2013-04-28 HS:Suomessa politiikkaan on aina kuulunut salailu, pelottelu ja paino

[skrabb]

sunnuntaina 28.4.2013
Parjatut nousevat sankareiksi
Suomessa politiikkaan on aina kuulunut salailu, pelottelu ja painostus, sanovat Neljäs tie -näytelmän näkijäpoliitikot
--------------------------------------------------------------------------------
Katja BoxbergHS

Kan­sal­lis­teat­te­rin näy­tel­mä nos­taa isän­maan san­ka­reik­si yl­lät­tä­viä ni­miä. HS vei san­ka­ri­hah­mot la­val­le kes­kus­te­le­maan lä­hi­his­to­rias­ta.
[...]
"Kyl­lä se hi­ve­lee", Kan­kaan­nie­mi sa­noo san­ka­rin roo­lis­taan.
Al­ho ja Kuus­kos­ki kur­sai­le­vat enem­män.
"En väi­tä omis­ta­va­ni to­tuut­ta, mut­ta on hy­vä, et­tä muut­kin nä­kö­kul­mat tu­le­vat esiin", Kuus­kos­ki sa­noo.
Al­hon mu­kaan Suo­men lä­hi­his­to­riaa on tyy­pil­li­ses­ti ku­vat­tu yh­des­tä ja sa­mas­ta "voit­ta­jien" nä­kö­kul­mas­ta, vaik­ka toi­sen­lai­nen tul­kin­ta­kin oli­si mah­dol­li­nen.
"Ai­na on pa­nos­tet­tu muu­hun kuin ih­mi­seen", hän sa­noo.

Näy­tel­män tul­kin­ta suo­ma­lai­ses­ta de­mo­kra­tias­ta on synk­kä. Maa­ta ovat vuo­si­kym­me­nien ajan joh­ta­neet poik­keuk­sel­li­sen um­pi­mie­li­set po­lii­ti­kot, jot­ka to­teut­ta­vat isän­maan etu­na pi­tä­mään­sä po­li­tiik­kaa vaih­to­eh­dois­ta piit­taa­mat­ta.
Rat­kai­sut run­no­taan lä­pi il­man kes­kus­te­lua. Kan­sa­lai­sel­la pyy­hi­tään pöy­tää ei­kä pää­tös­ten syn­ty­pro­ses­si kes­tä lä­hem­pää tar­kas­te­lua.
Toi­sin­ajat­te­li­jat sy­si­tään jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti syr­jään, kun pää­mi­nis­te­rit Esko Ahosta Paavo Lipposeen, Matti Vanhaseen ja Jyrki Kataiseen to­teut­ta­vat omaa ai­noaa vaih­toeh­toaan.

Näin on toi­mit­tu pank­kik­rii­sis­sä, suu­res­sa la­mas­sa ja nyt eu­ro­krii­sin hoi­dos­sa.
Kuus­kos­ken, Al­hon ja Kan­kaan­nie­men mie­les­tä näy­tel­mä tul­kit­see lä­hi­his­to­riaa to­tuu­den­mu­kai­ses­ti.
[...]
Näy­tel­mäs­sä kes­kus­ta­lai­nen so­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Kuus­kos­ki tais­te­lee so­siaa­li­me­no­jen leik­kauk­sia vas­taan, mut­ta jou­tuu ko­koo­mus­lai­sen val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Iiro Viinasen ja vir­ka­mies­ten pilk­kaa­mak­si.
Ar­ja Al­hon hah­mo puo­les­taan ar­vos­te­lee de­ma­ri­to­ve­ri Lip­po­sen hal­li­tuk­sen Emu-uju­tus­ta.
Kris­til­lis­ten ke­hi­tys­yh­teis­työ­mi­nis­te­ri Kan­kaan­nie­mi ker­too kat­so­jil­le, kuin­ka val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön Raimo Sailaksen ja Erkki Virtasen pu­na­ky­nä hei­luu pai­koin mie­li­val­tai­ses­ti ja kuin­ka to­del­li­set asian­tun­ti­jat syr­jäy­te­tään ku­lu­ja lei­kat­taes­sa ty­lys­ti.

Mi­tä lä­hem­mäk­si ny­ky­het­keä Nel­jäs tie ete­nee, si­tä kär­ke­väm­mäk­si muut­tuu teh­dyn po­li­tii­kan ar­vos­te­lu.
Ra­juin esi­merk­ki kes­kus­te­le­mat­to­muu­den kult­tuu­ris­ta on Lip­po­sen hal­li­tuk­sen pää­tös luo­pua mar­kas­ta ja liit­tyä ra­ha­liit­toon.
"Kes­kus­te­lua ei käy­ty edes hal­li­tuk­sen si­säl­lä", va­luut­ta­unio­nia edel­leen kan­nat­ta­va Al­ho sa­noo.
Kaik­kien mie­les­tä kan­saa höy­näy­tet­tiin ja kun­nol­la.
Vuo­den 1994 EY-jä­se­nyy­sää­nes­tyk­sen al­la va­kuu­tet­tiin, et­tä ky­se oli vain ja ai­noas­taan yh­tei­sön jä­se­nyy­des­tä. Mar­kas­ta luo­pu­mi­ses­ta ää­nes­tet­täi­siin tar­peen mu­kaan erik­seen.
Mut­ta kun kan­sa oli sa­no­nut yh­tei­söl­le kyl­lä, Lip­po­sen hal­li­tus il­moit­ti­kin, et­tä ra­ha­liit­to on osa Maast­rich­tin so­pi­mus­ta ei­kä sii­tä tar­vit­se enää ky­syä kan­sal­ta. "Se oli älyl­li­ses­ti epä­re­hel­lis­tä", Al­ho sa­noo nyt.
Kuus­kos­ken ja Kan­kaan­nie­men mu­kaan ra­ha­lii­tos­ta oli­si Ruot­sin mal­lin mu­kai­ses­ti pi­tä­nyt jär­jes­tää kan­sa­nää­nes­tys. Kan­kaan­nie­mi te­ki ai­ka­naan joh­to­pää­tök­set ja ero­si hal­li­tuk­ses­ta, kun Aho vaa­ti hal­li­tus­puo­lueil­ta yk­si­mie­li­syyt­tä jä­se­nyy­sa­sias­sa.
Lip­po­sen hal­li­tuk­seen kuu­lu­nut Al­ho sa­noo, et­tä ei ha­luai­si ol­la jäl­ki­vii­sas ja vaa­tia kan­san­ää­nes­tys­tä nyt, kun ei si­tä ai­koi­naan hal­li­tuk­ses­sa­kaan teh­nyt.
Asias­ta oli­si jo­ka ta­pauk­ses­sa pi­tä­nyt käy­dä pe­rus­teel­li­nen kan­sa­lais­kes­kus­te­lu.

Lip­po­sen hal­li­tus te­ki pää­tök­sen­sä he­ti kau­ten­sa alus­sa tek­ni­sen val­mis­te­lu­pa­pe­rin poh­jal­ta ke­sä­kuus­sa 1995 kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa.
"Hal­li­tus oli aloit­ta­nut vas­ta pa­ri kuu­kaut­ta aiem­min, ei­kä ku­kaan oi­kein keh­dan­nut ky­syä, mi­tä tä­mä oi­kein tar­koit­taa", näy­tel­män Ar­ja Al­ho sa­noo.
Sen jäl­keen hal­li­tuk­sen suu­rim­mak­si on­gel­mak­si tu­li, mi­ten jä­se­nyys saa­daan edus­kun­nas­sa lä­pi. "Ryh­dyt­tiin te­ke­mään sel­vi­tyk­siä Emun vai­ku­tuk­sis­ta, kun pää­tös oli jo teh­ty. Niis­tä tu­li mel­ko myön­tei­siä", Al­ho sa­noo.
Ruot­sis­sa toi­mit­tiin päin­vas­toin.
Kes­kus­te­lun puu­te on kaik­kien kol­men mie­les­tä ol­lut Suo­men on­gel­ma.
Kuus­kos­ken mu­kaan kes­kus­te­lul­le ei ol­lut ti­laa enää Ahon ai­ka­na. Al­hon mu­kaan Lip­po­sen ai­ka­na kom­mu­ni­kaa­tio lop­pui ko­ko­naan.
Kan­kaan­nie­mi sa­noo toi­vo­van­sa, et­tä päät­tä­jät tun­ti­si­vat "pe­rus­kun­nioi­tus­ta" kans­sa­ih­mi­siään koh­taan, vaik­ka oli­si­vat­kin eri miel­tä asiois­ta.

Kuus­kos­ki muis­te­lee muuat­ta ko­kous­ta Suo­men Pan­kis­sa, kun va­luut­ta­sään­te­lyä ol­tiin pur­ka­mas­sa 1980-lu­vun lo­pus­ta. Kun pää­joh­ta­ja Rolf Kullberg oli päät­tä­nyt pu­heen­sa, Kuus­kos­ki nos­ti kä­ten­sä.
"Sa­noin et­tä en ole ihan var­ma, ym­mär­sin­kö oi­kein. Kull­berg tius­kai­si, et­tä ei näi­tä asioi­ta ta­val­li­nen kan­san­edus­ta­ja voi­kaan ym­mär­tää."
Näin on toi­mit­tu pank­kik­rii­sis­sä, suu­res­sa la­mas­sa ja nyt eu­ro­krii­sin hoi­dos­sa.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#28042013/kotimaa/Parjatut+nousevat+sankareiksi/a1367033800436

[ElinaElina]

Tämä vaientamisen ja yhden totuuden yhteiskunta, jonka Eeva Kuuskoski myönsi TV-uutisissa näytelmää koskevassa haastattelussa, lienee se yhteinen nimittäjä, jolta nousevat vihapuhe-mekanismin kehittäminen, toisinajattelijoiden vaino, mokutus ja hyysäys.
Kun tällainen ilmapiiri on käytettävissä, sitä hyödyntävät ja voimistavat muhamettimyönteiset, ilmanistit ja koko mokukoneisto.

[siviilitarkkailija]

Itseasiassa tätä maata eivät johda poliitikot vaan puolisentusinaa vuorineuvosta ja pari kansliapäällikköä joiden tahtoa pääministeri edustaa. Oikeastaan ei tarvitse kysyä miksi näin on. Vastaus löytyy häpeä- ja kommariyliopistojen sekä valtiojohtoisen mediakombinaatin tuesta järjestelmälle. Suomessa on perinteisesti äänestetty urheilusankareita ja mukavia ihmisiä politiikkaan jotka haluavat politiikassa miellyttää kaikkia ymmärtämättä että edustettaessa pitää olla selkärankaa puolustaa valitsijoitaan. Nämä mukavat paskiaiset ovat sellaisia poliittisia eläimiä, että he eivät kykene tekemään päätöksiä. Toisaalta on äänestetty friikkisirkuksen apinoita juurikin siksi koska heidän kykynsä toimia mm Suomi nimisen valtion on niin huono. Heille muu maailma on tärkeämpi ja arvokkaampi kuin Suomi.

Kun yhdistetään lahjattomat kyvyttömiin, vihervasemmistolaisen median avulla, niin saadaan oikeasti päätöskyvyttömiä päättäjiä. Sellaisia Rosa Meriläisiä jotka kertovat suoraan painaneensa kaverin puolesta nappia ymmärtämättä miksi ja mitä siitä seuraa. Eihän tästä jää muuta vaihtoehtoa kuin viranhaltijoiden pakko tehdä päätökset joita mukavat ilmapääpoliitikot eivät kykene ja halua tehdä.

Vrt Lääkärit joutuvat virkatyönään päättämään kuka saa hoitoa ja kuka ei koska poliitikoilla ei ole munaa päättää.

[Ilkka Partanen]

Demareille ja Keskustalle suljettu päätöksentekokulttuuri on ollut perinteinen vallankäytön väline. Kekkosen aikaanhan ei mistään tarvinnut juuri neuvotella kun Presidentti kasasi hallituksenkin ja samalla nimitti ministerit. Lipponen taas oli tunnettu siitä että hän päätti ensin ja kertoi sitten mitä oli päättänyt. Siihenpä oli sitten taipuminen.

Stubb vaatii valiokuntaistuntoja avoimiksi

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) kannattaa ajatusta jonkinlaisesta lobbarirekisteristä. Hän kuitenkin korostaa kansanedustajien vastuuta päätöksenteossa.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) vaatii, että kaikkien eduskunnan valiokuntaistuntojen tulisi lähtökohtaisesti olla avoimia. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Euroopan parlamentin kuulemiset ja Yhdysvaltain kongressin istunnot ovat avoimia.

- Miksei myös Suomessa voisi olla avoimia istuntoja? Se vilkastuttaisi keskustelua ja nostaisi eduskunnan asemaa vaikuttavana tahona, Stubb arvioi.

Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan eduskunnan valiokunnissa kuullaan kaksi kertaa enemmän elinkeinoelämän kuin ammattiliittojen asiantuntijoita. Stubb ei silti allekirjoita väitettä eduskuntavaikuttamisen vinoutumisesta. Hän korostaa kansanedustajien vastuuta.

- Lopullinen vastuu on aina päättäjällä itsellään ... Kansanedustaja kuuntelee, hakee informaatiota ja vetää itse omat johtopäätöksensä.

Stubb kannattaa ajatusta jonkinmuotoisesta rekisteristä, jota pidettäisiin päättäjiin vaikuttavista etujärjestöistä. Suomessa suhtaudutaan vanhanaikaisesti asiantuntijuuteen ja lobbaamiseen, Stubb huomauttaa. Hänen mielestään asiantuntijat ja etujärjestöjen edustajat ovat oikeastaan sama asia.

- Heitä pitäisi käsitellä samalla tavalla, ovat he sitten Greenpeacesta tai jostain ydinvoimalaitoksesta, ovat he sitten elinkeinoelämän tai ammattijärjestöjen edustajia.