HS: opettajan potku-uhka kuohuttaa Alppilan yläasteella

[Sietäjä]

Muistaakseni juniori lausui kuta kuinkin näin jossain vaiheessa:

"Meetsä nyt opettajainhuoneeseen lesoileen...?"

Vaikka harkitsenkin oikeustoimia, koska itse elvyttämäni pitkälti unohtunut laatusana ja siitä johdettu teonsana ovat ilmeisen yleisessä käytössä taas, niin se on kuitenkin minun tavaramerkki.

Ei lesoilu ole missään unholassa ollu, tasaisesti on kuulunut koulumaailmassa. Egoilu yritti ottaa jalansijaa joitain vuosia sitten, mutta taisi hävitä taistelun, sillä nyt sitä kuulee taas vähemmän.

[Leso]

Ei lesoilu ole missään unholassa ollu, tasaisesti on kuulunut koulumaailmassa. Egoilu yritti ottaa jalansijaa joitain vuosia sitten, mutta taisi hävitä taistelun, sillä nyt sitä kuulee taas vähemmän.

Hyvä! Mun mielestä egoilu onki ollu ihan kielemme vastaista.
Sori ootee.

[sivullinen.]

Sivullinen yrittää maalata ammattijärjestöjä epä-demokraattisiksi toimijoiksi kun ne ovat nimenomaan kansalaisen demokraattisin vaikutus keino - ainoa aito vastapaino rahan vallalle tässä maassa.

Sotamies saarnaa minulle sosialismia. Kaikkeen sitä tulee törmättyä internetin ihmeellisessä maailmassa.

Luin aikoinani tarinan puna-armeijan agitaattorista Solohovin teoksista. Suosittelen lukemaan ovat loistavaa proosaa. Tarinassa pienessä kylässä eivät kaikki tahtoneet luovuttaa puna-armeijalle tarpeellisia ruokatarvikkeita vapaaehtoisesti. Paikalle tilattiin puolueen jäsen agitaattori. Hän oli nuori sotilas. Hyvillä puheenlahjoilla varustettu. Miten sydäntäsärkevästi hän osasikaan kertoa köyhille kyläläisille miten sodassa pahoja fasisteja vastaan oli vanha vaimo menettänyt molemmat poikansa ja miehensä, ja tästä huolimatta tämä vaimo antoi puna-armeijalle lähes kaiken leipänsä. Ei riittänyt, että hän oli uhrannut koko perheensä puna-armeijalle; ei, hän ei tullut kuolleista omaisistaan katkeraksi; hän antoi vielä viimeisenkin leivänpalansa puna-armeijan huoltojoukoille tukemaan taistelua pahaa vastaan. Hänellä oli sydän paikallaan. Silloin koko kylän naisväki heltyi. Ja kun naiset heltyvät, on miesten vaikea laittaa vastaan. Niinpä agitaattorin avulla sai puolue kerättyä määräannoksen. Miten tämä asia sitten liittyy opettaja Korhoseen, kysytte kenties. Minä vastaan. Kuka on tuo puna-armeijan agitaattori meidän joukossamme? Kuka saarnaa sosialismia ja ammattiyhdistysliikkeen oikeutta epädemokraattiseen valtaan, lakkoihin ja valtion vastaiseen toimintaan? Kuka on punainen sotamiehemme?

Ei riittänyt OAJ:n propagandakamppanjan kuuleminen. Jouduin vielä kuulemaan sosialismia sotilaalta. Minä en valaani vannonut puna-armeijalle. En sen lippua tule kantamaan, enkä sen Kuusisen kansanarmeijan tovereita tervehtimään. Taistelkaa te "työläisten oikeuksista". Minä taistelen kansani puolesta; Suomen kansan. Taistelen läpi työoikeudet ja OAJ:n propagandat. Taistelen. Kiitos 1939-1945.

[Possumi]

Sivullinen yrittää maalata ammattijärjestöjä epä-demokraattisiksi toimijoiksi kun ne ovat nimenomaan kansalaisen demokraattisin vaikutus keino - ainoa aito vastapaino rahan vallalle tässä maassa.

Sotamies saarnaa minulle sosialismia. Kaikkeen sitä tulee törmättyä internetin ihmeellisessä maailmassa.

Luin aikoinani tarinan puna-armeijan agitaattorista Solohovin teoksista. Suosittelen lukemaan ovat loistavaa proosaa. Tarinassa pienessä kylässä eivät kaikki tahtoneet luovuttaa puna-armeijalle tarpeellisia ruokatarvikkeita vapaaehtoisesti. Paikalle tilattiin puolueen jäsen agitaattori. Hän oli nuori sotilas. Hyvillä puheenlahjoilla varustettu. Miten sydäntäsärkevästi hän osasikaan kertoa köyhille kyläläisille miten sodassa pahoja fasisteja vastaan oli vanha vaimo menettänyt molemmat poikansa ja miehensä, ja tästä huolimatta tämä vaimo antoi puna-armeijalle lähes kaiken leipänsä. Ei riittänyt, että hän oli uhrannut koko perheensä puna-armeijalle; ei, hän ei tullut kuolleista omaisistaan katkeraksi; hän antoi vielä viimeisenkin leivänpalansa puna-armeijan huoltojoukoille tukemaan taistelua pahaa vastaan. Hänellä oli sydän paikallaan. Silloin koko kylän naisväki heltyi. Ja kun naiset heltyvät, on miesten vaikea laittaa vastaan. Niinpä agitaattorin avulla sai puolue kerättyä määräannoksen. Miten tämä asia sitten liittyy opettaja Korhoseen, kysytte kenties. Minä vastaan. Kuka on tuo puna-armeijan agitaattori meidän joukossamme? Kuka saarnaa sosialismia ja ammattiyhdistysliikkeen oikeutta epädemokraattiseen valtaan, lakkoihin ja valtion vastaiseen toimintaan? Kuka on punainen sotamiehemme?

Ei riittänyt OAJ:n propagandakamppanjan kuuleminen. Jouduin vielä kuulemaan sosialismia sotilaalta. Minä en valaani vannonut puna-armeijalle. En sen lippua tule kantamaan, enkä sen Kuusisen kansanarmeijan tovereita tervehtimään. Taistelkaa te "työläisten oikeuksista". Minä taistelen kansani puolesta; Suomen kansan. Taistelen läpi työoikeudet ja OAJ:n propagandat. Taistelen. Kiitos 1939-1945.

Olet sie aika vekkuli

*Heittelee pienillä kivillä sivullisen poteroon*

Tule vaan ulos sieltä: Neuvostoliitto ja puna-armeija lakkasi olemasta 20 vuotta sitten

[Miniluv]

Homma-armeijan sotilaat! Tulkaa hakemaan leipää täältä on-topic-juoksuhaudasta!

[Leso]

En ole kaikkia kiistojanne tässä ketjussa jaksanut lukea, mutta...

... Nyt sivullisella. taitaa olla pointti.
Olen liian väsynyt miettimään ja määrittelemään, mutta tuolla on pointti.
Palaan asiaan virkeämpänä.

e: Palaan, jos palaan.

[Tuomas3]

Ihan siviksellekin tiedoksi, että Neuvostoliitossa päättivät Stalinin ja lähipiirin nimittämät virkamiehet ja siellä ei paljon ay-liikkeet kukkoilleet. Myöhemminkään itsenäisillä ay-liikkeillä ei ollut todellista mahdollisuutta vaikuttaa.
Siviksen puheista tulee mieleen Solidaarisuus-ammattiyhdistysliikkeen murskaus. Puheet ovat kuin suoraan Wojciech Jaruzelskin suusta.

En edelleenkään ymmärrä kuinka demokratia parantuisi, jos virkamiesvalta omaisi oikeuden kohdella työntekijöitä kuin Korhosta kohdeltiin ja julkisen alan työntekijöiden solidaarisuuteen perustuvat liikkeet lakkautettaisiin.

[Fiftari]

Millaisella aasinsillalla täällä ollaan menty alppilan potkuista neuvostoliittoon??? Mikäs on potkujen tämän hetkinen status? Joko käräjille on menossa?

[Leso]

En edelleenkään ymmärrä kuinka demokratia parantuisi, jos virkamiesvalta omaisi oikeuden kohdella työntekijöitä kuin Korhosta kohdeltiin ja julkisen alan työntekijöiden solidaarisuuteen perustuvat liikkeet lakkautettaisiin.

Olen, sivumennen sanoen, kuullut erittäin kriittisiä kommentteja alan työntekijöiltä. Liittyen nimenomaan OAJ:n munattomuuteen.
Ettei sittenkin OAJ koittaisi kohottaa omaa olematonta profiiliaan tässä keississä?

Se on muutenkin niin, että aika on ajanut ammattiyhdistysten ohi. Ei ole enää Neuvostoliittoa.

[Tuomas3]

Millaisella aasinsillalla täällä ollaan menty alppilan potkuista neuvostoliittoon??? Mikäs on potkujen tämän hetkinen status? Joko käräjille on menossa?

Kalske viivyttelee, kunnes opetuslautakunta lähtee kesälomille. Voimakas tahtoinen ja vastuuntuntoinen lautakunta voisi käsitellä näin selvän tapauksen siitä huolimatta, että Kalske pitää virkamiesselvityksiä pöydällään. Oikeuteen todennäköisesti mennään kaupunkilaisten piikkiin, vaikka toivonkin asian ratkeavan onnellisesti 7pvä.

Leso: Olen, sivumennen sanoen, kuullut erittäin kriittisiä kommentteja alan työntekijöiltä. Liittyen nimenomaan OAJ:n munattomuuteen.
Ettei sittenkin OAJ koittaisi kohottaa omaa olematonta profiiliaan tässä keississä?

Enköhän itsekin ole noin solvannut. Profiilinkorotus tällaisissa selvissä yksittäistapauksessa ei paljon auta, jos suurinta palkkaa nauttiva liittopomo on alituisesti opettajien piikkiin "talkoissa mukana". Opettajien kehno palkkaus kertoo OAJ:n vahvuudesta ja sen johtajan palkka jäsenien heikkoudesta. Palkka tulisi pulittaa ansioiden mukaan, kovista väännöistä ja rankoista neuvotteluista. Itse en pulita maksuja senttiäkään, ennen kuin OAJ:n johto kasvattaa munat.

[Leso]

Kiitos, Tuomas3.
Olemme samoilla linjoilla.

Siitä huolimatta (tai ehkä juuri siksi) jään odottelemaan jutun hautautumista.

[Kalevi Aronen]

Homma-armeijan sotilaat! Tulkaa hakemaan leipää täältä on-topic-juoksuhaudasta!

vastaus kai meni suunnilleen näin "tuu sää hakeen leipäs päälle voita!" Sitten taisi asemiin tulla muutama suorasuuntaustykin kranaatti.

[sivullinen.]

Opettaja, opettaja, toi mode työntää meitä pää edellä juoksuhautaan.

Kerrassaan sietämätön tilanne. Kaikki ovat joskus olleet opettajia - jopa minäkin - ja siksi haluavat puolustaa seurauksena syntynyttä egoaan. Ristinsä on kullakin. Olisi kuitenkin yleisen hyväksi pystyttävä katsomaan omaa persettä kauemmaksi. Pikku piru kuiskuttelee korvan juuressa ahneutta ja syntiä. Kirkkoisä - opettaja, sillä kirkonisät ennen opettajia olivat - käskee taistelemaan syntiä vastaan. Olen säästellyt yhtä ässää hihassani jo pitkään. Nyt on aika lyödä se pöytään. Ehkä ei sittenkään. OAJ alkaa olla lyötynä muutenkin. Opettaja Korhonen kärsii potkunsa kuin mies - eli valittaen loputtomasti häntä kohdannutta vääryttä.

"Parasta toimittaja-ainesta ovat huonosti sopeutuvat ja rähinöintiin taipuvaiset yksilöt."
Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Keijo Kylävaara

[Tuomas3]

Opettaja, opettaja, toi mode työntää meitä pää edellä juoksuhautaan.

Kerrassaan sietämätön tilanne. Kaikki ovat joskus olleet opettajia - jopa minäkin - ja siksi haluavat puolustaa seurauksena syntynyttä egoaan. Ristinsä on kullakin. Olisi kuitenkin yleisen hyväksi pystyttävä katsomaan omaa persettä kauemmaksi. Pikku piru kuiskuttelee korvan juuressa ahneutta ja syntiä. Kirkkoisä - opettaja, sillä kirkonisät ennen opettajia olivat - käskee taistelemaan syntiä vastaan. Olen säästellyt yhtä ässää hihassani jo pitkään. Nyt on aika lyödä se pöytään. Ehkä ei sittenkään. OAJ alkaa olla lyötynä muutenkin. Opettaja Korhonen kärsii potkunsa kuin mies - eli valittaen loputtomasti häntä kohdannutta vääryttä.

Jutut lentävät niin korkealla, etteivät pikkulinnut pysy perässä. Odotan innolla ässääsi. Kalskeelta saanet pian tukea.

Mies ei nöyrry laittomiin potkuihin vaan taistelee hampaat irvessä ja laittaa kovan kovaa vastaan. Sotilas siviksen tyyliin varmaan kuuluu antautua ja luovuttaa ensi tilassa.

[Saippuakupla]

Opetusvirasto ei taivu Alppilan opettajalle: "Aiheutti oppilaalle vakavan vaaran"
Perjantai 3.5.2013 klo 09.22

Opetusvirasto esittää, että opetuslautakunta hylkää opettaja Antti Korhosen oikaisuvaatimuksen liittyen hänen työsuhteensa purkamiseen.

Opetusviraston mielestä opettajan menettely hänen poistaessaan oppilaan koulun ruokalasta ei ollut puolustettavaa tai asianmukaista.

Viraston mukaan opettaja aiheutti teoillaan vakavan vaaran oppilaan terveydelle sekä fyysiselle ja psyykkiselle turvallisuudelle.

Lisää aiheesta hetken kuluttua.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201305030092209_uu.shtml

[Alkuasukas]

Jaaha, erä 2. taidetaan sitten ottaa käräjäoikeudessa.

[Saippuakupla]

Opetuslautakunta
Esityslista
05 / 07.05.2013

7   Oikaisuvaatimus palvelussuhteen purkamisesta (pdf)

http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Opev_2013-05-07_OLK_5_El

7
Oikaisuvaatimus palvelussuhteen purkamisesta
HEL 2013-005220 T 01 01 04 01

Päätösehdotus
Opetuslautakunta päättänee kuntalain 89 §:n nojalla hylätä ********** (opettaja) oikaisuvaatimuksen koskien va. rehtorin 8.4.2013 (§ 161) tekemää päätöstä, jolla tämä on purkanut opettajan määräaikaisen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteen päättymään heti.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Opetuslautakunta/Suomi/Esitys/2013/Opev_2013-05-07_OLK_5_El/0328D66D-F212-41D3-9211-7F38E0F28B00/Oikaisuvaatimus_palvelussuhteen_purkamisesta.pdf

Em. päätösehdotus sisältää 10 sivun perustelut.

[Kalevi Aronen]

Mies ei nöyrry laittomiin potkuihin vaan taistelee hampaat irvessä ja laittaa kovan kovaa vastaan. Sotilas siviksen tyyliin varmaan kuuluu antautua ja luovuttaa ensi tilassa.

Juu ja sen kenttäpukuun kuuluu ruskeat housut. Nääs jos pelottaa kovasti ja tulee huonot housuun, niin se ei sitten näy epäesteettisesti.

Mutta silti tämä Antin tapauksen seisova aalto tässä vähän ihmetyttää. Kun työoikeus ja rikosoikeus ovat kaksi eri asiaa, niin kaiketi Korhosen tapauksesta olisi voinut käydä neuvottelua Helsingin Kaupungin Henkilöstökeskuksessa.

Jos mennään Opetuslautakunnan päätöksestä Hallinto-oikeuteen ja siitä Korkeimpaan hallinto oikeuteen, niin prosessihan kestää iät ja ajat. Muutenkin Antti Korhonen voi saada vain työoikeutta, kun hän saa OAJ:n lakimiehen avuksi.

Sensijaan, niinkuin eräällä kommenttipalstalla, niin vaikka henkilön kunniaa olisi loukattu taikka jopa loukattu törkeästi. Kyllä linja menee Käräjäoikeus/Hovioikeus/Korkein oikeus. Mutta OAJ ei tässä auta, vaan Antti joutuisi palkkaamaan lakimiehen ja oikeusprosessi tulee kalliiksi.

Työttömän henkilön mahdollisuudet käydä oikeutta ovat olemattomat. Kukkikset tietty saisivat Hesan lakimiehen avukseen. 

[Saippuakupla]

[...]

7 Oikaisuvaatimus palvelussuhteen purkamisesta

HEL 2013-005220 T 01 01 04 01

Päätösehdotus

Opetuslautakunta päättänee kuntalain 89 §:n nojalla hylätä ********** (opettaja) oikaisuvaatimuksen koskien va. rehtorin 8.4.2013 (§ 161) tekemää päätöstä, jolla tämä on purkanut opettajan määräaikaisen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteen päättymään heti.

Esittelijä

Kuntalain 89 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan, niiden jaostojen sekä niiden alaisten viranomaisten päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistunut tai, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja kunnan jäsen.

Opettaja on tehnyt päätöksestä 10.4.2013 kaupungin kirjaamoon saapuneen Helsingin kaupungin opetuslautakunnalle osoitetun oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Opettaja vaatii päätöksen kumoamista, koska oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että päätös on sekä suhteellisuusperiaatteen että hallintolain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain vastainen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan myös virkasuhteen palauttamista viipymättä ennalleen, ja että opettajalle maksetaan takautuvasti viranmukainen palkka 9.4.2013 alkaen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan myös valituksenalaisen päätöksen toimeenpanon keskeyttämistä välittömästi siihen saakka, kunnes asia on viime kädessä lainvoimaisesti ratkaistu hallintotuomioistuimen päätöksellä.

Alppilan yläasteen va. rehtori ja koulun aiempi rehtori ovat antaneet asiasta lausuntonsa.

Opettajalta on pyydetty lausuma edellä mainittujen lausuntojen sekä kolmen oppilaan ja kahden opettajan muistiinpanojen johdosta. Hän on antanut lausumansa 29.4.2013, jota käsitellään kohdassa 3.

Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 28 §:n 7 momentin mukaan määräaikaisen opettajanviran haltijan ja tuntiopettajan ottaa peruskoulussa rehtori. Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 §:n mukaan virkasuhteen päättämisestä päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen.

Virkasuhteen purkamisesta säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (KVhL) (304/2003) 41 §:ssä. Sen mukaan työnantaja saa purkaa viranhaltijan virkasuhteen noudatettavasta irtisanomisajasta tai määräajan pituudesta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Lain 42 §:ssä todetaan, että purkamisoikeus raukeaa, jollei syy ole jo aikaisemmin menettänyt merkitystään, 14 päivän kuluttua siitä, kun työnantaja on saanut tiedon sen aiheesta tai, jos syy on jatkuva, siitä kun työnantaja on saanut tiedon sen lakkaamisesta.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain  43 §:ssä säädetään palvelussuhteen päättämismenettelystä. Ennen työnantajan suorittamaa irtisanomista tai purkamista viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättämisen syystä perusteluineen. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Em. pykälän 3 momentin mukaan päätös virkasuhteen purkamisesta on annettava kirjallisesti tiedoksi viranhaltijalle henkilökohtaisesti.

Viranhaltijan yleisistä velvollisuuksista säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 17 §:n 1 momentissa: viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Lain 17 §:n 2 momentin mukaan viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.

Perusopetuslain 36 §:ssä säädetään kurinpidosta ja 36 b §:ssä häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisesta.

Perusopetuslain 29 §:ssä säädetään, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

1. Asian taustaa

1.1 Palvelussuhteen päättämiseen johtaneet tapahtumat ja palvelussuhteen päättämismenettelyn aloittaminen

Rehtorin mukaan maanantaina 25.3.2013 ruokailun alettua opettaja meni pyytämään Alppilan yläasteen koulun ruokalassa ruokapöydässä istuvaa oppilasta B ottamaan hupun pois päästä. Opettaja oli voimakkain sanakääntein sanonut heittävänsä huppupäässä istuvan oppilaan ulos ruokalasta, jos tämä ei ota huppua pois. Kyseinen oppilas oli poistunut ruokalasta sanailun päätteeksi. Oppilas A oli ruokailtuaan mennyt sanomaan opettajalle, että tämän täytyy pyytää anteeksi aiempaa käytöstään. Tilanne oli johtanut sanaharkkaan oppilas A:n ja opettajan välillä ja opettaja oli tarttunut oppilasta rinnuksista ja kaulaliinasta kiinni. Tilanne oli jatkunut edelleen molemminpuolisella sanailulla. Opettaja yritti saada oppilaan poistumaan ruokalasta repimällä tätä vaatteista kohti ovea. Tilanne jatkui vielä ruokalan ovien edessä. Opettaja tarttui oppilas A:ta rinnuksista kiinni ja työnsi tämän voimalla ulos ja lopuksi tuuppasi tämän portaikkoon.

Rehtori aloitti edellä todettujen tapahtumien johdosta opettajan palvelussuhteen päättämismenettelyn 27.3.2013 keskusteltuaan ensin ko. opettajan, ruokalassa läsnä olleiden eräiden opettajien ja oppilaiden kanssa.

1.2 Opettajan kuuleminen

Ennen työnantajan suorittamaa purkamista opettajalle varattiin tilaisuus tulla kuulluksi sekä suullisesti että kirjallisesti.  Opettajaa kuultiin asiassa suullisesti 4.4.2013. Opettaja totesi kuulemistilaisuudessa toimineensa perusopetuslain mukaisesti. Hän kertoi tapahtumaketjusta, jonka päätteeksi hän työnsi oppilaan ulos ruokalasta. Opettaja koki tilanteen uhkaavana ja pelkäsi tilanteen riistäytyvän mellakaksi. Fyysinen uhka opettajan mielestä oli kohdistunut häneen.

1.3 Palvelussuhteen päättäminen

Alppilan yläasteen va. rehtori purki 8.4.2013 opettajan määräaikaisen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteen (määräaika 15.10.2012-15.7.2013). Va. rehtori toteaa päätöksessään mm., ettei opettajan menettely hänen poistaessaan oppilaan ruokalasta ollut puolustettavaa eikä asianmukaista. Asiassa saadun selvityksen perusteella, tilanteen uhkaavuus ja kokonaisarviointi huomioon ottaen, opettaja ei ole toiminut perusopetuslain mukaisesti, vaan hän on toiminut perusopetuslain vastaisesti vaarantamalla oppilaan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Opettaja on työntämällä oppilaan voimalla kohti portaikkoa aiheuttanut vakavan vaaran oppilaan terveydelle sekä fyysiselle että psyykkiselle turvallisuudelle. Koska opettaja työskentelee alaikäisten parissa, työnantajan on voitava luottaa siihen, että opettajan toiminta täyttää lain vaatimukset. Tapauksen jälkeenkään opettaja ei ole ymmärtänyt tekonsa moitittavuutta.

Va. rehtori toteaa päätöksessään myös, että syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettu huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan. Kun ottaa huomioon opettaja  rikkomuksen laatu ja asema opettajana sekä julkisen vallan käyttäjältä edellytettävä luotettavuuden vaatimus, niin työnantajalta ei kohtuudella voida edellyttää virkasuhteen jatkamista.

2. Virkasuhteen purkuun johtaneiden tapahtumien arviointia

Perusopetuslain 36 §:ssä ja 36 b §:ssä säädetään mm. seuraavaa:

Perusopetuslain 36 §:n 2 momentin mukaan opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

Perusopetuslain 36 b §:ssä säädetään häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisesta. Perusopetuslain 36 b §:n 1 momentin mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata perusopetuslain 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Perusopetuslain 36 b §:n 2 momentin mukaan jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Perusopetuslain 36 b §:n 3 momentin mukaan rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Perusopetuslain 36 b §:n 4 momentin mukaan voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Perusopetuslain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (205/2002) mukaan mahdollisuus puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on tarkoitettu vain niitä poikkeuksellisia tilanteita varten, joissa muut toimenpiteet eivät ole auttaneet ja muiden oppilaiden tai opiskelijoiden oikeus opetukseen, työrauhaan tai turvallisuuteen vaatii välittömiä toimenpiteitä.

Edelleen hallituksen esityksessä todetaan, että poistettaessa vastarintaa tekevää oppilasta edellä mainituissa tapauksissa rehtori ja opettaja voisivat käyttää vain sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai häirinnän vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tarpeellisia keinoja voisivat olla esimerkiksi väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvän oppilaan rauhoittaminen kiinni pitämällä ja taluttaminen pois tilanteesta. Käytettävät voimakeinot eivät oikeuta tarpeettomaan tai liialliseen voimakäyttöön tai väkivaltaan.

Esittelijä toteaa, että edellä mainitussa perusopetuslain 36 §:ssä säädetään opetusta häiritsevän oppilaan määräämisestä poistumaan ja oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisestä oppilaan väkivaltaisen ja uhkaavan käyttäytymisen vuoksi. Lain 36 b §:ssä säädetään häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisesta 36 §:n mukaisissa tilanteissa.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että tapauksessa on tosiasiallisesti arvioitava vain voimakeinojen välttämättömyys ja puolustettavuus. Oikaisuvaatimuksessa todetaan myös, että perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaan voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota mahdollisen vastarinnan vaarallisuuteen tai vakavuuteen. Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että oppilas pyrki kaikin tavoin estämään poistumisen niin sanallisesti kuin fyysisestikin (mm. tarrautumalla oveen).

Esittelijä katsoo, että opettajalla ei ollut kyseisessä tilanteessa oikeutta voimankäyttöön, eikä hänen toimintansa siten saa oikeutusta perusopetuslain 36 §:ssä säädetystä oikeudesta. Suhteellisuusperiaate huomioon ottaen opettajan toiminta ja voiman käyttö kyseisessä tilanteessa oli ylimitoitettu. Esittelijä toteaa, että näytetty on ainakin se, että opettaja työnsi oppilasta voimalla rinnuksista kohti portaikkoa siten, että oppilas eteni selkä edellä. Oveen tarrautuminen kyseisessä tilanteessa voidaan katsoa luonnolliseksi reaktioksi. Opettajan lähtiessä työntämään oppilasta tämä ei tehnyt vastarintaa. Oppilas ehti kädellään vaimentaa portaikkoon osumista. Toisin kuin oikaisuvaatimuksen tekijä esittelijä katsoo, ettei tilanne ollut uhkaava muiden oppilaiden eikä opettajan kannalta eikä muiden oppilaiden tai opettajan turvallisuus ollut vaarantunut. Kyse ei ollut väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyneestä taikka työrauhaa vakavasti häiritsevästä oppilaasta. Esittelijä toteaa myös, ettei tilanne ruokalassa ollut riistäytymässä mellakaksi kuten oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, vaan tilanne ruokalassa oli varsin rauhallinen. Opettajan välittömät toimenpiteet eivät olleet välttämättömiä eivätkä puolustettavia.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että opettajalla on kasvatuksellinen velvollisuus puuttua yksittäisten oppilaiden epäasialliseen käytökseen ja näin osoittaa muille oppilaille, ettei sellainen ole missään koulun toiminnassa hyväksyttävää.

Esittelijä toteaa, että opettajan tulee olla esimerkkinä oppilaille ja käyttäytyä aikuisen tavoin. Opettaja käytti myös itse epäasiallista kieltä kehottaessaan oppilasta A ottamaan hupun pois päästä ja opettaja kävi kiinni oppilaaseen B, joka arvosteli opettajan toimintaa. Kyseisessä tilanteessa opettaja ei käyttänyt opettajan käytössä olevia kasvatuksellisia keinoja, vaan opettaja provosoitui oppilaan sanailusta ja vastasi siihen epäammattimaisella tavalla käyttäen fyysistä voimaa. Teko on erittäin moitittava, koska kyse on opettajan tehtävissä toimivasta ja opettajan koulutuksen saaneesta henkilöstä (tässä tapauksessa 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot), jonka tulisi ymmärtää käytöksensä merkitys oppilaiden hyvinvoinnin kannalta. Opettajan on omalta osaltaan taattava oppilaalle oikeus psyykkisesti ja fyysisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Tässä tapauksessa opettaja vaaransi perusopetuslaissa oppilaalle säädetyn oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Hän myös puuttui oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen perusteettomasti.

Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa myös, että koska oppilaan työntäminen tilasta rauhoitti tilanteen ruokalassa eikä oppilas tämän jälkeenkään aiheuttanut häiriötä muualla, on toimintaa pidettävä oikein mitoitettuna ja sellaisena, jonka perusopetuslaki mahdollistaa. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan oppilas ei kaatunut tilanteessa eikä hänelle aiheutunut mitään vahinkoja poistamisen yhteydessä. Näin ollen purkupäätöksessä mainittu seikka, että oikaisuvaatimuksen tekijä olisi aiheuttanut vakavan vaaran oppilaan terveydelle sekä fyysiselle että psyykkiselle turvallisuudelle ei ole mistään näkökulmasta katsoen perusteltu ja oikeutettu syy virkasuhteen välittömälle purkamiselle.

Rehtorin asiassa antaman selvityksen mukaan opettajan toiminta järkytti oppilasta suuresti. Oppilaalla oli vaara vahingoittua itseään paljon isomman ihmisen voimakkaasta työntämisestä. Oppilas ei pystynyt jatkamaan koulupäiväänsä normaalista, vaan oppilaan huoltaja kutsuttiin paikalle ja oppilas joutui lähtemään kotiin. Tekonsa jälkeen opettaja ei varmistanut, miten oppilaan kävi. Hän käänsi selkänsä oppilaalle ja palasi takaisin ruokalaan. Tämä osoittaa välinpitämättömyyttä oppilaan terveydestä ja turvallisuudesta. Opettaja laiminlöi huolehtia oppilaasta.

Kun otetaan huomioon opettajan teon luonne ja kohdistuminen alaikäiseen oppilaaseen, niin opettajan käyttäytymistä ja toimintaa on pidettävä erittäin vakavana rikkomuksena. Oppilas on aina alisteisessa asemassa opettajaan nähden. Opettaja on vahvempi asemansa puolesta ja usein, kuten tässäkin tapauksessa fyysisten voimiensa puolesta. Kyse ei ole tasavertaisesta suhteesta.

Opettaja ei tapahtuman jälkeenkään ole ymmärtänyt tekonsa moitittavuutta. Hän sysää syyn käytöksestään oppilaalle eikä käsitä omaa asemaansa opettajana ja sitä, että hänen tulee toimia opettajan ammatin edellyttämällä tavalla. Koska opettajat toimivat usein yksin oppilaiden kanssa, työnantajan on voitava luottaa siihen, että opettaja toimii asianmukaisesti kaikissa tilanteissa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista esimerkiksi KHO 23.3.2006/695 ilmenee, että kun viranhaltija työskentelee yksin, niin työnantajan erityisesti on voitava luottaa, että työt suoritetaan asianmukaisesti ja hyvin.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty oikeuskäytäntöä liittyen häiriköivän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamistilanteisiin. Oikaisuvaatimuksessa esille tuodut tapaukset eivät vastaa kysymyksessä olevaa tapausta, vaan ovat täysin erilaisia.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että koska tapahtumista tehtiin tutkintapyyntö myös poliisille, niin siltäkin osin rehtorin purkupäätös on ennenaikainen ja täysin ylimitoitettu toimenpide tapahtuneeseen nähden. Esittelijä toteaa, että työnantajan tekemä opettajan virkasuhteen purkamista koskeva päätös perustui kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin.  Poliisille tehty tutkintapyyntö on erillinen prosessi. Poliisilta saadun tiedon mukaan asia on siirretty syyttäjälle.

3. Opettajan lausuma 29.4.2013 ja esittelijän arviointi

Esittelijä toteaa, että kaikki päätöksen tekoon vaikuttanut tieto on ollut opettajan kuulemistilaisuudessa 4.4.2013 esillä ja siten kuuleminen on lainmukaisesti järjestetty.

Koulun va. rehtori ja aiempi rehtori vastuunalaisina viranhaltijoina ovat selvittäneet tapahtumat ja purkamisen laillisuuden.

Vertailtaessa opettajan lausumassaan esittämää tapahtumien kulkua rehtoreiden, kahden opettajan ja kolmen oppilaan selvityksiin ja muistiinpanoihin esittelijä toteaa, että opettajan käsitys tapahtumien kulusta poikkeaa siitä, mitä ilmenee muiden antamista selvityksistä ja muistiinpanoista. Opettaja esittää lausumassaan arviointeja ja käsittämättömiä oletuksia asioiden mahdollisesta etenemisestä, jotka eivät vastaa muiden havaintoja tilanteesta. Opettajan lausumasta ilmenee edelleen, ettei opettaja ole käyttänyt tilanteessa opettajan käytössä olevia pedagogisia keinoja, vaan hän vastasi sanailuun fyysisellä voimalla. Tilanteessa opettaja ei toiminut perusopetuslain edellyttämällä tavalla.

Lapsen oikeuksien sopimuksen (Lapsen oikeuksien yleissopimus 20.11.1989) 37 artiklan a-kohdassa kielletään lasten julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu. Opetustoiminnassa tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että kouluissa noudatetaan selkeää käytäntöä, joka ottaa huomioon oppilaan perus- sekä ihmisoikeudet. Opetustoimen velvollisuus on huolehtia, ettei kukaan koulun henkilökuntaan kuuluva vaaranna oppilaiden turvallisuutta toimimalla lasten sopimuksen 37 artiklan a-kohdan vastaisesti. Tämä aiheuttaa vaatimukset koulun henkilökunnan soveltuvuudelle ja henkilökunnan valvonnalle. Oppilaaseen kohdistuvia toimenpiteitä tulee tarkastella oppilaan näkökulmasta ja ottaa huomioon oppilaan asema lapsena sekä nuorena sekä oikeuksien haltijana – erityisesti suojelun ja huolenpidon kohteena.  (Hakalehto-Wainio, Suvianna: Oppilaan oikeudet opetustoimessa, Hämeenlinna 2012).

4. Lopuksi

Esittelijä toteaa, että opettajan menettely hänen poistaessaan oppilaan ruokalasta ei ollut puolustettavaa eikä asianmukaista. Opettaja ei saa menettelylleen oikeutusta perusopetuslain 36 b §:stä (häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen). Perusopetuslaki ei anna opettajalle valtuuksia hänen menettelyynsä kyseisenkaltaisessa tilanteessa. Opettaja ei toiminut perusopetuslain mukaisesti. Hän toimi perusopetuslain vastaisesti, koska hän omalla menettelyllään vaaransi perusopetuslain 29 §:ssä opetukseen osallistuvalle säädetyn oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön. Tilanteessa oppilaaseen kiinni käyminen mm. siten, että opettaja työnsi oppilasta rinnuksista voimalla ulos ruokalasta oppilaan edetessä selkä edellä kohti portaikkoa, oli luonteeltaan erittäin vakavaa ja moitittavaa. Opettaja aiheutti teoillaan vakavan vaaran oppilaan terveydelle sekä fyysiselle ja psyykkiselle turvallisuudelle.

Tapahtuman seurauksen työnantaja menetti luottamuksen oikaisuvaatimuksen tekijän kykyyn toimia opettajana viranhaltijalle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Opettaja ei ymmärtänyt tekonsa moitittavuutta suhteessa hänen tehtäviinsä ja asemaansa opettajana. Palvelussuhteen välitön purkaminen kyseisessä tapauksessa oli näin ollen tarpeellista ja lainmukaista. Työnantajan on voitava luottaa, että alaikäisten parissa työskentelevänä opettajan toiminta täyttää lain vaatimukset. Opettajan asennoitumista tekoon kuvaa se, ettei hän tapauksen jälkeenkään ole käsittänyt tekonsa moitittavuutta.

Esittelijä toteaa, että opettaja ei ole suorittanut virkasuhteeseen kuuluvia tehtäviä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 17 §:n edellyttämällä tavalla asianmukaisesti noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä. Hän ei ole käyttäytynyt asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.

Esittelijä katsoo, että va. rehtorin 8.4.2013 (§ 161) tekemä päätös on ollut suhteellisuusperiaatteen, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja hallintolain mukainen. Va. rehtorilla on ollut lain mukainen syy purkaa virkasuhde päättymään heti kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 41 §:n nojalla. Työnantajalla on ollut kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitettu erittäin painava ja asiallinen syy määräaikaisen virkasuhteen purkamiselle. Kysymyksessä on niin vakava laista ja määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden rikkominen ja laiminlyönti, ettei työnantajalta kohtuudella ole voitu edellyttää virkasuhteen jatkamista edes irtisanomisen pituista aikaa. Työnantajalla on ollut oikeus päättää virkasuhde heti. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettu huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

Kun ottaa huomioon opettajan rikkomuksen laatu, hänen asennoitumisensa tekoon ja asema opettajana sekä julkisen vallan käyttäjältä edellytettävä luotettavuuden vaatimus, niin työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista. Kokonaisarvion perusteella työnantaja on pitänyt opettajan toimintaa erittäin vakavana virkavelvoitteiden rikkomisena. Opettajan olisi tullut ymmärtää, että oppilaaseen kiinni käyminen ko. tilanteessa on erittäin vakavaa virkavelvollisuuksien rikkomista sekä virkavelvollisuuksien vastaista menettelyä.

Virkasuhteen purkamisessa on noudatettu kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 43 §:ssä säädettyä menettelyä viranhaltijan kuulemisesta ennen purkamista sekä lain 42 §:ssä säädettyä 14 päivän määräaikaa.

Esittelijä toteaa, että päätös on syntynyt va. rehtorin toimivallan puitteissa ja voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Va. rehtori ei ole käyttänyt asiassa harkintavaltaansa väärin ja päätös määräaikaisesta virkasuhteen purkamisesta on syntynyt oikeassa järjestyksessä. Päätös ei ole hallinnossa noudatettavan suhteellisuusperiaatteen vastainen vaan se täyttää sekä lainmukaisuuden että tarkoituksenmukaisuuden vaatimukset.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty oikaisuvaatimuksen tekijän virkasuhteen palauttamista viipymättä ennalleen ja että opettajalle tulee maksaa viranmukainen palkka takautuvasti 9.4.2013 alkaen. Lisäksi on esitetty täytäntöönpanon keskeyttämistä, kunnes asia on viimekädessä ratkaistu hallinto-oikeuden päätöksellä. Esittelijä toteaa, ettei ole perusteita virkasuhteen palauttamiselle ennalleen, palkan maksamiselle takautuvasti eikä täytäntöönpanon keskeyttämiselle.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Esittelijä
opetustoimen johtaja
Rauno Jarnila

Liitteet

1 Oikaisuvaatimus Alppilan yläkoulun va. rehtorin päätökseen 8.4.2013
2 Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 32 k.)
3 Oikaisuvaatimuksen liitteet Alppilan yläkoulun va. rehtorin päätökseen
4 Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 32 k.)
5 Va. rehtorin lausunto.pdf
6 Salassa pidettävä (JulkL 24 § 1 mom 32 k.)
7 Opettajan lausuma 29.4.2013.pdf

[...]

http://www.hel.fi/static/public/hela/Opetuslautakunta/Suomi/Esitys/2013/Opev_2013-05-07_OLK_5_El/0328D66D-F212-41D3-9211-7F38E0F28B00/Oikaisuvaatimus_palvelussuhteen_purkamisesta.html

[jmk]

Opetusvirasto esittää, että opetuslautakunta hylkää opettaja Antti Korhosen oikaisuvaatimuksen liittyen hänen työsuhteensa purkamiseen.

No tämä oli odotettavissa. Viraston ämmät olivat kantansa lukkoon lyöneet jo aikaa sitten.

Lautakunnalla tässä on ratkaisun avaimet, saadaanko perseily kuriin saman tien vai jatketaanko oikeudessa.

Nyt myös mitataan onko muilla opettajilla ja koululaisten vanhemmilla munaa puolustaa opettajaa ja turvallista kouluympäristöä. Alkais olla korkea aika järjestää Alppilassa tai vaikka koko Helsingin kouluissa myötätuntolakko ennen opetuslautakunnan kokousta.

[Mursu]

[...]

7 Oikaisuvaatimus palvelussuhteen purkamisesta

HEL 2013-005220 T 01 01 04 01

Päätösehdotus
...
än toimi perusopetuslain vastaisesti, koska hän omalla menettelyllään vaaransi perusopetuslain 29 §:ssä opetukseen osallistuvalle säädetyn oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön.''l

Tuo oin käsittämätön kommentti . Turvallinen opiskeluympäristö tarkoittaa sitä, ettei tällaiset perseilijät pääse vaarantamaan turvallisuutta. Kyse ei ole perselyn turvallisuuden takaamisesta. Häirikölle koulu ei ole opiskeluympäristö, vaan häiriköimisympäristö.

[Embo]

Alppilan yläasteen va. rehtori ja koulun aiempi rehtori ovat antaneet asiasta  lausuntonsa .

Opettajalta on pyydetty lausuma edellä mainittujen lausuntojen sekä kolmen oppilaan ja kahden opettajan muistiinpanojen johdosta. Hän on antanut lausumansa 29.4.2013, jota käsitellään kohdassa 3.

Mitähän eroa on lausunnolla ja lausumalla?

Tapauksen jälkeenkään opettaja ei ole ymmärtänyt tekonsa moitittavuutta.

Ei kai. Miten voi ymmärtää tekonsa moitittavuuden, jos se ei omasta mielestä ole moitittava? Tämä lause paljastaa mielestäni sen, että tässä asetelmassa on kysymys arvovaltakiistasta, ei varsinaisesta oppilaan poistamisesta ruokalasta.

Oppilas ehti kädellään vaimentaa portaikkoon osumista.

Eipä näy videolla tämä, ja muutenkin outo väite.

Rehtorin asiassa antaman selvityksen mukaan opettajan toiminta järkytti oppilasta suuresti. Oppilaalla oli vaara vahingoittua itseään paljon isomman ihmisen voimakkaasta työntämisestä.  (...) Opettaja laiminlöi huolehtia oppilaasta.

Tunnesanoja, jälkimmäinen lause silkkaa Himasta.

Opettaja esittää lausumassaan arviointeja ja käsittämättömiä oletuksia asioiden mahdollisesta etenemisestä, jotka eivät vastaa muiden havaintoja tilanteesta.

Tunnesana.

Opettaja ei ymmärtänyt tekonsa moitittavuutta suhteessa hänen tehtäviinsä ja asemaansa opettajana. (...)  Opettajan asennoitumista tekoon kuvaa se, ettei hän tapauksen jälkeenkään ole käsittänyt tekonsa moitittavuutta.

Kun ottaa huomioon opettajan rikkomuksen laatu, hänen asennoitumisensa tekoon ja asema opettajana sekä julkisen vallan käyttäjältä edellytettävä luotettavuuden vaatimus, niin työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista. [...]

Me olemme päättäneet, että Korhonen teki väärin, ja Korhosen perhana on eri mieltä. Ei saamari! Johan tässä kasvot menee meiltä, jos meidän näkökantaamme ei hyväksytä.

[Maailmanmies]

Opetuslautakunta


http://www.hel.fi/static/public/hela/Opetuslautakunta/Suomi/Esitys/2013/Opev_2013-05-07_OLK_5_El/0328D66D-F212-41D3-9211-7F38E0F28B00/Oikaisuvaatimus_palvelussuhteen_purkamisesta.pdf

Em. päätösehdotus sisältää 10 sivun perustelut.

Asianajotaktiikkaa, sitähän tuo on. Mahdollisimman pitkä saman asian vatvominen antaa vaikutelman, että puitavaa olisi paljon vaikka todellisuudessa asia on päinvastoin.
Kuinka tuota lyhyttä työntämistä voidaankaan perustella usealla sivulla?

[Kalevi Aronen]

Kyllä tämmönen prosessi sitten kestää. Miten tässä järjestelmässä voidaan puhua oikeudesta? Kukkikset ja muut asiaan sekaantuneet saavat palkkansa, joten sananlasku toteutuu kirjaimellisesti "paha saa palkkansa". Sensijaan Antti Korhonen ei saa palkkaa ja seuraava prosessi kyllä kestää:

Perustuslaki edellyttää, että kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tarkoin lakia. Henkilö tai yhteisö, joka pitää valtion tai kunnan viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena, voi pääsääntöisesti valittaa siitä.

Viranomaisen on päätöksen yhteydessä ilmoitettava, miten ja kenelle päätöksestä voi valittaa. Usein päätökseen voidaan ensin hakea oikaisua, jonka jälkeen päätökseen edelleen tyytymätön voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus ratkaisee valituksen perusteella, onko valituksenalainen viranomaisen päätös lainmukainen. Ellei hallinto-oikeuden ratkaisu tyydytä, voidaan useimmissa asioissa valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai ainakin hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

jos jokin on sairasta, niin tämä. Uskomatonta. Ei sitten tule ratkaisua vielä tänä vuonna. Kun Hallinto-oikeudesta tullee myönteinen päätös, niin onko prosessi sitten selvä, vai joudutaanko asiassa neuvotteluihin ja sitten Työkkäriin. Entä mitä VKSV sitten tekee?

[RP]

Sittemmin paljastuneiden tosiasiain valossa (pojan tausta) olen sitä mieltä, että Korhosen olisi pitänyt antaa pojalle oikein isän kädestä poskilitsari.
Mutta sitä Korhonen ei antanut, koska hillitsi itsensä.
Korhonen ei tiennyt pojan taustaa. Korhonen ei antanut todellista, isällistä kuritusta.

Onko tämä viittaus (hyväksyvästi) isälliseen kuritukseen huono ja käsittmätön vitsi, vai onko ketjussa joku, joka ei vielä ole lukenut siitä pojan taustasta?

[Embo]

Surkuhupaisaa tässä on sekin, että ensin ihmisoikeustaistelija, oppilas A kukkoilee opettajalle, ja kun opettaja panee kukkoilulle lopun, oppilas ei enää kykene jatkamaan koulupäiväänsä.

Melko epävakaata meininkiä. Se voi olla ihan ymmärrettävääkin oppilaan taustan tietäen, mutta tiesikö Korhonen oppilaan taustat? Arvelen, että ei.

[Mursu]

Oppilas ehti kädellään vaimentaa portaikkoon osumista.

Eipä näy videolla tämä, ja muutenkin outo väite.

Suomennos:"oppilas otti kaiteesta kiinni." 

[timouti]

Alppilan va. rehtori ei ole oikea henkilö antamaan potkuja tai määrittelemään turvallisuutta. Edellisessä työpaikassaan hän toimi apulaisrehtorina eikä ollut kiinnostunut oppilaitten turvallisuudesta. Kuulemma koulussa ei oikein välitetä muutenkaan oppilaista, minkä seikan oppilaskuntakin oli ilmoittanut opettajille. Opettajien omat jutut taisivat olla tärkeimpiä.

Koulussa oli äskettäin valmistava yläkoulun luokka, vaikka koulussa muuten on oppilaita ekaluokasta yhdeksänteen. Valmistavalla luokalla oli vaarallisen häiriintynyt oppilas, joka kiristi ekaluokkalaisilta rahaa ja esti pienempien oppilaitten kulkemista käytävissä. Omaa opettajaansa hän oli yrittänyt kuristaa, josta opettaja teki rikosilmoituksen.

Rehtoreita ei liikuttanut se, että muut oppilaat olivat todellisessa vaarassa. Vasta kun vanhemmat tarpeeksi valittivat, häiriintynyt oppilas siirrettiin muuhun opetukseen, pois koulusta. Sitten keväällä valmistavan ryhmän oppilaat pääsivät oppilashuoltoryhmän käsittelyyn ja todettiin, että useat heistä olivat traumatisoituneita tms. ja menivät seuraavaksi psykiatriseen hoitoon, ei kouluun opiskelemaan. Muut oppilaat olivat vaarassa, rehtorit halusivat vain nähdä, että kaikki koulussa toimii hyvin.

Virasto on tainnut valita tämän va. rehtorin tehtävään siksi, että hän allekirjoittaa mitä tahansa, kunhan vain pääsee rehtoriksi. Jos asia olisi haluttu hoitaa kunnolla, olisi hankittu hyvä ja oikeudenmukainen rehtori laittamaan toiminta järkevään ja lainmukaiseen kuntoon. Nyt ei voi muuta sanoa kuin: Onnea vaan niille vanhemmille, joiten jälkikasvu Alppilassa oleskelee. Opiskelu voi olla kyseenalaista.

[Veli Karimies]

Opettaja ei ymmärtänyt tekonsa moitittavuutta suhteessa hänen tehtäviinsä ja asemaansa opettajana. (...)  Opettajan asennoitumista tekoon kuvaa se, ettei hän tapauksen jälkeenkään ole käsittänyt tekonsa moitittavuutta.

Kun ottaa huomioon opettajan rikkomuksen laatu, hänen asennoitumisensa tekoon ja asema opettajana sekä julkisen vallan käyttäjältä edellytettävä luotettavuuden vaatimus, niin työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista. [...]

Me olemme päättäneet, että Korhonen teki väärin, ja Korhosen perhana on eri mieltä. Ei saamari! Johan tässä kasvot menee meiltä, jos meidän näkökantaamme ei hyväksytä.

Tämä on myöskin sinänsä mielenkiintoinen kohta, että teon puolustusta käytetään syynä teon moittimiseksi. Kronologinen aikajärjestys on rikkoutunut, ajan rakenne on muuttunut, puolustautuminen teonjälkeistä moitittavuutta kohtaan  on syy moittimisen aloittamiseen.

[Hermo]

Kun ottaa huomioon opettajan rikkomuksen laatu...

Poliisihan tutki ettei tässä tapahtunut mitään rikollista! Mistä syystä häntä syytetään rikkomuksesta? Pikemmin pitäisi vedota pedagogisiin menettelytapojen virheellisyyksiin, jos johonkin.