin siis jos puhutaan niistä ihmisistä, jotka opiskelevat kielialojen tutkijoiksi yms. eikä kouluopettajaksi.

Tuo on totta ja tavallaan sääli. Menisi liian pitkäksi ruveta selittämään asiaa perusteellisesti, mutta minusta perusjutun pitäisi olla se, että Suomessa korostettaisiin nimenomaan suomen asemaa, mikä taas herättäisi aitoa kiinnostusta myös muita kieliä kohtaan. Mikäli lähdetään siitä, että sama se miten ja millä tyylillä mennään kunhan englantia puhutaan, niin silloin menetetään jotain oleellista, jota itse kutsun pömpöösisti sivistykseksi

[Oho]

Tietotekniikan opiskelusta sanoisin, että ne, jotka opiskelevat ammattiinsa alusta lähtien englanninkielellä, saavat erittäin hyvät lähtökohdat työnhakuun. Tähän on oikein hyvä mahdollisuus Suomessa, koska osa ainakin AMK-tutkintoon johtavista linjoista toteutetaan alusta asti englanniksi

Ehkä mutta perusopetuskielen vaihtaminen englanniksi on kyllä huomattavan huono idea ainakin, jos jotain vaikeampaa opiskelee. Yleensä se tarkoittaa sitä, että sekä opiskelijat, että opettajat ovat pakotetut käyttämään vierasta kieltä, mikä ei ainakaan helpota asioiden omaksumista.

Tieteellinen julkasutoiminta on sitten asia erikseen mutta eiköhän suomalaisten tutkijoiden tunnettavuutta edistäisi sujuvaa englantia paremmin tulokset ja mä en ainakaan ymmärrä miksi niiden tulosten saamisen eteen pitää kasata turhia esteitä vieraskielisellä opetuksella, jos äidinkielenkin käyttö on mahdollista.

Toki englantia ädinkielenään puhuvilla on etulyöntiasema mutta semmosta se elämä on. Kahden kompromissin välillä mä ainakin olisin valinnut mahdollisimman selkeän opetuksen kielellä, jota todella osaan ja sitten hiukan suuremmat vaikeudet tulosten julkaisemisessa kuin hankalasti seurattavan ja ymmärrettävän opetuksen hiukan helpomman julkaisemisen toivossa.

[pamaus]

Värisyttävän hieno uutinen.  

Vihdoinkin afrikan sarvesta saapuneet saavat näyttää osaamisensa. Affenanmaahan kotoutettavat laitetaan duuniin perustettavaan merirosvolaivastoon. Näin saadaan värinää myös hiukan pitkästyttäviksi tulleisiin Tukoholmanristeilyihin.

Kun kaappaus affenanmerellä on tehty, hätiin laitetaan kirkasotsaiset heimosovittelijat neuvottelemmaan kohtuullisista korvauksista hyvin hoidetusta keikasta, jne...

Mutta mitä tehdä matalaotsaisille kamelintaluttajille? Siinäpä ministeriön kukkahatuille vielä hiukan pohdittavaa.

[hammerzeit]

No eikö asiaa sitten voisi organisoida niin, että opiskeltaisiin ensin englannin kieliopin perusteet, ja vasta sitten alettaisiin kirjoittaa oman alan tekstejä englanniksi?

Kyllä ja näinhän se myös tehdään. Jokainen suomalainen oppii englannin perusteet viimeistään kolmannelta luokalta asti. Yliopiston tutkintorakenteeseen kuuluu myös pakollisena osana kurssit niin kirjoitetusta kuin puhutusta englannista, joskin kirjallisesta osuudesta voi saada vapautuksen, mikäli kirjoitti laudaturin ylioppilaskirjoituksissa. Se onkin sitten jokaisen omalla vastuulla, mikäli ei halua opetella. Ei minuakaan ole ikinä ruotsi kiinnostanut ja odotan kauhulla, mitä siitäkin taas tulee kun käyttämään joutuu.

As for the overall quality of the text that's being produced, everyone knows it's a mixed bag. Personally I've never had major problems but then I've always been linguistically oriented and can pick up languages fairly easily. Plus I'd say I write more in English than I do in Finnish these days. If others took the time to hone their skills and use the language, maybe they would fare better.

[rontti4]

Tietotekniikan opiskelusta sanoisin, että ne, jotka opiskelevat ammattiinsa alusta lähtien englanninkielellä, saavat erittäin hyvät lähtökohdat työnhakuun. Tähän on oikein hyvä mahdollisuus Suomessa, koska osa ainakin AMK-tutkintoon johtavista linjoista toteutetaan alusta asti englanniksi

Ehkä mutta perusopetuskielen vaihtaminen englanniksi on kyllä huomattavan huono idea ainakin, jos jotain vaikeampaa opiskelee. Yleensä se tarkoittaa sitä, että sekä opiskelijat, että opettajat ovat pakotetut käyttämään vierasta kieltä, mikä ei ainakaan helpota asioiden omaksumista.

Tieteellinen julkasutoiminta on sitten asia erikseen mutta eiköhän suomalaisten tutkijoiden tunnettavuutta edistäisi sujuvaa englantia paremmin tulokset ja mä en ainakaan ymmärrä miksi niiden tulosten saamisen eteen pitää kasata turhia esteitä vieraskielisellä opetuksella, jos äidinkielenkin käyttö on mahdollista.

Toki englantia ädinkielenään puhuvilla on etulyöntiasema mutta semmosta se elämä on. Kahden kompromissin välillä mä ainakin olisin valinnut mahdollisimman selkeän opetuksen kielellä, jota todella osaan ja sitten hiukan suuremmat vaikeudet tulosten julkaisemisessa kuin hankalasti seurattavan ja ymmärrettävän opetuksen hiukan helpomman julkaisemisen toivossa.

Oho puhuu asiaa.
Opetus suomeksi on hyvä periaate. Nopeuttaa oppimista melkoisesti. Kieliopinnot sitten niitä haluaville ja tarvitseville erikseen.

[mikkoellila]

Kyllä se on täysin selvää, että valtaenemmistö maahanmuuttajista ei koskaan opi suomea kunnolla. Vera Izrailit on yksittäistapaus, jota ei voi yleistää. Tyypillinen maahanmuuttaja puhuu suomea hirvittävän huonosti. Tästä on malliesimerkkinä RKP:n ehdokkaana ollut Oge Eneh. Näittekö hänen haastattelunsa Ylen eurovaalivalvojaisissa? Ulosanti oli luokkaa "mina olla sita mielta etta suomi tarvita lisaa maahanmuuttajat koska jo nyt monet maahanmuuttajat olla bussikuljettajat helsingissa".

[Nuivinaattori]

Siinä missä uskotaan 30  15 vuotiaiden sanaa omasta iästään, niin miksi emme uskoisi maisterin sanaa maisteriudestaan. Saammeko pian opetella uimaan 15 vuotiaissa maistereissa? 

[Leikkimielinen pihapeli]

Yliopiston tutkintorakenteeseen kuuluu myös pakollisena osana kurssit niin kirjoitetusta kuin puhutusta englannista, joskin kirjallisesta osuudesta voi saada vapautuksen, mikäli kirjoitti laudaturin ylioppilaskirjoituksissa.

Kuulostaa aika erikoiselta ottaen huomioon, että laudaturin saa niin helposti. Laudaturhan käsittääkseni annetaan parhaalle viidelle prosentille osallistujista, eli käytännössä kaikille niille, jotka ovat edes vähän hajulla käsiteltävästä asiasta. Ylivoimainen enemmistö pitkän englannin kirjoituksiin osallistuvistahan ei edes yritä.

Jos L:n saisi vaikkapa yksi sadasta tai yksi kahdestasadasta, sen kirjoittaneille olisi ehkä jo perusteltuakin jaella jotain vapautuksia.

[mekkuli]

Kyllä se on täysin selvää, että valtaenemmistö maahanmuuttajista ei koskaan opi suomea kunnolla.

Enemmistö maahanmuuttajista oppii kieltä juuri niin hyvin kuin työssä ja vapaa-aikana täytyy osata pärjätäkseen. Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Jos taas Suomessa enemmistö pakolaiseksi ilmoittautuneista ei opi suomea se johtuu vain siitä, että tarvetta ja motivaatiota ei ole. Jos eläminen ei ole työpaikasta kiinni ja muutenkin pärjää omalla kielellä oman porukan kanssa niin miksi edes opetella suomea?

[pelle12]

 Myös myytti siitä, että suomen kieli olisi erittäin vaikea, on syytä murtaa. Suomi ei ole sen vaikeampi kuin muutkaan luonnolliset kielet. On totta, että suomi poikkeaa suurimmasta osasta Euroopassa puhutuista kielistä, eihän suomi kuulu indoeurooppalaiseen kieliperheeseen, mutta se ei tee suomesta yhtään sen vaikeampaa kuin muistakaan kielistä. Fakta tietysti on, että portugalin tai englannin kielen taito ei auta suomen opiskelussa, mutta eihän kiinan kielen taito auta arabiankaan opiskelussa. Kieli kuin kieli. Motivaatio ratkaisee.
Jos ei henkilö haluakkaan oppia suomea, niin vaikeaa sitä on väkisin opettaa.

[Mika]

Se on erittäin kummallinen lähtökohta, että jokaiselle mamumaisterille tai -tohtorille pitäisi järjestäää Suomesta koulutustaan vastaava työpaikka. Eihän pelkkä koulutus takaa työpaikkaa suomalaisellekaan, jolla sentään on paljon paremmat lähtökohdat pärjätä suomalaisessa työelämässä.

"Sydäntä särkevät" kertomukset nigerialaisesta yhteiskuntatieteen tohtorista, joka joutuu työkseen ajamaan bussia, ovat sikäli murheellisia, että yleensä nämä tohtorit ovat opiskelleet Suomessa, suomalaisen yhteiskunnan kustannuksella. Siinä on jo lähtökohtaisesti heitetty valtava määrä rahaa kankkulan kaivoon.