Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Chew Bacca]

Siinäpä koko puudelin ydin. Joka työpaikalla voisi pitää käsiä nostamalla gallupin: kuinka moni selviää työstään tai edes junalipun ostosta ruotsiksi. Minun akadeemisella työpaikallani tein juuri näin, ja tulos oli että vain ne kolme jotka oli palkattu kielitaitonsa vuoksi, sekä allekirjoittanut. Kukaan meistä ei kuitenkaan käytä ruotsia työasioissa käytännössä koskaan, koska kohderyhmä osaa yleensä vai englantia...

Tuossahan olisi somekampanjan paikka: näin hyvin on oppi uponnut. Toisaalta tulos osoittaisi vain että ruotsia pitää opettaa enemmän. Kansan mielipiteitä ei taas tarvitse muokata koska 75%.

[Leso]

Välillä ihmetyttää syvästikin, että mitä vuosisataa tässä eletään.

Pakkoruotsia perustellaan Uudessa Uljaassa Globaalissa Maailmassa Ruotsin, Norjan, Tanskan ja varmaan Islanninkin työmarkkinoilla.

WTF? Get real.

[Veturinainen]

Kielelle pitää olla myös jotain käyttöä.

Juuri näin. Ruotsille ei ole.

[PaulR]

Ruotsin lukuisista maahanmuuttajista muut eivät osaa ruotsia etukäteen. Heidän opintonsa, jos niitä on, eivät välttämättä käy siellä. Suomalainen voi päästä hyvin nopeasti paikoille. Kun tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, sitä asettuu aika hyvin muihinkin Pohjoismaihin.

Jos ruotsin vaihtaa Espanjaan, niin mikä on se todellinen etu? Että Etelä-Amerikassa puhutaan Espanjaa? Kuinka monen tulee siellä edes kerran käytyä? Entä muussa kuin turistitarkoituksessa? Sama koskee jotain kiinaa. Meillä on liian ruusuinen kuva oppimisesta. Kielelle pitää olla myös jotain käyttöä. On hyvä, että se tulee monella tapaa vastaan. Ruotsi tulee. Suomalaisilla on pieni etu siinä, että Pohjoismaihin voi aina suunnata jos Suomesta loppuu työt. Ei suomalainen Venäjän tai Viron palkkoihin tyydy. Jossain Saksassa taas ovat jo muut yhtä lailla apajilla ja yhtä lailla koulusaksaa lukeneina.

Tämmöinen pieni mainostus. Ihan hyvin voisi olla vapaaehtoinen ruotsi, mutta voi sen käytännön hyödyllisyyden silti tunnustaa.

Kaikki pohjoismaalaiset kuitenkin puhuvat yhteistä kieltä, englantia ja siihen tavatessa sanattomasta sopimuksesta vaihdetaan. Mulla on työn alla portugali.

[Alarik]

(naps)

Jos ruotsin vaihtaa Espanjaan, niin mikä on se todellinen etu?...Sama koskee jotain kiinaa. Meillä on liian ruusuinen kuva oppimisesta. Kielelle pitää olla myös jotain käyttöä. On hyvä, että se tulee monella tapaa vastaan.
Tämmöinen pieni mainostus. Ihan hyvin voisi olla vapaaehtoinen ruotsi, mutta voi sen käytännön hyödyllisyyden silti tunnustaa.

Jokainen itse tietää tarvitsemansa kielet parhaiten, siinä se valinnanvapauden etu. Meillä on edelleen liian ruusuinen kuva samaan muottiin kouluttamisesta ja tasapäistämisestä, kun erikoistuminen sekä omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden vahvistaminen pitäisi olla etusijalla nykyisin.

Ruotsinkielisille siitä on käytännön hyötyä tietenkin, eikä se kieli mihinkään "katoa" vaikka RKP niin pelotteleekin. Saamelaisia on paljon vähemmän ja edelleen kielet ovat olemassa ja sielläkin RKP vedättää nykyisin. Väitän, että ruotsinkielisille olisi iso hyöty vapaaehtoisesta ruotsinkielestä, kun heitä työllistyisi jo kielen osaamisen perusteella enemmän - ja vastaavasti suomenkielisistä osa löytäisi paremmin töitä jonkin erikoiskielen spesialisteina. RKPn vastapainoksi soisi ruotsinkielisten keskuudessa nousevan uudestaan entisaikojen fennofilian/fennomanian-tyyppisen suomenkieltä tukevan ja vapaaehtoisia kielivalintoja kannattavan liikkeen.

Etenkin ns. suvaitsevaisten ja RKPn luulisi kannattavan liberaalia kielivalintaa ja "pois pakkoruotsi"-ajattelua?? Siksi onkin kovin ristiriitaista seurata tätä menoa, jossa RKP+suvaitsevaiset edustavat äärikonservatiivista ja vieläpä kaukana siitä oleville ääriliikkeille tyypillistä valinnanvapauden poljentaa, kun taas suvaitsemattomiksi leimatut suomalaiset kannattavat liberaalia kielivalintaa.

Jokaisen kielen osaamisesta on osaajalleen varmasti käytännön hyötyä, ei kai sitä kukaan kiistä. Suomalaiset vaan haluaisivat itse valita oppiakseen niistä ne itselleen kaikkein hyödyllisimmät.

[Chew Bacca]

"Mollaamista" aiheuttaa pakko ja valheelliset argumentit. Mitään oikeasti hyvää tuotetta ei markkinoitaisi pakolla ja valheilla. Siitä tulee reaktio. Ruotsin edut on ketjussa kyllä mainittu. Vahva viesti kentältä on että valtavalle enemmistölle kieli on raskas ja turha riesa.

Vapaaehtoisuuden idea on se että ihminen itse päättää mihin haluaa suuntautua. Jos pohjoismainen viitekehys ja työmarkkinat koettaisiin houkuttelevina, ruotsin opiskelu ei vähenisi vapaaehtoisuudesta. Sen valitsisivat motivoituneet ja oppimiskykyiset. Heidän esimerkistään sen voisivat valita muutkin, vaikka ne joita työura lattareissa tai ryssissä ei houkuta. Naapurikielenä (ja pienenä kotimaisena vähemmistö-) ruotsilla on aina paikka koulujen kielipaletissa.

Työmarkkinat ovat punainen silakka. Ihminen jolla on lahjoja ja draivia myydä itsensä ulkomaisille työmarkkinoille EI ole se sama ihminen joka ei selviä toisesta vieraasta kielestä ja tilaa pippuripihvinsä matkalla rallienglanniksi. Vapaaehtoisuus tarkoittaa valtavan hukkaresurssin saamista (tarpeettoman kielen opettamisesta oppimishaluttomille) johonkin järkevämpään. Kyllä, uskon että ruotsin pakollisuuden poistuessa moni jättäisi kieltenopiskelun pelkkään englantiin. Moni ei valitsisi toista vierasta kieltä lainkaan. Esimerkiksi ne nyt jo sadat tuhannet peruskoulunsa käyneet jotka eivät ole sitä toista oppineet massiivisesta satsauksesta huolimatta.

Mikä tahansa opiskeltu kieli on eduksi, mutta ruotsin tarpeellisuudessa aika paljon on kyse ns "virtue out of necessity"-ajattelusta. Kouluosaamisella ei rynnätä huipulle millään vieraalla kielellä, oppiminen jatkuu aikuisena, ja vaikkapa ruotsin peruskouluoppimäärä on täysin mahdollista opiskella sitten kun sitä tarvitsee. Jos tarvitsee. Todellinen kielitaito kun vaatii vuosia intensiivistä panostusta ja kielen keskellä elämistä.

[Nikolas]

Ruotsi on yleisesti ottaen hyödyllinen kieli.

Onneksi useimmat muut yleisesti ottaen hyödylliset kielet eivät ole pakollisia kouluaineita. Muutenhan koululaiset eivät muuta ehtisikään kuin päntätä hyödyllisiä kieliä.

Ruotsissa sentään on oivallettu, että pakkokieliä, varsinkaan pikkukieliä, ei kannata olla yhtä enempää.

[Siili]

Eipä tarvitse Ruotsiin töihin lähtevä suomalainenkaan välttämättä Ruotsin kielen taitoa.  Elitserieniin tuomitsemaan lähtevä jääkiekkoerotuomari Rantala toteaa:

"Kyllä se on sanottava, että kielitaito on välttävä. Kohtuullisesti ymmärrän puhetta ja kirjoitettua tekstiä. Jonkun kielikurssin joutuu suorittamaan tässä kesän aikana. Pelit ovat kuitenkin niin kansainvälisiä, että englannilla pärjää hyvin."

http://www.hs.fi/urheilu/a1432610763616

Tuota kommenttia ei varmasti löydy Höblästä.

[Shemeikka]

Nyt kun Kokoomus sai opetusministerin salkun, taitaa ruotsin kielen pakollisen opiskelun lopettaminen ottaa takapakkia tai hidastua. Kokoomus ei isäntäpuoluettaan halua suututtaa.

[Mika]

Työskentelen suuren konsernin asiakaspalvelussa ja jättikokoisessa maisemakonttorissa ahertaa 100 ihmistä joilla jokaisella on takanaan vähintään 3 vuotta ruotsin opiskelua peruskoulussa ja enemmistöllä ainakin vielä 2v sen päälle. Porukasta löytyy 3 sellaista henkilöä jotka pystyvät hoitamaan asiat myös toisella kotimaisella. He ovat  suomenruotsalaisia jokainen. Olisi kiinnostavaa laskea  se hukkaan heitetyn rahan määrä, joka käytettiin minun ja kolkegoideni pakkoruotsiin. No, koska muutama ruotsinkielinen asiakas joka vuosi kieltäytyy puhumasta Suomea, on näillä kolmella työpaikka taattu. Se kai siinä on tarkoituskin.

En kannata pakkoruotsia, mutta kielitaito on hyvin paljon asenteestakin kiinni. Menin Akateemiseen kirjakauppaan (Akademiska Bokhandeln) aikoinaan töihin pelkällä kouluruotsilla, mutta huomasin nopeasti, että asiat kyllä hoituvat ruotsillakin, kun ei stressaa turhaan pienistä hankaluuksista.  Kun vuoden kuluttua siirryin muihin hommiin, ruotsin taito olikin jo erittäin sujuvalla tasolla. Sittemmin se on taantunut, mutta ei ole paljon väliäkään.  Nykyään puhun ruotsalaisille pelkkää englantia jo pelkästään periaatteesta.     

[Jaakko Sivonen]

Carl Haglundin mukaan hallitusohjelma on "katastrofi ruotsin kielelle": http://www.abounderrattelser.fi/news/2015/05/carl-haglund-en-katastrof-for-svenskan.html

[Roope]

Nyt kun Kokoomus sai opetusministerin salkun, taitaa ruotsin kielen pakollisen opiskelun lopettaminen ottaa takapakkia tai hidastua. Kokoomus ei isäntäpuoluettaan halua suututtaa.

Ylen ruotsinkielisten uutisten mukaan Stubb ei ole enää halunnut sanoa sitoutuvansa edellisen hallituksen tavoin kansalliskielistrategiaan, vaan välttelee aihetta. Sen sijaan Stubb vetosi tiedotustilaisuudessa kaksikielisyyden suhteen perustuslakiin, jonka tulkintaan vaikuttaa suuresti uusi oikeusministeri (ps). Stubb sanoi myös, että tulemme näkemään lähiaikoina "erilaisia kielikokeiluja". Opetusministeri Sanni-Grahn Lasonen totesi samassa yhteydessä, että koulujen kielivalikoima kasvaa.

Tulkitsen suunnanmuutoksen (kts. tästä ketjusta kokoomusjohdon aiemmat lausunnot) niin, että virallisen hallitusohjelman ohessa on sovittu varjohallitusohjelmasta, jossa kokoomus taipuu muun muassa pakkoruotsin vähittäiseen murtamiseen. Tämä tapahtuu, mutta siitä ei haluta tehdä numeroa.

[Roope]

Haglund: "Katastrofi ruotsin kielelle"

[...]

Haglundin mukaan hallitusohjelmasta puuttuu toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kahta kansalliskieltä.

– Ruotsin kielen suhteen hallitusohjelma on katastrofi.

Ainoat konkreettiset asiat ovat ikävät alueelliset koulukielikokeilut, sanoo Haglund.

[...]

Ohjelmassa ei ole edes lupausta turvata palvelut kansalliskielellä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetuksessa.

– Suomenruotsalaisesta näkökulmasta ohjelma on surkea. En odottanut paljon, mutta tulos on paljon huonompi kuin olisin uskonutkaan.  (käännös)

Hbl/STT: Haglund: "En katastrof för det svenska" 27.5.2015

[Alarik]

Haglund:
Ohjelmassa ei ole edes lupausta turvata palvelut kansalliskielellä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetuksessa.
– Suomenruotsalaisesta näkökulmasta ohjelma on surkea.

Eikö Haglund kuunnellut, kun tuleva pääministeri sanoi, että kaikki tulevat kärsimään. Vielä kerran: kaikki tulevat kärsimään. Ruotsinkieli ei ole omassa kuplassaan, vaan maahanmuuton kustannusten ja muun tuhlailun maksamiseksi myös ruotsinkieli kärsii. Suomenkielen opetusta taas on vahvistettava maahanmuuttajien integroimiseksi.

Mutta tämähän on varmaan RKP:lle OK, kun hehän kannattavat maahanmuuttoa - ehkä jopa ruotsinkieltä enemmän?

[Roope]

Rkp juhli pakkoruotsin aikaistamista liian aikaisin:

Enemmästä ruotsista uhkaa tulla vähemmän ruotsia

Uusi opetussuunnitelma, joka astuu voimaan 2016, voi johtaa siihen, että pienten alakoulujen suomenkieliset oppilaat saavat lukea vähemmän ruotsia enemmän sijasta. Porvoossa vanhemmat ovat raivostuneita.

– Tämä ei ollut uuden, aikaistetun kielenopetuksen tarkoitus, huokaa Bob Karlsson Opetushallituksesta. Päätös tehtiin hallituksessa jo 2012.

– Emme osanneet silloin ennustaa, että pakollisen ruotsin aikaistaminen voi johtaa siihen, että kunnat lopettavat neljännellä luokalla alkavan vapaaehtoisen ruotsin.

Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan syksyllä 2016. Opetussuunnitelmaan sisältyy säännös niin sanotusta B1-kielestä, joka on suomenkielisissä kouluissa yleensä pakollinen ruotsi, joka alkaisi jo kuudennelta luokalta. Nykyään pakollista ruotsia opetetaan seitsemänneltä luokalta.

– Ajatus on hyvä, sanoo Karlsson. Mitä aiemmin uusi kieli aloitetaan, sitä parempi. Lapset ovat nuorempina vastaanottavampia.

Monessa kunnassa kuudennen ja seitsemännen luokan raja on myös pienemmän alakoulun ja huomattavasti suuremman yläkoulun raja. Yläkoulussa on aineopettajia, alakoulussa luokanopettajia.

Jos alakoulut tarvitsevat lisäresursseja pakollista ruotsia varten, voi nelosluokan vapaaehtoinen ruotsi vetää lyhyemmän korren.

Tämä nähdään esimerkiksi Porvoossa, jossa suomenkielisen koulutoimen koulutusjohtaja Jari Kettunen on esittänyt uutta kieliohjelmaa, jonka kielipaletista on poistettu nelosluokan vapaaehtoinen ruotsin kieli.  (käännös)

[...]

Hbl: Mer svenska hotar bli mindre 27.5.2015

Karlsson kutsuu aikaistamista "hyväksi ajatukseksi", vaikka asiantuntijoiden mukaan sama tuntimäärä aikaistettuna ja useammalle vuodelle jaettuna johtaa kustannusten kasvamisen lisäksi oppimistulosten heikkenemiseen.

Lehdessä oli myös toimittaja Micaela Römanin puolustuspuhe nelosluokan vapaaehtoisen ruotsin säilyttämisen puolesta. Toimittaja esitti Porvoon koulutusjohtaja Kettusen perustelleen vapaaehtoisen ruotsin poistamista sillä, että ruotsin kieli on Porvoossa liian suosittua.

Röman vetoaa siihen, että tutkimusten mukaan lapset ovat syntymästään asti ennakkoluulottomia ja uusien asioiden oppimiseen positiivisesti suhtautuvia, mutta ennakkoluuloisuus kasvaa iän myötä. Römanin mukaan on olemassa vaara, että ruotsin kielestä käytävä keskustelu vaikuttaa osaan lapsista siten, että he eivät valitse ruotsia, jos heillä on mahdollisuus olla valitsematta sitä. En oikein ymmärrä järkeilyn yhteyttä Porvoon tapaukseen, sillä lapset joutuvat joka tapauksessa pänttäämään sielläkin pakkoruotsia viimeistään kuudennesta luokasta lähtien.

Micaela Röman: Kun ruotsista tuli liian suosittua

[...]

Kylmät puhurit, suomenruotsin vastainen ilmapiiri, uhkaavat jo nyt sulkea ovet sinne, mikä on tähän asti ollut maamme tärkein yhteistyöalue, Pohjola. Ruotsin kieli, ruotsin osaaminen, on ratkaisevaa pohjoismaiselle yhteistyölle. Kun Porvoon suunnitelmissa on myös taloudellisia piirteitä, tulee hakematta mieleen ehdotus maahanmuuton kustannusten laskemisesta. Kun on kerran annettu lupa tutkia, mitä normien ja valtaväestön ulkopuolinen maksaa, ei ole pitkä askel antaa hintalappu myös kaikelle muulle.

Ei ole kyse vain suositun kielen poistamisesta kielipaletista. Ruotsi on yksi maan kahdesta virallisesta kielestä, ja oikeus siihen on kirjattu perustuslakiimme. Myös tällä kerralla meillä on riski kävellä ansaan, ryhtyä puolustuskannalle. Sen sijaan meidän pitäisi ehkä kääntää tilanne toisinpäin ja esittää, että suomen kieli voitaisiin vaihtaa ruotsinkielisissä kouluissa esimerkiksi englantiin. Tämä edistäisi esimerkiksi sellaisten henkilöiden kotoutumista yhteiskuntaan, joilla on muu äidinkieli kuin ruotsi ja suomi.  (käännös)

Hbl: Då svenskan blev för populär 27.5.2015

[Shemeikka]

meidän pitäisi ehkä kääntää tilanne toisinpäin ja esittää, että suomen kieli voitaisiin vaihtaa ruotsinkielisissä kouluissa esimerkiksi englantiin. Tämä edistäisi esimerkiksi sellaisten henkilöiden kotoutumista yhteiskuntaan, joilla on muu äidinkieli kuin ruotsi ja suomi.

Ei suomalaiseen yhteiskuntaan, Micaela käyttänee käänteistä psykologiaa ajaakseen ruotsinkielen asiaa. Minulle tosin on sama lukevatko suomea vai eivät; vapaa kielivalinta jiiänee.

[Roope]

Höblän pääkirjoitus:

Ministerinsalkkuja tulee vähemmän, ja se tarkoittaa, että tietyt henkilöt vastaavat kahdesta ministeriöstä. On merkillistä, että oikeus- ja työministeriöistä vastaa sama ministeri. Kansalliskielet kuuluvat oikeusministeriön tontille, ja kun sen salkun sai Perussuomalaiset, Suomen kaksikielisyyttä ja kielilakia valvoo nyt puolue, joka nimenomaan haluaa lopettaa pakollisen kouluruotsin ja muin tavoin kampata ruotsin kieltä Suomessa.

Lehdistötilaisuudessa Alexander Stubb korosti, että hallitus turvaa perustuslakiin perustuvan kaksikielisyyden. Hallituksen sitoutuminen kansalliskielistrategiaan on kokonaan auki, asiasta ei ole lainkaan keskusteltu hallitusneuvotteluissa. On hyvä, että Sipilän hallitus suhtautuu positiivisesti kaksikielisyyteen, mutta kuten olemme aiemmin todenneet, se ei valitettavasti riitä.   (käännös)

Hbl: Soini slipper det tunga ansvaret 28.5.2015

[Chew Bacca]

A2-ruotsin kohtalo oli täysin ennakoitavissa, muistaakseni olen tässä ketjussa näin ennustanut. Ruotsittajat elävät kuvitelmassa että ruotsin aikaistaminen ja lisääminen tuottaisi inertiaa ja painetta tehdä A2-ruotsista de facto pakollinen lyhyemmän B-kielen tilalle. Nyt ehkä tajuavat, vaikka epäilen.

[Roope]

A2-ruotsin kohtalo oli täysin ennakoitavissa, muistaakseni olen tässä ketjussa näin ennustanut.

Minulle taas ei tullut mieleenkään, että kuntapäättäjillä olisi kanttia ehdottaa sinänsä ihan perusteltua vapaaehtoisen A2-ruotsin poistamista, kun suunta on ollut paremminkin A1-ruotsin pakottaminen ekaluokkalaisille.

[Chew Bacca]

Minä ajattelinkin että A2-ruotsia vain lakattaisiin valitsemasta, koska usein valintaperuste on ollut vain "kun se alkaa seiskalla kuitenkin". Tarjoamisen lopettaminen tuli kyllä vähän nopeasti. Pakkoruotsi kohtaa kuntasektorin realiteetit: rahapula koskee kaikkia.

[Sietäjä]

Lehdessä oli myös toimittaja Micaela Römanin puolustuspuhe nelosluokan vapaaehtoisen ruotsin säilyttämisen puolesta. Toimittaja esitti Porvoon koulutusjohtaja Kettusen perustelleen vapaaehtoisen ruotsin poistamista sillä, että ruotsin kieli on Porvoossa liian suosittua.

Ainakin se oli suosittua, sillä näkemäni twiitin mukaan ensi vuoden nelosluokkalaisten 198 kielivalinnasta 162 oli ruotsia.

[Roope]

Ainakin se oli suosittua, sillä näkemäni twiitin mukaan ensi vuoden nelosluokkalaisten 198 kielivalinnasta 162 oli ruotsia.

Tuon Höblän jutun mukaan "tilastot osoittavat, että lähes 40 prosenttia Porvoon suomenkielisistä oppilaista valitsee nykyään ruotsin A-kieleksi, käy kielikylvyssä tai valitsee vapaaehtoisen ruotsin neljännellä luokalla".

[Shemeikka]

^ Porvoossa on yli 30% asukkaista ruotsinkielisiä; ruotsia pääsee siis käyttämään ja siitä on hyötyä, siis Porvoossa. Itärajalla venäjästä olisi enemmän hyötyä ja venäjän osaamiselle käyttöä.

[Sietäjä]

Ainakin se oli suosittua, sillä näkemäni twiitin mukaan ensi vuoden nelosluokkalaisten 198 kielivalinnasta 162 oli ruotsia.

Tuon Höblän jutun mukaan "tilastot osoittavat, että lähes 40 prosenttia Porvoon suomenkielisistä oppilaista valitsee nykyään ruotsin A-kieleksi, käy kielikylvyssä tai valitsee vapaaehtoisen ruotsin neljännellä luokalla".

Muistaakseni tulevia nelosia oli twiitin mukaan n. 400, joista siis puolet valitsi kielen. Eli stemmaa tuon Höblän jutun kanssa.

[Roope]

Hallitusohjelma paljastaa: pakollinen ruotsin lukeminen voi loppua osassa Suomen peruskouluja

Suomessa voi pian olla peruskouluja, joissa ei ole pakko opiskella ruotsia.

Tuoreessa hallitusohjelmassa seuraavan neljän vuoden kärkihankkeisiin on nimittäin kirjattu, että kieltenopiskelussa mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti.

[...]

Miten asia nyt siis on: sanotaanko tässä nyt alueellisesti hei-hei pakkoruotsille?

Soitimme hallitusneuvotteluihin osallistuneelle kansanedustaja Tuomo Puumalalle (kesk) ja kysyimme asiaa.

Tarkoittaako tämä sitä, että esimerkiksi Itä-Suomessa venäjä voi syrjäyttää ruotsin?

"Periaatteessa kyllä, mutta tässä ei kohdisteta kokeiluja millekään tietylle maantieteelliselle alueelle tai mihinkään tiettyyn kieleen. Ajatuksena on, että kunnat voivat hakea mukaan kokeiluun, ja kiinnostusta on ilmennyt juuri esimerkiksi Itä-Suomessa."

Vastaavia kokeiluja on ehdotettu jo aiemmin, mutta ne eivät ole edenneet.

[...]

Helsingin Sanomat 28.5.2015

Parhaassakin tapauksessa kokeilun kautta eteneminen tarkoittaa sitä, että pakkoruotsi loppuu valtakunnallisesti aikaisintaan vasta joskus kymmenen vuoden päästä. Toisaalta kokeilun jälkeen tuskin on enää paluuta vanhaan, kun taas yhtäkkiset päätökset Rkp ja Folktinget voivat onnistua torjumaan riippumatta kansanedustajien enemmistön pakkoruotsin vastustuksesta, kuten maaliskuun äänestyksessä nähtiin.

[leo3]

HS.fi: Pääkirjoitus: Kaksikielisen Suomen tuki ei saa riippua yhdestä puolueesta

6.6.2015 1:59

Suomenruotsalaisille viime viikot ovat olleet hämmentävää aikaa. Ensimmäistä kertaa neljäänkymmeneen vuoteen Rkp ei ole mukana maan hallituksessa, vaikka puolue pystyi eduskuntavaaleissa jopa hiukan kasvattamaan ääniosuuttaan.

Tilanteen harvinaisuutta kuvaa hyvin se, että edellinen oppositiojakso osuu aikaan ennen nykyisen puoluejohtajan Carl Haglundin syntymää.

Sokkivaikutusta tehostaa perussuomalaisten mukaantulo hallitukseen. Monissa asioissa, kielipolitiikassakin, Rkp ja perussuomalaiset ovat likimain puoluekentän kaksi ääripäätä.

Myös monet hallitusohjelman kirjaukset herättävät vähintään epäluuloja. Luvassa on kokeiluja koulun kieliopintojen muuttamisesta sekä merkittäviä aluehallinnollisia ratkaisuja.

Reaktiossa hallitusratkaisuun on kuitenkin ollut enemmän sävyjä kuin kovasta äänenkäytöstä voisi päätellä. Suomenruotsalaisten ja kaksikielisten keskuudessa on myös tyytymättömyyttä Rkp:n monopoliasemaan kielivähemmistön edustamisessa. Muut puolueet ovat päässeet liian helpolla, kun kielipolitiikka on delegoitu yhdelle taholle.

Tyytymättömyyttä on ollut myös Rkp:n tapaan korostaa yksikielisten instituutioiden roolia. Mikä on perusteltua vielä päiväkodissa ja peruskoulussa, ei voi olla ainut ratkaisumalli koko yhteiskunnassa. Kaksikielisten ratkaisujen vierastaminen on johtanut siihen, että ruotsin kieli on vetäytynyt pois kansan enemmistön kokemusmaailmasta.

Tuloksena on ollut tilanne, jossa Suomen kaksikielisyys on nojannut kahteen tukijalkaan: perustuslain säännöksiin ja yhden puolueen asemaan hallituksessa.

Se on kovin haavoittuva malli, sillä perustuslaki piirtää lähinnä rajat, jonka sisällä poliitikot, kansalaisyhteiskunta ja yleiset asenteet muokkaavat arjen todellisuuden.

Kaksikielisyyden tuen pitää Suomessa olla laajaa, myös suomenkieliseen enemmistöön nojaavaa, vaikka täysi yksimielisyys ei olekaan realistista.

Nykyhallitus tekisi virheen, jos se lähtisi vauhdittamaan Suomen yksikielistymistä. Kielikysymyksestä ei pitäisi muutenkaan tehdä hallituksen ja opposition kiistakapulaa, vaan kaksikieliselle Suomelle tulisi rakentaa laajaa tukea kieli- ja puoluerajat ylittäen.

[Leso]

Sipilä lupasi Ruotsille (Löfvenille), ettei ruotsin kielen statukseen tule muutoksia.

Mitä siis Sipilä lupasi?
Ei status-muutoksia. Ei tarkoita, etteikö pakko-opetusmuutoksia.

Ruotsin kielen status on olla toinen virallinen kieli Suomessa.

Toistaiseksi ja ilmeisesti vielä tämän nyt olevan hallituksen aikana.

[Roope]

Kuka uskaltaa puhua huonoa ruotsia?

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) kielitaitoja on epäilty pitkin matkaa. Vaalikampanjan aikana hänen epäiltiin muun muassa vältelleen EU-vaalitenttiä, jonka kielenä oli englanti.

Ruotsinkielisen Yle Fem -kanavan vaalitentistä keskustajohtaja suoriutui kouluruotsin kohtuudella, vaikka vaikeimmat parret taipuivatkin sujuvammin suomeksi.

Tätä taustaa vasten Sipilän ensimmäistä ulkomaanmatkaa pääministerinä voi arvioida kielellisestikin onnistuneeksi.

Sipilä yllätti kuulijat Tukholmassa maanantaina aloittamalla lehdistötilaisuuden "huonolla ruotsilla", kuten hän itse kielitaitoaan kuvaili.
"I min före detta liv jag besökte Sverige många gånger. Jag har haft väldigt bra samarbete med svenska företag", Sipilä kuvaili tähänastista Ruotsi-suhdettaan.
Neuvottelut virkaveli Stefan Löfvenin kanssa ja myös tiedotustilaisuuden pääosa sujuivat toki tutummalla englannilla.

Tämä sai Hufvudstadsbladetin otsikoimaan vierailuraporttinsa: Sipilä talade engelska vid Sverigebesök.
Uutista seuranneissa kommenteissa Sipilän esiintymistä pidettiin vuoroin koomisena, uskomattomana tai jopa katastrofina.

[...]

Pääministeri Sipilä osoitti Tukholmassa ymmärtävänsä kielen tärkeän symboliarvon pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Ruotsin kielellä on oikeasti väliä. Se alleviivaa yhteistä historiaamme, kulttuuriperintöämme ja kokemusmaailmaamme. Viimeksi mainittu on se pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi kutsuttu.

Paitsi kielellä, väliä on myös sillä viiteryhmällä, johon haluamme kuulua.

[...]

Selänkääntö pohjoismaisen yhteistyön kielelliselle kivijalalle olisi tässä tilanteessa väärää politiikkaa.
Ruotsin kieli on osa sitä olemassaolomme perustaa, jonka varassa tämä maa nousee tai kaatuu. Tahdomme sitä tai emme.

Alati jatkuvaan kouluruotsikeskusteluun Juha Sipilän mutkaton esiintyminen varmasti tuo uutta sytykettä. Yhden silmin uusi pääministeri on varmasti kävelevä esimerkki niin sanotun pakkoruotsin epäonnistumisesta.

[...]

Nyt näyttää lupaavasti siltä, että insinööriltä alkaa sujua länsinaapurinkin murre. Ei ole mikään häpeä puhua huonoa ruotsia.
Ja voihan sitä vastavuoroisesti kysyä, montako sanaa Löfven diskuteeraa suomeksi.

Bra jobbat, Sipilä. Finlands sak är vår.

Antero Mukka

Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.

Helsingin Sanomat 10.6.2015

Pakkoruotsi tuloksista välittämättä, koska kielen tärkeä symboliarvo, jonka varassa Suomi nousee tai kaatuu, uskottelee päätoimittaja.

[Leso]

Ettekö te aikuisten oikeesti lue mitään?
Sipilä ei ole luvannut yhtään mitään.
Kts. edellinen postini tässä ketjussa.

Ja jos mä petyn, niin VOIVOTIVOI!
Se on yks nukkuva ääni neljän vuoden kuluttua ja sinä aikana paksaa Kepun niskaan.

[Roope]

Vantaalla aletaan opiskella englantia jo ensimmäisellä luokalla

Vantaalla englannin kielen opiskelu aloitetaan jatkossa jo ensimmäisellä luokalla. Opetuslautakunta päätti tiistaina tuntijaon muutoksesta, jolla lisätään varhaiseen kielenopetukseen kaksi vuosiviikkotuntia ensimmäisellä ja toisella luokalla. Linjausta perustellaan sillä, että lapsille halutaan taata paremmat kansainvälistymismahdollisuudet.

Neljännellä luokalla alkavan A2-kielen ryhmiä perustetaan jatkossa jo 14:lle oppilaalle, kun nykyään ryhmä vaatii vähintään 18 oppilasta. Kielivaihtoehtoina ovat espanja, saksa, ranska ja venäjä. Ruotsia sen sijaan ei ole enää mahdollista valita A2-kieleksi, koska sen aloitus siirtyy valtakunnallisen tuntijakopäätöksen mukaan seitsemänneltä luokalta kuudennelle luokalle.

Uusi tuntijako astuu voimaan vuoden päästä elokuussa.

Yle 10.6.2015