2013-04-30 HU: Lastensuojelun kuluja halutaan periä ulkomailta

[skrabb]

Lastensuojelun kuluja halutaan periä ulkomailta
30.4.2013 16.00

Pääkaupunkiseudun kaupungeissa seurataan jännityksellä, miten kansainvälisten lastensuojelutapausten määrä kehittyy.
Helsingissä lastensuojelussa on jo tullut vastaan huostaanottoon johtaneita tapauksia, joissa lastensuojelun tarpeen katsotaan syntyneen lapsen lähtömaassa.
–?Meillä ei ole asiasta tilastoja, mutta arvioni mukaan tällaisia tapauksia on kymmenkunta vuodessa, kertoo lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio.
Määrä vastaa vajaata viittä prosenttia kaikista tehdyistä huostaanotoista.

Sijoituksesta aiheutuneiden kulujen maksaja riippuu siitä, millä statuksella Suomeen on tultu.
–?Jos on kysymys pakolaisista, jotka ovat vielä vastaanottokeskuksissa, valtio korvaa kuluja kunnille, Vartio selittää.
–?Jos taas on esimerkiksi tultu toisista EU-maista, lasku jää helsinkiläisten maksettavaksi.

Lastensuojelun johtajan Sisko Lounatvuoren mukaan kuntien välillä lastensuojelun kustannusten tasaaminen on arkipäivää.
–?Periaatteessa kustannuksia voidaan periä myös toiselta maalta, hän toteaa.
–?Käytännössä tilanteet ovat hankalia, koska ei ole olemassa rakenteita, joiden avulla periminen onnistuu.
Toistaiseksi kustannuksia ei olekaan lähdetty perimään ulkomailta.
–?Tulevaisuudessa jos tällaiset tapaukset yleistyvät, rakenteet pitää luoda, Lounatvuori sanoo.

Espoon lastensuojelun vs. lakimiehen Päivi Vilkin mukaan Espoossa vastaavia tapauksia ei toistaiseksi ole tiedossa.
–?Tämä tulee kuitenkin ihan varmasti yleistymään, Vilkki arvioi.

Vantaalla on vastaava tilanne.
–?Ulkomaalaistaustaisia lapsia ja nuoria on asiakkaana sekä avo- että sijaishuollon lastensuojelussa Vantaallakin. Ei ole olemassa tilastointia, minkä verran, kertoo Vantaan johtava sosiaalityöntekijä Jaana Lohvansuu.
–?Minulla ei ole myöskään tiedossa, että olisi ollut osoittaa lapsen huostaanoton ja sijaishuollon järjestämisen tarpeen syntyneen toisessa maassa.

Vilkin mukaan rakenteiden luomisen suhteen ei pidä jäädä odottelemaan, että ongelma räjähtää käsiin.
–?Jos näitä tapauksia alkaa olla useampia, pitää alkaa toimiin, hän sanoo.
–?Mitä aiemmin rakenteet luodaan, sitä paremmin ne saadaan toimimaan.

Niin Vilkki kuin Lounatvuorikin näkevät, että rakenteiden luomisen pitää tapahtua yhteistyössä ministeriöiden kanssa.
Toistaiseksi asia ei ole ollut esillä.

Sijoituksen hinta
?
Helsingissä huostaanotetun lapsen laitossijoitus maksaa 200–400 euroa vuorokaudessa.
?
Yhden lapsen sijoittaminen laitoshoitoon voi siis maksaa vuodessa jopa vajaa 150?000 euroa.
?
Pienet lapset pyritään sijoittamaan perhehoitoon, jolloin kustannukset ovat pienemmät.
?
Vuonna 2012 Helsingissä huostaanotettiin kaikkiaan 213 lasta.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/235230-lastensuojelun-kuluja-halutaan-peria-ulkomailta

[nuiv-or]

Lastensuojelun kuluja halutaan periä ulkomailta

Yllättävää, että ulkomaalaisista on haittaa tässäkin asiassa.

– Meillä ei ole asiasta tilastoja, mutta arvioni mukaan tällaisia tapauksia on kymmenkunta vuodessa, kertoo lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio.

Ei kun tilastoimaan.

– Jos on kysymys pakolaisista, jotka ovat vielä vastaanottokeskuksissa, valtio korvaa kuluja kunnille, Vartio selittää.

Hieno homma.

– Jos taas on esimerkiksi tultu toisista EU-maista, lasku jää helsinkiläisten maksettavaksi.

Miksei valtio? 

– Periaatteessa kustannuksia voidaan periä myös toiselta maalta, hän toteaa.

Noh?

– Käytännössä tilanteet ovat hankalia, koska ei ole olemassa rakenteita, joiden avulla periminen onnistuu.

Lähettää laskun?

Toistaiseksi kustannuksia ei olekaan lähdetty perimään ulkomailta.

...

– Tulevaisuudessa jos tällaiset tapaukset yleistyvät, rakenteet pitää luoda, Lounatvuori sanoo.

Noitahan on kymmeniä vuosittain.

– Tämä tulee kuitenkin ihan varmasti yleistymään, Vilkki arvioi.

Johan noita on kymmeniä vuosittain.

– Ulkomaalaistaustaisia lapsia ja nuoria on asiakkaana sekä avo- että sijaishuollon lastensuojelussa Vantaallakin. Ei ole olemassa tilastointia, minkä verran, kertoo Vantaan johtava sosiaalityöntekijä Jaana Lohvansuu.

Ei kun tilastoimaan.

Vilkin mukaan rakenteiden luomisen suhteen ei pidä jäädä odottelemaan, että ongelma räjähtää käsiin.

Ei kun hommiin.

– Jos näitä tapauksia alkaa olla useampia, pitää alkaa toimiin, hän sanoo.

Johan noita on kymmeniä vuosittain.

– Mitä aiemmin rakenteet luodaan, sitä paremmin ne saadaan toimimaan.

Ei kun hommiin.

Niin Vilkki kuin Lounatvuorikin näkevät, että rakenteiden luomisen pitää tapahtua yhteistyössä ministeriöiden kanssa.
Toistaiseksi asia ei ole ollut esillä.

Ei kun asia esille.

[JoKaGO]

Oululaiset ovat aika pönttöä porukkaa, kun eivät ole äänestäneet Junesia eduskuntaan tai kaupunginvaltuustoon.

[Teaparty]

Ehdotus: Jokaiselle sossuvirastolle annetaan kiinteä vuosibudjetti. Jos muuttuvat kustannukset ylittyvät, otetaan tarvittava raha kiinteistä - eli  :n palkasta. Voipi olla, että haluja kulujen perimiseen alkaa löytyä paremmin.