Liittovaltionkirkko ja sen elävien jumalien palvonta

[siviilitarkkailija]

Kun liittovaltion kannattajat ajavat hankettaan, uskontojen joukkoon  näyttää syntyvän uusi uskonto, usko liittovaltioon ja sen kaikkivoipaisuuteen. Vanhat kirkot joutuvat kumartamaan uutta herraa elleivät sitten tee pesäeroa liittovaltion ja uskontoon. Maailmanhistoriassa tilanne ei ole mitenkään uusi vaan vanha, hyvin vanha. Se on itseasiassa koko kristillisen alkukirkon ja vanhimpien seurakuntien olemassaolon lähtökohta.  Pitääko uskovien seurakunnan palvoa elävää maanpäällistä jumalaa tai sellaiseksi nostettua. Vai onko parempi kaivatua katakombiin ja pitää salamenoja vainonkin uhalla. Liittovaltion puolesta vainoajista kun ei ole eikä tule pulaa ja syyllisethän ovat ilmiselviä uskontofanaatikkoja. Eivät tunnusta elävää herraansa ja ovat salamyhkäisiä ja vaikka mitä.

Aikaisemmasta unioni- epäjumalan kuolemasta ei ole kuin hieman yli 50 vuotta. Vaikka järjestelmä kuinka perusteltiin rationaalisuuden ja kohtuuden malliin, vain n parissa vuosikymmenessä siitä tuli uskontokorvike uskontoja pilkanneille. Ihmiset oikeasti rukoilivat ja rukoilevat liittovaltioiden johtajia. Jos tarkastelemme liittovaltion poliittista mekanismia, se palkitsee ruhtinaallisesti ne jotka uhraavat kaiken, tai lähinnä toiset ihmiset. Ne jotka pitäytyvät kilpailevissa jumaluuksissa joutuvat liittovaltion vihalistalle. Tuhottavaksi kuten koko valtiokirkko. Liittovaltio ei voi olla minkään kirkon tai uskonnon osa, se määrää mitä uskotaan ja ennenkaikkea miten.

Ainoa asia joka pohdituttaa on se miten euro-liittovaltio vaatii itseään ja johtajiaan palvottavan ja kuinka kauan kestää mm Jyrki Kataisen kaltaiselta muuttaa suhteensa palvonnan kiusaannuttavasta olemuksesta palvontaa luonnollisena ja itsetäänselvänä osana virkaa. Tai Junckerin kaltainen euroherra. Kuinka kauan kestää ihminen liittovaltion palvonnan kohteena ja palvojana muuttumattomana. Lopputulos on jotakuinkin selvää ja useassa eri yhteydessä kokeiltua helvettiä.