2013-05-05 HS: Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia lisää

[Maailmanmies]

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia lisää

Seit­se­män vuo­den ku­lut­tua tääl­lä on jo­pa 300 000 työ­ikäis­tä vä­hem­män kuin vuon­na 2004.
"Se on to­del­li­nen ris­ki hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­nal­le", ame­rik­ka­lai­sen kaup­pa­ka­ma­rin AmC­ha­min toi­mi­tus­joh­ta­ja Kristiina Helenius sa­noo ve­ro­poh­jan ra­pau­tu­mi­ses­ta.
Ar­viot työ­voi­ma­tar­pees­ta vaih­te­le­vat. Esi­mer­kik­si kon­sult­ti­toi­mis­to McKin­sey esit­ti kol­me vuot­ta sit­ten, et­tä 2020 men­nes­sä Suo­mi tar­vit­see jo­pa 185 000 uut­ta maa­han­muut­ta­jaa.

Veropohja on rapautunut jo nyt. Ihmistyö vähenee koska sitä tarvitaan vähemmän ja vähemmän osin automaatiosta, mutta pääosin teollisuuden alasajosta milloin mistäkin syystä johtuen. Mihin ihmeeseen lisää työikäisiä tarvitaan, kun olemassa olevillekaan ei ole töitä? Mikään firma ei Suomessa ole kaatunut työvoimavajeeseen vaan ihan muihin syihin tai se on sitten liputettu muualle.

[Nuivake]

Tekemisen meininkiä voisi olla VIIMEINKIN julkisten menojen RAJU leikkaaminen (kenkää väelle).
Mitä sitten että tulee parisataatuhatta työtöntä kertarykäisyllä?
Noh, vaan se, että työttömyyskorvaukset heille ovat huomattavasti pienemmät kuin suhteettoman suuret palkat.
Cry me a river, mutta näin on.
t.Pienyrittäjä

[Martin]

Tekemisen meininkiä voisi olla VIIMEINKIN julkisten menojen RAJU leikkaaminen (kenkää väelle)

Aamen. Eikä silti tarvitsisi leikata hoitajista ja opettajista vaikka sillä aina pelotellaan. Esim. rakennusvalvonnan puolella on lisätty byrokratiaa ja tarkastajia kerrakseen, Oulustakin löytyy puunkaatolupiin oma virkamiehensä. Kauas on menty maalaisjärjestä..

[Blanc73]

Maa­han­muut­ta­jia tar­vi­taan, kos­ka Suo­mi kai­paa uu­sia ideoi­ta, osaa­mis­ta ja te­ke­mi­sen mei­nin­kiä.

...mutta ei kuitenkaan humanitäärisperusteisia Kela-turisteja Afrikasta ja Lähi-idästä. Mikään yllä mainituista ominaisuuksista ei nimittäin päde noihin eksotiikkakiimaisten kukkahattu-tätien lemmikkeihin. Ostariemme seinät pysyvät pystyssä ilman väriseviä notkujiakin.

[Roope2]

Mitenköhän menetellään tämän uuden osaajapolven kanssa kansalaisuuskysymyksessä ? Muistaakseni aikaisempien tulijoiden täytyi saada kansalaisuus mahdollisimman pian ja helpolla, jotta osaamismotivaatio  ja luovuus eivät olisi kahlittuina liian kauaa.

[kertsu59]

Oheisessa linkissä Arthur Kylander kertoo suomalaisen osaajan kohtalosta Amerikassa vuonna1927 http://www.youtube.com/watch?v=-lwrg7s24N ei tullut ammattia vastaavaa työpaikkaa silloinkaan.

[Jaffasiini]

Oheisessa linkissä Arthur Kylander kertoo suomalaisen osaajan kohtalosta Amerikassa vuonna1927 http://www.youtube.com/watch?v=-lwrg7s24N ei tullut ammattia vastaavaa työpaikkaa silloinkaan.

Sanoo:

Video ei ole olemassa.
Pahoittelumme.

Tämä lienee oikea video:
http://www.youtube.com/watch?v=-lwrg7s24Ng

[ikuturso]

Helsingin Sanomat voisi näyttää mallia ja palkata parikymmentä moniosaajaa.

Tekniikka ja Talous -lehdessä on perinteisesti ollut aina myös ruotsinkielisiä artikkeleita. Tuota ideaa mukaillen Hesarissakin voisi pari aukeamaa olla somalinkielellä, kurdiksi, arabiaksi ja venäjäksi. Hesari voisi näyttää mallia, miten monikulttuurilla nostetaan laatua ja lisätään lukijakuntaa.

-i-

[sivullinen.]

On se kumma miten konkurssikypsä julkaisu jakelee bisnesohjeita. No...vihervasemmisto ei perinteisesti tunne mitää häpeää.

Sanoman suurimmat tulonlähteet ovat valtion oikeaoppinen viestintä ja oppikirjamonopoli. Lukijoiden tai mainostajien maksut eivät peitä edes jakelukuluja.

Ilman virallisen totuuden tiedostuspalkkioita koko yritys olisi jo nyt konkurssissa.

[sivullinen.]

Ja tämä juuri antaa väärää kuvaa työvoiman tarpeesta. Kyseessä on puhelinkysely jossa kysyvät että oletko työttömän kirjoissa ja oletko hakenut viime aikoina töitä, oletko ollut viime aikoina töissä.
Jollain tapaa rajaavat suurimman osan työttömistä ulkopuolelle työttömiä, ei taida olla tarkempaa selostusta saatavilla kumminkaan millä tapaa.

Näin se määritellään. Yksi tunti työtä kuukaudessa riittää työlliseksi - ja muut tilastoista siivotut siihen lisäksi.

Käsitteitä:

• Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen tai on ollut tilapäisesti pois työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on oma sairaus tai äitiys- tai isyysvapaa tai poissaolo on kestänyt alle 3 kk. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai perheenjäsenen yrityksessä palkatta avustavia.
• Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työt kahden viikon sisällä.

http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2013/03/tyti_2013_03_2013-04-23_laa_001_fi.html

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Artikkelissa on mielenkiintoisia lukemia, työhön on tultu 5-10%, ja humanitäärisiäkin on alle 10%, elikkä yli 80% on tullut maahamme opiskelemaan tai rakastamaan.

Miten minusta voikin tuntua siltä, että noissa lukemissa piilee kusetus ?

Perheenyhdistämiset ovat rakastamista.

Rakkaus vastikeettomaan taikaseinään - love at first sight!

[Jaffasiini]

Näin se määritellään. Yksi tunti työtä kuukaudessa riittää työlliseksi - ja muut tilastoista siivotut siihen lisäksi.

Luultavasti siinä on jotain muutakin temppua jolla saavat alaspäin määrää. Esim. ennalta määritelty minne soitellaan ettei tule liiaksi työttömiä otokseen tms.

[Oho]

KAIK­KI ovat sa­maa miel­tä sii­tä, et­tä on ka­ma­laa haas­kaus­ta pääs­tää tääl­lä kou­lu­te­tut, suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin ja kie­leen jo tu­tus­tu­neet ul­ko­maa­lai­set li­vah­ta­maan muual­le.

Ketkä kaikki?

Sinänsä aika marginaalinen ongelma, jos kyseessä edes on ongelma, verrattuna suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin ja kie­leen jo tu­tus­tu­neiden koulutettujen suomalaisten li­vah­ta­miseen muual­le.

Ai niin... se 'kansainvälisyys' mutta mitä se tarkoittaa jos mitään. Oli muuten melkoinen cliché kokoelma koko kirjoitus.

[Aallokko]

Ei millään pahalla, mutta jo otsikon "kansainvälisiä osaajia" herätti naurun ja mielleyhtymän monikultturistisen propagandan uusiotermistöstä. Mamu- ja mokuhommiin liittyy jo niin paljon kuraa ja sumutusta, että mihinkään niistä on vaikea enää suhtautua vakavissaan. Tämä on saatu aikaiseksi, kun on väkisin koko yhteiskunnallisen koneiston voimin väitetty, että neliö onkin ympyrä, vaikka ihan selvästi ympyrältä näyttää.

[sluippa]

Kyllä mua otti päähän kun eilen luin Hesarista tätä juttua.

Olen samaa mieltä, että on tuhlausta kouluttaa ulkomaalaisia Suomessa veloituksetta ja sitten päästää heidät jonnekin muualle töihin. Mutta millä perusteella ulkomaalaisilla opiskelijoilla olisi parempia ideoita kuin suomalaisilla? Onko ulkomaalaisilla paremmat geenit, kun saman koulutuksen jälkeen heillä on parempi osaaminen ja tekemisen meininki kuin suomalaisilla? Vai tarkoitettiinko tässä ulkomailla koulutuksensa saaneita? Tämähän tarkoittaisi sitä, että koulutuksen laatu olisi ulkomailla parempaa kuin Suomessa. Ehkäpä niin sitten...

Itse olen kyllä omissa opiskeluissani sekä työtehtävissäni ottanut selvää käytännöistä muissa maissa sekä lukenut eri maalaisten ihmisten kirjoituksia erinäisistä aiheista. Nykyään kun on tämä internetkin, niin benchmarkkaaminen yli maiden rajojen on suht helppoa. Ehkäpä tosiaan jonkun kerran olisin saanut paremman idean, jos olisin viettänyt vuosia ulkomailla...

Ka­pa­si sa­noo ole­van­sa eni­ten huo­lis­saan ikäis­ten­sä, noin 35-vuo­tiai­den suo­ma­lais­ten vä­häi­ses­tä kiin­nos­tuk­ses­ta ul­ko­maail­maa koh­taan.
"Heil­lä ei ole mi­tään syy­tä ol­la pu­hu­mat­ta vie­rai­ta kie­liä tai ol­la ha­keu­tu­mat­ta ul­ko­mail­le kar­tut­ta­maan kan­sain­vä­lis­tä työ­ko­ke­mus­ta, ja sil­ti he ei­vät tee niin."

Mikäköhän syy Kapasilla on olla puhumatta vieraita kieliä, esimerkiksi suomea jos hän täällä kerran asuu? Ja mikä ihmeen itseisarvo on kansainvälinen työkokemus? Eiköhän sitä voi kehittyä ammatillisesti myös muutoinkin kuin ulkomailla työskentelemällä. Jotkut myös saattavat olla tyytyväisiä oloihinsa ja asumiseensa Suomessa. Aika monella 35-vuotiaalla on perhe, ystävät, sukulaiset, työ, koti, harrastukset yms. omassa kotimaassaan. Eikö tässä ole jo syytä kerrakseen olla hakeutumatta asumaan ulkomaille? Ne lähtekööt, jotka niin haluavat.

Jos pitää välttämättä olla jostain niin huolissaan, niin miten olisi vaikka 35-vuotiaiden suomalaisten alkoholin- tai huumeidenkäyttö, sairaudet tai työttömyys?

Kapasinin jutuista huokuu asenne, että ihminen ei ole mitään, jos ei ole asunut edes vuotta jossain ulkomailla. Hyvänen aika, ja minä olen vieläpä asunut koko elämäni samassa kaupungissa. Mussa ei taida olla mitään toivoa...

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Mutta millä perusteella ulkomaalaisilla opiskelijoilla olisi parempia ideoita kuin suomalaisilla? Onko ulkomaalaisilla paremmat geenit, kun saman koulutuksen jälkeen heillä on parempi osaaminen ja tekemisen meininki kuin suomalaisilla? Vai tarkoitettiinko tässä ulkomailla koulutuksensa saaneita?

Ymmärtääkseni tässä retoriikassa ulkomaalainen on automaattisesti kansainvälinen. Esimerkiksi oppilaitoksesta tulee kansainvälinen, kun sinne otetaan opiskelijaksi kehitysmaalaisia, jotka eivät sitä ennen ole olleet missään oman maansa ulkopuolella. Näin ollen vaikkapa kamerunilainen nuorukainen kansainvälistää jonkin itäsuomalaisen ammattikorkeakoulun pelkällä läsnäolollaan.

EDIT: lisätty sana

[Maailmanmies]

Kyllä mua otti päähän kun eilen luin Hesarista tätä juttua.

Olen samaa mieltä, että on tuhlausta kouluttaa ulkomaalaisia Suomessa veloituksetta ja sitten päästää heidät jonnekin muualle töihin. Mutta millä perusteella ulkomaalaisilla opiskelijoilla olisi parempia ideoita kuin suomalaisilla? Onko ulkomaalaisilla paremmat geenit, kun saman koulutuksen jälkeen heillä on parempi osaaminen ja tekemisen meininki kuin suomalaisilla? Vai tarkoitettiinko tässä ulkomailla koulutuksensa saaneita? Tämähän tarkoittaisi sitä, että koulutuksen laatu olisi ulkomailla parempaa kuin Suomessa. Ehkäpä niin sitten...

Suomella on merkittävä ja menestyksekäs vientiteollisuus, on ollut jo kauan. Vastaavia maita ovat esim. Ruotsi tai Saksa. Etelä-Euroopan mailla ei ole vastaavaa vientiteollisuutta, eikä vaikka Britannialla. Meillä ei ole mitään häpeämistä, monen maan pitäisi ottaa oppia suomalaisista ihmisistä ja yrityksistä.

Viikonvaihteen ES:ssä oli juttu Ella Kannisesta, tästä italiahehkuttajasta. Sanoi, että Italiassa elämä on hyvin paikallista ja elämä saatetaan rakentaa kymmenen kilometrin säteelle. Tämä on sitten niin ihanaa. Sama asia joka Suomessa on kamalaa junttia ja vaatii vierasta verta melkeinpä heti onkin muualla ihanaa ja eksoottista, suorastaan suositeltavaa.

[isomaha]

Tekemisen meininkiä voisi olla VIIMEINKIN julkisten menojen RAJU leikkaaminen (kenkää väelle).
Mitä sitten että tulee parisataatuhatta työtöntä kertarykäisyllä?
Noh, vaan se, että työttömyyskorvaukset heille ovat huomattavasti pienemmät kuin suhteettoman suuret palkat.
Cry me a river, mutta näin on.
t.Pienyrittäjä

Todellakin :

Firma jossa työskentelen, on tehnyt hieman alihankintahommia eräälle valtion viraston yksikölle, ja siellä todellakin on ainakin puolet liikaa väkeä "töissä".
Kyseisessä yksikössä on JOHTAJIA 70 % väestä ja 30 % työntekijöitä... Ja mikä mahtaa olla valtiolla palkka jos titteli on johtajasitä tai johtajatätä. Tuskin kovin pieni.

Varsin tehotonta johtamista etten sanoisi. Omassa duunipaikassa on suhdeluku alle 5% johtoa  / 95% tekijöitä.

[Juha J.]

KA­PA­SIN mu­kaan muual­ta tul­lut saa jat­ku­vas­ti ko­kea ole­van­sa vie­ras. Poh­jim­mil­taan luul­ta­vas­ti hy­vää tar­koit­ta­vat "mis­tä olet" ja "mik­si olet tääl­lä" -ky­sy­myk­set tun­tu­vat vä­lil­lä louk­kaa­vil­ta.

Väärällä tavalla kohteliasta juttelua? Siis mitä vittua? Vierauden ilmentymä kokee huonolla tavalla kantiksen juttelun? Perkele minä juttelen "muualta tulleiden" kanssa miljoona kertaa mieluummin kuin näiden ammattiloukkaantujien.

Täyttä paskaa koko artikkeli. Samoja vanhoja kliseitä.