Homman suuri ja kaikenkattava kaupunki- ja liikennesuunnitteluketju

[orientexpressen]

Toki voi, mutta jos täällä pyöräillään keskimäärin esim. 7 kuukautta vuodesta ja siellä 11 kuukautta, niin se tarkoittaa yli 35% heikennystä investoinnin hyöltysuhteessa. Se on iso raha.

Minusta ei ole olemassa kovinkaan montaa hyvää syytä, miksei talvella voisi pyöräillä käytännössä ihan siinä missä kesälläkin.

Kylmyys on pukeutumiskysymys aivan kuten kävellessä ja teiden auraus toimii Suomessa hyvin. Kaatumisriski liukkaalla taas on pyöräillessä huomattavasti pienempi kuin kävellessä ja pienenee entisestään nastarenkaiden avulla.

Sitä paitsi pyöräilyinvestointien kansantaloudellinen kannattavuus on niin paljon parempi kuin autoiluinvestoinneilla (pienempi tilantarve, terveydelliset hyödyt, vähemmän saasteita) että vaikka puolet vuodesta ei pyöräilisi kukaan, niin investointi kannattaisi silti.

[Rubiikinkuutio]

Minusta ei ole olemassa kovinkaan montaa hyvää syytä, miksei talvella voisi pyöräillä käytännössä ihan siinä missä kesälläkin.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Pyöräilen talvisin. Alleviivasin silti oleellisen. Ihan noin käytännön kannalta.

[JoKaGO]

Mikään autoilu pk-seudulla (suppea) on mahdollista vain, koska suurin osa työmatkalaisista pitää joukkoliikennettä parempana valintana. Mikäli näin ei olisi, kukaan ei pääsisi minnekään.

Ruuhkaantuminen on kuitenkin erittäin epätodennäköistä johtuen siitä, että autoilun määrä tapaa kaikkialla sopeutua käytössä olevaan tiekapasiteettiin. Esim. mikäli Tammerkosken yli kulkisi vain yksi ainoa autoille avoinna oleva silta, joka sekin olisi yksikaistainen, kaikki nykyiset autoilijat tuskin jonottaisivat (useita vuorokausia?) päästäkseen kyseiselle sillalle, vaan autoilun määrä sopeutuisi yhdessä yössä tämän sillan tarjoamaan kapasiteettiin.

Te olette ihanan lutuisia, omaksuneet vihreiden argumentaation, joka menee AINA persiilleen!



Sanoinko mä jo, että te olette - kauniisti sanottuna - lapsellisia? Ei se mitään, saahan sitä olla lapsellinen, jopa tyhmä, mutta suurten kaupunkien (  Helsinki, tuppukylä maailman mittakaavassa  ) liikennesuunnittelijaksi sellaisin ominaisuuksin varustettuja ei saa päästää.

Miksi pitää yksityisautoilu tehdä hankalaksi perseen kautta ja kuivana, kun sen voisi tehdä "oikeaa kautta" ja liukasteen kanssa?

[JoKaGO]

Sullekin samat kuin edellisille.

No, samat ensanominkävärisetpiipertäjät saivat myös Tampereen pihtiotteeseen. Saadaan Rantatien tunneli eli Särkänniemen OHI ajetaan pian tunnelia pitkin, ja nyt vielä lopetetaan keskustan yksityisautoilu.

Hmmm, niin. Päätellen siitä, että "ohi" on kirjoitettu isoilla kirjaimilla, koen että siinä on sinusta jotain pahaa.

Muistaakseni Särkänniemen tehtävä on houkutella maksavia asiakkaita. Jos nykyinen maan pinnalla menevä tie ruuhkautuu kesällä Särkänniemen vieraiden takia, niin kuinka pahasti tulee ruuhkautumaan uuden nukkumalähiön pihakadut, kun tunneli ja se uusi nukkumalähiö on tehty? Entä nukkumalähiön rakentamisen aikaan?

Nyt jo on ensimmäiset räjäytysten vauriot havaittu vanhoissa rakennuksissa tuolla seudulla. Ja lisää tulee! Onneksi maksaja on jo tiedossa, ja se ei ole YIT.

[JoKaGO]

Tampereen kaupunki tarvitsee ratikkaa mm. siksi että
-sen avulla säästetään lähemmäs kymmenen miljoonaa liikennöintikuluissa joka vuosi
-se nostaa merkittävästi joukkoliikenteen matkustajamääriä (=isot säästöt esim. autoiluinfrastruktuurin rakentamisen suhteen)
-raitiotiereitin varrella maankäyttöä voidaan tiivistää huomattavasti (tiivistäminen on kaupungille huomattavasti edullisempaa sekä lyhellä että pitkällä tähtäimellä kuin uusien kaupunginosien rakentaminen mallia Vuores)
-käytettävyydeltään selkeä ja matkustusmukavuudeltaan korkeatasoinen ratikkaliikenne tuo tyytyväisiä joukkoliikennematkustajia

Eikö vieläkin suurempaan säästöön päästäisi, jos pienennettäisiin joukkoliikenteen tukea 20 miljoonaa vuodessa? Tai tuki kokonaan pois?

Perustele myös tuo -raitiotiereitin varrella maankäyttöä voidaan tiivistää huomattavasti -hölynpöly.

"korkeatasoinen ratikkaliikenne"  Mahaan sattuu!

[guest3656]

Eilen muuten Helsingissä KH päätti, että riittää kun rakennetaan puolet normin mukaisista parkkipaikoista ja lopuille on varaus. Tämä on iso juttu ja hyvin iso askel markkinatalouden suuntaan.

Älä nyt suotta innostu. Tästä lienee kyse:

Asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen toisistaan

Ohjelmaluonnoksessa on esitetty, että nk. käyttäjä maksaa -periaatteen
soveltamiseksi ja tarkemmin kysyntää vastaavan
pysäköintipaikkamäärän toteuttamiseksi kokeillaan uusia ratkaisuja
asuintonttien pysäköintipaikkojen toteutuksessa.

Esittelijä toteaa, että asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottamista
toisistaan on selvitelty jo usean vuosikymmenen ajan (raportit vuosilta
1994, 2003 ja 2010). Kaupungin lähtökohtana on pyrkiä ratkaisuun,
jossa uudisrakentamisen yhteydessä toteutetaan myös hankkeen
vaatimat autopaikat. On ymmärrettävää, että hankkeiden toteuttajat
haluavat välttyä usein korkeista autopaikkojen toteutuskustannuksista.
Tällöin tarpeelliset autopaikat haetaan kaupungin tarjoamista
kadunvarsipaikoista tai muilta yleisiltä alueilta. Käyttökelpoista,
läpinäkyvää ja toteuttajien hyväksymää järjestelyä ei toistaiseksi ole
löytynyt. Silloinkin, kun autopaikat on myyty rakennushankkeiden
yhteydessä erillisinä osakesarjoina, on autopaikkaan oikeuttava osuus
korvannut vain osan todellisista kustannuksista. Vaiheittain
toteutettavaksi aiotut pysäköintipaikat eivät myöskään ole käytännössä
juurikaan toteutuneet.

Pitkäjänteisen pysäköintipolitiikan toteuttamista ei voida perustaa
myöskään rakennushankkeen ensikäyttäjän näkemykseen
autopaikkatarpeestaan. Alun perin autottomuuteen sitoutuneen
asukkaan oma tai seuraavan ostajan tilanne saattaa muuttua. Silloin
autopaikkojen järjestäminen tarpeen mukaan ei ole taattavissa ja
todellinen pysäköintipaine kohdistuu kaduille ja lähempänä sijaitseville
vieraspaikoille. Näistä ja työryhmän mietinnössä tarkemmin kuvatuista,
asuntojen ja pysäköintipaikkojen läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen
hinnoittelun vaikeudesta johtuvista syistä on selkeintä, että jatkossakin
asemakaavassa määrätään tarvittava autopaikkamäärä ja niiden
toteuttamiseen sitoudutaan samassa tahdissa rakentamisen kanssa.

Sen sijaan esittelijä ei näe estettä sille, että toteutetaan kokonaan
autopaikattomia tai vähäautoisia kohteita hyvien
joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tällöin asukkaille ei tule varata
myöskään mahdollisuutta pysäköidä asukaspysäköintitunnuksin
läheisten katujen varsille. Autottomat ja vähäautoiset kohteet soveltuvat
parhaiten hintavalvottujen asuntohankkeisiin, jolloin vähäisemmän
autopaikkavelvoitteen etu voidaan siirtää läpinäkyvästi asukkaille.

Tonttikohtaisesta pysäköinnistä alueelliseen toimijaan

Uusilla asuntoalueilla ja täydennysrakentamiskohteissa pysäköinti voi
jatkossa perustua myös keskitettyyn pysäköintiin. Keskitettyyn
pysäköintiin tulisi kehittää alueellinen toimijamalli, jossa määritellään
mm. eri toimijoiden roolit, rahoitusvastuut ja tehtävät.

Keskitetyn pysäköinnin tavoitteena on pysäköintipaikkojen tehokkaampi
hyödyntäminen verrattuna ratkaisuun, jossa kunkin tontin pysäköinti
huolehditaan kyseisen tontin alueella. Pysäköintipaikkoja voidaan
toteuttaa vähemmän keskitetyn ratkaisun mahdollistaman korkeamman
käyttöasteen, paikkojen nimeämättömyyden ja tehokkaamman
vuorottaiskäytön ansiosta. Lisäksi keskitetysti toteutettuna
rakennuskustannukset paikkaa kohden ovat pääsääntöisesti
alhaisemmat. Kokonaisuutena keskitetyllä pysäköinnin järjestämisellä
voidaan saavuttaa merkittävä kustannussäästöjä ja yhteiskunnallisia
hyötyjä.

Keskitetyn pysäköinnin järjestämisen ongelma on alueen kiinteistöjen
rakentuminen eritahtisesti. Osa kiinteistöistä rakentuu usein vuosia
ensimmäisten kiinteistöjen jälkeen ja viimeisille kiinteistölle joudutaan
mahdollisesti rakentamaan pysäköintipaikat huomattavasti ennen kuin
pysäköintipaikkojen tarve realisoituu. Tämä sitoo pääomaa ja on riski
pysäköintilaitoksen toteuttajalle.

Keskitettyjen pysäköintiratkaisujen osalta kaupungin tulee nähtävästi
osoittaa riittävät resurssit omaava vastuutaho näiden hankkeiden
toteuttamiseen. Jatkossa tulisi tutkia koko kaupungin alueella toimivan,
kaupungin omistaman pysäköintiyhtiön perustamista. Tämä vaatii
kaupungilta rahoitusta, mutta vastavuoroisesti kaupunki voisi
helpommin toteuttaa haluamaansa yhdyskuntarakennetta
elinkaarikustannusten näkökulmasta edullisimmin. Myös yksityiseltä
puolelta voi löytyä halukkaita operoijia, jotka tulisi selvittää, kun
laitoksia suunnitellaan rakennettavaksi.

Keskitetyn pysäköintiratkaisun toteuttajaa on syytä arvioida jo
kaavoitusvaiheessa. Keskitetty malli pysäköintiyhtiöstä voidaan kirjata
kaavaan, tontinluovutusehtoihin ja tonttien vuokra- ja
myyntisopimuksiin. On myös mahdollista, että kaupunki osallistuu
pysäköintiyhtiöön alkuvaiheessa, ja luopuu omistuksestaan vaiheittain
kiinteistöjen rakentuessa alueelle. Alkuvaiheessa voidaan käyttää myös
tilapäisiä ratkaisuja.

Esitetty toimintatapa edellyttää kaupungin taloudellista panostusta
alueiden toteuttamisen alkuvaiheessa. Järjestelyllä voidaan kuitenkin
saavuttaa merkittäviä kokonaiskustannussäästöjä elinkaaren aikana
ottaen huomioon myös rahoituskustannukset. Kaupunki voi myös
varautua riskiin hinnoittelemalla paikkojen myyntihinnan riskivarauksen
sisältäväksi.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2014/Kanslia_2014-02-17_Khs_7_Pt/A1B46EE1-870F-458F-9313-C20B444937C2/Helsingin_pysakointipolitiikka-asiakirjan_hyvaksym.pdf

Tämä ideahan tukee hyvin aikaisemmin esittämääni ratkaisua, jossa hallintamuodoltaan vapaa-rahoitteinen omistusasuntotuotanto toteutetaan nykyisen mallin mukaisesti, jossa autohallipaikat rakennetaan talojen kellarikerroksiin ja jossa autohallipaikkojen lukumäärä säilyy ennallaan. Autottomille, ituhippien suosimille asuinaluille keskitettäisiin puolestaan kaikki sosiaalinen asuntotuotanto. Näille asuialueille varattaisiin myös kaavassa tontti vassareiden ajamalle keskitetylle pysäköinnille. Näköjään kaupungin suurin panostuksin.

Kaupunginhallituksen vihervassaritkin ammentavat näköjään ideoitaan tässä ketjussa esitetyistä ratkaisuista. 

[Oami]

Miksi pitää yksityisautoilu tehdä hankalaksi perseen kautta ja kuivana, kun sen voisi tehdä "oikeaa kautta" ja liukasteen kanssa?

Ei sitä tarvitse tehdä hankalaksi - se on suurkaupunkiympäristössä hankalaa ihan luonnostaan, koska se vie niin paljon tilaa. Päinvastoin sitä pyritään helpottamaan lanseeraamalla erilaisia muita kulkutapoja, jotka veisivät mahdollisimman ison osan yksityisautoilijoista pois. Vaan rajansa silläkin. Itse näkisin tärkeimmäksi, että pyritään helpottamaan enemmistön kulkutapaa.

Muistaakseni Särkänniemen tehtävä on houkutella maksavia asiakkaita. Jos nykyinen maan pinnalla menevä tie ruuhkautuu kesällä Särkänniemen vieraiden takia, niin kuinka pahasti tulee ruuhkautumaan uuden nukkumalähiön pihakadut, kun tunneli ja se uusi nukkumalähiö on tehty? Entä nukkumalähiön rakentamisen aikaan?

Tuskinpa kummoisemmin. Liikenne Särkänniemeen tulee ja menee lähinnä tunnelin länsipään eritasoliittymän kautta, jollei sitten Näsinkallion eritasoliittymää tehdä siihen väliin. En pidä välttämättömänä.

Nyt jo on ensimmäiset räjäytysten vauriot havaittu vanhoissa rakennuksissa tuolla seudulla. Ja lisää tulee! Onneksi maksaja on jo tiedossa, ja se ei ole YIT.

Urakoitsijallehan se vastuu kuuluu. Jos tiedossasi on että asia ei toimi näin, niin toivotaan toki että asiasta tehdään rikosilmoitus. Se ei ole kaupunkisuunnittelu- eikä liikennekysymys.

EDIT:

Sanoinko mä jo, että te olette - kauniisti sanottuna - lapsellisia? Ei se mitään, saahan sitä olla lapsellinen, jopa tyhmä, mutta suurten kaupunkien --

Lisättäköön, että tämän tason argumentaatio vähentää aika raskaasti mielenkiintoani vastata tämänkään vertaa. Mutta menköön nyt tämän kerran kun jo kerkesin vastauksen kirjoittaa.

[junakohtaus]

JoKaGo,

teet hyvin hankalaksi vastata itsellesi, kun kommenttisi ei sisällä ainuttakaan ajatusta. Minä voisin tietysti sanoa tuohon, että mutsis oli, mutta ei sekään asioita edistäisi.

Ehdotan, että yrität ensimmäiseksi hahmottaa eri liikennemuotojen tilantarpeen. Aineistoa on netti väärällään. Kysy itseltäsi mikä on tilantarve jos me tahdomme siirtää 20 000 ihmistä vaikkapa puolen tunnin aikana vaikkapa viisi kilometriä erilaisilla vehkeillä.

Sen jälkeen voit ruveta katselemaan mitä maksaa kunkin systeemin tähän tarpeeseen riittävä infra.

Koska et kuitenkaan aio tehdä tätä tai et tajunnut edellisestä mitään, en oikein osaa sanoa enempää.

[Dharma]

.

[Dharma]

Toki voi, mutta jos täällä pyöräillään keskimäärin esim. 7 kuukautta vuodesta ja siellä 11 kuukautta, niin se tarkoittaa yli 35% heikennystä investoinnin hyöltysuhteessa. Se on iso raha.

Minusta ei ole olemassa kovinkaan montaa hyvää syytä, miksei talvella voisi pyöräillä käytännössä ihan siinä missä kesälläkin.

Kylmyys on pukeutumiskysymys aivan kuten kävellessä ja teiden auraus toimii Suomessa hyvin. Kaatumisriski liukkaalla taas on pyöräillessä huomattavasti pienempi kuin kävellessä ja pienenee entisestään nastarenkaiden avulla.

Sitä paitsi pyöräilyinvestointien kansantaloudellinen kannattavuus on niin paljon parempi kuin autoiluinvestoinneilla (pienempi tilantarve, terveydelliset hyödyt, vähemmän saasteita) että vaikka puolet vuodesta ei pyöräilisi kukaan, niin investointi kannattaisi silti.

Suunnilleen tällaisellä järkeilyllä näitä päätöksiä juuri tehdäänkin. Hyvin tiivistetty kollektiivinen idiotismi!

[JoKaGO]

JoKaGo,

teet hyvin hankalaksi vastata itsellesi, kun kommenttisi ei sisällä ainuttakaan ajatusta. Minä voisin tietysti sanoa tuohon, että mutsis oli, mutta ei sekään asioita edistäisi.

Ehdotan, että yrität ensimmäiseksi hahmottaa eri liikennemuotojen tilantarpeen. Aineistoa on netti väärällään. Kysy itseltäsi mikä on tilantarve jos me tahdomme siirtää 20 000 ihmistä vaikkapa puolen tunnin aikana vaikkapa viisi kilometriä erilaisilla vehkeillä.

Sen jälkeen voit ruveta katselemaan mitä maksaa kunkin systeemin tähän tarpeeseen riittävä infra.

Koska et kuitenkaan aio tehdä tätä tai et tajunnut edellisestä mitään, en oikein osaa sanoa enempää.

Kiitos!

Mielestäsi Sinun mielipiteesi siitä, että Helsinki hukkuu hevosenpaskaan, on validi, ja saman aikaisesti Idänpikajuna todistaa väkevästi, että jos Tammerkosken yli menevä ainoa silta voi välittää määrän x autoa vuorokaudessa johtaa vääjäämättä siihen, että yksityisautoilu vähenee tasolle x, todistavat, että julkiseen liikenteeseen kannattaaa hukata verovaroja.

Sinun mielestäsi tuossa ei ole mitään ristiriitaa. Sitä minä nauroin, olet kuin mikäkin muslimi, joka uskoo sokeasti dhimmiinsä vaimikävittuseonkaan.

Minä olen sitä mieltä, että kannattaisi mieluummin tarjota ihmisille julkista liikennettä sellaiseen hintaan, että se kannattaisi itse itsensä, ilman tukiaisia. Mutta kun Helsingissäkin on menossa ihan sama asia kuin Tampereellakin, tehdä yksityisautoilu mahdottomaksi, jotta saadaan pumpata rahaa julkiselle liikenteelle, tätä touhua vastustan.

Junis, minä olisin valmis sellaiseen kokeiluun, kuin yllä ehdotan. Olisitko sinä? Minä matkustan töihini omalla autolla, bussilla, polkupyörällä, kaksi kertaa olen jopa hiihtänyt 90-luvulla, taksilla, junalla, laivalla tai lentäen. Metroa tai pikaratikkaa en ole tarvinnut enkä luoja paratkoon koskaan tarvitsekaan, "korkealaatuista" matkustamista, niin kuin eräs valopää ylempänä kuvasi.

Minun mielestäni, Junis, sinä sotket tätä ketjua, koska sulla ei ole omaa autoa (?) ja tuskin mahdollista käyttää esim. taksia työmatkoihisi (?). Ainoat vaihtoehdot ovat siis bussi, metro, juna tai polkupyörä. Eikä siinä ole mitään pahaa, sinä elät omaa elämääsi. Minua muumittaa se, että kaltaisesi ja vain he ovat tänään virkamiehinä päättämässä suurimpien kaupunkiemme kaavoituksesta liikenteen kannalta. Se ei voi olla oikein!

Junis, suosittelen sulle vaihteeksi lomaa. Jollei Hommalta niin ainakin tästä ketjusta.

Ystävällisin terveisin,

JoKaGO

[JoKaGO]

Viimeinen panokseni tähän ketjuun:

Miksei länsimetroa, Tampereen tunnelia ja ratikkaa, lentojunarataa jne. tehdä yksityisellä rahalla? Obligaatioita pöytään. Helsinki - Lahti - moottoritie tehtiin näin, mutta en ole mistään kuullut, kuinka hyvä bisnes se oli taloudellisesti.

No, kaikkihan  tietävät, että moottoritiet ovat perseestä, mutta miksei kaupunkien julkisen liikenteen investointeja voitaisi tehdä edes koemielessä yksityisten sijoitusten pohjalta? Suomi 25%, EU 25%, yksityinen raha 50%? TJSP.

[junakohtaus]

Sinä sitten teit sen taas. Mitä ihmettä tuossa sanottiin?

On mulla auto. Sillä mahtuu ajamaan kaupungissa siksi, että liikenteen suurin massa kulkee muilla konsteilla. Tämä on ulkoisen maailman ominaisuus ja absoluuttinen fakta eikä mikään hippien salajuoni.

[Kaupunkisetä]

Kysymykseen miksei liikenneinfraa voi tehdä yksityisellä rahalla, vastaus on yksinkertaisesti se ettei kannata. Mutta selitetään vähän pidemmin vaikka näin:

Liikenneinfran suhteen on kolme-neljä ryhmää, ensimmäinen on se joka haluaa rakentaa sitä lisää, ja näkee tämän ensisijaisesti poliittisena kysymyksenä. Se miten se infra kannatta ja kuinka se tarkalleen toimii, menee yksinkertaisesti yli hilseen tai ei kiinnosta. He ajattelevat mielestään suurempia kuvioita ja kokonaisetua, ja näkevät vastaanväittäjät ihan vaan pikkusieluisina teknokraatteina. Taloudelliset argumentit ovat heille rahoituskysymyksiä, ei kannattavuuskysymyksiä.  Tällä porukulla on autosiipi ja joukkoliikennesiipi, mutta se ei ole olennaista. Tyyppiedustaja hieman varttuneempi miespoliitikko. Tämä porukka on poliittisesti ehkä suurin, mutta ei saa oikein mitään valmista, koska toiveet ja todellisuus ei kohtaa; lähinnä tuottavat komeita suunnitelmia paperille.

Toinen porukka sitten haluaa tehdä infraa olemassaolevissa rahoitusraameissa. Tähän kuuluu laidasta laitaan alan asiantuntijoita, tiukan markan poliitikkoja, ja vihreitä sekä urbanistaja; kaupunkikadut, kiskoille tai pyöräkaistoillakin, on verrattaen halpoja. Tän porukan ehdoton vahvuus on se että suunnitelmat on toteuttamiskelpoisia, heikkous poliittisen tuen rajallisuus.

Sitten on yksi heimo, kohtuullinen joukko alan asiantuntijoita ja jokunen ekonomisti, jotka on sitä mieltä että Suomessa on jo enemmän teitä ja ratoja kuin on edes varaa ylläpitää, tämän maan infra on jo rakennettu. Mikä ei ole ollenkaan huono argumentti, mutta heitin edustus on aika pieni.

Eli jos keskustellaan vaikkapa siitä mitä tehdä kahden kaupungin väliselle tielle, niin ensimmäinen ryhmä haluaa siihen moottoritien, toinen ohituskaista ja aidat, ja kolmas huomauttaa että siellä menee yksi auto minuutissa.

[sr]

Viimeinen panokseni tähän ketjuun:

No, hyvä, että päästään sinun toisia kirjoittajia solvaavista, mutta asiaa sisältämättömistä kirjoituksista eroon.

Miksei länsimetroa, Tampereen tunnelia ja ratikkaa, lentojunarataa jne. tehdä yksityisellä rahalla?

Siksi, että niiden rakentaja ei pääse rahastamaan siitä ulkoishyödystä, mitä kukin noista investoinneista tuottaa. Vaikkapa metron rakentaja ei pääse rahastamaan siitä, että autoilu sujuvoituu, kun autoilijoita siirtyy metron käyttäjiksi, tai siitä, että rakennusmaa muuttuu arvokkaammaksi metroaseman läheisyydessä. Kaupunki sen sijaan pystyy rahastamaan. Sen ei tarvitse rakentaa yhtä paljoa teitä, kun on pystynyt vähentämään autoliikennettä joukkoliikenneratkaisuilla. Se voi ulosmitata kaavoituksessa maan arvonnousun.

Obligaatioita pöytään. Helsinki - Lahti - moottoritie tehtiin näin, mutta en ole mistään kuullut, kuinka hyvä bisnes se oli taloudellisesti.

Moottoritiestä ei juuri ole ulkoishyötyjä, ennemminkin -haittoja. Sellainen sopii siis yksityisille.

[junakohtaus]

Niin, muuten: http://yle.fi/uutiset/alehintakaan_ei_houkuttele_tontin_ostajia/7097033

Jossain muualla sitten hintojen nousu jatkuu ja väestö kasvaa. Missäköhän?

[Oami]

Minä olen sitä mieltä, että kannattaisi mieluummin tarjota ihmisille julkista liikennettä sellaiseen hintaan, että se kannattaisi itse itsensä, ilman tukiaisia. Mutta kun Helsingissäkin on menossa ihan sama asia kuin Tampereellakin, tehdä yksityisautoilu mahdottomaksi, jotta saadaan pumpata rahaa julkiselle liikenteelle, tätä touhua vastustan.

Ei Helsingissä eikä Tampereella kummassakaan ole menossa hanketta tehdä yksityisautoilu mahdottomaksi.

Päin vastoin, Tampereella on meneillään hanke yksityisautoilun helpottamiseksi. Työmaa näkyy Santalahdessa ja Armonkallion nurkalla.

[junakohtaus]

Kun mä aamulla lähden duuniin, mä Sturen/Mäkelän risteyksessä näen yhdellä silmäyksellä satoja henkilöautoja. Täytyy sanoa, että meidän hippien salaliiton voima ei vielä ole kovin suuri.

[mannym]

Niin, muuten: http://yle.fi/uutiset/alehintakaan_ei_houkuttele_tontin_ostajia/7097033

Jossain muualla sitten hintojen nousu jatkuu ja väestö kasvaa. Missäköhän?

Nauti vaan siellä stadissa kasvavista hinnoista ja mamuväestöstä.

[Kimmo Pirkkala]

Asuntojen hintojen kasvu on täysin poliittinen päätös Helsingissä. Seurausta julkishallinnon kasvavasta osuudesta yhteiskunnassamme ja sen keskittymisestä Helsinkiin plus sinne rynnivästä mamuarmeijasta. Ei siinä kasvussa ole mitään luonnollista tai markkinaehtoista, se johtuu poliittisista päätöksistä.

Helsingissä osataan politiikan ja talouden kytkökset vain jemmata huomattavasti paremmin kuin Lieksassa.

[junakohtaus]

Aika moni kuitenkin pitää diiliä hyvänä ihan omalla rahalla. Ei nyt näytä siltä että Helsinki autioituisi veronmaksajista.

[Kimmo Pirkkala]

1. Sosturvapaikanhakijat ja muutkaan tukiaisilla elävät eivät valitse diiliä "omalla rahalla", vaan yhteiskunnan rahalla.
2. Niillä, joilla on duuni Helsingissä ei yleensä ole vaihtoehtoja, työn perässä on tultu. Töiden sijainti Helsingissä taas on poliittinen valinta.

[no future]

8,8 % Helsinkiläisistä sai tt-tukea vuonna 2012. Hieman tuota pienempi osa sai sitä ns. jatkuvasti, eli läpi vuoden. yli 90% siis maksoi itse asumisensa. Tukien varassa elävistä ainoastaan ansiosidonnaisella  olevat tähän todennäköisesti pystyvät.

Yllättävän moni on ihan vapaaehtoisesti Helsingissä töissä ja opiskelemassa, jopa asuukin siellä. Kumma juttu.

[Kimmo Pirkkala]

Jos muutetaan töiden perässä, on tietenkin tulkintakysymys, onko se pakkoa vai vapaaehtoista. Mutta työpaikat Helsingissä on poliittinen valinta, joka johtaa asuntojen hintojen kasvuun siellä. Eli asuntojen hintojen nousu on poliittinen valinta, jolla on hyötyjänsä.

[elukka]

Niin, muuten: http://yle.fi/uutiset/alehintakaan_ei_houkuttele_tontin_ostajia/7097033

Jossain muualla sitten hintojen nousu jatkuu ja väestö kasvaa. Missäköhän?

Nauti vaan siellä stadissa kasvavista hinnoista ja mamuväestöstä.

halpa tontti alko kiinnostamaan!. Eikös Karkkilassa ent. kommaritkin äänestä persuja nykyjään?

[elukka]

Eikö vieläkin suurempaan säästöön päästäisi, jos pienennettäisiin joukkoliikenteen tukea 20 miljoonaa vuodessa? Tai tuki kokonaan pois?

Perustele myös tuo -raitiotiereitin varrella maankäyttöä voidaan tiivistää huomattavasti -hölynpöly.

"korkeatasoinen ratikkaliikenne"  Mahaan sattuu!

http://kaupunkiliikenne.net/luuloja.htm
http://kaupunkiliikenne.net/vastauksia.html
http://kaupunkiliikenne.net/raitioesimerkit.html

Kun ei tiedä, niin suattaapi naerattaa ihan ommoo tyhmyyttään

[elukka]

Täytyy käydä Karlsruhessa vain siksi, että voi ajaa raitsikalla.
http://kaupunkiliikenne.net/Karlsruhe.htm

Samasta syystä kävin Wuppertalissakin, eräs suomalainen autoilijakin oli mukana sanoi, että tosi magee!
http://www.youtube.com/watch?v=Ulg8A1tGbuE

[junakohtaus]

1. Sosturvapaikanhakijat ja muutkaan tukiaisilla elävät eivät valitse diiliä "omalla rahalla", vaan yhteiskunnan rahalla.
2. Niillä, joilla on duuni Helsingissä ei yleensä ole vaihtoehtoja, työn perässä on tultu. Töiden sijainti Helsingissä taas on poliittinen valinta.

Minä ja rouva voitaisiin koska tahansa töiden puolesta varsin kohtuullisella vaivalla lähteä esimerkiksi Jyväskylään, Tampereelle, Ouluun ja kämpän saisi koska tahansa kaupaksi hintaan, jolla näistä saisi ainakin tuplaneliöt tai jos otettaisiin samat neliöt sieltä jostain, laina puolittuisi hups.

Ei ole tullut mieleenkään eikä näytä olevan tulossakaan.

[Kimmo Pirkkala]

Jos on mennyt ostamaan asunnon Helsingissä, niin tottakai on elämän suurimman rahallisen sijoituksen kannalta edullista, että asumisen keskittyminen Helsinkiin jatkuu mahdollisimman vahvana. Vastaavassa tilanteessa itsekin kannattaisin innokkaasti niin työpaikkojen keskittämistä Helsinkiin kuin ehkä jopa kansainvälisen sosiaaliturva-asumisen keskittämistä Helsinkiin. Onhan nimittäin ihan jees, että koko Suomen verovaroin pönkitetään sijoitukseni arvoa tukevaa kysyntää.

Lisäksi ko. kehityssuunta ei näytä katkeavan ennen koko Suomen talouden romahtamista, joten valinta lienee viisas ja kaukonäköinen.

[Dharma]

Olen hyvin samaa mieltä siitä, että julkinen toimii noin kolmasosaan siitä mitä sen pitäisi. Miksi näin on, siitä emme varmaankaan ole samaa mieltä. Täältä katsoen koko liikennejärjestelmä on rakennettu henkilöautoa varten (itse asiassa Smith-Polvinen on ainoa suunnitelma mitä koko asiasta koskaan on tehty ja sitä on siitä lähtien ajettu käärmeenä pyssyyn) ja julkinen liikenne on jätetty noin vuoden 1970 tasalle sillä ajatuksella, että lähiöstä on bussilinja ytimeen niin mitä te kitisette, kulkeehan se.

Suomi on maailman 240:stä itsenäisestä valtiosta ja itsehallinnollisesta alueesta 194:s tiheimmin asuttu. Rakenna sinä sitten vaikka bitcoineilla tämä maa joukkoliikenteen ehdoilla toimivaksi. Stalinilta löytyy keinoja.