2009-06-09 HS: Maahanmuuttajia halutaan usuttaa omalle alalleen

[xor_rox]

Tarkoitin lähinnä humanistisen koulutuksen aloja. Itsekin olen sitä mieltä, että teknisillä aloilla ei vaadita mitään erityisen kummallista kielitaitoa. Mutta esimerkiksi jo sairaanhoitajana vaaditaan, koska ei ole mitään syytä olettaa, että keskiverto potilas kertoisi vaivoistaan englanniksi, eikä toisaalta olisi mitenkään kivaa, jos vanha ihminen joutuisi sairastamaan viimeiset päivänsä sellaisten ihmisten keskellä, jotka eivät osaisi sanoa hänelle mitään.

Ja esimerkiksi opettajana kielitaidon pitäisi olla jo erinomainen.

Ylläoleva ei päde ainakaan tieto- tai tietoliikennealoilla. Monia ovia menee kiinni nuorelta osaajalta jos taidot ja rohkeus eivät riitä englanninkielen käyttöön. Työkielenä englanti nimittäin yleistyy kovaa vauhtia.

Näin taitaa olla monilla muillakin teknisillä aloilla siksi, että päämies tai omistaja on globaali yhtiö. Se vaikuttaa jopa perinteisen sorvarin kielitaitovaatimuksiin.

[Kari Kinnunen]

Yksikään järjissään oleva työnantaja ei palkkaa työhön kultamunia, joista 90 prosenttia on hävittänyt matkustusasiakirjansa ennen Suomeen saapumistaan ja 80 prosenttia valehdellut turvapaikkahakuhaastattelussa ikänsä.

Yksikään työnantaja ei palkkaa ihmisiä, joiden aikakäsitys on niin venyvä, etteivät he tiedä, mikä viikonpäivä on menossa ja paljonko kello on.

Yksikään työnantaja ei palkkaa ihmisiä, jotka eivät osaa kirjoittaa edes omaa kieltään saati suomea.

Yksikään työnantaja ei palkkaa kamelikuskia eikä vuohipaimenta, koska Suomessa ei sellaisia tarvita.

Kokonaan toinen asia on, jos maamme paskaduuneihin halutaan luoda kahdet työmarkkinat siksi, että suomalaisten palkkatasoa voidaan kiristää alaspäin.

Humanitaarisen maahanmuuton ympärillä pyörii kylmä bisnes. Siitä saavat leipänsä Ilkka "Annen veli" Holmlundin tapaiset keinottelijat, liuta lakimiehiä, liuta monikulttuurisia täti-ihmisiä (en syyllisty tässä ikärasismiin, koska tarkoitan täti-ihmisellä tätimäisiä naisia, jotka voivat olla jopa alle parikymppisiä), tulkkien, kokkien, turvamiesten, kaikenlaisten hyysärien ja niin edelleen ja niin edelleen armeija.

Humanitaarinen maahanmuutto maksaa Suomelle Astrid Thorsin lausuman mukaan noin 312 miljoonaa euroa vuodessa. Se tekee mummon markoissa 1,8 miljardia markkaa.

Luulen, että tämäkin summa on alakantissa, koska tarkkoja euromääriä ei saa mistään selville, koska ne, kuten tiedämme, kätketään sinne tänne eri ministeriöiden ja instanssien budjetteihin.

Tämä hullutus ei lopu ennen kuin kansa sen lopettaa. Siihen pitää pyrkiä konkretialla eikä paskaa netissä jauhamalla.

Tapio, juuri noin.

Eipä juuri lisättävää.

[IDA]

Tarkoitin lähinnä humanistisen koulutuksen aloja. Itsekin olen sitä mieltä, että teknisillä aloilla ei vaadita mitään erityisen kummallista kielitaitoa. Mutta esimerkiksi jo sairaanhoitajana vaaditaan, koska ei ole mitään syytä olettaa, että keskiverto potilas kertoisi vaivoistaan englanniksi, eikä toisaalta olisi mitenkään kivaa, jos vanha ihminen joutuisi sairastamaan viimeiset päivänsä sellaisten ihmisten keskellä, jotka eivät osaisi sanoa hänelle mitään.

Ja esimerkiksi opettajana kielitaidon pitäisi olla jo erinomainen.

Ylläoleva ei päde ainakaan tieto- tai tietoliikennealoilla. Monia ovia menee kiinni nuorelta osaajalta jos taidot ja rohkeus eivät riitä englanninkielen käyttöön. Työkielenä englanti nimittäin yleistyy kovaa vauhtia.

Esimerkkinä siinä puhutaankin sairaanhoitajista ja opettajista. Ja jos tietotekniikkaa ja tietoliikennettä alettaisiin Suomessa heti alusta opettamaan englanniksi se laskisi varmasti yleistä osaamisen tasoa.

edit:

Ymmärsin vähän väärin. Siis tietotekniikka- ja tietoliikennealoilla vaaditaan suomalaisilta englannin taitoa. Se on totta, mutta minusta kielitaidon ei tarvitse silloin olla mitenkään "erinomainen" koska tekninen osaaminen ja se, että kaikki tietävät mistä puhutaan kompensoi kielitaidon puutteita.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että noillakin aloilla voitaisiin Suomessa panostaa enemmän suomen kieleen ja suomalaiseen työkulttuuriin.

Näin taitaa olla monilla muillakin teknisillä aloilla siksi, että päämies tai omistaja on globaali yhtiö. Se vaikuttaa jopa perinteisen sorvarin kielitaitovaatimuksiin.

Jos sorvareilta taas vaaditaan hyvää kielitaitoa menetetään monia todella päteviä sorvaajia.

Huomion arvoista on sekin, että suomi on noin 5 miljoonan ihmisen puhuma kieli. On olemassa huomattavasti tärkeämpiä asioista, kuin se mitä päämies tai globaali yhtiö vaativat.

[Karkea]

Humanitaarisen maahanmuuton ympärillä pyörii kylmä bisnes. Siitä saavat leipänsä Ilkka "Annen veli" Holmlundin tapaiset keinottelijat, liuta lakimiehiä, liuta monikulttuurisia täti-ihmisiä (en syyllisty tässä ikärasismiin, koska tarkoitan täti-ihmisellä tätimäisiä naisia, jotka voivat olla jopa alle parikymppisiä), tulkkien, kokkien, turvamiesten, kaikenlaisten hyysärien ja niin edelleen ja niin edelleen armeija.
...
Tämä hullutus ei lopu ennen kuin kansa sen lopettaa. Siihen pitää pyrkiä konkretialla eikä paskaa netissä jauhamalla.

Olen samaa mieltä.

En tiedä, kuinka kauan sinä olet netissä jauhanut asiasta, mutta minulle tämä mamu -ongelmaan havahtuminen on aika uutta. Tähänasti kohtaamani maahanmuuttajat ovat tehneet täällä työtä, opetelleet kielen ja esiintyneet sivistyneesti. Tiedostamisen (lue: islamuhan) lisäksi puhuminen on hyvä väline suunnittelmalliseen toteuttamiseen ja vaikkapa nyt Sampo Terhon äänestämiseen.

[Leikkimielinen pihapeli]

Jos nyt kuuntelee vaikka suomalaisten poliitikkojen puheita ruotsiksi tai englanniksi, niin huonommallakin kielitaidolla havaitsee, että ei niillä akateemisiin virkoihin työllistyttäisi ainakaan, jos jotkut akateemiset tasovaatimukset on.

Tähän tosin sellainen poikkeus, että Alexander Stubb puhuu mielestäni englantia hyvin.

Pikkuisen muuten hyppäsi silmille tuon europarlamenttiin valitun keskustan Mannerin kohdalla se, että hänen ilmoitettiin puhuvan "seitsemää kieltä sujuvasti". Tohdinpa epäillä vahvasti. Melkoisen huulen heitti myös Timo Soini väittäessään puhuvansa englantia sujuvasti. Jos näin on, niin kuka mahtoi olla se ylipainoinen äijä, joka sönkötti tankero-englantia persujen vaalitiedotustilaisuudessa keväällä?

Soinin juttelua kuunnellessa tuli mieleen sellainenkin kysymys, että eikö Suomen lukioissa 1970-luvulla puhuttu vieraiden kielten tunneilla laisinkaan?

[Kari Kinnunen]

Huomion arvoista on sekin, että suomi on noin 5 miljoonan ihmisen puhuma kieli. On olemassa huomattavasti tärkeämpiä asioista, kuin se mitä päämies tai globaali yhtiö vaativat.

Sinulla, kuten monelle muullakin on se käsitys että Suomessa eletään rakentamalla opensource ohjelmia.

Kuitenkin tosiasia on se että edes nettikansa ei elä ellei saa pitsojaan. Paskallakin pitää käydä.

Jonkun pitää ne paskapaperit kauppaan tuoda. Jollain sen pitsan raaka-aineiden tulla paikalliseen noutopitsaan.

Logistiikka on ketju tapahtumia jonka molemmissa päissä on mies/nainen pumppukärryjen kanssa. Kiinnostaisi tietää, onko sinusta hyvä että työt teetetään mamuilla? Kuitenkin voisi olla hyvä että Suomalaisessa logistiikkaketjussa säilyisi laatu ja toimitusvarmuus.

[IDA]

Tähän tosin sellainen poikkeus, että Alexander Stubb puhuu mielestäni englantia hyvin.

Jopa niin hyvin, että sä-passiivi on hornulakuskien tapaan tarttunut suomenkin kieleen  

Eivät muutkaan nyt huonosti puhu, mutta jos oletetaan, että vaaditaan jotain hyvän tekstin tuottamiseen tarvittavaa kielitaitoa - jutussa puhuttiin akateemisen koulutuksen vaatimista ammateista - niin sellaista ei käsittääkseni läheskään kaikilla ole.

Enkä väitä, että suomea olisi mitenkään mahdoton oppia, tai että se olisi vaikeampi oppia, kuin muut kielet. Vera todistaa sen, että erinomaistakin tekstiä voi oppia kirjoittamaan. Väitän kuitenkin, että ihmiset oppivat kieliä vähän eri tasoisesti. Joillekin se on todella vaikeaa, toisille helpompaa.

[xor_rox]

Tarkoitin lähinnä humanistisen koulutuksen aloja. Itsekin olen sitä mieltä, että teknisillä aloilla ei vaadita mitään erityisen kummallista kielitaitoa. Mutta esimerkiksi jo sairaanhoitajana vaaditaan, koska ei ole mitään syytä olettaa, että keskiverto potilas kertoisi vaivoistaan englanniksi, eikä toisaalta olisi mitenkään kivaa, jos vanha ihminen joutuisi sairastamaan viimeiset päivänsä sellaisten ihmisten keskellä, jotka eivät osaisi sanoa hänelle mitään.

Ja esimerkiksi opettajana kielitaidon pitäisi olla jo erinomainen.

Ylläoleva ei päde ainakaan tieto- tai tietoliikennealoilla. Monia ovia menee kiinni nuorelta osaajalta jos taidot ja rohkeus eivät riitä englanninkielen käyttöön. Työkielenä englanti nimittäin yleistyy kovaa vauhtia.

Esimerkkinä siinä puhutaankin sairaanhoitajista ja opettajista. Ja jos tietotekniikkaa ja tietoliikennettä alettaisiin Suomessa heti alusta opettamaan englanniksi se laskisi varmasti yleistä osaamisen tasoa.

Sori, en oikein ymmärtänyt edellistä, mutta ehkä mulla on vähä pikkät piuhat. Sanoit, että teknisillä aloilla ei vaadita jne. Jos katson omaa alaani (tietotekniikka), niin kyllä vaaditaan.

Tietotekniikan opiskelusta sanoisin, että ne, jotka opiskelevat ammattiinsa alusta lähtien englanninkielellä, saavat erittäin hyvät lähtökohdat työnhakuun. Tähän on oikein hyvä mahdollisuus Suomessa, koska osa ainakin AMK-tutkintoon johtavista linjoista toteutetaan alusta asti englanniksi. Suuri(n?) osa näille linjoille osallistuvista opiskelijoista on täysin suomalaisia eikä kieliasia vaikuta heidän tietotekniseen osaamiseensa ainakaan negatiivisesti.

Kauppatieteiden osalta tästä olisi myös hyötyä. Onneksi luentomateriaalit alkavat olla suurelta osin englanniksi.

En itse kokisi asiaa suomenkielen kannalta ongelmaksi, koska jos opiskelija oppii esim. laskentatoimen englanniksi, hän osaa sen myös suomeksi.

Näin taitaa olla monilla muillakin teknisillä aloilla siksi, että päämies tai omistaja on globaali yhtiö. Se vaikuttaa jopa perinteisen sorvarin kielitaitovaatimuksiin.

Jos sorvareilta taas vaaditaan hyvää kielitaitoa menetetään monia todella päteviä sorvaajia.

Huomion arvoista on sekin, että suomi on noin 5 miljoonan ihmisen puhuma kieli. On olemassa huomattavasti tärkeämpiä asioista, kuin se mitä päämies tai globaali yhtiö vaativat.

Joo onhan niitä tärkeämpiäkin asioita, mutta on aika yleistä, että todella pätevä sorvari on hanakka oppimaan myös kieliä. Suomenkieli ei siitä kärsi.

Siinä mielessä olen samaa mieltä, että tieteelliset julkaisut tulisi pääsääntöisesti esittää myös suomeksi vaikka ne ensin julkaistaisiin englanniksi. Tätä asiaa on tuonut esiin mm. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

[IDA]

Sinulla, kuten monelle muullakin on se käsitys että Suomessa eletään rakentamalla opensource ohjelmia.

No ei kyllä todellakaan ole. Mistä tällainen käsitys?

Logistiikka on ketju tapahtumia jonka molemmissa päissä on mies/nainen pumppukärryjen kanssa. Kiinnostaisi tietää, onko sinusta hyvä että työt teetetään mamuilla? Kuitenkin voisi olla hyvä että Suomalaisessa logistiikkaketjussa säilyisi laatu ja toimitusvarmuus.

Ei ole hyvä. Enkä nyt ymmärrä mistä on syntynyt sellainen näkemys, että se olisi minusta hyvä.

[Kala]

Mitenköhän hyvä maa Suomi olisi, jos viranomaiset olisivat näin huolissaan ja valmiita auttamaan itse suomalaisista. Sen sijaan saadaan vain keppiä ja lisää keppiä, kun taas maahanmuuttajille tahdotaan kaikki tuoda nokan eteen.

Ihmeellistä kyllä, HS:n uutisessa oli valkonaamainen maahanmuuttaja, joka ei ole varsinainen ulkomaalaistaustainen henkilö, kuten eduskunnan maahanmuuttajista on todettu, kun valitettiin niiden täydellistä puuttumista (miten sanamuoto tarkalleen ottaen menikään).

[CaptainNuiva]

Oletkin poikkeusyksilö  

En ole. Olen ihan tavallinen ohjelmistosuunnittelija, vaikka olenkin hieman innokkaampi opiskelemaan vieraita kieliä kuin ihmiset keskimäärin.

Käsitinkö oikein - Vera on maahanmuuttaja?

Joo mutta Veraa ei lasketa suvaitsevaisuuspiireissä maahanmuuttajaksi koska on intergroitunut liian hyvin ja ilman kotouttamis-pataljoonan apuja.
Vera ei myöskään tuo värinöitä mokuttajille ja niinpä varmasti on mokutuspiireissä hyljeksittävä tapaus.
Pakolaisneuvonta ja DEMLAkaan ei pääse tienaamaan Veralla ja niinpä Hommaforum tarjoaa katon Veralle koska täällä ei Veran taustalla ole merkitystä vaan on yhtä tasa-arvoinen muiden kesken.
Hmmm...Ei hemmetti,nyt vasta iski tajuntaan....miten tässä näin on päässyt käymään muukalaiskammoisten kesken

[IDA]

Tietotekniikan opiskelusta sanoisin, että ne, jotka opiskelevat ammattiinsa alusta lähtien englanninkielellä, saavat erittäin hyvät lähtökohdat työnhakuun. Tähän on oikein hyvä mahdollisuus Suomessa, koska osa ainakin AMK-tutkintoon johtavista linjoista toteutetaan alusta asti englanniksi. Suuri(n?) osa näille linjoille osallistuvista opiskelijoista on täysin suomalaisia eikä kieliasia vaikuta heidän tietotekniseen osaamiseensa ainakaan negatiivisesti.

Tietotekniikan opiskeleminen aloitetaan siis yläasteella ja sitä jatketaan lukioissa tai ammattikoulussa. Tarkoitin tuolla "alusta asti" niitä.

Kauppatieteiden osalta tästä olisi myös hyötyä. Onneksi luentomateriaalit alkavat olla suurelta osin englanniksi.

Itse en pidä hyvänä sitä, että suomi vaihdetaan Suomessa englantiin. Tämä on kyllä laajempi sivistyskysymys, eikä siitä ehkä kannata jauhaa tässä.

En itse kokisi asiaa suomenkielen kannalta ongelmaksi, koska jos opiskelija oppii esim. laskentatoimen englanniksi, hän osaa sen myös suomeksi.

Ja jos hän oppii sen suomeksi, hän osaa sen myös englanniksi mikäli opiskelee myös englantia.

Joo onhan niitä tärkeämpiäkin asioita, mutta on aika yleistä, että todella pätevä sorvari on hanakka oppimaan myös kieliä. Suomenkieli ei siitä kärsi.

Ei kielten opiskelemisesta mitään haittaa ole. Mutta on turhaa ja osittain jopa vahingollista vaatia ihmisiltä kaksikielisyyttä lähes ammatissa, kuin ammatissa.

Siinä mielessä olen samaa mieltä, että tieteelliset julkaisut tulisi pääsääntöisesti esittää myös suomeksi vaikka ne ensin julkaistaisiin englanniksi. Tätä asiaa on tuonut esiin mm. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Minusta ne periaatteessa pitäisi ensin kirjoittaa suomeksi ja kääntää sitten englanniksi. Tässä varmaan toki käytännöllisyys usein sanelee sen mikä on paras tapa.

[Taha Islam]

Yksikään järjissään oleva työnantaja ei palkkaa työhön kultamunia, joista 90 prosenttia on hävittänyt matkustusasiakirjansa ennen Suomeen saapumistaan ja 80 prosenttia valehdellut turvapaikkahakuhaastattelussa ikänsä.

Kuinka henkilö voi olla hukannut 90% matkustusasiakirjoistaan ja 80 prosenttisesti valehdellut ikänsä?

Yksikään työnantaja ei palkkaa ihmisiä, joiden aikakäsitys on niin venyvä, etteivät he tiedä, mikä viikonpäivä on menossa ja paljonko kello on.

Ellei ole kyse urakasta tai firmassa on kellokortti.

Yksikään työnantaja ei palkkaa ihmisiä, jotka eivät osaa kirjoittaa edes omaa kieltään saati suomea.

Aika moni maahanmuuttaja osaa kirjoittaa.

Yksikään työnantaja ei palkkaa kamelikuskia eikä vuohipaimenta, koska Suomessa ei sellaisia tarvita.

Alaa voi aina vaihtaa. Ei hampurilaispihvin kääntämisessä kokemus vuohien paimentamisessa ole haitaksi.

Kokonaan toinen asia on, jos maamme paskaduuneihin halutaan luoda kahdet työmarkkinat siksi, että suomalaisten palkkatasoa voidaan kiristää alaspäin.

Ei välttämättä paskaduuneihin, mutta rakennus- ja remonttialalla suomalaisetkin moniosaajat osaavat hinnoitella työnsä sen mukaan, kirjoitetaanko kuitti vai ei.

Humanitaarinen maahanmuutto maksaa Suomelle Astrid Thorsin lausuman mukaan noin 312 miljoonaa euroa vuodessa. Se tekee mummon markoissa 1,8 miljardia markkaa.

Luulen, että tämäkin summa on alakantissa, koska tarkkoja euromääriä ei saa mistään selville, koska ne, kuten tiedämme, kätketään sinne tänne eri ministeriöiden ja instanssien budjetteihin.

Se raha myös virtaa takaisin kansantalouteen, koska maahanmuuttajille palveluita tarjoaa useimmiten suomalainen.

Tämä hullutus ei lopu ennen kuin kansa sen lopettaa. Siihen pitää pyrkiä konkretialla eikä paskaa netissä jauhamalla.

Niin. Rajat auki ja vedetään pää pois pusikosta. Niin kauan kun suomalainen lehmä tienaa kymmenen kertaa enemmän kuin afrikkalainen ihminen, paine pysyy. Miksi ei lopetettaisi maataloustukia ja antauduttaisi suoraan kilpailuun? Tasataan tuloja ja vähennetään painetta. Ei tulvaa voi pidätellä loputtomiin patoa korottamalla. Vesi pitää saada laskemaan.

[xor_rox]

edit:

Ymmärsin vähän väärin. Siis tietotekniikka- ja tietoliikennealoilla vaaditaan suomalaisilta englannin taitoa. Se on totta, mutta minusta kielitaidon ei tarvitse silloin olla mitenkään "erinomainen" koska tekninen osaaminen ja se, että kaikki tietävät mistä puhutaan kompensoi kielitaidon puutteita.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että noillakin aloilla voitaisiin Suomessa panostaa enemmän suomen kieleen ja suomalaiseen työkulttuuriin.

Ehkäpä saivartelen emmekä ole asiasta käytännössä lainkaan eri mieltä. Kiteytettynä: eri tehtävissä ja yrityksissä vaaditaan eritasoista kielitaitoa. Puhutun kielen osaaminen vaikuttaa kuitenkin urakehitykseen kansainvälisissä yrityksissä.

[Leikkimielinen pihapeli]

Logistiikka on ketju tapahtumia jonka molemmissa päissä on mies/nainen pumppukärryjen kanssa. Kiinnostaisi tietää, onko sinusta hyvä että työt teetetään mamuilla? Kuitenkin voisi olla hyvä että Suomalaisessa logistiikkaketjussa säilyisi laatu ja toimitusvarmuus.

Tässähän pitää nyt muistaa se, että toimintakulttuuri on ihan erilainen näissä jutuissa verrattaessa esim. Tamperetta ja Helsinkiä. Helsingissä musta mies saattaa tavaran lastauskuntoon, ja musta mies lastaa tavaran kyytiin. Tampereella musta mies saattaa tavaran lastauskuntoon, ja valkoinen mies lastaa tavaran kyytiin.

Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ko. hommista selviää jos äo ylittää lukeman 70, eli se on aivan yksi lysti, kuka ne hommat tekee.

[Rutja]

Nyt jumalauta. Kortistossa makaa tuhansia päteviä suomalaisia maistereita ja satoja tohtoreita! Monille ei löydy edes niitä hanttihommia, niin kehtaavatkin...

[Kari Kinnunen]

Ei välttämättä paskaduuneihin, mutta rakennus- ja remonttialalla suomalaisetkin moniosaajat osaavat hinnoitella työnsä sen mukaan, kirjoitetaanko kuitti vai ei.

Define 'paskaduuni'.

Onko rekkakuskin homma 'paskaduuni'? Varmastikaan ei tarvita yliopistoa.

Pystytkö sinä peruuttamaan edes henkilöautoon kytkettyä perävaunua?

[Taha Islam]

Nyt jumalauta. Kortistossa makaa tuhansia päteviä suomalaisia maistereita ja satoja tohtoreita! Monille ei löydy edes niitä hanttihommia, niin kehtaavatkin...

Epäilen, että suomalainen työnantajakin palkkaa mieluummin ruandalaisen tohtorin, kuin suomalaisen mestarin hanttihommaan, koska ruandalainen ymmärtää olla kiitollinen.

[xor_rox]

En itse kokisi asiaa suomenkielen kannalta ongelmaksi, koska jos opiskelija oppii esim. laskentatoimen englanniksi, hän osaa sen myös suomeksi.

Ja jos hän oppii sen suomeksi, hän osaa sen myös englanniksi mikäli opiskelee myös englantia.

Eipä muuten välttämättä opi. Käytännössä kokeiltu.

Siinä mielessä olen samaa mieltä, että tieteelliset julkaisut tulisi pääsääntöisesti esittää myös suomeksi vaikka ne ensin julkaistaisiin englanniksi. Tätä asiaa on tuonut esiin mm. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Minusta ne periaatteessa pitäisi ensin kirjoittaa suomeksi ja kääntää sitten englanniksi. Tässä varmaan toki käytännöllisyys usein sanelee sen mikä on paras tapa.

Omista tuotoksistani voisin sanoa, että noin päin tehtynä lopputulos on ollut lähinnä naurettava. Jos pitää kirjoittaa englanniksi, pitää myös ajatella englanniksi.

[Kari Kinnunen]

I've been written some, could we say 'undestable by people' documents about logistics. So I think that skils on language is not really things that depends by education.

[IDA]

Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ko. hommista selviää jos äo ylittää lukeman 70, eli se on aivan yksi lysti, kuka ne hommat tekee.

Aika vahvasti eri mieltä.

Asiaa voi myös kuulemma nykyään myös havainnoida maailman satamissa, joissa paska jäykkänä kytätään kuka tuo ydinpommin maahan tai räjäyttää tankkerin mahdollisimman lähellä kaupunkia. Ja vielä paremmin lentokentillä.

Ja yleensäkin tavaranvaihtoketjujen romahtaminen olisi kohtalokasta.

[Taha Islam]

Pystytkö sinä peruuttamaan edes henkilöautoon kytkettyä perävaunua?

Onko maahanmuuttajilla keskimäärin heikompi avaruudellinen hahmotuskyky kuin suomalaisilla ja heitä ei siksi pitäisi ottaa rekkakuskeiksi?

[xor_rox]

Niin. Rajat auki ja vedetään pää pois pusikosta. Niin kauan kun suomalainen lehmä tienaa kymmenen kertaa enemmän kuin afrikkalainen ihminen, paine pysyy. Miksi ei lopetettaisi maataloustukia ja antauduttaisi suoraan kilpailuun? Tasataan tuloja ja vähennetään painetta. Ei tulvaa voi pidätellä loputtomiin patoa korottamalla. Vesi pitää saada laskemaan.

Olen ehdottomasti eri mieltä. Patoa pitää korottaa ja nopeasti.

[Leikkimielinen pihapeli]

Define 'paskaduuni'.

Onko rekkakuskin homma 'paskaduuni'?

Paskaduunin määritelmä on tietysti joissain tapauksissa häilyvä, mutta rekkakuskin homma kuuluu siihen kategoriaan vailla mitään epäilystä. Ei tarvitse kuin katsoa rekkakuskien ruokailutottumuksia ja -> case closed. Ja ei, itse en pärjäisi rekan puikoissa, henkilöautossakin on tarpeeksi haastetta.

Siinä mielessä olen samaa mieltä, että tieteelliset julkaisut tulisi pääsääntöisesti esittää myös suomeksi vaikka ne ensin julkaistaisiin englanniksi. Tätä asiaa on tuonut esiin mm. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Minusta ne periaatteessa pitäisi ensin kirjoittaa suomeksi ja kääntää sitten englanniksi. Tässä varmaan toki käytännöllisyys usein sanelee sen mikä on paras tapa.

Minä taas en ymmärrä, mitä helvetin järkeä on ylipäätään kirjoittaa englanniksi tieteellisiä julkaisuja, jos sitä ei osaa. Esim. oma serkkuni on yhteiskuntatieteiden tohtori. Luin joskus jotain hänen englanniksi kirjoittamaansa oman alansa tekstiä, ja se oli niin pullollaan kielioppivirheitä, että aloin ihmetellä mitä järkeä koko touhussa on.

So I think that skils on language is not really things that depends by education.

That most certainly be true! I believe so called "amisto" make people write and speek english language very well as lot as thing called university or college.

Education is what me find mostly over-rated.

[Rutja]

That most certainly be true! I believe so called "amisto" make people write and speek english language very well as lot as thing called university or college.

Education is what me find mostly over-rated.

Forgive me but due to your discourse, I'm not fully convinced of your thesis yet.

- Tai sitten jossain yliopistossa englanti on totaalisesti alle standardien.

[IDA]

Minä taas en ymmärrä, mitä helvetin järkeä on ylipäätään kirjoittaa englanniksi tieteellisiä julkaisuja, jos sitä ei osaa. Esim. oma serkkuni on yhteiskuntatieteiden tohtori. Luin joskus jotain hänen englanniksi kirjoittamaansa oman alansa tekstiä, ja se oli niin pullollaan kielioppivirheitä, että aloin ihmetellä mitä järkeä koko touhussa on.

Englanniksi niitä pitää kirjoittaa koska siitä saa kansainvälisyyspisteitä. Pisteet taas ovat tärkeitä kehitys-, arvo-, ja arviointipalavereissa

http://www.vulgusnedecipiatur.blogspot.com/

Hyvä blogi, johon kannattaa tutustua tarkemminkin.

[hxv]

Nyt jumalauta. Kortistossa makaa tuhansia päteviä suomalaisia maistereita ja satoja tohtoreita! Monille ei löydy edes niitä hanttihommia, niin kehtaavatkin...

Epäilen, että suomalainen työnantajakin palkkaa mieluummin ruandalaisen tohtorin, kuin suomalaisen mestarin hanttihommaan, koska ruandalainen ymmärtää olla kiitollinen.

Viittasitko kenties tähän "tohtoriin"?

http://www.uusimaa.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Porvoolaiselle-syyte-osuudesta-Ruandan-kansanmurhaan

[xor_rox]

Minä taas en ymmärrä, mitä helvetin järkeä on ylipäätään kirjoittaa englanniksi tieteellisiä julkaisuja, jos sitä ei osaa. Esim. oma serkkuni on yhteiskuntatieteiden tohtori. Luin joskus jotain hänen englanniksi kirjoittamaansa oman alansa tekstiä, ja se oli niin pullollaan kielioppivirheitä, että aloin ihmetellä mitä järkeä koko touhussa on.

Yksilön kannalta kysymys on siitä, että englanninkieltä ei opi, ellei tuota tekstiä englanninkielellä. Suomen näkökulmasta siinä on järkeä siksi, että suomalaiset tieteentekijät menestyisivät myös kansainvälisesti.

[Rutja]

Minä taas en ymmärrä, mitä helvetin järkeä on ylipäätään kirjoittaa englanniksi tieteellisiä julkaisuja, jos sitä ei osaa. Esim. oma serkkuni on yhteiskuntatieteiden tohtori. Luin joskus jotain hänen englanniksi kirjoittamaansa oman alansa tekstiä, ja se oli niin pullollaan kielioppivirheitä, että aloin ihmetellä mitä järkeä koko touhussa on.

Yksilön kannalta kysymys on siitä, että englanninkieltä ei opi, ellei tuota tekstiä englanninkielellä. Suomen näkökulmasta siinä on järkeä siksi, että suomalaiset tieteentekijät menestyisivät myös kansainvälisesti.

Näinhän se on. Kyse on siitä, että pystyy kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun. Samalla saman alan tutkijat muissa maissa voivat seurata mitä täällä on tutkittu. Aika köyhää meidänkin tiede olisi, jos täällä luettaisiin vain suomalaisia julkaisuja. :F

[Leikkimielinen pihapeli]

Yksilön kannalta kysymys on siitä, että englanninkieltä ei opi, ellei tuota tekstiä englanninkielellä. Suomen näkökulmasta siinä on järkeä siksi, että suomalaiset tieteentekijät menestyisivät myös kansainvälisesti.

No eikö asiaa sitten voisi organisoida niin, että opiskeltaisiin ensin englannin kieliopin perusteet, ja vasta sitten alettaisiin kirjoittaa oman alan tekstejä englanniksi? Antaako se oikeasti Suomesta fiksun vaikutelman, että suolletaan maailmalle kieliasultaan ala-arvoista englanninkielistä tutkimusta?

Yhteiskuntatieteissä kun tutkimusaiheetkin ovat usein sitä "työttömät ovat keskimäärin köyhempiä kuin töissä käyvät" -tason hauki-on-kala-osastoa, niin oikeakielisyys on monessa "tutkimuksessa" ainoa merkityksellinen asia.