2013-04-12 Yle: Maahanmuuttajan kotoutuminen on myös makaronilaatikkoa ja pyykin

[tosipaha]

Maahanmuuttajan kotoutuminen on myös makaronilaatikkoa ja pyykinpesua

Etelä-Savon ammattiopiston opettaja Anna-Kaisa Turpeinen Mikkelistä sai Etelä-Savon aikuiskouluttajapalkinnon työstä, jolla hän on kehittänyt maahanmuuttajien talouskoulua. Nykyisin talouskoulun suorittaneet saavat sekä kielitaidollisia valmiuksia että ammatillista ja kulttuurista osaamista koulutuksen aikana.

- Lähden siitä, että maahanmuuttajat oppivat suomalaisen työelämän pelisäännöt. Että he ymmärtävät aikataulut ja pitävät niistä kiinni.

- Usein maahanmuuttajat eivät ymmärrä meitä suomalaisia, jotka emme ensimmäiseksi rupea puhumaan vieraalle ihmiselle perheestä ja henkilökohtaisista asioista. Yritämme täällä kertoa, että suomalainen ei ole epäkohtelias, vaan vaatii vähän tilaa ympärilleen, sanoo Anna-Kaisa Turpeinen.

Maahanmuuttajanaisten talouskoulu aloitti Mikkelissä vuonna 2007. Anna-Kaisa Turpeinen rakensi opetussuunnitelman ja mietti opetustavat. Kotitalousopetuksen perusteet olivat ydin, mutta samaan yhteyteen lisättiin maahanmuuttajia ajatellen työllistyminen ja työharjoittelu.

- Opiskelemme arjen taitoja suomenkielellä.

Opetuksen tarpeet alkoivat oikeastaan äideistä, joiden lapset olivat päiväkodissa ja tulivat kotiin pyytäen äitiä tekemään samanlaista makaronilaatikkoa tai puuroa kuin päiväkodissakin oli saanut.

- Äidit eivät osanneet tehdä sellaisia ruokia. Me lähdimme opettamaan arjen taitoja.

Ensin kahtena vuotena opetettiin äitejä, sitten kahtena vuotena isiä ja nykyään ryhmässä on sekä miehiä että naisia.

Opiskelijat ovat kielitaidoltaan, uskonnoltaan ja kulttuuriltaan hyvin erilaisia. Siltikään ryhmässä ei ole ilmennyt ongelmia.

- Maahanmuuttajat ovat omaksuneet ajatuksen, että maassa eletään maan tavalla. He tietävät, että Suomessa miehetkin pesevät pyykkiä. Toimimalla samalla tavalla maahanmuuttajamies kotoutuu meidän kulttuuriimme, sanoo Anna-Kaisa Turpeinen.

Kielitaidon kehittäminen on oleellinen osa opetusta. Suomen kieli on ryhmän ainoa yhteinen kieli. Parhaillaan toimivassa ryhmässä on 13 opiskelijaa, heillä on yhteensä kuusi tai seitsemän kotikieltä.

Talouskoululla ammatillisen puolen opettajat opettavat ammattisanastoa samalla kuin ammatillisia valmiuksia. Opetus tapahtuu ammattikielellä, koska koko ajan ajatellaan, että ihminen lähtee talouskoulusta eteenpäin kouluttautumaan johonkin ammattiin.

Talouskoulusta tultuaan heidän ei enää tarvitse kysellä, mitä tarkoittavat sellaiset sanat kuin "kulho" tai "moppi".

Maahanmuuttajien talouskoulu tutustuttaa oppilaitaan myös siihen, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Ryhmänä vieraillaan hotellissa, ravintolassa, kaupungintalolla tai pankissa. Anna-Kaisa Turpeinen sanoo monen oppilaan todenneen, että ei ole tällaistakaan ovea uskaltanut avata, mutta tämähän on tarkoitettu kaikille!

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajan_kotoutuminen_on_myos_makaronilaatikkoa_ja_pyykinpesua/6577143

[talipallo]

Näin esiteltynä asia kuulostaa ihan hyvältä.  Siis jos kerta tähän on menty, niin hyvä, jos maahanmuuttajille saadaan opetettua kulttuuriamme ja esim. aikataulukäsityksiämme.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Opetuksen tarpeet alkoivat oikeastaan äideistä, joiden lapset olivat päiväkodissa ja tulivat kotiin pyytäen äitiä tekemään samanlaista makaronilaatikkoa tai puuroa kuin päiväkodissakin oli saanut.

- Äidit eivät osanneet tehdä sellaisia ruokia. Me lähdimme opettamaan arjen taitoja.

Kotouttaminen tulee kyllä liian kalliiksi ja menee samalla naurettavuuksiin, jos lähdetään siitä, että tavallisille perheellisille naisille pitää opettaa ruuanlaittoa. Mielestäni maahanmuuttajan ei tarvitse syödä kotonaan makaronilaatikkoa. Lapsille voisi sanoa, että päiväkodissa on päiväkotiruuat ja kotona on kotiruuat.

[Uuno Nuivanen]

Nämäkö nyt ovat niitä huippu- ja moniosaajia sekä innovaattoreita? 

[Arto Tuhkamuna]

Paljonkohan näiden arjentaitojen opetus tulee taas maksamaan?

Maksajan kaikki kyllä tietää.

[Tabula Rasa]

Njooh, talouskoulu on erinomainen uusavuttomille. Mutta kertoo kyllä tarkkaan mitä me hyödytään näistä.

[John Doe]

"- Äidit eivät osanneet tehdä sellaisia ruokia. Me lähdimme opettamaan arjen taitoja.

Ensin kahtena vuotena opetettiin äitejä, sitten kahtena vuotena isiä ja nykyään ryhmässä on sekä miehiä että naisia."

Ei kait tämä tarkoita että kaksi vuotta opetetaan tekemään makaroni laatikkoa"

[Arto Tuhkamuna]

Talouskoulusta tultuaan heidän ei enää tarvitse kysellä, mitä tarkoittavat sellaiset sanat kuin "kulho" tai "moppi".

Joku irvileukahan vois tosta napata kii, mutta itse en jaksa, kun on sunnuntai ja kaikkea.

[Kalevi Aronen]

Duoda ne kai ei syö eurooppalaista ruokaa, Eks se kuskus ja lampaanliha oo niille semmosta. Makroonilaatikko ei varmaan korvaa heidän perinneruokiaa. Sitä syödäänkin oikealla kädellä. Peffa taas pyyhitään vasemmalla. Arvelen että meitin tapojen oppiminen ei taida onnistua.

[acc]

Jos maahanmuuttajaa pitää kotouttaa, ollaan myöhässä.  Maahanpääsyn kriteereissä tulisi olla mukana vaatimus, että tulija osaa kotoutua itsenäisesti ja on selvittänyt perusasiat Suomesta ennen tuloaan tai ei tarvitse kotouttamista.

Muita kriteerejä voisi olla seuraavat:
- perustaidot ja yleissivistys sisältäen lukutaidon
- vähintäin auttava kielitaito toisessa virallista kielistä ja perustiedot toisesta.
- ei tule rasittamaan Suomen yhteiskuntaa
- hänellä on valmiina työpaikka, johon työntekijää ei pystytä saamaan Suomesta
  ja joka työ on Suomelle tarpeellinen
- on terve, ei vaadi kalliita hoitoja
- nuhteeton tausta, ei rikollinen, ei turvallisuusriski
- hyväksyy ja sitoutuu noudattamaan suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä
- hyväksyy sen, että uskonnolliset lait eivät ole Suomen lakien yläpuolella
- tulijalla on mukanaan riittävästi rahaa päästäkseen perheensä kanssa elämässä alkuun Suomessa
  rasittamatta yhteiskuntaa.


Jos maahanpyrkijällä on mukanaan perheenjäseniä kuten lapsia ja vaimo, hänen tulee
pystyä osoittamaan hyödyttävänsä suomalaista yhteiskuntaa verotuloillaan niin
paljon, että myös perheenjäsenten yhteiskunnalle aiheuttamat kulut
tulevat niillä katetuiksi.

Jos Suomessa pysyvästi asuva henkilö haluaa tuoda ulkomailta
itselleen puolison, niin maahantuotavan henkilön kelpoisuus saada oikeus asua
Suomessa tulee määrittää samoin perustein kuin, jos hän pyrkisi maahan
ilman tarkoitusta avioitua tai ilman jo solmittua avioliittoa Suomen
kansalaisen kanssa. Kun avioliitto ei ole peruste maahanpääsylle, lumeavioliittoja
ei kannata maahanpääseminen takia solmia.

[Outo olio]

Jos maahan on päässyt/päästetty ihmisiä, joille pitää nämä asiat opettaa, niin sitten opetetaan. Ei mahda mitään. Mutta se pisti silmääni, että taas kerran sanaa maahanmuuttaja käytetään synonyyminä sellaiselle ihmiselle, joka ei itse osaa mitään, vaan jolle pitää kaikki asiat opettaa kädestä pitäen.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Jos maahan on päässyt/päästetty ihmisiä, joille pitää nämä asiat opettaa, niin sitten opetetaan.

Uutisessa kerrottiin palkitusta opettajasta, joka on keksinyt tavan työllistää opettajia. Siitä ei mielestäni seuraa, että esimerkiksi kehitysmaalaiset maahanmuuttajanaiset pitäisi talouskouluttaa, jotta he oppisivat tekemään makaronilaatikkoa. Vähintäänkin pitäisi olla tietoa, mitä Mikkelissä talouskoulutetut maahanmuuttajat tekevät parin vuoden kuluttua. Jos he eivät tee muuta kuin makaronilaatikkoa käyden välillä Kelassa, koulutus on mennyt hukkaan ja se on ollut vain viihdettä ja päivähoitoa maahanmuuttajille.

[guest3656]

Maahanmuuttajien talouskoulu tutustuttaa oppilaitaan myös siihen, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Ryhmänä vieraillaan hotellissa, ravintolassa, kaupungintalolla tai pankissa.

On tärkeää, että maahanmuuttaja ymmärtää mahdollisimman nopeasti ilmaiset perusoikeutensa ja oppii myös hyödyntämään niitä. Mikäli sossun järjestämä kämppä ei miellytä, voi aina kirjoittautua hotelliin. Ravintolassa tulee aina tilata kalleinta. Kaupungintalo on puolestaan paikka, jossa maahanmuuttajien erikoistaitoja ylistetään aina juhlapäivinä. Vaikka pankit ovatkin nykyisin pelkkiä taikaseiniä, syvällisempään filosofiointiin taipuvaisille paljastetaan mistä taikaseinän sylkemät setelit ovat peräisin.

Lista on tosin puutteellinen eikä se siten kata kuin osan maahanmuuttajan perusoikeuksista. Peräänkuuluttaisinkin listan laatijalta vastuullisuutta ja suoraselkäisyyttä sekä ennen kaikkea avointa tiedonvälitystä. Positiivinen erityiskohtelu ja rasismi-kortin salamannopea esiinveto ainakin loistavat poissaolollaan.

[MW]

Jos maahan on päässyt/päästetty ihmisiä, joille pitää nämä asiat opettaa, niin sitten opetetaan.

Uutisessa kerrottiin palkitusta opettajasta, joka on keksinyt tavan työllistää opettajia. Siitä ei mielestäni seuraa, että esimerkiksi kehitysmaalaiset maahanmuuttajanaiset pitäisi talouskouluttaa, jotta he oppisivat tekemään makaronilaatikkoa. Vähintäänkin pitäisi olla tietoa, mitä Mikkelissä talouskoulutetut maahanmuuttajat tekevät parin vuoden kuluttua. Jos he eivät tee muuta kuin makaronilaatikkoa käyden välillä Kelassa, koulutus on mennyt hukkaan ja se on ollut vain viihdettä ja päivähoitoa maahanmuuttajille.

Tähän se kulminoituu, rikkaus, voimavara & innovaatiot. Innovoidaan siskoille*) uusia duuneja, saadaan hyvä valikoima orhia pramille, ja lypsetään rahoitusta toinen toistaan päättömämpiin projekteihin, jotka luultavasti vuotavat kuin "synergian silta", konsanaan.

*) Anteeksi nyt tuo sukupuolistaminen, mutta kyllä tässä monikullttuuri-kusetuksessa aika vahva estrogeenin käry on, etujoukoissa. Innovaattorit sitten seuraavat perässä, ja rahastavat.

[Siili]

Vähintäänkin pitäisi olla tietoa, mitä Mikkelissä talouskoulutetut maahanmuuttajat tekevät parin vuoden kuluttua. Jos he eivät tee muuta kuin makaronilaatikkoa käyden välillä Kelassa, koulutus on mennyt hukkaan ja se on ollut vain viihdettä ja päivähoitoa maahanmuuttajille.

Kyllähän vaikeavammaisiakin voidaan kuntouttaa, eikä kuntouttamisen tarkoitus yleensä ole vammaisen saaminen työelämään, vaan hänen henkilökohtaisen elämänsä saattaminen siedettävämmäksi.

Luulenpa, että kotoutusteollisuudessa toimivilla on sama lähtökohta.  Eiköhän muillekin ole melkoisen selvää, että täysi-ikäisestä kouluja käymättömästä maahanmuuttajasta ei koskaan tule suomalaisen yhteiskunnan netttoveronmaksajaa. 

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Vähintäänkin pitäisi olla tietoa, mitä Mikkelissä talouskoulutetut maahanmuuttajat tekevät parin vuoden kuluttua. Jos he eivät tee muuta kuin makaronilaatikkoa käyden välillä Kelassa, koulutus on mennyt hukkaan ja se on ollut vain viihdettä ja päivähoitoa maahanmuuttajille.

Kyllähän vaikeavammaisiakin voidaan kuntouttaa, eikä kuntouttamisen tarkoitus yleensä ole vammaisen saaminen työelämään, vaan hänen henkilökohtaisen elämänsä saattaminen siedettävämmäksi.

Tietysti Suomen kuuluukin huolehtia omien kansalaistensa koulutuksesta ja kuntoutuksesta. Mutta siitä ei pitäisi seurata, että oppilaitoksiin haalitaan opiskelijoiksi ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia.

Luulenpa, että kotoutusteollisuudessa toimivilla on sama lähtökohta.  Eiköhän muillekin ole melkoisen selvää, että täysi-ikäisestä kouluja käymättömästä maahanmuuttajasta ei koskaan tule suomalaisen yhteiskunnan netttoveronmaksajaa.

Virallisesti sitä ei myönnetä eikä myöskään sitä, että mokuklusteri elää maahanmuuttajista, jotka eivät pärjää omillaan. Esimerkiksi Etelä-Savon ammattiopistossa ollaan ilmeisen huolissaan henkilökunnan tilanteesta. Mitä vähemmän opiskelijoita, sitä vähemmän työtä. Tässä pari uutista tältä keväältä:

Etelä-Savon ammattiopisto ei hyväksy Opetus- ja kulttuuriministeriön julkistamia suunnitelmia oppilaitoskohtaisista koulutuksen järjestämisluvan mukaisista opiskelijapaikkojen vähentämisestä. Tällä hetkellä Etelä-Savon ammattiopiston järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on 2725 vuosiopiskelijaa. Ministeriön esityksen mukaan vuonna 2016 järjestämisluvan opiskelijamäärä olisi 2390 opiskelijaa, joten vähennystä esityksen mukaan tapahtuisi 335 vuosiopiskelijapaikkaa.

Lähde

Käynnissä olleiden Etelä-Savon Koulutus Oy: n yhteistoimintaneuvottelujen viimeinen neuvottelu on pidetty 30.1.2013. Yhteistoimintaneuvottelussa käsiteltävät lomautus- ym. asiat ovat aina ikäviä asioita kaikkien neuvottelussa mukana olevien osapuolten ja henkilöstön kannalta.

Neuvotteluosapuolten yhteisen näkemyksen mukaan vaikeista asioista huolimatta yh-teistoimintaneuvottelut käytiin rakentavassa ja hyvässä hengessä. Neuvottelujen ai-kana kuultiin myös Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijayhdistystä. Yhdistyksen esittämiä näkemyksiä on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Yhteistoimintaneuvottelujen lähtötilanteessa tavoitteena on ollut se, että kuluvan vuo-den henkilöstömenojen määrä tiedossa olevilla tuloilla saadaan rajattua 25,0 miljoonaan euroon. Neuvottelujen käynnistyessä tavoitteeseen pääsemisen arvioitiin edel-lyttävän noin 30 henkilötyövuoden vähentämistä lomautuksilla. Samalla lomautusten arvioitiin kohdistuvan noin 40 työntekijään.

Neuvottelujen aikana lomautettavien määrä puolittui. Nyt lomautukset ja mahdolliset irtisanomiset koskevat 20 -24 työntekijää.

Lähde

Maahanmuuttajien talouskoulua kehittäneen opettajan palkitseminen on varmasti yksi niistä taktiikoista, joilla pyritään estämään leikkauksia: kotouttamiseen kannattaa vedota, sillä mokuttaminen kannattaa aina.

Henkilökohtaisesti en ymmärrä, mitä erityisen innovatiivista on siinä, että järjestetään koulutusta aikuisille, joiden ei tarvitse lähtökohtaisesti osata yhtään mitään ja jotka eivät myöskään valmistu miksikään. Jos he maksaisivat itse koulutuksensa, tilanne olisi tietysti toisenlainen.

Mutta tämä ei toki ole minkään yhden tietyn oppilaitoksen vika. Suomessa ollaan päätetty, että ulkomaalaisten opiskelijoiden maksuton koulutus on vetovoimatekijä ja siksi väkeä hankitaan kehitysmaita myöten. Jos ja kun kuitenkin pitää leikata, niin juuri tuo olisi se oikea kohde. Ainakaan sellaisia maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat opetusta pyykinpesussa, ei Suomessa tarvita.