2013-04-30 Euroopan kovat verottajat listattiin - Suomi sijalla viisi

[vilach]

No ei ole. Se on pakkosäästämistä tulevaisuutta varten suurelta osin.

En ymmärtänyt mitä tarkoitat. Voitko tarkentaa?

[Sour-One]

No ei ole. Se on pakkosäästämistä tulevaisuutta varten suurelta osin.

En ymmärtänyt mitä tarkoitat. Voitko tarkentaa?

Eläkkeesi.

[vilach]

No ei ole. Se on pakkosäästämistä tulevaisuutta varten suurelta osin.

En ymmärtänyt mitä tarkoitat. Voitko tarkentaa?

Eläkkeesi.

Eläkkeestä yli puolet on puhdas vero, koska keskimääräisen kansaneläkkeen + vuokra ja keskieläkkeen ero ei ole suuri. Tietääkö joku mikä on keskieläke? Tietysti nettona, eli se summa, joka tulee tilille.

[Sour-One]

No ei ole. Se on pakkosäästämistä tulevaisuutta varten suurelta osin.

En ymmärtänyt mitä tarkoitat. Voitko tarkentaa?

Eläkkeesi.

Eläkkeestä yli puolet on puhdas vero, koska keskimääräisen kansaneläkkeen + vuokra ja keskieläkkeen ero ei ole suuri. Tietääkö joku mikä on keskieläke? Tietysti nettona, eli se summa, joka tulee tilille.

Lisään vielä sen verran, että työntekijä kuittaa näitä maksamiaan "veroja" kun on sairaslomalla.

[vilach]

Lisään vielä sen verran, että työntekijä kuittaa näitä maksamiaan "veroja" kun on sairaslomalla.

Näissä tilastoissa on paljon muuttujia ja valheita, sen takia todellisen veroasteen laskeminen on vaikea. Anna oma laskelma kokonaisverotuksesta näille kahdelle esimerkkipalkoille, 1500 ja 2000 euroa.

[Sour-One]

Lisään vielä sen verran, että työntekijä kuittaa näitä maksamiaan "veroja" kun on sairaslomalla.

Näissä tilastoissa on paljon muuttujia ja valheita, sen takia todellisen veroasteen laskeminen on vaikea. Anna oma laskelma kokonaisverotuksesta näille kahdelle esimerkkipalkoille, 1500 ja 2000 euroa.

Miksi? Aivan turhaa.

Edit: Veronmaksajien mukaan veronluonteiset maksuja todellakin ovat: valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksun päiväraha- ja sairaanhoitomaksu sekä palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu. JA kokonaisveroaste vuonna 2010 42,1 %

[vilach]

Miksi? Aivan turhaa.

Sinä väität, että minun laskelmassa on virheitä, anna oma laskelma. Minä en väitä, että minun laskelma on täysin oikea. Oikeassa laskelmassa pitää olla reilusti isompi kaava, oikeita lukuja on vaikea saada selville, koska virallisissa tilastoissa on paljon valheita.

[vilach]

Edit: Veronmaksajien mukaan veronluonteiset maksuja todellakin ovat: valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksun päiväraha- ja sairaanhoitomaksu sekä palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu.

ALV puuttuu. Kirkollisvero on vapaaehtoinen. Eli 2 valhetta.

JA kokonaisveroaste vuonna 2010 42,1 %

Mutta miksi julkisten menojen osuus BKT:stä on 55%?

Voi alla, että todella rikkailla veroprosentti ei ole korkea, koska he saavat tuloja pääomatulona, jossa vero ei ole suuri, mutta minua kiinnostaa tavallisen palkansaajan verotus. Anna oma laskelma tuolle 2000 euron palkalle.

[klassinen]

Voit tietenkin alkaa leikkiä sanoilla ja esittää? tyhmää.

Lisäksi suosittelen käyttämään vaikkapa google-kääntäjää selvittääksesi mitä sana sour tarkoittaa ja mikä olisi oikea tarkoitus kun puhutaan Homma forumiin kirjoittavasta henkilstä. Olen aivan varma, että pystyt tähän ja jopa löydät oikean vastauksen.

Jos kw tai muut ei osaa pdf:stä hakea tietoa lukematta koko 84 sivua, niin voi voi. Uusavuttomuus ei ole kovin hieno piirre enkä ole sitä edesauttamassa.

Ja sinullekin... käytä google kääntäjää ja yritä miettiä mitä Sour voisi tarkoittaa Homma forumissa.

juu ei. kw:lle näköjään tekee.

Mitä helvettiä sä öykkäröit? Jos joku on pissannut muroihisi hapanta kusta, minä se en ainakaan ollut joten lopeta tuo ihme möykkääminen. Aikuinen mies?

[Kraken]

Tarkoitin, että loman aikan henkilö ei tee töitä, mutta saa rahaa. Tietääkseni lomaraha on yhden kuun palkka, ei puolet. Joskus jopa 150%.

Lomapalkka ja lomaraha ovat eri asioita. Lomaraha on puolet loma-ajan palkasta ja se maksetaan lomapalkan päälle. Loman ajalta palkka on siten 150% normaalipalkasta. Lomapalkka lomarahoineen ei ole veroa kellekään vaan veronalaista tuloa.

Taloudellisesti menestyvissä länsimaissa verotus on yleensä 30-40% bruttokansantuotteesta.

Tanskassa, ruotsissa, norjassa kokonaisverotus on 50% tai enemmän. Ovatko ne huonosti menestyviä?

Ovat, samalla lailla kun Suomi. Menestyvillä talouksilla tarkoitan Sveitsiä, Saksaa ja vastaavia maita, joilla on pysyvästi vahva talous.

Käytännössä veronkorotuksilla ei enää voida balansoida budjetti. Korkean verotuksen vaiktukset ovat jo laskemassa verokertymää harmaan talouden hyväksi.

Voidaan. Vähennetään sosiaaliturvaa ja kovennetaan harmaan talouden rangaistuksia rajusti. Veroja voi nostaa hyvin rajusti, koska keskipalkalla jää perusmenojen jälkeen todella paljon rahaa.

Tavoitteesi vähentää sosiaaliturvaa ja samalla korottaa veroja ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Veronkorotus vähentää reaaliansioita, jonka seurauksena sosiaaliturvan kysyntä kasvaa. Korkea verotus luo painetta korottaa sosiaaliturvan menoja.
Jos lasket sosiaaliturvaa ja samalla korotat veroja, luot tilanteen missä suuri märää ihmisiä eivät pysty rahoittamaan arkielämänsä menoja. Mitä heille pitäisi tehdä?

Tärkeintä on ankarat harmaan talouden rangaistukset.

Rangaistuksilla ei ole vaikutusta jos niitä ei sovelleta käytännössä. Eräs veronkierron tapa on tehdä kauppaa missä verot jätetään yhteissopimuksella maksamatta. Tällainen veronkierto on mahdoton näyttää toteen koska kauppatapahtumaa ei dokumentoida kuitilla. Ankarat rangaistukset eivät luo pelotetta tämän tyyppiselle vilpille. Ainoa tapa saada pimeät maksut verotuksen piiriin on pitää verokanta niin alhaisena, että moraali ohittaa taloudellisen hyödyn.
Ankarat rangaistukset eivät vaikuta lailliseen veronkiertoon. Korkea verotus karkoittaa liiketoimintaa ja pääomia ulkomaille. Niihin tuloihin ei päästä käsiksi millään rangaistuksella.

Suomessa erityisongelmana on pienituloisten pieni verokertymä.

Mikä on sinusta pienituloisuuden raja?

Esim. 1500 euron nettopalkalla ja 24% alv:llä kokonaisverotus on kokonaiset 53%.

1500 euron (18750 eur/v.) kuukausiansiolle perusprosentti Helsingissä on 10,5%. Tämä on se määrä, jolla pienituloinen tuloillaan rahoittaa julkista sektoria (lisäksi hän maksaa työttömyys- ja eläkevakuutusmaksuja, jotka eivät mene valtion käyttöön vaan rahastoidaan ja palautetaan työntekijälle myöhemmin).
3000 euron (37500 eur/v.) kuukausiansiolla perusprosentti on 22% eli yli kaksinkertainen 1500 euroa ansaitsevaan nähden. 1500 euroa ansaitseva voi saada erinäisiä tukia valtiolta, joka laskee nettoverotuksen alle 10%. 3000 euron tuloilla, tukihanat ovat kiinni lapsilisiä lukuunottamatta.

Arvonlisäveroa ei ole tarpeen käsitellä sen tarkemmin kun verrataan tuloluokkien osuutta julkisen sektorin rahoituksesta koska kaikki tuloluokat maksavat arvonlisäveroa ostoksistaan samalla veroasteella.

1500 euroa ansaitseva rahoittaa palkallaan julkista sektoria vuodessa 1883 eurolla ja 3000 euroa ansaitseva 8168 eurolla eli yli 4 kertaa suuremmalla summalla. Asian voi ymmärtää myös niin, että pientuloiset kuluttavat 4 työpaikkaa valtion rahoittamiseen siinä missä keskituloinen kuluttaa yhden työpaikan.

Työpaikoja on kussakin taloustilanteessa rajoitettu määrä ja koska merkittävä osa niistä ovat hyvin pienen verotuksen piirissä, syntyy tilanne missä työpaikkojen määrä ei enää riitä kattamaan valtion nykyistä kulurakennetta. Jotta julkisen sektorin vaje voitaisiin korjaa ilman leikkauksia, työpaikkojen määrä pitäisi olla paljon nykyistä suurempi. Toinen vaihtoehto on lajentaa veropohja esimerkiksi pientuloisiin, joiden osuus veromaksusta on pieni.

Vuonna 2011 Alle 1950 euroa kuussa ansaitsevat maksoivat 20,5% koko ansiotuloverokertymästä edustaen 57% (2,3 milj. ihmistä) ansiotulojen saajista. Merkittävä osa, kuten työttömät ja tukien nauttijat, eivät nettomääräisesti maksa veroja lainkaan vaikka heidät on kirjattu veronmaksajiksi tilastoissa.
Siten 43% ansiotulojen saajista (yli 1950 euroa kuussa ansaitsevat) maksoivat lähes 80% ansiotuloverokertymästä.

[Kraken]

Voi alla, että todella rikkailla veroprosentti ei ole korkea, koska he saavat tuloja pääomatulona, jossa vero ei ole suuri, mutta minua kiinnostaa tavallisen palkansaajan verotus. Anna oma laskelma tuolle 2000 euron palkalle.

Pääomatulojen verotus on 30% tai 32% riippuen pääomatulojen määrästä. 30% pääomatulovero vastaa 60 000 euron vuosipalkkaa tai 45 000 euron vuosipalkkaa jos mukaan lasketaan työntekijän maksamat työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut.
Pääomatulot ovat ansiotuloihin verrattuna erittäin raskaasti verotettuja eikä ne kerryytä eläkkeitä tai muita työhän liittyviä etuuksia.

Pääomatulojen varsinainen hyöty suurituloisille on sen luoma verotuskatto. Yli 60 000 euron palkoilla verotus olisi niin kova, että on parempi pyrkiä siirtämään tulot pääomaverotuksen puolelle. Jos pääoman saaja on yksityisyrittäjä, hänen rasitteeksi voidaan lisäksi laskea yhteisövero, joka korottaa ansioiden kokonaisveroasteen lähelle 50%. Lähes mikä tahansa palkka on silloin edullisempi ansiomuoto kun pääoma-ansiot.

[Sour-One]

Voit tietenkin alkaa leikkiä sanoilla ja esittää? tyhmää.

Lisäksi suosittelen käyttämään vaikkapa google-kääntäjää selvittääksesi mitä sana sour tarkoittaa ja mikä olisi oikea tarkoitus kun puhutaan Homma forumiin kirjoittavasta henkilstä. Olen aivan varma, että pystyt tähän ja jopa löydät oikean vastauksen.

Jos kw tai muut ei osaa pdf:stä hakea tietoa lukematta koko 84 sivua, niin voi voi. Uusavuttomuus ei ole kovin hieno piirre enkä ole sitä edesauttamassa.

Ja sinullekin... käytä google kääntäjää ja yritä miettiä mitä Sour voisi tarkoittaa Homma forumissa.

juu ei. kw:lle näköjään tekee.

Mitä helvettiä sä öykkäröit? Jos joku on pissannut muroihisi hapanta kusta, minä se en ainakaan ollut joten lopeta tuo ihme möykkääminen. Aikuinen mies?

Osui ja upposi?!?

[Sour-One]

Edit: Veronmaksajien mukaan veronluonteiset maksuja todellakin ovat: valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksun päiväraha- ja sairaanhoitomaksu sekä palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu.

ALV puuttuu. Kirkollisvero on vapaaehtoinen. Eli 2 valhetta.

JA kokonaisveroaste vuonna 2010 42,1 %

Mutta miksi julkisten menojen osuus BKT:stä on 55%?

Voi alla, että todella rikkailla veroprosentti ei ole korkea, koska he saavat tuloja pääomatulona, jossa vero ei ole suuri, mutta minua kiinnostaa tavallisen palkansaajan verotus. Anna oma laskelma tuolle 2000 euron palkalle.

Kirkollisvero on näköjään sisällytetty laskelmiin, koska suurin osa suomalaisista sitä maksaa. Alv ei näköjään näyttäisi olevan mukana laskelmassa. Oletan tämän johtuvan siitä, että muutoinkaan oecd-maissa ei ole tätä ole huomioitu kokonaisveroasteessa.

[Luotsi]

Edit: Veronmaksajien mukaan veronluonteiset maksuja todellakin ovat: valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksun päiväraha- ja sairaanhoitomaksu sekä palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu.

ALV puuttuu. Kirkollisvero on vapaaehtoinen. Eli 2 valhetta.

JA kokonaisveroaste vuonna 2010 42,1 %

Mutta miksi julkisten menojen osuus BKT:stä on 55%?

Voi alla, että todella rikkailla veroprosentti ei ole korkea, koska he saavat tuloja pääomatulona, jossa vero ei ole suuri, mutta minua kiinnostaa tavallisen palkansaajan verotus. Anna oma laskelma tuolle 2000 euron palkalle.

Kirkollisvero on näköjään sisällytetty laskelmiin, koska suurin osa suomalaisista sitä maksaa. Alv ei näköjään näyttäisi olevan mukana laskelmassa. Oletan tämän johtuvan siitä, että muutoinkaan oecd-maissa ei ole tätä ole huomioitu kokonaisveroasteessa.

Oletuksissasi mukkelis makkelis menevät Veronmaksijien keskusliitto, OECD ja kirkollisverot. Voiko pahemmin pihalla ollakaan 

[Teaparty]

Vahteran selonteko aiheesta http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/04/29/suomalaisen-tyon-hinnan-loppusuora/

Mitä tulee niin sanotun veroasteen ja julkisen sektorin BKT-osuuden eroon, syitä on monia. Kommunistisessa maassa julkisen sektorin osuus on 100%, mutta veroasteen ei tarvitse olla 100%. Valtio vain kerää rahat takaisin muilla keinoin kuin verotuksella.

Suomessa on sellainen erityispiirre, että julkisen sektorin tulot eivät suinkaan kaikki kulje veron nimellä. Esimerkiksi valtionyhtiöt, jotka tuottavat voittoa Suomessa, palauttavat voittojaan valtiolle osinkoina (tai yhtiön osakkeiden myynnin yhteydessä). Kun valtionyhtiö tekee monopolillaan voittoa kotimaassaan, kyse on verotuksen piilottamisesta muka-yksityissektorille.

Veikkaus ja RAY keräävät rahaa. Ei sitä kutsuta veroksi, vaikka maissa, joissa uhkapeli on vapaata, valtio verottaa peliyhtiöiden voittoja.

Lisäksi julkinen sektori perii erilaisia maksuja palveluista, jotka on muka-kustannettu verorahoilla. Ei näy veroasteessa.

Sitten julkinen sektori ottaa nettovelkaa toistakymmentä miljardia vuodessa. Nettovelanotto on verotuksen siirtämistä tulevaisuuteen, mutta sekään ei näy veroasteessa.

Julkisen sektorin tilinpidosta pitäisi julkaista tase, kassavirta-analyysi ja tuloslaskelma. Mieluiten konsernitilinpäätöksenä, jossa mm. kunnat, valtionyhtiöt, Veikkaus, RAY ja KELA esitetään valtion tytäryhtiöinä. Tulisi karvas totuus esiin.

[maltti on valttia]

" Nettovelanotto on verotuksen siirtämistä tulevaisuuteen, mutta sekään ei näy veroasteessa."

    Eli puoluetukea nykyisille hallituspuolueille, seuraavia vaaleja silmälläpitäen.

[Sour-One]

Edit: Veronmaksajien mukaan veronluonteiset maksuja todellakin ovat: valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairausvakuutusmaksun päiväraha- ja sairaanhoitomaksu sekä palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu.

ALV puuttuu. Kirkollisvero on vapaaehtoinen. Eli 2 valhetta.

JA kokonaisveroaste vuonna 2010 42,1 %

Mutta miksi julkisten menojen osuus BKT:stä on 55%?

Voi alla, että todella rikkailla veroprosentti ei ole korkea, koska he saavat tuloja pääomatulona, jossa vero ei ole suuri, mutta minua kiinnostaa tavallisen palkansaajan verotus. Anna oma laskelma tuolle 2000 euron palkalle.

Kirkollisvero on näköjään sisällytetty laskelmiin, koska suurin osa suomalaisista sitä maksaa. Alv ei näköjään näyttäisi olevan mukana laskelmassa. Oletan tämän johtuvan siitä, että muutoinkaan oecd-maissa ei ole tätä ole huomioitu kokonaisveroasteessa.

Oletuksissasi mukkelis makkelis menevät Veronmaksijien keskusliitto, OECD ja kirkollisverot. Voiko pahemmin pihalla ollakaan 

Ole ihan miten pihalla haluat. Ei kiinnosta.

[vilach]

Lomapalkka ja lomaraha ovat eri asioita. Lomaraha on puolet loma-ajan palkasta ja se maksetaan lomapalkan päälle. Loman ajalta palkka on siten 150% normaalipalkasta. Lomapalkka lomarahoineen ei ole veroa kellekään vaan veronalaista tuloa.

Mikä on sinusta tuon 2000 euron palkan kokonaisverotus?
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/09/22/katso-minka-arvoinen-olet-toissa/201013082/137
Minusta vuodessa henkilö saa 2000*12=24000. Työnantajalle se maksaa 4202 kuukaudessa. Työterveyshuolto ja sairausajan palkat käytännössä eivät ole veroa.
Eli 4202 - ne = 4073.
Jos henkilö on 11 kuukautta töissä, niin se maksaa 4073*11=44803, lisätään ALV 24% ja tulee 55555 euroa. 24000/55555=0,432, eli vero noin 57%. Osa käytännössä ei ole veroa, koska osa palautuu rahana takaisin eläkeaikana, koska keskimääräinen eläke on suurempi, kuin kansaneläke + asumistuki. Mutta se summa on aika pieni koko elämän verokertymästä.

Menestyvillä talouksilla tarkoitan Sveitsiä, Saksaa ja vastaavia maita, joilla on pysyvästi vahva talous.

Mikä on saksan todellinen veroaste? Sielläkin todennäköisesti viralliset tilastot valehtelevat.

Tavoitteesi vähentää sosiaaliturvaa ja samalla korottaa veroja ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Veronkorotus vähentää reaaliansioita, jonka seurauksena sosiaaliturvan kysyntä kasvaa.

Olisi ristiriidassa, jos jättää sosiaaliturvan nykyiselle tasolle, mutta jos laskea rajusti tai jopa siirtyä 400 euron kansalaispalkkaan, niin työllisyys paranee jopa pienillä palkoilla.

Jos lasket sosiaaliturvaa ja samalla korotat veroja, luot tilanteen missä suuri märää ihmisiä eivät pysty rahoittamaan arkielämänsä menoja. Mitä heille pitäisi tehdä?

Minä kirjoitin, että keskipalkalla voi nostaa veroja rajusti, koska heillä jää paljon rahaa perusmenojen jälkeen. Alle 1200 euron palkalla voi nostaa verotusta vain jos poistetaan ilmaa hinnoista, jota nykyään on paljon.

Rangaistuksilla ei ole vaikutusta jos niitä ei sovelleta käytännössä.

Pitää soveltaa, jos jäät kiinni, niin suuri sakko.

Eräs veronkierron tapa on tehdä kauppaa missä verot jätetään yhteissopimuksella maksamatta. Tällainen veronkierto on mahdoton näyttää toteen koska kauppatapahtumaa ei dokumentoida kuitilla.

Tällainen veronkierto olisi suhteellisen helppoa pienillä yksinkertaisillä töillä kuten huisten leikkuu, aidan maalaus, pieni mopon huolto, mutta vaikea suurilla UPM-Kymmene kaltaisilla yrityksillä.

Ankarat rangaistukset eivät luo pelotetta tämän tyyppiselle vilpille.

Luovat.

Korkea verotus karkoittaa liiketoimintaa ja pääomia ulkomaille. Niihin tuloihin ei päästä käsiksi millään rangaistuksella.

Laskemalla minipalkkoja reilusti liiketoiminta ei karkaa ulkomaille. Tärkeintä on, että ihmiset eivät muuta ulkomaille. Verokertymä laskee vain jos itse ihmiset, erityisesti osaavat muuttavat pois Suomesta.

1500 euron (18750 eur/v.) kuukausiansiolle perusprosentti Helsingissä on 10,5%. Tämä on se määrä, jolla pienituloinen tuloillaan rahoittaa julkista sektoria

Mihin ALV unohtui?

1500 euroa ansaitseva voi saada erinäisiä tukia valtiolta, joka laskee nettoverotuksen alle 10%.

Voi saada vain harvoin, kallis vuokra ja suuri perhe.

Arvonlisäveroa ei ole tarpeen käsitellä sen tarkemmin kun verrataan tuloluokkien osuutta julkisen sektorin rahoituksesta koska kaikki tuloluokat maksavat arvonlisäveroa ostoksistaan samalla veroasteella.

Miksi ei ole tarpeen? Mitä väliä on sillä, että sitä maksavat kaikki työssäkäyvät? Se ei muutu sen takia ei veroksi.

1500 euroa ansaitseva rahoittaa palkallaan julkista sektoria vuodessa 1883 eurolla ja 3000 euroa ansaitseva 8168 eurolla eli yli 4 kertaa suuremmalla summalla.

Paljon enemmän, lue tämä:
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/09/22/katso-minka-arvoinen-olet-toissa/201013082/137
Ja tämä:
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/04/29/suomalaisen-tyon-hinnan-loppusuora/
Kohdat 9 ja 10 pitää vähentää, koska ne eivät ole vero.

Työpaikoja on kussakin taloustilanteessa rajoitettu määrä

Työpaikkojen määrä ei ole luonnon vakio, kuten valonnopeus. Työpaikkoja voi luoda poistamalla kannustinloukkuja, laskemalla verotusta, palkkoja, antamalla kasvuyrityksille väliaikaisia verohelpotuksia jne.

Jotta julkisen sektorin vaje voitaisiin korjaa ilman leikkauksia, työpaikkojen määrä pitäisi olla paljon nykyistä suurempi.

Miksi ilman leikkauksia? Juuri leikkauksia pitää tehdä, esim. vankilakulut ja lastenkotien hinnat ovat liian korkeita. Pitää vähentää julkisen sektorin työpaikkoja ja siirtää ihmisiä yksityiselle sektorille, työttömiä myös pitää saada töihin.

Toinen vaihtoehto on lajentaa veropohja esimerkiksi pientuloisiin, joiden osuus veromaksusta on pieni.

Kuten ennen kirjoitin tämä onnistuu vain poistamalla ilmaa hinnoista.

Kirkollisvero on näköjään sisällytetty laskelmiin, koska suurin osa suomalaisista sitä maksaa.

Käytännössä se ei ole vero, koska se on vapaaehtoinen. Nettiliittymästäkin maksavat myös lähes kaikki. Onko nettiliittymän lasku vero? Eli tilastot valehtelevat.

Alv ei näköjään näyttäisi olevan mukana laskelmassa.

Toinen valhe.

Mitä tulee niin sanotun veroasteen ja julkisen sektorin BKT-osuuden eroon, syitä on monia.

Yksi syy on, että ihmiset itse häviävät rahaa lotossa ja automaateissa, rahat menevät julkiseen sektoriin, mutta he itse hävisivät ne. Minusta velan otto kuuluu myös julkisiin menoihin.

Lisäksi julkinen sektori perii erilaisia maksuja palveluista, jotka on muka-kustannettu verorahoilla. Ei näy veroasteessa.

Tilastot on täynnä valheita. Törkeintä on se tilastot luodaan veronmaksajien rahoilla kalliilla hinnalla.

[Sour-One]

Lomapalkka ja lomaraha ovat eri asioita. Lomaraha on puolet loma-ajan palkasta ja se maksetaan lomapalkan päälle. Loman ajalta palkka on siten 150% normaalipalkasta. Lomapalkka lomarahoineen ei ole veroa kellekään vaan veronalaista tuloa.

Mikä on sinusta tuon 2000 euron palkan kokonaisverotus?
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/09/22/katso-minka-arvoinen-olet-toissa/201013082/137
Minusta vuodessa henkilö saa 2000*12=24000. Työnantajalle se maksaa 4202 kuukaudessa. Työterveyshuolto ja sairausajan palkat käytännössä eivät ole veroa.
Eli 4202 - ne = 4073.
Jos henkilö on 11 kuukautta töissä, niin se maksaa 4073*11=44803, lisätään ALV 24% ja tulee 55555 euroa. 24000/55555=0,432, eli vero noin 57%. Osa käytännössä ei ole veroa, koska osa palautuu rahana takaisin eläkeaikana, koska keskimääräinen eläke on suurempi, kuin kansaneläke + asumistuki. Mutta se summa on aika pieni koko elämän verokertymästä.

Menestyvillä talouksilla tarkoitan Sveitsiä, Saksaa ja vastaavia maita, joilla on pysyvästi vahva talous.

Mikä on saksan todellinen veroaste? Sielläkin todennäköisesti viralliset tilastot valehtelevat.

Tavoitteesi vähentää sosiaaliturvaa ja samalla korottaa veroja ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Veronkorotus vähentää reaaliansioita, jonka seurauksena sosiaaliturvan kysyntä kasvaa.

Olisi ristiriidassa, jos jättää sosiaaliturvan nykyiselle tasolle, mutta jos laskea rajusti tai jopa siirtyä 400 euron kansalaispalkkaan, niin työllisyys paranee jopa pienillä palkoilla.

Jos lasket sosiaaliturvaa ja samalla korotat veroja, luot tilanteen missä suuri märää ihmisiä eivät pysty rahoittamaan arkielämänsä menoja. Mitä heille pitäisi tehdä?

Minä kirjoitin, että keskipalkalla voi nostaa veroja rajusti, koska heillä jää paljon rahaa perusmenojen jälkeen. Alle 1200 euron palkalla voi nostaa verotusta vain jos poistetaan ilmaa hinnoista, jota nykyään on paljon.

Rangaistuksilla ei ole vaikutusta jos niitä ei sovelleta käytännössä.

Pitää soveltaa, jos jäät kiinni, niin suuri sakko.

Eräs veronkierron tapa on tehdä kauppaa missä verot jätetään yhteissopimuksella maksamatta. Tällainen veronkierto on mahdoton näyttää toteen koska kauppatapahtumaa ei dokumentoida kuitilla.

Tällainen veronkierto olisi suhteellisen helppoa pienillä yksinkertaisillä töillä kuten huisten leikkuu, aidan maalaus, pieni mopon huolto, mutta vaikea suurilla UPM-Kymmene kaltaisilla yrityksillä.

Ankarat rangaistukset eivät luo pelotetta tämän tyyppiselle vilpille.

Luovat.

Korkea verotus karkoittaa liiketoimintaa ja pääomia ulkomaille. Niihin tuloihin ei päästä käsiksi millään rangaistuksella.

Laskemalla minipalkkoja reilusti liiketoiminta ei karkaa ulkomaille. Tärkeintä on, että ihmiset eivät muuta ulkomaille. Verokertymä laskee vain jos itse ihmiset, erityisesti osaavat muuttavat pois Suomesta.

1500 euron (18750 eur/v.) kuukausiansiolle perusprosentti Helsingissä on 10,5%. Tämä on se määrä, jolla pienituloinen tuloillaan rahoittaa julkista sektoria

Mihin ALV unohtui?

1500 euroa ansaitseva voi saada erinäisiä tukia valtiolta, joka laskee nettoverotuksen alle 10%.

Voi saada vain harvoin, kallis vuokra ja suuri perhe.

Arvonlisäveroa ei ole tarpeen käsitellä sen tarkemmin kun verrataan tuloluokkien osuutta julkisen sektorin rahoituksesta koska kaikki tuloluokat maksavat arvonlisäveroa ostoksistaan samalla veroasteella.

Miksi ei ole tarpeen? Mitä väliä on sillä, että sitä maksavat kaikki työssäkäyvät? Se ei muutu sen takia ei veroksi.

1500 euroa ansaitseva rahoittaa palkallaan julkista sektoria vuodessa 1883 eurolla ja 3000 euroa ansaitseva 8168 eurolla eli yli 4 kertaa suuremmalla summalla.

Paljon enemmän, lue tämä:
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/09/22/katso-minka-arvoinen-olet-toissa/201013082/137
Ja tämä:
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/04/29/suomalaisen-tyon-hinnan-loppusuora/
Kohdat 9 ja 10 pitää vähentää, koska ne eivät ole vero.

Työpaikoja on kussakin taloustilanteessa rajoitettu määrä

Työpaikkojen määrä ei ole luonnon vakio, kuten valonnopeus. Työpaikkoja voi luoda poistamalla kannustinloukkuja, laskemalla verotusta, palkkoja, antamalla kasvuyrityksille väliaikaisia verohelpotuksia jne.

Jotta julkisen sektorin vaje voitaisiin korjaa ilman leikkauksia, työpaikkojen määrä pitäisi olla paljon nykyistä suurempi.

Miksi ilman leikkauksia? Juuri leikkauksia pitää tehdä, esim. vankilakulut ja lastenkotien hinnat ovat liian korkeita. Pitää vähentää julkisen sektorin työpaikkoja ja siirtää ihmisiä yksityiselle sektorille, työttömiä myös pitää saada töihin.

Toinen vaihtoehto on lajentaa veropohja esimerkiksi pientuloisiin, joiden osuus veromaksusta on pieni.

Kuten ennen kirjoitin tämä onnistuu vain poistamalla ilmaa hinnoista.

Kirkollisvero on näköjään sisällytetty laskelmiin, koska suurin osa suomalaisista sitä maksaa.

Käytännössä se ei ole vero, koska se on vapaaehtoinen. Nettiliittymästäkin maksavat myös lähes kaikki. Onko nettiliittymän lasku vero? Eli tilastot valehtelevat.

Alv ei näköjään näyttäisi olevan mukana laskelmassa.

Toinen valhe.

Mitä tulee niin sanotun veroasteen ja julkisen sektorin BKT-osuuden eroon, syitä on monia.

Yksi syy on, että ihmiset itse häviävät rahaa lotossa ja automaateissa, rahat menevät julkiseen sektoriin, mutta he itse hävisivät ne. Minusta velan otto kuuluu myös julkisiin menoihin.

Lisäksi julkinen sektori perii erilaisia maksuja palveluista, jotka on muka-kustannettu verorahoilla. Ei näy veroasteessa.

Tilastot on täynnä valheita. Törkeintä on se tilastot luodaan veronmaksajien rahoilla kalliilla hinnalla.

Vilach... ei sinulta ainakaan mielikuvitusta puutu

Tilastot valehtelee mutta onneksi vilach kertoo "totuuden"

[vilach]

Tilastot valehtelee mutta onneksi vilach kertoo "totuuden"

Kyllä sosialistit ja mokuttajat valehtelevat törkeästi. He valehtelevat, että kehitysmaalaiset ovat rikkaus, valehtelevat veroista jne.