Onko asioista mahdollista päästä yhteisymmärrykseen internetissä?

[siviilitarkkailija]

Olen seurannut vuosia sivusta monilla erilaisilla keskustelupalstoilla käytyjä keskusteluja/väittelyitä. En kuitenkaan muista koskaan todistaneeni tilannetta jossa kaksi eri mieltä olevaa ryhmää tulisivat yhteiseen ratkaisuun. Millaisia ovat omat kokemuksenne tällaisista keskusteluista ja onko yhteisen ratkaisun saavuttaminen teistä mahdollista?

Vihervasemmistolainen roskaväki joka on omasta mielestään maailman suvaitsevaisinta, ei tunnetusti suvaitse toisinajattelijaa eikä toisinajattelua. Heidän pahuutensa ja julmuutensa on verrannollista ainoastaan omaan typeryyteensä tai ehkä sanomaosakeyhtiön toimituksessa elävään itseriittoiseen tyhmyyteen. Näille toimijoille on olennaista mielikuvamaisen "yhteisen ratkaisun" pakkosyöttö tai vaatiminen aivan kuten kaikille jotka julistavat tai muuten vaan tietävät olevansa korkeimman totuuden lahkolaisia.

On aivan mahdollista päästä asioista yhteisymmärrykseen internetissä jos päättää keskustella vihervasemmistolaisen moderaattorin tai hallinnon alaisessa keskustelupalvelussa. Siellä ei voi olla erimieltä koska jos on, niin menettää keskusteluoikeutensa. Esim vihreä lanka on tyypillinen vihervasemmistolainen sontamedia joka elostelee näennäisen yhteisymmärryksen (ja väitetyn keskustelun monimuotoisuuden) alla mutta todellisuudessa se on tympeä yhden totuuten propagandatorvi kuten sanomaosakeyhtiön ns keskustelut tai usarin puheenvuoro. Se onko moinen yhteisymmärrys oikeasti mitään ymmärrystä vai lähinnä epämiellyttävän totuuden kieltämistä on näkökulmakysymys kun pääsääntöisesti epämiellyttävä totuus kielletään sen epämiellyttävyyden johdosta.

Tärkeää ei ole päästä yhteisymmärrykseen. Tärkeää on tietää mitä toinen on mieltä. Ajan ja viisauden kasvaessa voi päättää kannattaako olla samaa mieltä vai ei. Vihervasemmistolaisen tai korporaatiokommunistin julkaisuissa sinulla ei ole tätä oikeutta päättää itse oletko samaa mieltä vai et.

[Lalli IsoTalo]

Olen seurannut vuosia sivusta monilla erilaisilla keskustelupalstoilla käytyjä keskusteluja/väittelyitä. En kuitenkaan muista koskaan todistaneeni tilannetta jossa kaksi eri mieltä olevaa ryhmää tulisivat yhteiseen ratkaisuun. Millaisia ovat omat kokemuksenne tällaisista keskusteluista ja onko yhteisen ratkaisun saavuttaminen teistä mahdollista?

On se mahdollista, mutta tarpeetonta. Toisin kuin poliitikot ja virkamiehet, me nettikeskustelijat emme tee päätöksiä yhteisen rahan käyttämisestä. Enemmän tarvitsemme aitoa ymmärtämystä väärien mielipiteiden olemassaololle ... koska ... ne saattavatkin osoittautua myöhemmin oikeiksi!

[Saturoitunut]

Roikuin joskus muutaman vuoden erilaisilla huuhaa-asioita käsittelevillä nettipalstoilla, suomalaisilla ja ulkomaalaisilla, kuten esim Skepsiksen vastaavalla. Kokemuksesta viisastuneena sanon, että yhteisymmärrykseen pääsemättömyys johtuu mielestäni neljästä syystä:

1) Vastapuolen vastakkainen mielipide selitetään vastapuolen henkilökohtaisilla ominaisuuksilla. Se ajattelee noin, koska se on tyhmä, tietämätön, harhautettu, katkera, CIA:n palkkalistoilla tms. Tämä ajattelumme osa on vastuussa myös olkiukoista. Mielipiteestä ollaan tietävinään esittäjän koko maailmankatsomus, sekä se, miten mielipiteen esittäjä asiat itselleen perustelee.

2) Ihmiset lähestyvät asioita eri näkökulmista, jolloin sama argumentti voi yhdelle olla vakuuttava ja toiselle ei. Jumalan olemassaolo on paljon helpompi todistaa teistille kuin ateistille. Mamudebatissa esimerkiksi se yksi Vapaa liikkuvuus -aktiivi muistaakseni sanoi joskus, ettei häntä kiinnosta ovatko romanikerjäläiset osa järjestäytynyttä rikollisuutta. Samasta aiheesta Ben Zyskowicz väänsi sen yhen Suomen Amnestyn johtohahmon kanssa, ja kun Ben kysäisi, miten näillä köyhillä ihmisillä oli varaa matkustaa tänne, vastapooli vastasi, ettei halua keskustella siitä. Molemmat selvästi lähestyvät aihetta jotain sellaista tietä, jossa kysymys "kuka huijaa ja ketä" ei ole relevantti.

3) Suurin osa ihmisistä ei varsinaisesti itse kehittele mielipiteitä, vaan ainoastaan omaksuu muilta sellaisia avaimet käteen -periaatteella. He valitsevat joukkueen, kiskaisevat pelipaidan ylleen ja yrittävät huutaa jonkun muun keksimiä kannustushuutoja kovemmalla äänellä kuin vastapuolen kannattajat. Koska suurin osa nettikeskusteluista käydään kannattajien välillä, ei kummallakaan osapuolella yleensä ole eväitä argumentoida tavalla, joka saisi ketään vaihtamaan joukkuetta.

4) Ihmiset filtteröivät pois sellaiset asiat, jotka haastavat heidän maailmankuvansa. Jos tilasto ei kerro sitä, mitä haluan, se on varmasti väärin laadittu. Yllättävän paljon myös näkee sitä, että ihmiset esittävät "raskauttavan todisteen" tai "niin hankalan kysymyksen, että vastapuoli ei varmona kykene siihen vastaamaan!!" ja kun todiste on osoitettu harhaanjohtavaksi ja kysymykseen annettu vastaus, esittäjä häivää hetkeksi ja myöhemmin sitten esittää samat asiat uudestaan ihan kuin niihin ei olisi jo vastattu.

Nää nyt ei välttämättä ole erityisesti netistä johtuvia ilmiöitä, mutta netissä nää korostuu, koska täällä on helpompi käpertyä omiensa seuraan. Ihminen voi aina hetkeksi vetää piuhan irti, jos rupeaa kuumottamaan liikaa. Astialle voi palata taas sitten, kun maailmankuvan säröt on fiksattu. Täällä uskon horjuessa pappi on aina lähellä.

[Haplotaxida]

Olen seurannut vuosia sivusta monilla erilaisilla keskustelupalstoilla käytyjä keskusteluja/väittelyitä. En kuitenkaan muista koskaan todistaneeni tilannetta jossa kaksi eri mieltä olevaa ryhmää tulisivat yhteiseen ratkaisuun. Millaisia ovat omat kokemuksenne tällaisista keskusteluista ja onko yhteisen ratkaisun saavuttaminen teistä mahdollista?

Yksittäiset ihmiset väittelevät keskenään. Nettikeskusteluissa on harvemmin kyse varsinaisesti ryhmistä ja ryhmien välisistä väännöistä, vaikka väittelijöitä voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin ja jotkut jakautuvat niihin itsekin.

Kiivaimmat ja näkyvimmät, että myös kestävimmät väittelyt käydään useimmiten sellaisissa asioissa, joissa hajontaa näkemyksissä esiintyy kaikkein vahvimmin ja ollaan eniten eri mieltä jonkun toisen kanssa. Arkielämässä (tässä erotuksena virtuaaliseen) tällaisissa asioissa päädytään harvemmin syvällisempään yhteisymmärrykseen, mikäli väittelyyn asti on rohjettu mennä. Johtuen usein siitä, että keskeiset eroavaisuudet näkemyksissä tai laajemmin maailmankatsomuksissa voivat olla käytännössä yhteensopimattomia. Nettielämä ei tästä poikkea. Arkielämästä poiketen niitä eroavaisuuksia voidaan netissä toki tuoda paremmin julki, erinäisistä syistä johtuen.

Nettikeskustelun oleellisin merkitys on mielestäni väittelyssä ja kovassakin sellaisessa. Sitä kautta siementäen voidaan saavuttaa kenties jotain. Yhteistä ja näkyvää ymmärrystä ei tarvitse saavuttaa, jotta asioihin voisi jotenkin vaikuttaa.