Hyvejohtajuus: Filosofi Himasen Sininen Kirja on yhtä Guggenheimia

[Rapsakka Rapu]

Höpsö mielipide. Filosofia on tiedettä jota voi tehdä hyvin tai huonosti, niin kuin mitä tahansa muutakin tiedettä. Luonnontiedettä se ei enää ole.

Sorry, ei ole höpsö mielipide. Filosofiassa on tietysti nykyäänkin osa-alueita, jotka ovat tiedettä. Mutta paljolti kyseessä on vain omien mielipiteiden kirjoittaminen paperille.

Vain sellainen voi olla tiedettä edes periaatteessa, jossa joku voi edes teoriassa osoittaa kirjoitukset vääriksi. Sitä testiä filosofia ei monilta osin selvitä.

Todellinen kysymys kuuluukin että miksi falsifioitavuuden pitäisi olla yksi tieteellisyyden kriteeri? Tiede on ikään kuin sovittu kokoelma ehtoja joiden täytyy tutkimuksessa täyttyä että sitä voitaisiin kutsua tieteeksi. Ehdot ovat parhaimmillaankin inhimillisiä. Voiko muuten falsifioitavuuskriteeriä pitää oman määritelmänsä mukaan tieteellisenä lähestymistapana ilmiöitä tutkittaessa?

Demarkaatio-ongelma on aito ja akuutti ongelma tieteessä edelleen ja tulee sitä aina olemaan. Omasta mielestäni se, että jollain alalla tehdään pääsääntöisesti huonoa tutkimusta ei vielä riitä kyseisen alan leimaamiseksi epätieteelliseksi. Pitäisi pystyä osoittamaan että kyseisellä alalla ei edes optimitilanteessa voitaisi tehdä tieteen sen hetkiset kriteerit täyttävää tai muita tieteenaloja hyödyttävää tutkimusta. Esimerkiksi naissukupuolentutkimus.

[MW]

Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Ajattelijoitakin tarvitaan, mutta ei kutsuta sitä tieteeksi. Kutsutaan sitä... öö... ajatteluksi. Jos on kavereita tärkeillä paikoilla, so. käsi veronmaksajien taskuissa, sillä voi jopa tehdä tilin.

[qwerty]

Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä.

Varsinkin kun olen antanut itselleni ymmärryttää että lähihistorian merkittävin filosofi, Nietzsche, on pyyhitty ainakin Lukion oppikirjoista. Kuten myös asiaan mitenkään liittymätön kirjainyhdistelmä KGB.

Pirkkalan moniste anyone?

[timouti]

Valtioneuvoston tilaama selonteko oli osa tutkimushanketta, joka maksoi veronmaksajille 700 000 euroa.
...
Millainen olisi ollut hyvä selonteko?

Tosiasiat täytyy myöntää: tulevaisuutta ei kukaan tiedä, eikä selontekojakaan ole helppo laatia.

Katainen on säästänyt paljon rahaa, kun on antanut yhden ihmisen kirjoittaa kokonaisen selonteon.

Yhteiskuntatieteissä ei ole kovin monta yhden henkilön kirjoittamaa kirjaa, yleensä ne ovat artikkelikokoelmia. Tarvitaankin siis vain yksi filosofi, joka näkee koko totuuden, kun yhteiskuntatieteilijöitä tarvitaan tusina yhden kirjan tekemiseen.

Yhteiskuntapolitiikassa näperrellään sosiaalipolitiikan, yhteiskunnallisen tasa-arvon sekä kulttuuriin, talouteen ja ympäristöön liittyvien ongelmien parissa.  Tavoite on tuottaa teoreettisesti perusteltua tietoa yhteiskunnasta ja soveltaa sitä erilaisissa toimintayhteyksissä, ehkä jopa arvioida tulevaisuutta menneisyyden valossa.

Turhaa tuhlausta monen henkilön voimin pohdiskella asioitten eri puolia, kun yksi filosofi voi luoda suuren vision, kattavan selonteon tulevaisuudesta, johon luottavaisina kuljemme Kataisen johdattamina.

[Arto Luukkainen]

Todellinen kysymys kuuluukin että miksi falsifioitavuuden pitäisi olla yksi tieteellisyyden kriteeri? Tiede on ikään kuin sovittu kokoelma ehtoja joiden täytyy tutkimuksessa täyttyä että sitä voitaisiin kutsua tieteeksi. Ehdot ovat parhaimmillaankin inhimillisiä. Voiko muuten falsifioitavuuskriteeriä pitää oman määritelmänsä mukaan tieteellisenä lähestymistapana ilmiöitä tutkittaessa?

Demarkaatio-ongelma on aito ja akuutti ongelma tieteessä edelleen ja tulee sitä aina olemaan. Omasta mielestäni se, että jollain alalla tehdään pääsääntöisesti huonoa tutkimusta ei vielä riitä kyseisen alan leimaamiseksi epätieteelliseksi. Pitäisi pystyä osoittamaan että kyseisellä alalla ei edes optimitilanteessa voitaisi tehdä tieteen sen hetkiset kriteerit täyttävää tai muita tieteenaloja hyödyttävää tutkimusta. Esimerkiksi naissukupuolentutkimus.

Sellainen ei vaan ole tiedettä, missä kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa esimerkiksi siten, että kirjoitus perustuu itse keksittyihin sanahelinätermeihin tai omiin mielipiteisiin. Sellainen saattaa olla kirjallisuutta mutta ei se tiedettä ole.

Ei esim. minun pidä osoittaa, että jollakin virallisesti tieteeksi kutsutulla alalla voidaan tehdä muita tieteenaloja hyödyttävää tutkimusta. Sen sijaan ko. tieteen on kyettävä antamaan esimerkkejä tällaisista tutkimuksista.

Falsifioitavuuskriteeri on hyvä mittari vaikka esim. kosmologiassa pitää hyväksyä sellaisetkin teoriat, joita ihminen ei pysty testaamaan lähimpään miljoonaan tai miljardiin vuoteen. Falsifioitavuuskriteeri kuitenkin poistaa puhtaan humpuukin tieteiden joukosta plus mielipidekirjoitukset.

[Ilkka Partanen]

Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti. Filosofian rooli on ollut ja on edelleenkin merkittävä tieteen sisäisessä analysoinnissa ja esimerkiksi Popperin falsifikaatiopohdinnat samoin kuin Ockhamin partaveitsi olisivat jääneet keksimättä ellei olisi filosofista pohdintaa. Filosofia tulee kahdesta kreikkalaisesta sanasta philia=rakkaus ja sofia=viisaus. Filosofia on siis rakkautta viisauteen. Ei enempää, ei vähempää.

[Arto Luukkainen]

Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti.

Tämä yleisesti esitetty slogani on - paitsi nykyään täysin sisältöä vailla - myös täysin väärinkäsitetty.

Antiikin aikaan kun kaikki "tutkimus" oli filosofiaa. Sitä ei suinkaan ollut vain Pekka Himasen ja Esa Saarisen harrastama sanahelistely mutta myös luonnontutkimus. Sitä perua on sekin, että esim. Helsingin Yliopistosta on valmistunut filosofian kandidaatteja vaikka yhtään kurssia filosofiaa ei ole ollut ohjelmassa.

[perunanena]

http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133573-pekka-himanen-ja-tieteelliset-ansiot

Tähän on hyvä lisätä täydennyksenä, ettei kaikkea korkeatasoistakaan tutkimusta julkaista artikkeleina kansainvälisissä lehdissä. Joskus tutkimuksen tulosten esiintuominen voi onnistua paremmin kokonaisen kirjan, tieteellisen monografian, muodossa. Esimerkiksi yhteiskuntatieteissä tai Suomen historiassa voi lisäksi olla usein mielekkäämpää julkaista tulokset suomeksi. Silti koko tieteen olemassaololle on elintärkeää vertaisarviointi: lehdessä tai tieteellisessä kirjankustantamossa valitut asiantuntijat arvioivat artikkelin tai kirjan käsikirjoituksen, ja joko hylkäävät sen tai hyväksyvät sen julkaistavaksi. Tulosten on vielä julkaistuksi tultuaan käytävä läpi ja kestettävä tiedeyhteisön perusteellinen kriittinen keskustelu. Vasta sen jälkeen niitä voidaan varsinaisesti pitää tieteellisenä tietona.

Julkaisukäytännöt vaihtelevat, mutta oleellista kuitenkin on, että tohtoroitumisensa jälkeen, melkein 20 vuoden aikana, Himanen ei ole ennen eikä jälkeen tunnetun sosiologin Manuel Castellsin kanssa yhdessä julkaistun ja enimmäkseen Castellsin kirjottaman kirjan (The Information Society, 2002) lisäksi oikeastaan mitään vertaisarvioituja  tutkimusjulkaisuja - ei artikkeleita eikä kirjoja, ei englanniksi eikä suomeksi - kaikki mitä löytyy on pari kevyttä ja populaaria filosofiaan liittyvää kirjaa suomeksi 1990-luvulta, vaikeasti luokiteltava Hakkerietiikka (2000), ja sitten 2000-luvulla näitä Kataisen tilaamia poliittisia raportteja ja keskustelupapereita.

Kuvaavaa on, ettei Himanen ole dosentti millään varsinaisella filosofian laitoksella tms. missään suomalaisessa yliopistossa.  Dosentin arvoa vartenhan edellyttetään tohtorin väitöskirjan jälkeen uutta tutkimusta ja tieteellisiä julkaisuja noin toisen väitöskirjan verran. Sellaisia Himasella ei vain yksinkertaisesti ole.

[törö]

Matemaatikotkin olivat filosofeja siihen aikaan kun sanaa "tiede" ei edes ollut olemassa, joten tässä on käynyt sillä viisiä, että sanan merkitys on muuttunut ja nykyfilosofeista aika iso osa on sitä sakkia, joka istuu työpaikalla 40 vuotta samassa nurkassa selaamassa urheilusivuja ja havahtuu mölisemään vastaan aina kun hyödylliset työntekijät saavat aikaiseksi jotain huomion arvoista.

Mullistavan teorian tunnistaa parhaiten siitä, että kaiken maailman filosofian lisensiaatit hyökkäävät joukolla sen kehittäjää vastaan.

[Ilkka Partanen]

Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti.

Tämä yleisesti esitetty slogani on - paitsi nykyään täysin sisältöä vailla - myös täysin väärinkäsitetty.

Antiikin aikaan kun kaikki "tutkimus" oli filosofiaa. Sitä ei suinkaan ollut vain Pekka Himasen ja Esa Saarisen harrastama sanahelistely mutta myös luonnontutkimus. Sitä perua on sekin, että esim. Helsingin Yliopistosta on valmistunut filosofian kandidaatteja vaikka yhtään kurssia filosofiaa ei ole ollut ohjelmassa.

Sopivasti kommentteja saksimalla voi toki vastata sellaiseen mitä ei väitetty. Perustelin toki tuon lauseen osalta asiani, mutta sen olit jättänyt pois. Voitaisiinko sopia että kun foorumilla ajatuksia vaihdetaan niin luettaisiin edes toisen kommentit kokonaan?

[Arto Luukkainen]

Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti.

Tämä yleisesti esitetty slogani on - paitsi nykyään täysin sisältöä vailla - myös täysin väärinkäsitetty.

Antiikin aikaan kun kaikki "tutkimus" oli filosofiaa. Sitä ei suinkaan ollut vain Pekka Himasen ja Esa Saarisen harrastama sanahelistely mutta myös luonnontutkimus. Sitä perua on sekin, että esim. Helsingin Yliopistosta on valmistunut filosofian kandidaatteja vaikka yhtään kurssia filosofiaa ei ole ollut ohjelmassa.

Sopivasti kommentteja saksimalla voi toki vastata sellaiseen mitä ei väitetty. Perustelin toki tuon lauseen osalta asiani, mutta sen olit jättänyt pois. Voitaisiinko sopia että kun foorumilla ajatuksia vaihdetaan niin luettaisiin edes toisen kommentit kokonaan?

Palaa asiaan kun olet ymmärtänyt, että aloitit kommenttisi harhaanjohtavalla väitteellä "Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti".

Filosofiahan ei ole kaikkien tieteiden äiti vaan aikanaan kaikki olevaisuutta tutkineet vain olivat "filosofeja". Siitä ei seuraa se, että nykyiset esasaariset ja pekkahimaset harrastaisivat jotakin, joka voitaisiin kuvata termillä "kaikkien tieteiden äiti".

Et siis perustellut tätä väitettäsi millään tavalla ja ei sitä voikaan perustella. Täysin oikeaa tiedettä tehtiin ennen Karl Popperia ja tuhat vuotta sitten luonnon tieteellinen jäsentäminen oli tietysti vielä niin alkuvaiheessaan, että tarvittiin "filosofien" laatimia menetelmiä tähän jäsentämiseen. Mutta oikeastaan se oli silloin vain luonnontiedettä, koska mitenkäänhän ei voida todistaa filosofisilla abstrakteilla pohdinnoilla, että luonto toimii esim. Occamin partaveitsen mukaisella tavalla. Voidaan vain tehdä havaintoja ja päätellä, onko se hyvä malli. Kyseessä oli siis ohje siitä, miten luontoa kannattaa tutkia.

[Rudigar]

Himanen hämmentää Ilkan pääkirjoittajaa:
(http://i.imgur.com/jcecISW.png)

[Rapsakka Rapu]

Sellainen ei vaan ole tiedettä, missä kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa esimerkiksi siten, että kirjoitus perustuu itse keksittyihin sanahelinätermeihin tai omiin mielipiteisiin. Sellainen saattaa olla kirjallisuutta mutta ei se tiedettä ole.

Ainakaan minä en ole tällaista esittänyt.

Ei esim. minun pidä osoittaa, että jollakin virallisesti tieteeksi kutsutulla alalla voidaan tehdä muita tieteenaloja hyödyttävää tutkimusta. Sen sijaan ko. tieteen on kyettävä antamaan esimerkkejä tällaisista tutkimuksista.

Nimenomaan sinulla on todistustaakka väitteestäsi jonka mukaan suurin osa nykyfilosofiasta ei ole tiedettä. Ymmärsin niin että väität joidenkin kokoisten filosofian alojen olevan humpuukia. Se on niin tiukka väite että se kaipaa vahvaa näyttöä taakseen. Ennemmin pidän ongelmana sitä että kaikilla filosofian aloilla tehdään sekä hyvää että huonoa tutkimusta. Näiden välinen suhde toki vaihtelee. Mutta ettäkö kokonaiset alat kuten uskonnonfilosofia, etiikka, tieteenfilosofia, oikeusfilofia, historianfilosofia, kielifilosofia, ontologia, logiikka, metafysiikka, yhteiskuntafilosofia tai mielenfilosofia olisi luokiteltavissa kvasitieteeksi? Ei. Niissä saatetaan kyllä tehdä huonoa tutkimusta, vallitsevat paradigmat ovat harhaanjohtavia tai ala on politisoitunut liiaksi ja niin edelleen.. Mutta suoralta kädeltä en hyväksy väitettäsi että alat olisi mahdollista rajata tieteen ulkopuolelle.

Falsifioitavuuskriteeri on hyvä mittari vaikka esim. kosmologiassa pitää hyväksyä sellaisetkin teoriat, joita ihminen ei pysty testaamaan lähimpään miljoonaan tai miljardiin vuoteen. Falsifioitavuuskriteeri kuitenkin poistaa puhtaan humpuukin tieteiden joukosta plus mielipidekirjoitukset.

Miten falsifioitavuuskriteeriä voisi ylipäätään soveltaa klassiseen logiikkaan? Tieteen raja ei mene käsi kädessä tuon kriteerin kanssa. On valittava joko niin että logiikka ei ole tiedettä tai että tuo kriteeri ei ole riittävä tieteen mitta.

[Ilkka Partanen]

Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti.

Tämä yleisesti esitetty slogani on - paitsi nykyään täysin sisältöä vailla - myös täysin väärinkäsitetty.

Antiikin aikaan kun kaikki "tutkimus" oli filosofiaa. Sitä ei suinkaan ollut vain Pekka Himasen ja Esa Saarisen harrastama sanahelistely mutta myös luonnontutkimus. Sitä perua on sekin, että esim. Helsingin Yliopistosta on valmistunut filosofian kandidaatteja vaikka yhtään kurssia filosofiaa ei ole ollut ohjelmassa.

Sopivasti kommentteja saksimalla voi toki vastata sellaiseen mitä ei väitetty. Perustelin toki tuon lauseen osalta asiani, mutta sen olit jättänyt pois. Voitaisiinko sopia että kun foorumilla ajatuksia vaihdetaan niin luettaisiin edes toisen kommentit kokonaan?

Palaa asiaan kun olet ymmärtänyt, että aloitit kommenttisi harhaanjohtavalla väitteellä "Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti".

Filosofiahan ei ole kaikkien tieteiden äiti vaan aikanaan kaikki olevaisuutta tutkineet vain olivat "filosofeja". Siitä ei seuraa se, että nykyiset esasaariset ja pekkahimaset harrastaisivat jotakin, joka voitaisiin kuvata termillä "kaikkien tieteiden äiti".

Et siis perustellut tätä väitettäsi millään tavalla ja ei sitä voikaan perustella. Täysin oikeaa tiedettä tehtiin ennen Karl Popperia ja tuhat vuotta sitten luonnon tieteellinen jäsentäminen oli tietysti vielä niin alkuvaiheessaan, että tarvittiin "filosofien" laatimia menetelmiä tähän jäsentämiseen. Mutta oikeastaan se oli silloin vain luonnontiedettä, koska mitenkäänhän ei voida todistaa filosofisilla abstrakteilla pohdinnoilla, että luonto toimii esim. Occamin partaveitsen mukaisella tavalla. Voidaan vain tehdä havaintoja ja päätellä, onko se hyvä malli. Kyseessä oli siis ohje siitä, miten luontoa kannattaa tutkia.

Painotan edelleenkin filosofian etymologiaa.

[M13]

Filosofia on hyvinkin pitkälle erottamaton osa tieteen tekoa. Varsinkin, kun tutkitaan teoreettisia asioita, joita ei voida fyysisesti mitata. Silti, kaikki mitä yritetään nykyään filosofian nimen alla kaupata, ei todellakaan ole sitä. Älyllinen epärehellisyys lienee parempi kuvaus Himasen kaltaisten toimijoiden harjoittamalle touhulle.

[Marko Parkkola]

Tuossahan se on. Ajattelin tavailla jossain välissä ja arvioida sitten, onko tuo 700000 € arvoista neroutta.

http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf

Kirjassa on toistettu sana "hyvinvointi" ainakin 351 kertaa, ja sana "kestävä" ainakin 262 kertaa.

Mitä, eikö "paremminvointivaltio":ta löytynyt kertaakaan...

Sanat ja niiden esiintymiset. Mukana saattaa myös olla jotain lukuja yms.

http://mureakuha.com/paste/?11236ec7f110d0e2e27a6fd6347aea81

[Arto Luukkainen]

Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti.

Tämä yleisesti esitetty slogani on - paitsi nykyään täysin sisältöä vailla - myös täysin väärinkäsitetty.

Antiikin aikaan kun kaikki "tutkimus" oli filosofiaa. Sitä ei suinkaan ollut vain Pekka Himasen ja Esa Saarisen harrastama sanahelistely mutta myös luonnontutkimus. Sitä perua on sekin, että esim. Helsingin Yliopistosta on valmistunut filosofian kandidaatteja vaikka yhtään kurssia filosofiaa ei ole ollut ohjelmassa.

Sopivasti kommentteja saksimalla voi toki vastata sellaiseen mitä ei väitetty. Perustelin toki tuon lauseen osalta asiani, mutta sen olit jättänyt pois. Voitaisiinko sopia että kun foorumilla ajatuksia vaihdetaan niin luettaisiin edes toisen kommentit kokonaan?

Palaa asiaan kun olet ymmärtänyt, että aloitit kommenttisi harhaanjohtavalla väitteellä "Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti".

Filosofiahan ei ole kaikkien tieteiden äiti vaan aikanaan kaikki olevaisuutta tutkineet vain olivat "filosofeja". Siitä ei seuraa se, että nykyiset esasaariset ja pekkahimaset harrastaisivat jotakin, joka voitaisiin kuvata termillä "kaikkien tieteiden äiti".

Et siis perustellut tätä väitettäsi millään tavalla ja ei sitä voikaan perustella. Täysin oikeaa tiedettä tehtiin ennen Karl Popperia ja tuhat vuotta sitten luonnon tieteellinen jäsentäminen oli tietysti vielä niin alkuvaiheessaan, että tarvittiin "filosofien" laatimia menetelmiä tähän jäsentämiseen. Mutta oikeastaan se oli silloin vain luonnontiedettä, koska mitenkäänhän ei voida todistaa filosofisilla abstrakteilla pohdinnoilla, että luonto toimii esim. Occamin partaveitsen mukaisella tavalla. Voidaan vain tehdä havaintoja ja päätellä, onko se hyvä malli. Kyseessä oli siis ohje siitä, miten luontoa kannattaa tutkia.

Painotan edelleenkin filosofian etymologiaa.

Se ei taas mitenkään liity siihen keskusteluun, jossa puhutaan filosofian asemasta tieteenä vuonna 2013.

Todellisuudessa yritit käyttää etymologiaa magiana, jolla puolustat omaa kantaasi. Monilla sanoilla on ollut alkujaan yllättäväkin merkitys mutta sitä alkuperäistä merkitystä ei vaan voi käyttää enää nykyajan asioista puhuttaessa.

[Ilkka Partanen]

Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti.

Tämä yleisesti esitetty slogani on - paitsi nykyään täysin sisältöä vailla - myös täysin väärinkäsitetty.

Antiikin aikaan kun kaikki "tutkimus" oli filosofiaa. Sitä ei suinkaan ollut vain Pekka Himasen ja Esa Saarisen harrastama sanahelistely mutta myös luonnontutkimus. Sitä perua on sekin, että esim. Helsingin Yliopistosta on valmistunut filosofian kandidaatteja vaikka yhtään kurssia filosofiaa ei ole ollut ohjelmassa.

Sopivasti kommentteja saksimalla voi toki vastata sellaiseen mitä ei väitetty. Perustelin toki tuon lauseen osalta asiani, mutta sen olit jättänyt pois. Voitaisiinko sopia että kun foorumilla ajatuksia vaihdetaan niin luettaisiin edes toisen kommentit kokonaan?

Palaa asiaan kun olet ymmärtänyt, että aloitit kommenttisi harhaanjohtavalla väitteellä "Filosofia on tarkalleen ottaen, kuten sanonta kuuluu, kaikkien tieteiden äiti".

Filosofiahan ei ole kaikkien tieteiden äiti vaan aikanaan kaikki olevaisuutta tutkineet vain olivat "filosofeja". Siitä ei seuraa se, että nykyiset esasaariset ja pekkahimaset harrastaisivat jotakin, joka voitaisiin kuvata termillä "kaikkien tieteiden äiti".

Et siis perustellut tätä väitettäsi millään tavalla ja ei sitä voikaan perustella. Täysin oikeaa tiedettä tehtiin ennen Karl Popperia ja tuhat vuotta sitten luonnon tieteellinen jäsentäminen oli tietysti vielä niin alkuvaiheessaan, että tarvittiin "filosofien" laatimia menetelmiä tähän jäsentämiseen. Mutta oikeastaan se oli silloin vain luonnontiedettä, koska mitenkäänhän ei voida todistaa filosofisilla abstrakteilla pohdinnoilla, että luonto toimii esim. Occamin partaveitsen mukaisella tavalla. Voidaan vain tehdä havaintoja ja päätellä, onko se hyvä malli. Kyseessä oli siis ohje siitä, miten luontoa kannattaa tutkia.

Painotan edelleenkin filosofian etymologiaa.

Se ei taas mitenkään liity siihen keskusteluun, jossa puhutaan filosofian asemasta tieteenä vuonna 2013.

Todellisuudessa yritit käyttää etymologiaa magiana, jolla puolustat omaa kantaasi. Monilla sanoilla on ollut alkujaan yllättäväkin merkitys mutta sitä alkuperäistä merkitystä ei vaan voi käyttää enää nykyajan asioista puhuttaessa.

Magiana? Oletko täysin pimeä? Lue kommenttini uudelleen jossa viittasin siihen että mistä filosofia koostuu ja mitä se parhaassa tapauksessa on edelleenkin. Tieteen filosofia on tärkeä osa akateemista opiskelua, filosofian asemaa tieteenä ei ole tosin missään akateemisissa piireissä kyseenalaistettu.

Se että sinä käytät argumenttina kokonaista tiedettä vastaan argumenttina henkilöitä kuten Himanen jolla ei ole siellä tiedepiireissä vertaisarvioituja tutkimuksia (nyt kun hän on sitten sanonut että muuten muka keskittynyt perustutkimuksen tekoon) ja sen sijaan hän kylläkin on erittäin lainattu muiden teksteissä. Himasen tekemiset, mielipiteet Esa Saarisesta tai edes Heidi Liehusta eivät kuvasta sitä mitä filosofiaa noin yleisesti on tieteenä 2013. Kannattaa joskus muistaa että maailmaa on aika laajasti lehtijuttujen ulkopuolellakin.

Lisäksi se että filosofian olemus "rakkautena viisauteen" ei kärsi siitä että Himaset pyörivät filosofeina kertoilemassa vauvakielellään itsestään selvyyksiä. Sen sijaan rakkaus viisauteen on vauvakielen purkaminen osiin ja sen havaitseminen ettei sen takana oikeasti ollut mitään uutta ajatusta tai maailmankatsomusta, se oli semanttista kikkailua, siinä kaikki.

[Arto Luukkainen]

Magiana? Oletko täysin pimeä? Lue kommenttini uudelleen jossa viittasin siihen että mistä filosofia koostuu ja mitä se parhaassa tapauksessa on edelleenkin. Tieteen filosofia on tärkeä osa akateemista opiskelua, filosofian asemaa tieteenä ei ole tosin missään akateemisissa piireissä kyseenalaistettu.

Yritä nyt päättää, kumpaa mieltä olet:

1) Halusit kertoa sanan "filosofia" etymologian liittämättä sitä keskusteluun filosofiasta tieteenä v. 2013.

2) Halusit kertoa sanan "filosofia" etymologian todistaaksesi etymologian avulla, että filosofia on tiedettä v. 2013.

Kumpaa asiaa ajoit siis takaa? Kohta 2) on mielestäni magiaa.

Tieteen filosofia on aivan eri asia kuin filosofia eikä edes sen opiskelu ole tärkeä osa opiskelua. Asia ei muuksi muutu sillä, että monet opiskjelijat ottavat filosofian sivuaineeksi. Mutta muuten sitä ei sen erityisemmin opiskella. Tieteen filosofia tuleekin esille ihan omien aineopintojen yhteydessä. Esim. kokeiden tekeminen sen selvittämiseksi, miten luonto toimii.

En ole suinkaan kiinnostunut siitä, että filosofian asemaa ei ole kyseenalaistettu "akateemisissa piireissä". Eihän siellä ole avoimesti kyseenalaistettu seuraaviaakaan "tieteitä":

- Naistutkimus
- Taiteiden tutkimus
- Kirjallisuustiede
- Kasvatustiede
- Sosiologian poliittinen osuus

Se että sinä käytät argumenttina kokonaista tiedettä vastaan argumenttina henkilöitä kuten Himanen jolla ei ole siellä tiedepiireissä vertaisarvioituja tutkimuksia (nyt kun hän on sitten sanonut että muuten muka keskittynyt perustutkimuksen tekoon) ja sen sijaan hän kylläkin on erittäin lainattu muiden teksteissä. Himasen tekemiset, mielipiteet Esa Saarisesta tai edes Heidi Liehusta eivät kuvasta sitä mitä filosofiaa noin yleisesti on tieteenä 2013. Kannattaa joskus muistaa että maailmaa on aika laajasti lehtijuttujen ulkopuolellakin.

Viittasin Himasen väitöskirjaan. Ja huom: en argumentoi "kokonaista tiedettä" vastaan, koska minun mielestänihän vain suppea osa filosofiasta kuuluu tieteen piiriin.

[ämpee]

Teillä on mukava kinastelu meneillään, vai pitäisikö peräti sanoa jankkaaminen, mutta silti haluaisin työntää lusikkani soppaan.

Mitäpä filosofi sanoisi siitä, että hänen töitänsä vertaisarvioitaisiin ?

"Normiruuveja kiristelevä tieteenihanne ei käsittääkseni lainkaan sopisi edifioivan, luovan, tulevaisuutta, päämääriä ja arvoja pohtivan filosofian tekemiseen. Esimerkiksi vertaisarvioitujen kansainvälisten artikkelien pitäminen kompetenssin takeena on kerrassaan väärä vaatimus."

Ja jatkaa:
"Mitään vertaisarviointijärjestelmää ei ole edes olemassa, koska osapuolet eivät ole vertaisasemassa, vaan salusiinien takana toimivat asiantuntijat ovat valta-asemassa, josta he voivat läimäyttää niin kovaa kuin haluavat."

Kun ei ole olemassa filosofian metrimittaa, tai filosofian kilogrammavaakaa, niin muista tieteistä tuttu vertaisarviointikaan ei sovi.

Ilmiselvissä tapauksissa, kuten tässä Himasen kohdalla, ei mitään vertaisarviointia edes tarvittaisi kun jo kielitieteilijäkin osaa sanoa, ettei Himanen oikeastaan sano yhtään mitään, mutta tekee sen varsin monisanaisesti, ja kalliisti.

[Ilkka Partanen]

Magiana? Oletko täysin pimeä? Lue kommenttini uudelleen jossa viittasin siihen että mistä filosofia koostuu ja mitä se parhaassa tapauksessa on edelleenkin. Tieteen filosofia on tärkeä osa akateemista opiskelua, filosofian asemaa tieteenä ei ole tosin missään akateemisissa piireissä kyseenalaistettu.

Yritä nyt päättää, kumpaa mieltä olet:

1) Halusit kertoa sanan "filosofia" etymologian liittämättä sitä keskusteluun filosofiasta tieteenä v. 2013.

2) Halusit kertoa sanan "filosofia" etymologian todistaaksesi etymologian avulla, että filosofia on tiedettä v. 2013.

Kumpaa asiaa ajoit siis takaa? Kohta 2) on mielestäni magiaa.

Olen sitä mieltä että etymologiansa puitteissa filosofia on tiede edelleenkin vielä 2013. Himasen ja muutaman muun sekoilut eivät poista sen asemaa tieteiden joukosta.

Tieteen filosofia on aivan eri asia kuin filosofia eikä edes sen opiskelu ole tärkeä osa opiskelua. Asia ei muuksi muutu sillä, että monet opiskjelijat ottavat filosofian sivuaineeksi. Mutta muuten sitä ei sen erityisemmin opiskella. Tieteen filosofia tuleekin esille ihan omien aineopintojen yhteydessä. Esim. kokeiden tekeminen sen selvittämiseksi, miten luonto toimii.

Tieteen filosofia ja metodologia ovat käsittääkseni hieman eläväisessä symbioosissa. Tieteen filosofia käsittelee periaatteita sille mikä on tieteellistä tietoa ja millä perusteilla. Sitä ei sen vuoksi oikein voida lohkoa ulos "muusta" filosofiasta vaikkei sitä arvostaisikaan.

En ole suinkaan kiinnostunut siitä, että filosofian asemaa ei ole kyseenalaistettu "akateemisissa piireissä". Eihän siellä ole avoimesti kyseenalaistettu seuraaviaakaan "tieteitä":

- Naistutkimus
- Taiteiden tutkimus
- Kirjallisuustiede
- Kasvatustiede
- Sosiologian poliittinen osuus

Nämä ovat asioita jotka ovat tiedeyhteisön päätettävissä. Jos asiaan haluaa vaikuttaa, niin se tulisi tehdä sitten sisältäpäin. Noista kaikkia on kylläkin voimakkaasti arvosteltu, joskin ne silti katsotaan kuuluvan tiedeyhteisön hyväksynnän piiriin.

Se että sinä käytät argumenttina kokonaista tiedettä vastaan argumenttina henkilöitä kuten Himanen jolla ei ole siellä tiedepiireissä vertaisarvioituja tutkimuksia (nyt kun hän on sitten sanonut että muuten muka keskittynyt perustutkimuksen tekoon) ja sen sijaan hän kylläkin on erittäin lainattu muiden teksteissä. Himasen tekemiset, mielipiteet Esa Saarisesta tai edes Heidi Liehusta eivät kuvasta sitä mitä filosofiaa noin yleisesti on tieteenä 2013. Kannattaa joskus muistaa että maailmaa on aika laajasti lehtijuttujen ulkopuolellakin.

Viittasin Himasen väitöskirjaan. Ja huom: en argumentoi "kokonaista tiedettä" vastaan, koska minun mielestänihän vain suppea osa filosofiasta kuuluu tieteen piiriin.

Tarkalleen ottaen filosofian tieteellinen puoli on juurikin se jossa on tarkasteltu eri suuntauksia sekä niiden perusteita.

[Arto Luukkainen]

Olen sitä mieltä että etymologiansa puitteissa filosofia on tiede edelleenkin vielä 2013. Himasen ja muutaman muun sekoilut eivät poista sen asemaa tieteiden joukosta.

Eli perustelet filosofian tieteellisyyden etymologia-magiikalla. OK.

Tieteen filosofia ja metodologia ovat käsittääkseni hieman eläväisessä symbioosissa. Tieteen filosofia käsittelee periaatteita sille mikä on tieteellistä tietoa ja millä perusteilla. Sitä ei sen vuoksi oikein voida lohkoa ulos "muusta" filosofiasta vaikkei sitä arvostaisikaan.

Kyllä sen voi lohkoa irti muusta filosofiasta. Siltä osin kuin on puhe yleisistä tieteen teon menetelmistä, filosofia voi toki pohtia asioita ja tuoda uusia ajatuksia. Mutta tieteellisessä tutkimuksessa ei suinkaan pohdita päivittäin tieteenfilosofian oppeja siitä, mikä on tieteellistä tietoa ja mikä ei. Tieteen tekeminen on oikeastaan kovaa työtä siinä missä muutkin työt ja eteenpäin mennään rutiineilla.

En ole suinkaan kiinnostunut siitä, että filosofian asemaa ei ole kyseenalaistettu "akateemisissa piireissä". Eihän siellä ole avoimesti kyseenalaistettu seuraaviaakaan "tieteitä":

- Naistutkimus
- Taiteiden tutkimus
- Kirjallisuustiede
- Kasvatustiede
- Sosiologian poliittinen osuus

Nämä ovat asioita jotka ovat tiedeyhteisön päätettävissä. Jos asiaan haluaa vaikuttaa, niin se tulisi tehdä sitten sisältäpäin. Noista kaikkia on kylläkin voimakkaasti arvosteltu, joskin ne silti katsotaan kuuluvan tiedeyhteisön hyväksynnän piiriin.

Eivät suinkaan ole asioita, jotka ovat tiedeyhteisön päätettävissä, koska rahat tulevat veronmaksajilta. Uusia "tieteitähän" luodaan tarvittaessa myös poliittisista syistä kuten esim. terveystiede.

[Ilkka Partanen]

Olen sitä mieltä että etymologiansa puitteissa filosofia on tiede edelleenkin vielä 2013. Himasen ja muutaman muun sekoilut eivät poista sen asemaa tieteiden joukosta.

Eli perustelet filosofian tieteellisyyden etymologia-magiikalla. OK.

Et näemmä lue mitä sinulle vastaa, vaan jos ei ole samaa mieltä on väärässä, harhaisine käsityksineen. Tätä ei sikäli voi kutsua keskusteluksi, vaan kyse on Arto Luukkaisen julistusketjusta. Etenkin kun on huomioitavaa  että filosofian tieteen sisäpuolella Himanen ei ole ansioita niittänyt tyyppi. Se sitten on luukkaalaisittain "etymologia-magiikkaa".

Tieteen filosofia ja metodologia ovat käsittääkseni hieman eläväisessä symbioosissa. Tieteen filosofia käsittelee periaatteita sille mikä on tieteellistä tietoa ja millä perusteilla. Sitä ei sen vuoksi oikein voida lohkoa ulos "muusta" filosofiasta vaikkei sitä arvostaisikaan.

Kyllä sen voi lohkoa irti muusta filosofiasta. Siltä osin kuin on puhe yleisistä tieteen teon menetelmistä, filosofia voi toki pohtia asioita ja tuoda uusia ajatuksia. Mutta tieteellisessä tutkimuksessa ei suinkaan pohdita päivittäin tieteenfilosofian oppeja siitä, mikä on tieteellistä tietoa ja mikä ei. Tieteen tekeminen on oikeastaan kovaa työtä siinä missä muutkin työt ja eteenpäin mennään rutiineilla.

Filosofiasta voi toki lohkoa irti myös mm. etiikan, logiikan ja metafysiikan. Sinä pallottelet nyt tutkijan arkeen nojaavilla argumenteilla kun kyse oli tieteen asemasta tiedeyhteisössä. Monilla suviksilla on sama taktiikka eli he joutuessaan tilanteeseen jossa eivät pysty perustelemaan näkemystään vaihtavat keskustelun tasoa toisiin asioihin.

En ole suinkaan kiinnostunut siitä, että filosofian asemaa ei ole kyseenalaistettu "akateemisissa piireissä". Eihän siellä ole avoimesti kyseenalaistettu seuraaviaakaan "tieteitä":

- Naistutkimus
- Taiteiden tutkimus
- Kirjallisuustiede
- Kasvatustiede
- Sosiologian poliittinen osuus

Nämä ovat asioita jotka ovat tiedeyhteisön päätettävissä. Jos asiaan haluaa vaikuttaa, niin se tulisi tehdä sitten sisältäpäin. Noista kaikkia on kylläkin voimakkaasti arvosteltu, joskin ne silti katsotaan kuuluvan tiedeyhteisön hyväksynnän piiriin.

Eivät suinkaan ole asioita, jotka ovat tiedeyhteisön päätettävissä, koska rahat tulevat veronmaksajilta. Uusia "tieteitähän" luodaan tarvittaessa myös poliittisista syistä kuten esim. terveystiede.

Ne ovat nimenomaan tiedeyhteisön päätettävissä. Sellainen järjestely jossa poliitikot saati "veronmaksajat" päättävät mikä on tiedettä ja mikä ei, ollaan hakoteillä. Poliitikoilla on toki mahdollisuus rahoituksen myötä luoda painetta että tietyt alat jäävät vähemmälle. Yliopistouudistuksen aikaanhan juuri humanistit alkoivat pillittää, koska heidän toimenkuvansa turhuus oli vaarassa paljastua sillä kukaan ei rahoittaisi kuin harvoja valittuja kohteita humanistisista tieteistä.

[Arto Luukkainen]

Olen sitä mieltä että etymologiansa puitteissa filosofia on tiede edelleenkin vielä 2013. Himasen ja muutaman muun sekoilut eivät poista sen asemaa tieteiden joukosta.

Eli perustelet filosofian tieteellisyyden etymologia-magiikalla. OK.

Et näemmä lue mitä sinulle vastaa, vaan jos ei ole samaa mieltä on väärässä, harhaisine käsityksineen. Tätä ei sikäli voi kutsua keskusteluksi, vaan kyse on Arto Luukkaisen julistusketjusta. Etenkin kun on huomioitavaa  että filosofian tieteen sisäpuolella Himanen ei ole ansioita niittänyt tyyppi. Se sitten on luukkaalaisittain "etymologia-magiikkaa".

Olet saanut aika monta mahdollisuutta kertoa sen, perusteletko filosofian tieteellisyyttä v. 2013 sanan "filosofia" etymologialla vai et. Viimeksi sanoit "etymologiansa puitteissa filosofia on tiede edelleenkin vielä 2013", joka on toki sanahelinää mutta sen voi tulkita vain niin, että perustelet filosofian tieteellisyyttä v., 2013 sillä, että etymologia antaa mahdollisuuden siihen.

Sen sijaan että käytät aikaa kiukuttelemiseen, kerro selkeästi se, mitä oikein tarkoitat.

Filosofiasta voi toki lohkoa irti myös mm. etiikan, logiikan ja metafysiikan. Sinä pallottelet nyt tutkijan arkeen nojaavilla argumenteilla kun kyse oli tieteen asemasta tiedeyhteisössä. Monilla suviksilla on sama taktiikka eli he joutuessaan tilanteeseen jossa eivät pysty perustelemaan näkemystään vaihtavat keskustelun tasoa toisiin asioihin.

En minä vaihtanut keskustelun aihetta mihinkään. Sinä esitit virheellisen väitteen tieteenfilosofian osasta muissa tieteissä ja korjasin väitteesi. Eli tieteenfilosofialla ei ole juurikaan osaa 1) opiskeluiden aikana, 2) tutkimuksen teossa. Siis erillisenä oppiaineena erotukseksi tieteen periaatteista, jotka selviävät ihan aineopintojen ja tutkimuksen aikana.

Filosofialla ei ole juurikaan sijaa tiedeyhteisössä. Sitäpaitsi etiikka ja metafysiikka eivät luonnollisestikaan ole tiedettä. Logiikka on puolestaan osa matematiikkaa ainakin hyödynnettävissä olevalta osaltaan. Myös Wikipedian artikkeli on tätä mieltä:

Logiikka on perinteisesti nähty filosofian osana, mutta 1900-luvulla osa logiikan saralla tehtävästä tutkimuksesta eriytyi matematiikan osaksi

Eivät suinkaan ole asioita, jotka ovat tiedeyhteisön päätettävissä, koska rahat tulevat veronmaksajilta. Uusia "tieteitähän" luodaan tarvittaessa myös poliittisista syistä kuten esim. terveystiede.

Ne ovat nimenomaan tiedeyhteisön päätettävissä. Sellainen järjestely jossa poliitikot saati "veronmaksajat" päättävät mikä on tiedettä ja mikä ei, ollaan hakoteillä. Poliitikoilla on toki mahdollisuus rahoituksen myötä luoda painetta että tietyt alat jäävät vähemmälle. Yliopistouudistuksen aikaanhan juuri humanistit alkoivat pillittää, koska heidän toimenkuvansa turhuus oli vaarassa paljastua sillä kukaan ei rahoittaisi kuin harvoja valittuja kohteita humanistisista tieteistä.

Saat toki olla sitä mieltä mutta se on vain sinun perustelematon mielipiteesi. Asia olisi mielipiteesi mukainen, jos yliopistot hankkisivat rahoituksensa sponsoreilta tai lukukausimaksuista. Mutta kun kaikki (lähes) maksetaan verovaroista, on tietysti veronmaksajien edustajien tehtävä päättää, mitä tiedettä Suomessa rahoitetaan.

On toki helppo rahaa muiden rahaa kysymättä rahojen omistajien mielipidettä.

Suomen surkea systeemi on johtanut siihen, että täällä tehdään suuret määrät täysin tarpeetonta "tiedettä", johon ei koskaan viitata ulkomailla. Esimerkkinä luettelemani "tieteiden" tutkimukset.

On esimerkiksi täysin järjetöntä, että Suomessa on MASSIIVINEN määrä kasvatustieteen opetusta vain siksi, että näin joko työllistetään alaa lukeneet tai annetaan yliopistollinen arvo esim. päiväkodin hoitajille palkkavaatimusten tueksi.

[Alkuasukas]

Fysiikka on kaikkien tieteiden Äiti. Filosofia oli joskus Äidin viinaanmenevä ranskalaisrakastaja, nyt se on baarin lattialle kännissä kuseskeleva konsultti.

[M13]

Fysiikka on kaikkien tieteiden Äiti. Filosofia oli joskus Äidin viinaanmenevä ranskalaisrakastaja, nyt se on baarin lattialle kännissä kuseskeleva konsultti.

Miten lähestyisit kvanttimekaniikka ilman filosofiaa?

[Alkuasukas]

Miten lähestyisit kvanttimekaniikka ilman filosofiaa?

Varovasti takaapäin.

[Rapsakka Rapu]

Filosofialla ei ole juurikaan sijaa tiedeyhteisössä. Sitäpaitsi etiikka ja metafysiikka eivät luonnollisestikaan ole tiedettä. Logiikka on puolestaan osa matematiikkaa ainakin hyödynnettävissä olevalta osaltaan. Myös Wikipedian artikkeli on tätä mieltä:

Haistan No True Philosopherin...

[matkamasentaja]

Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Vaikka niinkin. Filosofia on lähinnä jonkun henkilön ("filosofin") mielipide asiasta tai toisesta; ei mikään totuus tai luonnonlaki.

[M13]

Filosofian kutsuminen tieteeksi loukkaa tieteitä. Miksi sitä sitten kutsuisi, humanistiseksi näkemyskokoelmaksi?

Vaikka niinkin. Filosofia on lähinnä jonkun henkilön ("filosofin") mielipide asiasta tai toisesta; ei mikään totuus tai luonnonlaki.

Enemmänkin ajatteluperinne, joka pyrkii ymmärtämään todellisuutta ja rakentamaan uutta tietoa olemassa olevan tiedon pohjalta.