2012-09-28 Haaste: Kulttuurilla on merkitystä monikulttuurisessa sovittelussa

[Iloveallpeople]

Kulttuurilla on merkitystä monikulttuurisessa sovittelussa

Katri Kyllönen

Sovittelijoilla on epävarmuutta siitä, miten maahanmuuttajien kulttuuriin tulisi monikulttuurisessa sovittelussa suhtautua. Yleensä sovittelijoiden mielestä kulttuurilla ei ole merkittävää roolia konfliktien sovittelussa. Sitä vastoin maahanmuuttajat näkevät kulttuurin vaikuttavan heidän käsityksiinsä konfliktinratkaisusta. Kulttuurin merkityksen ymmärtäminen nykyistä laajemmin auttaisi tekemään sovittelusta maahanmuuttajaystävällisempää ja saavuttamaan parempia tuloksia.
...

Ylipäätään sovittelijat kokevat, ettei kulttuuri tule jutuissa esille niin, että se oleellisesti vaikuttaisi niiden sovitteluun. He pitävät tapauksia siis kulttuurisesti neutraaleina. Toisaalta kuitenkin uutena haasteena sovitteluun ovat viime aikoina tulleet lähisuhdeväkivaltatapaukset, joissa yleensä toinen osapuolista on maahanmuuttaja. Niissä korostuvat osapuolten erilainen kulttuuritausta ja kulttuuriperinteet muita tapauksia enemmän. Ristiriitaisia sovittelijoiden näkemyksistä tekee myös se, että maahanmuuttajataustaisten sovittelijoiden hyväksi puoleksi nähdään juuri kulttuurisen ymmärryksen tuominen sovitteluun.
...

Yleisesti ottaen monikulttuurista sovittelua ei haluta problematisoida liikaa eikä tunneta tarvetta muokata sovittelumallia niin, että se huomioisi paremmin maahanmuuttajien tarpeita. Sovittelijoiden mukaan monikulttuuriset tapaukset tulee sovitella olemassa olevan sovittelumallin mukaisesti, pyrkien mahdollisuuksien mukaan ottamaan kulttuuriset näkökohdat huomioon. Tämän nähdään takaavan osapuolille tasapuolisen lähtökohdan sovitteluun, sillä sovittelumalli ja -tekniikat nähdään yleismaailmallisina sekä kulttuurisesti neutraaleina.
...

Tämä ei kuitenkaan ole toimivin malli monikulttuurisessa kontekstissa, sillä kuten yhdysvaltalainen tutkija John Paul Lederach on tuonut esille, yleismaailmallinen konfliktinratkaisumalli on itse asiassa upotettu kulttuuriin ja mallin epäsuorat kulttuuriset olettamukset vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten osallistujat näkevät kolmannen osapuolen roolin, kommunikaation tarkoituksen ja tyylin sekä koko ratkaisuprosessin pyrkimyksen.

Tutkija Michelle LeBaron on huomannut tarkastellessaan pohjoisamerikkalaista sovittelua (pitkälti samankaltaista kuin suomalainen), että keskeisiä arvoja ovat tehokkuus, rationaalinen analyysi ja objektiivisuus.
...

LeBaronin mukaan tällainen sovittelumalli on sopivampi yksilökeskeiselle kuin yhteisökeskeiselle kulttuurille. Sovittelijoita ei voi nähdä myöskään puolueettomina kolmansina osapuolina, sillä he tekevät monia pieniä päätöksiä mm. siitä, kuka saa osallistua sovitteluun, mikä on asiankuuluvaa ja mikä toisarvoista ja miten sovittelussa edetään.
...

Vaarana on, että tällainen sovitteluprosessi alistaa niitä, jotka eivät suoraan sovi tähän kulttuurisidonnaiseen sovittelumalliin ja suosii niitä, jotka voivat sovittaa omat arvonsa, kulttuurinsa ja näkemyksensä siihen.
...

Esimerkiksi mihin sovittelijoiden vaikutusvalta suomalaisessa rikos- ja riita-asioiden monikulttuurisessa sovittelussa perustuu ja onko se relevantti maahanmuuttajien näkökulmasta? Sovittelijoiden mukaan se perustuu vapaaehtoisuuteen eli siihen, etteivät he ole viranomaistoimijoita vaan yhtälailla kansalaisia. Tuoko tämä kuitenkaan maahanmuuttajien näkökulmasta sovittelijalle tarpeeksi vaikutusvaltaa, varsinkin kun maahanmuuttajat eivät tule monikulttuurisen sovittelun pariin vapaaehtoisesti vaan syyttäjän tai poliisin kautta?
...

Monikulttuurisella sovittelulla on ollut vaikeuksia houkutella maahanmuuttajia osallistumaan vapaaehtoisesti sovitteluun sekä sovittelijoina ja sovittelun osapuolina. Vertaamalla sovittelijoiden ja maahanmuuttajien näkemyksiä sovittelusta käykin ilmi, että maahanmuuttajien oma konfliktinsovittelu on suomalaista sovittelua yhteisöllisempää. Siinä huomioidaan enemmän osapuolten tunteita ja sovittelijan asema on erilainen.
...

Vaikka maahanmuuttajien toimiminen sovittelijoina on hyvä askel, se ei ole riittävä maahanmuuttajien tarpeisiin vastaamiseksi. Jotta sovittelu vastaisi monikulttuurisen yhteiskunnan tarpeisiin, tulisi hylätä ajatus vain yhdestä konfliktinratkaisumallista. Tarvitaan joustavuutta, luovuutta ja näkemystä sekä oman että toisen kulttuurin syvää ymmärtämistä, jotta tunnistetaan ja yhdistetään eri yhteisöjen konfliktinratkaisuresurssit ja luodaan kaikille sopivia konfliktinratkaisumalleja.
...

Maahanmuuttajien tarpeita voitaisiin nykyistä paremmin huomioida etenkin monikulttuurisen sovittelun yhteisöllisyyttä lisäämällä - mihin suuntaan sovittelu on yleisestikin kansainvälisesti suuntautumassa.
...

Koska maahanmuuttajat kaipaavat usein lähipiiriään mukaan sovitteluun, läheisneuvonpitoa olisi syytä kokeilla laaja-alaisesti.
...

Koska sovittelu on menetelmänä tuttu monelle maahanmuuttajalle, sen käyttö konfliktinratkaisussa voi edistää maahanmuuttajien sopeutumista Suomeen ja näin ollen yhteiskuntarauhaa. Myös tästä syystä on tärkeää tehdä sovittelusta maahanmuuttajaystävällisempää.

Kirjoittaja on väitellyt teologian tohtoriksi aiheesta uskonnon rooli maahanmuuttajien konfliktien sovittelussa. Hänen tuore väitöskirjansa on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8156-9.

Kokonaisuudessaan: Haaste

[slobovorsk]

Tässä on mahdollisesti erittäin vaarallisia ja kauaskantoisia ehdotuksia monikulttuurisesta sovittelusta.

Kimmo "Sharia" Stasin ehdotuksen uudet vaatteet - teologian tohtorin arvovallalla esitettynä. Minusta teologien näkemykset eivät voi olla millään lailla relevantteja Suomen lain soveltamisesssa, pitää kysyä oikeusoppineilta.

Soisi syntyvän mahdollisimman laajaa julkista keskustelua.

[chacha2]

Maahanmuuttajien tarpeita voitaisiin nykyistä paremmin huomioida etenkin monikulttuurisen sovittelun yhteisöllisyyttä lisäämällä - mihin suuntaan sovittelu on yleisestikin kansainvälisesti suuntautumassa.Nykyisin on laajasti hyväksytty, että restoratiivisella oikeudella rikosoikeuden kontekstissa voidaan viitata sekä rikos- ja riita-asioiden sovitteluun, läheisneuvonpitoon, parantaviin ja tuomitseviin piireihin että restoratiivisiin lautakuntiin.

Ja katso missä liemessä nämä yhteisöt nyt ovat
http://hommaforum.org/index.php/topic,9115.msg481611.html Britannia
http://hommaforum.org/index.php/topic,59695.0.html Ranska
http://hommaforum.org/index.php/topic,75557.0.html Saksa

"Koska sovittelu on menetelmänä tuttu monelle maahanmuuttajalle, sen käyttö konfliktinratkaisussa voi edistää maahanmuuttajien sopeutumista Suomeen ja näin ollen yhteiskuntarauhaa."

Tämä väite ei pidä paikkansa.Ranskalaisen tutkimuksen mukaan pitäisi tehdä juuri päinvastoin.
Ote Obin- raportista tehty jo 2004:

Contrary to conventional wisdom, these pathologies are now present across France. Muslim "ghettos" are found not only in the suburbs of major cities but in towns and villages as well. Obin describes them as islands of counterculture, sealed off and opposed to modern democratic society.

Summing up, Obin explains his disturbing findings as the result primarily of indoctrination orchestrated over years by international Muslim organizations. From an early age, students are taught what to think, what to believe, and to regard their school teachers as liars. The goal of the radical groups seeking to segregate Muslim communities and denouncing integration as oppression, Obin writes, is to take the Muslim residents of France out of the French nation and make them think of themselves as part of the international Muslim community.

In a particularly interesting observation, Obin notes that it is the schools that have reached accommodations with the extremists that are most plagued by violence against girls, Jews, and teachers. Schools that refuse to tolerate the intolerable have coped much better with the problems described in the report. As a result, Obin calls for a policy of no compromise with Islamist demands.

Still unclear is how French educators can be expected to hang tough while their government refuses to own up to the problem--as demonstrated by its failure to make public the Obin report. With the Muslim share of the French population already over 10 percent and growing, the schools are only the tip of the iceberg.

http://hommaforum.org/index.php/topic,74232.msg1105721.html#msg1105721 boldaus oma

Edit, minun piti vähän tarkentaa kommenttini..

[rähmis]

Katri olisi säästänyt meiltä kaikilta muutaman minuutin aikaa, jos olisi suoraan kirjoittanut, että maahanmuuttajia ei voisi vähempää kiinnostaa meidän sovittelumme.

Helpoimmalla päästään kun hankkiudutaan eroon koko roskasta. Siis monikulttuurista.

[foobar]

Kannattaa huomata kuinka kirjoituksessa ei kertaakaan mainita islamia, muslimeja tai shariaa, vaikka käytännössä koko jutun olemassaolo perustuu muslimien aggressiivisen islamiin perustuvan sharian kanssa tekemisissä olemiseen. Harvassa taitavat olla edes ne mustan Afrikan tulijoiden sovittelutapaukset, joissa tällaisia myönnytyksiä "pitäisi" tehdä ilman islam-perustetta. Ellei nyt lähdetä sille linjalle, että rikosten rikollisuudesta neuvotellaan argumenteilla jotka eivät perustu maassa vallitsevaan lakiin, ja parhaiten tässä väittelyn vapaaottelussa menestyvä päättää lopputuloksen.

Monikulttuuri tarkoittaa käytännössä islamin monokulttuurista hegemoniaa. Muiden kulttuurien kanssa tällaisia myönnytyksiä täytyy edes pohtia vain teoriassa.

[Roope]

Suomessa ei vielä ymmärretä uskonnon merkitystä maahanmuuttajien kohtaamisessa, sanoo kajaanilaislähtöinen teologian tohtori Katri Kyllönen. Hänen mukaansa meidän on vaikea ymmärtää, että uskonto vaikuttaa maahanmuuttajien kaikkiin elämän osa-alueisiin.

- Meidän kulttuurimme on hyvin paljon maallistunut. Vaikka pääuskontomme luterilaisuus on pitkälti takaraivoissamme ja näkyy erilaisissa juhlissa, niin se ei välttämättä näy arkipäivässä. Maahanmuuttajilla uskonto on todella syvä osa omaa identiteettiä ja sitä miten maailmaa katsotaan, kertoo Kyllönen.

[...]

- Sillä ei ole merkitystä mitä uskontoa henkilö edustaa, vaan ainoastaan sillä, että henkilö on uskonnollinen. Taustalla on tietysti myös se, että virkamiehet ja viranomaiset yleensä nähdään epäluotettavina, mikä vielä lisää uskonnollisten toimijoiden näkemistä luotettavina.

[...]

Kyllönen kaipaa avointa keskustelua, sillä uskonnollisuudesta ja uskonnosta on Suomessa välillä jopa vaikea puhua.

- Se valitettavasti leimaa yhteiskuntaamme tällä hetkellä, olemme uskonnon lukutaidottomia. Emme näe mihin kaikkeen uskonto vaikuttaa. Ja jos näemme, niin näemme sen enemmänkin pelottavana asiana kuin sellaisena, että siinä olisi mahdollisuuksia.

Yle: "Olemme uskonnon lukutaidottomia" 20.5.2013

Näen tuon uskonnon lukutaidottomuuden siltä kantilta, että ei meillä ei haluta ymmärtää, kuinka vaikeaa on sovittaa yhteen kokonaisvaltaisten uskontojen vaatimuksia maallistuneessa ja ihmisten yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa. Ja mitä ihmeen mahdollisuuksia siinä sitten on?

Kyllönen on ehdottanut, että maahanmuuttajien konfliktien sovittelussa painotettaisiin enemmän uskontoa, koska maahanmuuttajat luottavat enemmän esimerkiksi kirkon työntekijöihin kuin viranomaisiin. Haluammeko tosiaan siirtää valtaa uskonnoille ja uskonnollisille instituutioille kuten imaamisovittelulle, johon Kyllönen väitöskirjassaan viittaa? Ainakin se olisi hyvin lyhytnäköistä.

Väitöskirja:
Katri Kyllönen: Uskonnon rooli maahanmuuttajien konfliktien sovittelussa. Sovittelijoiden, maahanmuuttajien ja kirkon maahanmuuttajatyöntekijöiden näkökulma. (2012)

[Micke90]

Miksi kulttuurin ylipäätään pitäisi vaikuttaa sovitteluun? Sovitteluun tulee soveltaa Suomen lakia. Ja miten lähisuhdeväkivaltaa voi edes sovitella? 

[Siili]

Voihan 100% periksiantamistakin kutsua sovitteluksi.

[Ernst]

Monikulttuuriseen sovitteluun voi tutustua Edgar Wallacen Sandi-kirjasarjassa.

[JJohannes]

Vaikka johtopäätökset tosiaan ovat Sasin shariatuomioistuin-kamaa niin itse teoriasta löytyy minusta juuri oikeaa asiaa:

Sovittelijoilla on epävarmuutta siitä, miten maahanmuuttajien kulttuuriin tulisi monikulttuurisessa sovittelussa suhtautua. Yleensä sovittelijoiden mielestä kulttuurilla ei ole merkittävää roolia konfliktien sovittelussa. Sitä vastoin maahanmuuttajat näkevät kulttuurin vaikuttavan heidän käsityksiinsä konfliktinratkaisusta. Kulttuurin merkityksen ymmärtäminen nykyistä laajemmin auttaisi tekemään sovittelusta maahanmuuttajaystävällisempää ja saavuttamaan parempia tuloksia.

Ylipäätään sovittelijat kokevat, ettei kulttuuri tule jutuissa esille niin, että se oleellisesti vaikuttaisi niiden sovitteluun. He pitävät tapauksia siis kulttuurisesti neutraaleina.

Sanoo käytännössä, että sovittelijoiden mielestä kulttuurilla ei ole merkittävää roolia konfliktissa. Toisin sanoen ristiriidat johtuvat virallisten tahojen mielestä vain suomalaisten rasismista tai jostain muusta pahantahtoisuudesta eikä radikaalisti erilainen kulttuuri ja sen tavat vaikuta asiaan mitenkään vaikka asia on juuri päinvastoin.

Yleisesti ottaen monikulttuurista sovittelua ei haluta problematisoida liikaa eikä tunneta tarvetta muokata sovittelumallia niin, että se huomioisi paremmin maahanmuuttajien tarpeita. Sovittelijoiden mukaan monikulttuuriset tapaukset tulee sovitella olemassa olevan sovittelumallin mukaisesti, pyrkien mahdollisuuksien mukaan ottamaan kulttuuriset näkökohdat huomioon. Tämän nähdään takaavan osapuolille tasapuolisen lähtökohdan sovitteluun, sillä sovittelumalli ja -tekniikat nähdään yleismaailmallisina sekä kulttuurisesti neutraaleina.
...

Tämä ei kuitenkaan ole toimivin malli monikulttuurisessa kontekstissa, sillä kuten yhdysvaltalainen tutkija John Paul Lederach on tuonut esille, yleismaailmallinen konfliktinratkaisumalli on itse asiassa upotettu kulttuuriin ja mallin epäsuorat kulttuuriset olettamukset vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten osallistujat näkevät kolmannen osapuolen roolin, kommunikaation tarkoituksen ja tyylin sekä koko ratkaisuprosessin pyrkimyksen.

Tutkija Michelle LeBaron on huomannut tarkastellessaan pohjoisamerikkalaista sovittelua (pitkälti samankaltaista kuin suomalainen), että keskeisiä arvoja ovat tehokkuus, rationaalinen analyysi ja objektiivisuus.
...

LeBaronin mukaan tällainen sovittelumalli on sopivampi yksilökeskeiselle kuin yhteisökeskeiselle kulttuurille. Sovittelijoita ei voi nähdä myöskään puolueettomina kolmansina osapuolina, sillä he tekevät monia pieniä päätöksiä mm. siitä, kuka saa osallistua sovitteluun, mikä on asiankuuluvaa ja mikä toisarvoista ja miten sovittelussa edetään.

Tämä epäsuorasti taas myöntää, ettei jpidenkin kulttuurien edustajiin voi vedota rationaalisuudella tai objektiivisuudella. Samoin havaitaan, että konfliktit ratkeavat parhaiten ja niiltä vältytään silloin, kun vallitsee monokulttuuri johon konfliktinratkaisu- ja välttämismenetelmät on integroitu.

[Outo olio]

Irakilainen esimerkki sovittelusta:

Laki sallii myös niin sanottujen kunniamurhien sovittelun tuomioistuimen ulkopuolella.