Terrorismia markkinoidaan tehokkaasti..

[jopelius]

Koko viikon on meillä Suomessa uutisoitu Bostonin pommimurhaajien tekemisiä kuten kaikkialla maailmassa. Jenkeissä meno on vielä hulvattomampaa. Kymmenet TV-kanavat työntävät suoraa lähetystä 24/7 tahdissa reaaliaikaisesti. Kymmenet tuhannet poliisit, erikoisjoukot,  helikoptereineen ja panssariajoneuvoineen haravoivat katuja.. jossain varjoissa piileskelee yksinäinen Rambo ja ryntäilee välillä karkuun luotisateessa. Toinen rosvoista saatiinkin jo ammuttua. Kokonaisen suurkaupungin asukkaat on käskytetty pysymään sisätiloissaan lukkojen takana nenä kiinni telkkarissa. Nyt on tosiTV:ssä jännää nähtävää.

En missään tapauksessa hyväksy pommihyökkäyksiä ja niiden tekijöille sopii erinomaisen hyvin kuolemanrangaistus, mieluummin kovennettuna. Mutta kaikki tämä mediasirkus tapahtumien ympärillä on järjetöntä. Suorastaan typerää, siitäkin huolimatta että mediayhtiöt takovat sillä rahaa miljardeja.

Veikkaan ettei mene montakaan viikkoa kun saamme todistaa uusia pommihyökkäyksiä.  Boston'in pomminräjäyttäjien toimintamalli on iskostettu julkisuuteen niin valtavalla mediakampanjalla ettei mitään määrää. Maailmassa riittää kaikenlaisia hulluja jotka etsivät tilaisuutta nousta kuuluisuuteen vaikka kuinka sairaalla tavalla.

Eikö olisi syytä hieman miettiä kuinka tällaiset tapaukset tuodaan julkisuuteen. Tapahtumia voidaan käsitellä ja uutisoida monella tavalla. Jopa niin ettei järjettömän suuren julkisuuden myötä nosteta tällaisia terroristeja muitten mielenvikaisten sankareiksi. 

[Jouko]

Onhan tässä Bostonin Pamauksessa kyllästymiseen asti mennyttä mässäilyä ollut. Lähi-Idässä pommi-iskut ovat arkipäivää ja pommien koko ja tuhovoima ovat aivan toista luokkaa. Kaupallinen uutisointi imee kaikki mehut aiheesta Amerikassa. Vastuu on siten yleisölläkin. Pitäisi ignoorata kaikki mikä ei valaise asiaa faktojen tasolla. Ei osteta lehtiä lööppien perusteella t.m.s..

[JoKaGO]

Tämän Bostonin kuvion julkisuuden ymmärrän hyvin.

Tavallinen kunnon kansalainen oli kuin puulla päähän lyöty; Miksi tällaista tapahtuu Bostonissa, mitä pahaa bostonilaiset ovat tehneet, mitä pahaa uhrit ovat tehneet ansaitakseen kohtalonsa, ja ennen kaikkea, kuka on tekijä ja missä mennään.

Kun poliisi sai vainun, alkoi tilanteen vaatiman suuruinen poliisioperaatio, ja koko yhteisö sai elää mukana, kun poliisi teki tärkeää työtään. Luotiin turvallisuuden tunnetta, jota myös kansalaiset kaipasivat.
Toisaalta, kun kamerat olivat paikalla, poliisin työ oli mitä läpinäkyvintä, mahdolliset myöhemmät paskapuheet poliisin törkeilystä on mahdollista "tarkastaa videoilta".

[Joopa]

Mitätön paukku ja suhteeton julkisuus.

[jopelius]

Tämän Bostonin kuvion julkisuuden ymmärrän hyvin.

Tavallinen kunnon kansalainen oli kuin puulla päähän lyöty; Miksi tällaista tapahtuu Bostonissa, mitä pahaa bostonilaiset ovat tehneet, mitä pahaa uhrit ovat tehneet ansaitakseen kohtalonsa, ja ennen kaikkea, kuka on tekijä ja missä mennään.

Kun poliisi sai vainun, alkoi tilanteen vaatiman suuruinen poliisioperaatio, ja koko yhteisö sai elää mukana, kun poliisi teki tärkeää työtään. Luotiin turvallisuuden tunnetta, jota myös kansalaiset kaipasivat.
Toisaalta, kun kamerat olivat paikalla, poliisin työ oli mitä läpinäkyvintä, mahdolliset myöhemmät paskapuheet poliisin törkeilystä on mahdollista "tarkastaa videoilta".

Tekijät saivat niin ruhtinaallisen mediajulkisuuden että tämä tuskin tulee jäämään yksittäistapaukseksi. On enemmän kuin todennäköistä että samaa toimintamallia tullaan kopioimaan moneen kertaan tulevaisuudessa. Todennäköisesti vielä valtavasti suurempaa tuhoa aiheuttavalla tavalla.

Ikävää etteivät tiedotusvälineet ymmärrä tämän kaltaisen "Tosi-TV" julkisuuden vaaroja. Tai jos ymmärtävät niin ilmeisesti silkka rahallinen tuotto menee yhteiskunnan turvallisuuden edelle.

Tämäkin episodi olisi voitu tuoda esille paljon fiksummalla tavalla sekä sellaisessa mittakaavassa joka ei houkuttelisi, julkisuutta tavoittelevia mielipuolia tai varsinaisia aatteellisesti toimivia terroristeja, suunnittelemaan uusia pommi-iskuja. Tällaiseenkin summittaista väkivaltaa ehkäisevään tiedottamiseen olisi täydet mahdollisuudet ilman että pidettäisiin kansalaisia uutispimennossa.   

[Parsifal]

Mitätön paukku ja suhteeton julkisuus.

Pommi olisi helposti voinut aiheuttaa paljon enemmän kuolonuhreja. Mutta paukun koko ei tässä tapauksessa ole se olennainen asia, vaan sen takana oleva pahuus (islam) ja se, että sellaista ei olisi pitänyt tapahtua länsimaissa. Kun taas jossakin paskastaniassa pommi-iskut ovat käytännössä osa paikallista kulttuuria eivätkä yllätä enää ketään.

[eräsmiesvaan]

Tavallinen kunnon kansalainen oli kuin puulla päähän lyöty; Miksi tällaista tapahtuu Bostonissa, mitä pahaa bostonilaiset ovat tehneet, mitä pahaa uhrit ovat tehneet ansaitakseen kohtalonsa, ja ennen kaikkea, kuka on tekijä ja missä mennään.

Tähän onkin helppo vastata.

Niin kuin moni varmaankin tietää, Yhdysvallat käy sotia monella eri tantereella ja käyttää esim. lennokkeja pommittamiseen joissakin maissa. Boston kuuluu osaksi sitä järjestelmää. Ei ole kauhea loikkaus siitä sitten, jos joku perheensä tai sukulaisensa menettänyt henkilö näistä kohdemaista voi tuntea pientä kaunaa joko Bostonia tai Yhdysvaltoja kohtaan.

Yhdysvallat ottaa siis aina riskejä, kun se lähtee sotimaan jonnekinpäin siitä että se saa jotain takaisinkin. Suurelle yleisölle koitetaan antaa valheellisen turvan luulo, jossa mitään ei muka koskaan tulisi takaisin näistä operaatioista. Tämä puolestaan aiheuttaa suurta epäluuloa valtiojohtoa vastaan, koska näitä kostoiskujahan on jo tapahtunut siellä.

Tämä sama asia tulisi myös muistaa täällä, kun mietitään lähdetäänkö mukaan osalliseksi erinäköisiin konfliktipesäkkeisiin ja miten suomalaisiin siellä ehkä suhtaudutaan. Tämän hetken kriisipesäkkeistä nyt ainakin Afghanistanissa Suomi on sotaa käyvä osapuoli, olipa ne omien päättäjiemme puheet mitä tahansa.

[jopelius]

Tämä sama asia tulisi myös muistaa täällä, kun mietitään lähdetäänkö mukaan osalliseksi erinäköisiin konfliktipesäkkeisiin ja miten suomalaisiin siellä ehkä suhtaudutaan. Tämän hetken kriisipesäkkeistä nyt ainakin Afghanistanissa Suomi on sotaa käyvä osapuoli, olipa ne omien päättäjiemme puheet mitä tahansa.

Aina pitää muistaa ja ymmärtää perusasiat.
Sota on aina politiikan jatke. Politiikka taas on käytännössä taloudellisten suhteiden järjestelyä.
Mikään osapuoli ei ryhdy sotimaan moraalisten tavoitteiden johdosta. Kaikki maailman sodat johtuvat viime kädessä taloudellisten etujen hankinnasta ja puolustamisesta. Näin on ollut aina ja kaikkialla. Käytännössä myös poliittisista motiiveista johtuva terrorismi on sotaa/taistelua, siis yksi sodan muodoista.
Jokainen voi itsekseen miettiä niitä erilaisia konkreettisia syitä ja motiiveja, joiden pohjalta eri valtiot ja yhteiskuntajärjestelmät osallistuvat sotiin tai esim. kaikenlaisiin sotimiseen liittyviin tapahtumiin/tehtäviin. Taustalla ovat aina taloudelliset hyödyt. Tämä koskee myös niitä sotilastehtäviä joihin suomalaiset maailmalla osallistuvat.

Ikävä kyllä maailmalla on, poliittisen väkivallan lisäksi, kaikenlaisia hulluja, mielisairaita, ääriliikkeiden ja uskonlahkojen edustajia jne. jotka hyvin usein löytävät toimintamallinsa paljon julkisuutta saaneista, väkivaltaisista tapahtumista. Näitä on sattunut meillä Suomessakin, Myyrmannin pommiräjäytys, koulusurmat jne. Suuri ja väärällä tavalla tekijöitä esiin nostava julkisuus toimii usein esimerkkinä sekä innoituksena uusille tapauksille.  Monet yksittäiset hirmuteot ovat likimain identtisiä kopioita aiemmista tapahtumista. Julkisessa mediassa tällaisia tapauksia tulisi käsitellä siten etteivät tekijät nouse kenenkään mielestä minkäänlaisiksi "sankareiksi". Myös niin ettei uutisointi houkuttelisi käyttämään tekoja/henkilöitä esikuvina.
Tällaisen asian ymmärtäminen/toteuttaminen saattaa ikävä kyllä olla liian vastenmielistä mediavälineille. Se nimittäin voi vähentää uutisoinnin taloudellista arvoa ja merkitystä.   

[punikkikeisari]

Aina pitää muistaa ja ymmärtää perusasiat.
Sota on aina politiikan jatke. Politiikka taas on käytännössä taloudellisten suhteiden järjestelyä.
Mikään osapuoli ei ryhdy sotimaan moraalisten tavoitteiden johdosta. Kaikki maailman sodat johtuvat viime kädessä taloudellisten etujen hankinnasta ja puolustamisesta. Näin on ollut aina ja kaikkialla. Käytännössä myös poliittisista motiiveista johtuva terrorismi on sotaa/taistelua, siis yksi sodan muodoista.
Jokainen voi itsekseen miettiä niitä erilaisia konkreettisia syitä ja motiiveja, joiden pohjalta eri valtiot ja yhteiskuntajärjestelmät osallistuvat sotiin tai esim. kaikenlaisiin sotimiseen liittyviin tapahtumiin/tehtäviin. Taustalla ovat aina taloudelliset hyödyt. Tämä koskee myös niitä sotilastehtäviä joihin suomalaiset maailmalla osallistuvat.

Koska talous on ihmiskunnan eri yksiköitä koossa pitävä voima, on myös luonnollista, että se liittyy sodankäyntiin. Kuitenkaan asioita ei pidä yksinkertaistaa niin, että pelkät taloudelliset realiteetit aikaansaisivat sodat ja muut aseelliset konfliktit. Kyse on hetkellisistä poliittisista olosuhteista, jotka syntyvät taloudellisten tekijöiden lisäksi aatteellisista muotivirtauksista, joihin moraali, arvot ja kulttuuri liittyvät. Ihmisten, eli myös päättäjien käsitys todellisuudesta on aina rajallinen ja perustuu mielivaltaisille kehikoille. Ristiretkeläisvaltio Pyhällä maalla (1099-1291) oli kristitylle Euroopalle taloudellisessa mielessä parasiitti, mutta pyhien paikkojen hallintapyrkimyksiä pidettiin sen arvoisena. Ilman Ranskan vallankumouksen synnyttämiä yhteiskunnallisia muutoksia ei Napoleonilla olisi ollut käytössään sellaista sotavoimaa kuin mitä oli. Toisen maailmansodan syttymistä ja etenemistä selittää yhtä lailla Natsipuolueen militarismi, rotuopit ja demokratian sekä kommunismin halveksunta kuin Saksan taloudellisen elintilan laajentaminen. Vietnamissa amerikkalaiset kävivät vastahyökkäykseen saatanallista kommunismia vastaan. Ja niin edelleen.

Voidaan myös kysyä, miksi välillä on pitkiäkin kausia, jolloin ei sodita. Napoleonin sotien ja ensimmäisen maailmansodan välillä oli pitkä rauhallinen jakso Euroopassa. Lisäksi sodan muodot ovat vaihdelleet aikojen saatossa seremoniallisista taisteluista totaaliseen sotaan. Sotien syyt on toki helpompi ymmärtää osapuolten intressien näkökulmasta kuin moraalisina kysymyksinä, mutta sota ei kuitenkaan ole luonnonilmiön kaltainen voima, joka syntyy taloudellisista jännitteistä.

[jopelius]

Voidaan myös kysyä, miksi välillä on pitkiäkin kausia, jolloin ei sodita. Napoleonin sotien ja ensimmäisen maailmansodan välillä oli pitkä rauhallinen jakso Euroopassa. Lisäksi sodan muodot ovat vaihdelleet aikojen saatossa seremoniallisista taisteluista totaaliseen sotaan. Sotien syyt on toki helpompi ymmärtää osapuolten intressien näkökulmasta kuin moraalisina kysymyksinä, mutta sota ei kuitenkaan ole luonnonilmiön kaltainen voima, joka syntyy taloudellisista jännitteistä.

Kun perehdytään hieman tarkemmin esimerkkeihisi niiden taustoilta löytyy erittäin merkittäviä taloudellisia perussyitä. Esimerkiksi maa-alueiden ja raaka-ainevarojen tai kauppareittien hallinta ja vallankäyttö kokonaisuudessaan liittyy suoraan taloudellisiin intresseihin. Myös ideologioiden taustoilta löytyy aina taloudellisen vallan hallinta.

Totta kai sodan syitä pyritään peittelemään ja tekemään niistä oikeutettuja sekä moraaliselta pohjaltaan kestäviä. Sodankäyntiin kuuluu oleellisena osana julkisen median hallinta. Sama asia saadaan näkymään täysin erilaisena riippuen siitä kumman osapuolen näkemystä kukin pitää uskottavana. Loppuviimeksi yleisesti hyväksytty totuus (ja tekojen oikeutus) jää yleensä aina voittajan puolelle.

Silloin kun kyetään ylläpitämän vallankäyttöä (siis hallitsemaan maa-alueita, raaka-ainevaroja, työvoimaa jne.) ilman kilpailua ei tarvita sotaa. Asiat hoituvat helpommin neuvottelemalla. Suomi sai elää pitkän, yli satavuotisen, rauhanjakson 1800-luvun aikana. Tämä on ollut (erityisesti tavallisen kansan näkökohdista) ainutlaatuisen hyvä aikakausi Suomen historiassa. Ruotsi on kyennyt hoitamaan asiansa vielä paremmin ja siellä rauhan aikaa on saatu elää jo pari sataa vuotta. Sveitsi taitaa olla tässä mielessä vieläkin parempi esimerkki.

Mainitsemiesi Napoleonin sotien ja I-maailmansodan välillä käytiin Euroopassa monenlaisia kahinoita. Esimerkiksi ns. Krimin sota (= kuuluisa Oolannin sota) 1850-luvulla sekä sota Saksan ja Ranskan välillä 1870-71. Näillä oli oma merkityksensä I-maailmansodan alkamiseenkin.

Niin ihmeellistä se vain on että sodat käydään aina taloudellisten hyötyjen ryöstämiseksi tai puolustamiseksi.

[Juffe]

Täysin suhteetonta vyörytystä on uutisointi tosiaaan ollut. On luonnollista, että Bostonin isku on "mielenkiintoisempi" kuin jokin moskeijapommitus Pakistanissa, koska tämä oli epätavallisempaa ja koska suomalaisen/länsimaalaisen on helpompi samaistua Bostonin uhreihin. Lisäksi Bostonin iskulla on todennäköisesti merkittäviä poliittia seuraamuksia.
Silti.  Iltapäivälehtien juttutulvan ymmärtää, koska ne julkaisevat minkä arvelevat myyvän. Mutta miksi Ylen nettisivustojen kaikkien pääotsikoiden piti liittyä tuohon tapahtumaan parin päivän ajan? Miksi Ylen piti pääsivullaan tarjota linkkiä suoraan lähetykseen Bostonin  tapahtumien tiedotustilaisuudesta? Pliiz.
Seuraavana päivänä tapahtui USA:ssa kemikaalitehtaan räjähdys, jonka uhrimäärä oli paljon suurempi. Ei kohua.

Tästä tulee muuten mieleen, että terrorismin suurin vaikutus on todellakin se terrori, ei uhrimäärä.

[normi]

Mitätön paukku ja suhteeton julkisuus.

Kerro sen 8 vuotiaan vanhemmille kuinka mitätön juttu...

[punikkikeisari]

Kun perehdytään hieman tarkemmin esimerkkeihisi niiden taustoilta löytyy erittäin merkittäviä taloudellisia perussyitä. Esimerkiksi maa-alueiden ja raaka-ainevarojen tai kauppareittien hallinta ja vallankäyttö kokonaisuudessaan liittyy suoraan taloudellisiin intresseihin. Myös ideologioiden taustoilta löytyy aina taloudellisen vallan hallinta.

Perinteisesti sotia on pystytty käymään vain asutetuilla alueilla huoltoteknisistä syistä. Ja siellä missä on ihmisiä, on aina taloudellista toimintaa. Näinollen on aina mahdollista osoittaa jokin taloudellinen etu, minkä tietyn alueen hallinta pitää sisällään. Kuitenkin jos ajatellaan sodankäynnin kustannuksia, pitäisi osoittaa jokin mielekäs suhde panoksen ja hyödyn välillä. Pakottivatko taloudelliset realiteetit Aatun pistämään "All in!" ja aloittamaan toisen maailmansodan?

Totta kai sodan syitä pyritään peittelemään ja tekemään niistä oikeutettuja sekä moraaliselta pohjaltaan kestäviä. Sodankäyntiin kuuluu oleellisena osana julkisen median hallinta. Sama asia saadaan näkymään täysin erilaisena riippuen siitä kumman osapuolen näkemystä kukin pitää uskottavana. Loppuviimeksi yleisesti hyväksytty totuus (ja tekojen oikeutus) jää yleensä aina voittajan puolelle.

No jos ajatellaan vaikka Persianlahden sotaa ja toista Irakin sotaa, niin kyllähän Saddam kovasti auttoi rakentamaan viholliskuvaa itsestään. Varmasti öljy voiteli länsimaiden sotakoneiston niin joutuisaksi puuttumaan Kuwaitin valtaukseen, mutta miksei Saddam nähnyt tätä ennalta? Oliko Saddamkin taloudellisten syiden pakottama toimintaan?

Silloin kun kyetään ylläpitämän vallankäyttöä (siis hallitsemaan maa-alueita, raaka-ainevaroja, työvoimaa jne.) ilman kilpailua ei tarvita sotaa. Asiat hoituvat helpommin neuvottelemalla. Suomi sai elää pitkän, yli satavuotisen, rauhanjakson 1800-luvun aikana. Tämä on ollut (erityisesti tavallisen kansan näkökohdista) ainutlaatuisen hyvä aikakausi Suomen historiassa. Ruotsi on kyennyt hoitamaan asiansa vielä paremmin ja siellä rauhan aikaa on saatu elää jo pari sataa vuotta. Sveitsi taitaa olla tässä mielessä vieläkin parempi esimerkki.

Jos mietitään Euroopan 1800-lukua, niin en ole ollenkaan varma, voisiko ajanjaksoa pitää seesteisenä ja kilpailusta vapaana. Elettiin kuitenkin teollistumisen ja imperialismin aikaa, tapahtui suuria yhteiskunnallisia muutoksia, väestö kasvoi. Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa ei ole myöskään käyty suurempia sotia kaikista jännitteistä huolimatta.

Mainitsemiesi Napoleonin sotien ja I-maailmansodan välillä käytiin Euroopassa monenlaisia kahinoita. Esimerkiksi ns. Krimin sota (= kuuluisa Oolannin sota) 1850-luvulla sekä sota Saksan ja Ranskan välillä 1870-71. Näillä oli oma merkityksensä I-maailmansodan alkamiseenkin.

En väittänytkään kyseessä olleen sodaton jakso, vaan rauhallinen jakso. Muutenkin Euroopan historiassa on suurta vaihtelua korostetun sotaisien ja rauhallisempien jaksojen välillä. Kolmekymmenvuotisen sodan ja Ranskan vallankumouksen välillä (1648-1789) oli myös suhteellisen rauhallinen kausi, jolloin sodat pysyivät kohtuullisesti hallinnassa.

Niin ihmeellistä se vain on että sodat käydään aina taloudellisten hyötyjen ryöstämiseksi tai puolustamiseksi.

Sen verran tulen vastaan, että myönnän taloudellisten tekijöiden liittyvän aina sodankäyntiin, mutta en pidä niitä riittävinä syinä ymmärtämään sotia.