Orjuus Suomessa lopetettava! - Kehitysvammaisten työllistäminen

[crissaegrim]

Puheenaihe: Orjuus Suomessa lopetettava!

Ajattele, että olisit koko työurasi harjoittelijana. Olisit ammattitaitoinen, mutta tekisit töitä ruokapalkalla.

Kehitysvammaliiton työvalmentajan Johanna Kinnusen sanat antavat ajateltavaa.

Yli 2 300 kehitysvammaista tekee tavallisilla työpaikoilla 5–8 tunnin työpäivää keskimäärin 5 euron päiväkorvauksella, jota kutsutaan työosuusrahaksi. He tekevät täysipainoisesti töitä, mutta menettävät vuosittain 7 500 euroa rahaa, koska saavat eläkettä ja työosuusrahaa oikean palkan sijaan. Samasta työstä ei-kehitysvammaisille maksetaan palkka.

Miten vielä vuonna 2013 osaa kansalaisista kohdellaan näin hävyttömästi? Se on vastoin YK:n yleissopimusta, joka kieltää vammaisten ihmisten orjuuden ja pakkotyövoiman. 3 000–4 000:sta tavalliseen työntekoon kykenevästä kehitysvammaisesta vain 300–500 on aivan oikeassa työehtosopimuksen mukaisessa työssä. 8 000 kehitysvammaista on toimintakeskuksissa järjestettävässä työtoiminnassa, jossa on vain kehitysvammaisia.

Samaan aikaan keskustellaan työurien pidentämisestä, nuorten saamisesta aikaisemmin työelämään ja kotiäitien liian pitkäksi venyneestä kotonaoloajasta. Jos kehitysvammaisten ja päälle muidenkin vammaisten reservi otettaisiin käyttöön, saataisiin tuhansia uusia veronmaksajia sosiaalituen saajien sijaan.

Kehitysvammaliiton ja K-kauppiasliiton vuosi sitten aloittamasta hankkeesta Monenlaisia tuloksentekijöitä on saatu hyviä tuloksia.

Kauppiaille on annettu tietoa mahdollisuudesta palkata kehitysvammainen. Kehitysvammaliitto huolehtii paikallisen työhönvalmentajan ja etsii paikkakunnalta sopivan työntekijän. Alkuvuosiksi työnantaja voi saada TE-toimistosta palkkatukea. Vuoden aikana 18 työntekijää on saanut työehtosopimuksen mukaisen työn ja ainakin kymmenelle on sopimus tekeillä. Kehitysvammaiset ovat saaneet töitä esimerkiksi kuormanpurkajina, hyllyttäjinä, pullohuoneen hoitajina, siivoojina tai huoltoasemien lounaspaikkojen tiskaajina.

Kauppiaiden hyväntekeväisyydestä ei ole kyse, sillä kehitysvammaisilla työntekijöillä on usein ollut ammattikoulutus ja useimmilla palkatuilla vielä pitkä kokemus kaupan alalta. Ajatelkaa, mitä haaskausta on, että Suomessa on paljon kehitysvammaisia, jotka ovat opiskelleet ammattiin, mutta heitä ei koskaan palkata töihin.

Uudesta asiasta ei ole kyse. Jo 1990-luvun puolivälissä oli ensimmäisiä hankkeita kehitysvammaisten työllistämiseksi ja juuri kaupan ala on ollut tyypillinen työllistäjä. Ongelma on silti pysynyt.

Kehitysvammaliiton erityissuunnittelijan Marika Ahlsténin mukaan avainasia on työhönvalmentaja, joka toimii linkkinä työnantajan ja kehitysvammaisen työntekijän välillä.Työnantajien ennakkoluulot eivät niinkään ole olleet ongelma, vaan tiedon puute. Työhönvalmentajat eivät ole lakisääteistä palvelua, eikä vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemista ole otettu useimmissa kunnissa vakavasti.

Jarruna tavallisille työpaikoille on ollut 1990-luvun alussa lanseerattu toimintakäytäntö avotyötoiminnasta. Lähtöajatus on, että työ tavallisella työpaikalla on yksi kehitysvammaisen sosiaalihuollon muoto. Nykyisin vammaispolitiikkaakin pitäisi ajatella ihmisoikeuksien näkökulmasta. Työstä pitää maksaa kaikille oikea palkka. Ahlsténin mukaan taustalla on myös asenne, että sosiaalihuollon tehtävänä ei ole työllistää.

Hollannissa ja Saksassa on kiintiöt. Saksassa yli 20 työntekijän yritysten ja julkisten työpaikkojen pitää palkata 5 prosenttia vammaisia työntekijöitä. Malli ei ole ollut toimiva. Yritykset ovat laistaneet velvollisuuttaan maksamalla "sakkomaksun" rahastoon, joka auttaa vammaistyötä. Pohjoismaissa kiintiöitä ei kannateta. Vammainen työntekijä kokee olevansa vain kiintiötyöntekijä eli paremman työntekijän korvike, vaikka hän on täysipainoiseen työhön pystyvä työntekijä kuten kuka tahansa muukin.

Vuoden alussa astui voimaan laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista. Laki selkeytti sitä, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevakin vammainen henkilö voi saada TE-toimistojen palvelua kuten palkkatukea. Kehitysvammaisen ei tarvitse olla joko-tai, työkyvyttömyyseläkkeellä tai töissä. Työelämään voi päästä, vaikka saakin eläkettä.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194807526908/artikkeli/puheenaihe+orjuus+suomessa+lopetettava+.html

Lihavoitu kohta ihan hyvä, ja ehkä olisi sovellettavissa myös Helsingin kaupungin ulkomaalaiskiintiöihin. Jos kiintiöt eivät toimi vammaisilla, miksi ne toimisivat ulkomaalaisilla, jotka eivät edes kärsi mistään vammasta?

[Roope]

Yli 2 300 kehitysvammaista tekee tavallisilla työpaikoilla 5–8 tunnin työpäivää keskimäärin 5 euron päiväkorvauksella, jota kutsutaan työosuusrahaksi. He tekevät täysipainoisesti töitä, mutta menettävät vuosittain 7 500 euroa rahaa, koska saavat eläkettä ja työosuusrahaa oikean palkan sijaan. Samasta työstä ei-kehitysvammaisille maksetaan palkka. (..) Miten vielä vuonna 2013 osaa kansalaisista kohdellaan näin hävyttömästi? Se on vastoin YK:n yleissopimusta, joka kieltää vammaisten ihmisten orjuuden ja pakkotyövoiman. (..) Alkuvuosiksi työnantaja voi saada TE-toimistosta palkkatukea. (..) Kauppiaiden hyväntekeväisyydestä ei ole kyse, sillä kehitysvammaisilla työntekijöillä on usein ollut ammattikoulutus ja useimmilla palkatuilla vielä pitkä kokemus kaupan alalta. Ajatelkaa, mitä haaskausta on, että Suomessa on paljon kehitysvammaisia, jotka ovat opiskelleet ammattiin, mutta heitä ei koskaan palkata töihin.

Onko jotain estettä sille, että kehitysvammainen hakee töitä normaalisti muiden joukossa tuon kuvatun järjestelmän ulkopuolelta? Jos järjestely ei ole kehitysvammaisille pakollinen, niin en näe kuin sen periaatteellisen ongelman, hyväksytäänkö tällainen erityisryhmien tuettu työ muualla kuin työpajoissa. On varmaan kaikille selvää, että normaalissa kilpailutilanteessa kehitysvammaiset jäävät yksityisellä sektorilla jonon hännille. Siinä kun ei auta, että on periaatteessa koulutettu ja selviytyy työtehtävistä, vaan pitää osoittaa olevansa muita hakijoita parempi.

Hollannissa ja Saksassa on kiintiöt. Saksassa yli 20 työntekijän yritysten ja julkisten työpaikkojen pitää palkata 5 prosenttia vammaisia työntekijöitä. Malli ei ole ollut toimiva. Yritykset ovat laistaneet velvollisuuttaan maksamalla "sakkomaksun" rahastoon, joka auttaa vammaistyötä. Pohjoismaissa kiintiöitä ei kannateta. Vammainen työntekijä kokee olevansa vain kiintiötyöntekijä eli paremman työntekijän korvike, vaikka hän on täysipainoiseen työhön pystyvä työntekijä kuten kuka tahansa muukin.

Tästä en ollut kuullutkaan. Kuulostaa oikein byrokratian kukkaselta. Malli ei olisi sen toimivampi, vaikka yritykset katsoisivat palkkaamisen pienemmäksi pahaksi sakkoihin verrattuna. Nythän voisi väittää, että malli toimisi, kunhan sakkoja korotettaisiin tarpeeksi. Mutta tällaisilla keinoilla vain pakotetaan yritykset puuhastelemaan sellaisten asioiden parissa, jotka eivät ole eikä pidäkään olla niiden vastuulla.

[Miniluv]

Vammainen työntekijä kokee olevansa vain kiintiötyöntekijä eli paremman työntekijän korvike, vaikka hän on täysipainoiseen työhön pystyvä työntekijä kuten kuka tahansa muukin.

Tuo kuulostaa aika kovalta väitteeltä yleisellä tasolla...

Kehitysvamma merkitsee yksilönkehityksellisiä eli lapsuudesta asti ilmeneviä vaikeuksia käsityskyvyssä. Asioiden ymmärtäminen, oppiminen ja käsitteellinen ajattelu on kehitysvammaisille usein vaikeampaa kuin muille[1], minkä vuoksi he eivät pysty yleensä tulemaan toimeen ilman erityistä hoitoa, apua tai opetusta. Monilla kehitysvammaisilla on lisäksi huono paineensietokyky. Osa kehitysvammaisista kärsii myös negatiivisten tunteiden voimakkuudesta ja hallitsemattomuudesta, mikä johtaa helposti itsetuhoiseen tai aggressiiviseen käyttäytymiseen,

Kehitysvammaisilla on myös muuta väestöä useammin motorisista vaikeuksista aiheutuvia fyysisiä toimintarajoitteita tai vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia. Pelkkiä motorisia tai vuorovaikutuksellisia toimintarajoitteita omaavaa henkilöä ei kuitenkaan luokitella kehitysvammaiseksi, vaan kehitysvammaisuudella viitataan heikkolahjaisuutta suurempiin puutteisiin ymmärtämiskyvyssä ja muussa älyllisessä suoriutumisessa.

[Soromnoo]

Jos kehitysvammainen on yhtä hyvä työntekijä kuin kuka tahansa muukin, miksi hän saa eläkettä eikä tee normaalisti töitä?

Tämä oli kyllä aika hyvä, mainitaanko vammaiset erikseen YK:n yleissopimuksessa, saako muita orjuuttaa?

Se on vastoin YK:n yleissopimusta, joka kieltää vammaisten ihmisten orjuuden ja pakkotyövoiman.

[Tabula Rasa]

Mitenkäs nuo 9e/pvä työkkärin ''työt''? Ei niitä viitsitty ottaa vertailuun?

[John Doe]

Eikö tähänkin voisi soveltaa nimetöntä työhakemusta.
Valitaan parhaat (sopivammat) paperit omaava henkilö töihin. Ei kait se kehitysvammaisuus voi olla negatiivinen este työhön kun työhön.

[kekkeruusi]

Vammainen työntekijä kokee olevansa vain kiintiötyöntekijä eli paremman työntekijän korvike, vaikka hän on täysipainoiseen työhön pystyvä työntekijä kuten kuka tahansa muukin.

Jos on kerran yhtä pätevä kuin muutkin, niin miksi sitten tarvitsee jonkin erillisen kiintiöpaikan? Hakisi töitä samoilla ehdoin kuin muutkin. Jos kerran tarvitsee kiintiöpaikkaa, niin silloin osoittaa ettei ole yhtä hyvä työhön kuin muutkin. Pätee yhtä lailla muihinkin kiintiöihin.

[RP]

Vammainen työntekijä kokee olevansa vain kiintiötyöntekijä eli paremman työntekijän korvike, vaikka hän on täysipainoiseen työhön pystyvä työntekijä kuten kuka tahansa muukin.

Tuo kuulostaa aika kovalta väitteeltä yleisellä tasolla...

Jos tuo väite 5% kiintiöstä pitää paikkansa, sillä tarkoitetaan kyllä muitakin kuin kehitysvammaisia (ei heitä Saksassa riittäisi moiseen)
'

[Roope]

Jos tuo väite 5% kiintiöstä pitää paikkansa, sillä tarkoitetaan kyllä muitakin kuin kehitysvammaisia (ei heitä Saksassa riittäisi moiseen)

Saksassa sama henkilö voidaan lukea kiintiöön useamman kerran, jos hän kuuluu joihinkin erityisryhmiin (vammautunut sotaveteraani, vammainen naismaahanmuuttaja tjms.). Näin yhdellä palkatulla voidaan kuitata kaksi tai kolmekin kiintiöpaikkaa. Hollannissa ei ole pakollisia kiintiöitä, vaan vammaisia palkkaavat työnantajat saavat helpotusta sosiaaliturvamaksusta.

Keski-Euroopan vammaiskiintiöt ovat ensimmäisen ja toisen maailmansodan peruja sotaveteraanien työllistämiseksi. Täytyy joskus perehtyä tarkemmin, sillä ennemmin tai myöhemmin näitä samoja järjestelmiä yritetään soveltaa maahanmuuttajiin.

[TheVanishedTerrorist]

Pari    pointtia elävöittämään keskustelua:

Katarina.R kirjoitti: Maahanmuuttajat ovat terveempiä johtuen siitä että vanhuksia on hyvin vähän ja samoin vammaisia.

Katarina.R kirjoitti: Ihan vastaavasti työttömät, lapset, vammaiset ja muut ovat siis velvollisia luomaan lumet kun tulevat niin helvetin kalliiksi veronmaksajille?

[rölli2]

Aika erikoista. tarkoittaako kirjoittaja oikeasti ihan kaikkia vammaisryhmiä? käsittääkseni kehitysvammaisilla on alempi äö kuin terveillä ihmisillä? kuinka he sitten pystyisivät tekemään samalla tavalla töitä kuin terveet? Monet kai käyvät ns, työtoiminnassa suojatyöpaikoilla. tarkoitus on kai saada aktiviteettiä päivään

[Ari-Lee]

Mutta sitten se 9€/pv vammainen puliveivaaminen pitää saada kertakaikkiaan loppumaan. 9€/pv työmarkkinatuen päälle ei kata edes työmatkakuluja.

Jos kerran pitää käydä jossain leikkimässä aikuisten päiväkerhossa on siitä sitten myös maksettava oikea palkkakin. Kaikki muu on yhteiskuntakiusaamista millä saa vain vihan kasvamaan.

Paskatöitä ei ole olemassa vaan on vain paskapalkkoja ja paskoja työaikoja kuten 4h/pv.