2013-02-17 Suomen koulujen testitulokset ovat huipputasoa kansainvälisesti

[nuivanniemi]

Suomen koulujen testitulokset ovat huipputasoa kansainvälisesti, mutta testit eivät ole Suomelle pakkomielle kuten Yhdysvalloille, kirjoittaa brittilehti the Guardian. Suomi myös maksaa opettajilleen riittävästi, lehti hehkuttaa.

Suomen koulujärjestelmä kerää jälleen huomiota ja kehuja maailmalla. Brittilehti Guardianin mukaan "Suomella on koulutusjärjestelmä, jota USA:n pitäisi kadehtia ja josta sen pitäisi oppia".

Suomen koulujärjestelmästä kertova kirja Finnish Lessons on herättänyt paljon kiinnostunusta Yhdysvalloissa ja Washingtonissa. Kirja on kansainvälistä liikkuvuutta edistävän CIMO-keskuksen johtajan Pasi Sahlbergin kirjoittama.

Guardian vertaa suomalaisten ja yhdysvaltalaisten kansainvälisiä Pisa-tuloksia: Suomi sijoittui luonnontieteissä sijalle yksi sekä lukemisessa ja matematiikassa toiseksi, kun taas USA jäi sijoille 17., 12. ja 25.

[...]

Suomen tulokset ovat huomattavasti parempia myös verrattaessa muihin Pohjoismaihin, jotka ovat väestötieteellisesti sen kanssa samankaltaisia. "Jotain on epäilemättä kohdallaan 'tuhansien järvien maassa'", yhdysvaltalaista koulua johtava Linda Moore kirjoittaa.

http://yle.fi/uutiset/suomelle_taas_vuolaita_kehuja__usan_pitaisi_kadehtia/6499458

Tämä "jokin" on genetiikka. Suomi alkaa olla maailmassa viimeisiä maita, joissa Pohjolan rodulla on edelleen vahva asema. Muut länsimaat ovat jo sortuneet tai ainakin sortumassa. Pohjolan rodun tuntomerkit ovat vaaleat hiukset ja siniset silmät. Tämän tyyppisen genetiikan omaavia ihmisiä oli USA:ssa, Ruotsissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa paljon siihen aikaan, kun nämä kansat olivat vielä maailman huipulla. Säännönmukaisesti ne maat, joissa on paljon Pohjolan rodun edustajia, tunnetaan insinöörikansoina - pitkälle tulevaisuuteen suunnittelevina, älykkäinä ja maltillisina.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nordic_race

Nyt mitä on tapahtunut, niin vaalean rodun maissa e-pillerit romahduttivat syntyvyyden 1960-luvulla, kulttuurimarxistien käyntiin polkaisema massamaahanmuutto vääristi väestötasapainon samoilta ajoilta lähtien ja nyt kun ennen e-pillereiden keksimistä syntyneet suuret vaaleat ikäluokat ovat jääneet tai jäämässä eläkkeelle, niin näissä entisissä maailman menestyneimmissä maissa nuoret sukupolvet muodostuvatkin eri kansoista kuin ennen - etelän hetelmien jälkeläisistä. Samaa tahtia olemme nähneet entisten menestyskansojen hiljaisen taantumisen.

Tästä syystä tämä on turha toivo:

Guardian ruotii myös yhdysvaltalaisen koulutuksen tilannetta ja toteaa, että kehitys on menossa parempaan suuntaan. "Emme ole vielä Suomen tasolla, mutta olemme menossa eteenpäin", lehti toteaa.

Jos USA:n nykyinen nuorten sukupolvien geeniperimä vastaa Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maita, niin epäilen vahvasti. Saahan sitä tietenkin aina elätellä toiveita...

[Alkuasukas]

Ruotsihan käsittääkseni luopui aikoinaan oppilaiden arvosteluista ettei kenellekään tulisi paha mieli. Todistuksessa oli sitten hymynaamoja ja puputarroja. Miten Norja onnistui sössimään oman koulunsa? Tanska on täynnä varsinaisia joten se ei ihmetytä.

[nuivanniemi]

Ruotsihan käsittääkseni luopui aikoinaan oppilaiden arvosteluista ettei kenellekään tulisi paha mieli. Todistuksessa oli sitten hymynaamoja ja puputarroja. Miten Norja onnistui sössimään oman koulunsa? Tanska on täynnä varsinaisia joten se ei ihmetytä.

Onko Tanskassa muka enemmän varsinaisia kuin Norjassa? Käsittääkseni kaikki muut Pohjoismaat ovat vahvasti mokutettuja, paitsi Suomi ja Islanti.

[timouti]

Viime aikoina on ollut sen suuntaista arvioita liikkeellä, että Suomen hyvät tulokset johtuvat erityisopetuksen laajuudesta. Opetus itsessään ei ole mitenkään ihmeellistä, mutta ne, jotka eivät pysy mukana, saavat tukea. Tällä tavalla heikoinkin aines pysyy tuloksissa tarpeeksi lähellä keskivertoa.

Koulusysteemiä on nyt uudistettu niin, että kaikilla on oikeus opiskella lähimmässä koulussa. Jokaisella opettajalla on velvollisuus opettaa luokassaan muitten mukana kuuroja, sokeita, keskittymiskyvyttömiä, maahanmuuttajia ja muuta vastaavaa porukkaa. Aika näyttää mihin tämä johtaa. Kun tukea tarvitsevien määrä lisääntyy, pitäisi myös erityisopettajien ja avustajien määrän lisääntyä.

[matkamiehiii]

Kyllä Suomen koulujärjestelmä on vaan maaginen nyt äkkiä viemään Suomalaisia opettajia Afrikkaan niin kyllä varmasti joku Zimbabwe nousee maailmaan kärkimaihin.

[nuivanniemi]

Koulusysteemiä on nyt uudistettu niin, että kaikilla on oikeus opiskella lähimmässä koulussa. Jokaisella opettajalla on velvollisuus opettaa luokassaan muitten mukana kuuroja, sokeita, keskittymiskyvyttömiä, maahanmuuttajia ja muuta vastaavaa porukkaa. Aika näyttää mihin tämä johtaa. Kun tukea tarvitsevien määrä lisääntyy, pitäisi myös erityisopettajien ja avustajien määrän lisääntyä.

Tasokurssit (matemaattiset aineet) poistettiin peruskoulusta joskus 1980- tai 1990-luvulla. Sitten keksittiin vielä tämä mainitsemasi erityisluokkien alasajo - kaikki samaan sössöön. Eli fiksuimmatkin joutuvat nyt junnaamaan hitaimmalla käyvien tahtiin. Koulujärjestelmää on myös muokattu etenkin 2000-luvulla siten, että se suosii tyttöjä (enemmän ryhmätöitä ja esitelmiä, vähemmän painoa asiaosaamisella). Samalla olemme nähneet, kuinka Suomen teknis-tieteellinen ja taloudellinen kehitys on seisahtunut. Koulujärjestelmällä ei ole enää mitään tarjottavaa fiksuimmille pojille, vaan he oppivat joko sluibailemaan tai heittävät kokonaan hanskat tiskiin ja syrjäytyvät.

[JNe]

Suomen vahvuus  koulutusjärjestelmässä on että heikotkin pidetään mukana. Hyvä heille. Suomen kannalta surkeaa on, että homma loppuu tähän. Eli keskivertoa parempien kykyjä ei käytetä hyväksi. Mutta juuri heidän joukostaan löytyisi niitä jotka tarjoaisivat aikanaan (taloudellisiakin) mahdollisuuksia myös muille. Mutta Suomessahan on tärkeämpää ettei kenellekään tule paha mieli kuin että me menestyisimme.

[Malla]

Koulujärjestelmällä ei ole enää mitään tarjottavaa fiksuimmille pojille, vaan he oppivat joko sluibailemaan tai heittävät kokonaan hanskat tiskiin ja syrjäytyvät.

Niinkö? Kaikki tuntemani fiksut pojat (ja tytöt) ovat jatko-opinnoissa.
Mutta rakenteellinen syrjintä...

[Tabula Rasa]

Ja se etteivät ne entisten erityisluokkien oppilaat ole useinkaan sitä tasoa että saisivat normaaliopetuksesta mitään irti. Kaikki ryhmät oppivat parhaiten kun opetus on suunniteltu vastaanottajille eikä oppilaita käsitetä massana.

[nuivanniemi]

Koulujärjestelmällä ei ole enää mitään tarjottavaa fiksuimmille pojille, vaan he oppivat joko sluibailemaan tai heittävät kokonaan hanskat tiskiin ja syrjäytyvät.

Niinkö? Kaikki tuntemani fiksut pojat (ja tytöt) ovat jatko-opinnoissa.
Mutta rakenteellinen syrjintä...

Kuinka hyvin koulujärjestelmä osaa hyödyntää "nörttien" osaamista? Jos liikaa painotetaan sosiaalisia taitoja ja asiaosaamisen merkitys on vähäisempi, niin se on haitaksi kokonaisuudelle, kun väestön lahjakkuus ei tule täysipainoisesti hyödynnetyksi.

Kouluampujista monet ovat olleet erittäin älykkäitä, mutta sosiaalisesti syrjäytyneitä. Siihen aikaan, kun oli vielä erikseen poika- ja tyttökoulut ja sukupuolittain eriytynyt ammattirakenne (miehet kovilla aloilla, naiset pehmeillä aloilla), niin ei ollut kouluampumisia.

[timouti]

Koulujärjestelmällä ei ole enää mitään tarjottavaa fiksuimmille pojille, vaan he oppivat joko sluibailemaan tai heittävät kokonaan hanskat tiskiin ja syrjäytyvät.

Niinkö? Kaikki tuntemani fiksut pojat (ja tytöt) ovat jatko-opinnoissa.
Mutta rakenteellinen syrjintä...

Sellainenkin tieto on kasvatustieteilijöitten piirissä, kuulemma, että vanhemmat vaikuttavat eniten lasten menestykseen. Voitko sanoa, että tuntemasi fiksut tytöt ja pojat tulevat erilaisista perheistä ja taustoista, mutta juuri nimenomaan koulu on tasoittanut kaikille tien tasavertaiseen menestykseen ja jatko-opintoihin?

[Malla]

Kouluampujista monet ovat olleet erittäin älykkäitä, mutta sosiaalisesti syrjäytyneitä. Siihen aikaan, kun oli vielä erikseen poika- ja tyttökoulut ja sukupuolittain eriytynyt ammattirakenne (miehet kovilla aloilla, naiset pehmeillä aloilla), niin ei ollut kouluampumisia.

Oletko siis sitä mieltä, että sukupuolien eriyttäminen koulussa estää sosiaalisen syrjäytymisen?
Yllättäen hiukan samaa mieltä oli muinainen matikanopettajani, joka oli itse käynyt tyttökoulun. Hänen mielestään yhteiskoulutus aiheutti tyttöjen alisuoriutumista.

Mikä muuten on kova, mikä pehmeä ala? Jos on kyse fyysisestä voimasta, hoitoala ei kuulu pehmeisiin eikä tietotekniikka koviin.

[Malla]

Sellainenkin tieto on kasvatustieteilijöitten piirissä, kuulemma, että vanhemmat vaikuttavat eniten lasten menestykseen. Voitko sanoa, että tuntemasi fiksut tytöt ja pojat tulevat erilaisista perheistä ja taustoista, mutta juuri nimenomaan koulu on tasoittanut kaikille tien tasavertaiseen menestykseen ja jatko-opintoihin?

En voi sanoa, mutta miten kysymys liittyy sukupuolijaotteluun, josta edellisissä viesteissä on ollut kyse?

[Tabula Rasa]

Mikä muuten on kova, mikä pehmeä ala?

Imago. Perinteiset miesammatit, lakimies, hitsari tai kirvesmies kovia, naisellisiksi käsitetyt hoito, sihteerikkö tai kodinhoito pehmeitä. Uudet alat jotka ovat syntyneet ihan vastikään eivät vielä omaa sukupuoliroolia. 

[Elcric12]

Koulusysteemiä on nyt uudistettu niin, että kaikilla on oikeus opiskella lähimmässä koulussa. Jokaisella opettajalla on velvollisuus opettaa luokassaan muitten mukana kuuroja, sokeita, keskittymiskyvyttömiä, maahanmuuttajia ja muuta vastaavaa porukkaa. Aika näyttää mihin tämä johtaa. Kun tukea tarvitsevien määrä lisääntyy, pitäisi myös erityisopettajien ja avustajien määrän lisääntyä.

Tasokurssit (matemaattiset aineet) poistettiin peruskoulusta joskus 1980- tai 1990-luvulla. Sitten keksittiin vielä tämä mainitsemasi erityisluokkien alasajo - kaikki samaan sössöön. Eli fiksuimmatkin joutuvat nyt junnaamaan hitaimmalla käyvien tahtiin. Koulujärjestelmää on myös muokattu etenkin 2000-luvulla siten, että se suosii tyttöjä (enemmän ryhmätöitä ja esitelmiä, vähemmän painoa asiaosaamisella). Samalla olemme nähneet, kuinka Suomen teknis-tieteellinen ja taloudellinen kehitys on seisahtunut. Koulujärjestelmällä ei ole enää mitään tarjottavaa fiksuimmille pojille, vaan he oppivat joko sluibailemaan tai heittävät kokonaan hanskat tiskiin ja syrjäytyvät.

Eikö nuo ole juuri niitä syitä miksi Suomi (ehkä hiemän yllttäen) pärjää näissä kansainvälisissä vertailuissa.

http://www.youtube.com/watch?v=8Hjvk8aDqy8
http://videosift.com/video/The-Finland-Phenomenon

[femacco]

Tasokurssit (matemaattiset aineet) poistettiin peruskoulusta joskus 1980- tai 1990-luvulla. Sitten keksittiin vielä tämä mainitsemasi erityisluokkien alasajo - kaikki samaan sössöön. Eli fiksuimmatkin joutuvat nyt junnaamaan hitaimmalla käyvien tahtiin. Koulujärjestelmää on myös muokattu etenkin 2000-luvulla siten, että se suosii tyttöjä (enemmän ryhmätöitä ja esitelmiä, vähemmän painoa asiaosaamisella). Samalla olemme nähneet, kuinka Suomen teknis-tieteellinen ja taloudellinen kehitys on seisahtunut. Koulujärjestelmällä ei ole enää mitään tarjottavaa fiksuimmille pojille, vaan he oppivat joko sluibailemaan tai heittävät kokonaan hanskat tiskiin ja syrjäytyvät.

Meillä oli 90-luvulla peruskoulun alaluokilla matematiikassa tasokurssit: ensimmäinen ryhmä edistyneille, toinen keskitasoisille ja kolmas harjoitusta tarvitseville. Oli mukavaa olla edistyneissä, sillä siinä sai haastetta ja harjoitusta.

Omat vanhempani pakottivat minut opettelemaan kertotaulut, vaikka miten marisin, että en halua, ihan kauheaa. Edelleen sitä saa vastata töissäkin kysymykseen paljonko on esimerkiksi viisi kertaa kahdeksan. Aikuiset ihmiset eivät osaa laskea yksinkertaisia kertolaskuja. Kertotaulut ovat hyvä esimerkki matematiikasta, jonka opettelu ei vaadi mielettömiä ponnistuksia vaan kuka tahansa voi opetella ulkoa yksinkertaisia muistisääntöjä.

Koulujärjestelmällä ei ole enää mitään tarjottavaa fiksuimmille pojille, vaan he oppivat joko sluibailemaan tai heittävät kokonaan hanskat tiskiin ja syrjäytyvät.

Niinkö? Kaikki tuntemani fiksut pojat (ja tytöt) ovat jatko-opinnoissa.
Mutta rakenteellinen syrjintä...

Kuinka hyvin koulujärjestelmä osaa hyödyntää "nörttien" osaamista? Jos liikaa painotetaan sosiaalisia taitoja ja asiaosaamisen merkitys on vähäisempi, niin se on haitaksi kokonaisuudelle, kun väestön lahjakkuus ei tule täysipainoisesti hyödynnetyksi.

Kouluampujista monet ovat olleet erittäin älykkäitä, mutta sosiaalisesti syrjäytyneitä. Siihen aikaan, kun oli vielä erikseen poika- ja tyttökoulut ja sukupuolittain eriytynyt ammattirakenne (miehet kovilla aloilla, naiset pehmeillä aloilla), niin ei ollut kouluampumisia.

Kaikki naisetkaan eivät sovellu pehmeille aloille. Ajatelkaa nyt näitä sosiopaattitanttoja, jotka antavat vanhusten maata paskaisissa vaipoissa ja istuvat itse kahvilla. Lastenhoitajat ovat järjestään laiskoja idiootteja, jotka jauhavat ringissä paskaa kun kakarat putoilevat päiväkodin pihan telineiltä ja katkovat jalkansa.

Voin myös lyödä vetoa siitä, että kiusaamista esiintyy jok'ikisessä koulu- ja työyhteisössä eilisestä huomiseen. Sille altistaa herkkyys, jonka sadistinen ihmissielu haistaa toverissa. Herkkä ja omaan seuraansa hakeutuva ihminen on silmätikku tietyille laumasieluille, joiden on ilmeisen pakko kiusata sellaista jota ne eivät ymmärrä. 10 vuoden koulukiusaamishistorian jälkeen voin melkein haistaa sen sadistisen aineksen, josta kannattaa pysyä kaukana. Sitä on muuten kaikissa ikäluokissa, ihmisryhmissä ja sukupuolissa. Ihmisillä on tarve alistaa ja alistua. Veikkaan, että ongelmia ei olisi ilman näitä kahta sadistista ja masokistista tarvetta.

Kouluampuja haluaa nousta hetkeksi alistetun asemasta alistajaksi. Sitä hän ei voi omien vahvojen defenssiensä vuoksi ymmärtää, mutta niin se on. Massamurhaajat Breivik ja Auvinen loivat omat sekavat ideologiansa tappamisen ympärille, vaikka heidän tarkoituksensa oli kokea vallantunne ja sadistin rooli. Jokainen kiusattukin on pohjimmiltaan masokisti, sillä aito masokisti ei osaa peitellä itsetuhoisia taipumuksiaan.

[Tabula Rasa]

Se sitten että ovatko roolit pysyviä vai voiko niitä muuttaa?

[Malla]

Kaikki naisetkaan eivät sovellu pehmeille aloille. Ajatelkaa nyt näitä sosiopaattitanttoja, jotka antavat vanhusten maata paskaisissa vaipoissa ja istuvat itse kahvilla. Lastenhoitajat ovat järjestään laiskoja idiootteja, jotka jauhavat ringissä paskaa kun kakarat putoilevat päiväkodin pihan telineiltä ja katkovat jalkansa.

Tästä(kin) olen eri mieltä. Tuttavani, vuosikymmenet päiväkodissa työskennellyt ja pidetty, uuttera duunari, vaihtoi alan vanhustenhoitoon ja paskavaipanvaihtoon. Syy ei ollut paskanjauhaminen ringissä (siihen ei ollut aikaa) vaan vittumaiset, yhä vaativammat vanhemmat (sekä äidit että isät, btw), jotka saivat kilareita mm. siitä, että joku lapsi oli nähnyt metsässä sienen ja saanut siitä traumoja tai jonka karppiruokavaliota ei ollut noudatettu.
On tyytyväinen nykytilaan, edelleen uuttera ja tappelee taatusti jokaisen vanhuksen puolesta; vanhusten omaiset ovat kuulemma yleensä suht. tolkullisia, joskus jopa kiitollisia.

[femacco]

Kaikki naisetkaan eivät sovellu pehmeille aloille. Ajatelkaa nyt näitä sosiopaattitanttoja, jotka antavat vanhusten maata paskaisissa vaipoissa ja istuvat itse kahvilla. Lastenhoitajat ovat järjestään laiskoja idiootteja, jotka jauhavat ringissä paskaa kun kakarat putoilevat päiväkodin pihan telineiltä ja katkovat jalkansa.

Tästä(kin) olen eri mieltä. Tuttavani, vuosikymmenet päiväkodissa työskennellyt ja pidetty, uuttera duunari, vaihtoi alan vanhustenhoitoon ja paskavaipanvaihtoon. Syy ei ollut paskanjauhaminen ringissä (siihen ei ollut aikaa) vaan vittumaiset, yhä vaativammat vanhemmat (sekä äidit että isät, btw), jotka saivat kilareita mm. siitä, että joku lapsi oli nähnyt metsässä sienen ja saanut siitä traumoja tai jonka karppiruokavaliota ei ollut noudatettu.
On tyytyväinen nykytilaan, edelleen uuttera ja tappelee taatusti jokaisen vanhuksen puolesta; vanhusten omaiset ovat kuulemma yleensä suht. tolkullisia, joskus jopa kiitollisia.

Kuten sinunkin mielipiteesi myös omani nojaa kokemukseen lastenhoitajista. Olen vuosia sitten tehnyt keikkaa päiväkodeissa. Myös kaverit, joilla on kokemusta päivähoidon työstä sanovat samaa. Hoitajat eivät jaksa leikittää lapsia vaan keskustelevat mieluummin keskenään tyhjänpäiväisiä. Miksi he ovat hoitajia jos he eivät halua mennä lasten leikkeihin mukaan? Miksi he jättävät huomiotta sen mikä on lapsissa parasta? Minua ärsytti niin paljon se, että hoitajat eivät tee työtä koko sielullaan vaan menevät sieltä mistä aita on matalin.

Itse en pystynyt jatkamaan lastenhoitotyötä, koska otin liikaa paineita siitä, että teen työni mahdollisimman hyvin. Ehkä olisin kouluttautunut alalle ja jatkanut sillä edelleen jos olisin oppinut rentoutumaan tarinaringissä muiden mukana. Ne lapset olivat usein helvetin paljon mielenkiintoisempia kuin heitä hoitavat aikuiset, jotka tuskin uskaltavat myöntää edes itselleen, että ovat suojatyöpaikassa.

Hyviä hoitajia, lastentarhanopettajia ja perhepäivähoitajia on tietysti paljon. Sääli, että he joutuvat tekemään suojatyöläistenkin työt omiensa lisäksi. Ryhmäkootkin kun ovat järjettömiä, valvonta hankalaa sekä monet vanhemmat idiootteja ei käy kateeksi alan tekijöitä.

[nuivanniemi]

Tästä(kin) olen eri mieltä. Tuttavani, vuosikymmenet päiväkodissa työskennellyt ja pidetty, uuttera duunari, vaihtoi alan vanhustenhoitoon ja paskavaipanvaihtoon. Syy ei ollut paskanjauhaminen ringissä (siihen ei ollut aikaa) vaan vittumaiset, yhä vaativammat vanhemmat (sekä äidit että isät, btw), jotka saivat kilareita mm. siitä, että joku lapsi oli nähnyt metsässä sienen ja saanut siitä traumoja tai jonka karppiruokavaliota ei ollut noudatettu.
On tyytyväinen nykytilaan, edelleen uuttera ja tappelee taatusti jokaisen vanhuksen puolesta; vanhusten omaiset ovat kuulemma yleensä suht. tolkullisia, joskus jopa kiitollisia.

Suomen päiväkodit ja koulut ovat perinteisesti olleet laadukkaita ja lasten kanssa työtä tekeviä on arvostettu. Tämä on ollut ilmeisesti kansainvälisesti poikkeuksellista. Kuitenkin nykyisin tämä perinteinen arvostus on alkanut murtua. Yhä useammat lapset ovat luonnevikaisia, eivätkä vanhemmat arvosta päiväkotitätejä tai koulun opettajia.

Se ero, mikä on nykypäivällä kun vertaan omaan lapsuuteni, niin lapsuudessani useimmat vanhemmat olivat yhteistyökykyisiä, suorastaan nöyriäkin, ja kunnioittivat opettajia. Oli häpeällistä, kun opettaja soitti kotiin ja huomautti jostain lapseen liittyvästä asiasta. Vain kaikkein syrjäytyneimmät vanhemmat eivät välittäneet pitää kouluun yhteyttä. Myös oppilaat kunnioittivat opettajia - ei haisteltu opettajille tai vieraille aikuisille, ja jos opettaja huomasi jonkun tekemässä pahojaan, niin pahantekijä oli naama punaisena luokan edessä änkyttäen häpeissään. Tosin eipä ollut lapsuuteni Helsingin lähiöalueella paljoa maahanmuuttajiakaan, lähes kaikki kouluni oppilaat olivat valkoihoisia, eli kantasuomalaisia ja muutamia venäläisiä. Nyt on jo aivan toisin.

Ei vaadi kummoistakaan ennustajan taitoa arvioida, että tulevaisuudessa tulemme lähestymään muiden länsimaiden mallia, jossa lapsi- ja nuorisotyö ei ole erityisen arvostettua, eikä opetus kovin korkeatasoista. Erikseen tullee olemaan sitten eliittikoulut, joissa rahalla saa laatua, ja sitten heikkotasoiset julkiset koulut.

[nuivanniemi]

Kuten sinunkin mielipiteesi myös omani nojaa kokemukseen lastenhoitajista. Olen vuosia sitten tehnyt keikkaa päiväkodeissa. Myös kaverit, joilla on kokemusta päivähoidon työstä sanovat samaa. Hoitajat eivät jaksa leikittää lapsia vaan keskustelevat mieluummin keskenään tyhjänpäiväisiä. Miksi he ovat hoitajia jos he eivät halua mennä lasten leikkeihin mukaan? Miksi he jättävät huomiotta sen mikä on lapsissa parasta? Minua ärsytti niin paljon se, että hoitajat eivät tee työtä koko sielullaan vaan menevät sieltä mistä aita on matalin.

Olen tämän saman ilmiön huomannut itse asiassa leikkipaikoillakin. Äidit istuvat ringissä jauhamassa mitä jauhavatkaan, eivätkä keskity juurikaan lapsiin. Sen sijaan ne harvat leikkikuopalla olevat isät leikittävät lapsia ja vetävät lapsille pelejä, ja lapset hihkuvat innoissaan. Erittäin harvoin olen nähnyt äidin olevan aktiivisesti vetämässä lapsille mitään leikkiä, vaan kyllä se on oikeastaan aina isä, joka pelaa pallopelejä tai innostaa lapsia kiipeilemään puissa. Onkin erittäin harmi, että miesten rooli lastenkasvatuksessa on nyky-Suomessa niin vähäinen, koska kokemuksieni mukaan lapset pitävät aikuisten miesten seurasta ja aikuiset miehet viihtyvät samaten lasten seurassa.

Onko kenelläkään kokemuksia tai havaintoja ulkomailta, että kuinka siellä aikuiset osallistuvat lastenkasvatukseen? Onko se samanlaista kuin Suomessa?

Kuulin erään tarinan Kreetalta, jossa vanhat harmaahapsiset kreikkalaismiehet olivat päivällisellä ravintolassa. Paikalle tuli kesken kaiken pieniä poikia ja miltei heti sen jälkeen yksi näistä vanhoista sedistä jätti ruokailun kesken ja meni pelaamaan palloa pikkupoikien kanssa. Sitten kun oli hyväntuulisesti pelattu sopiva hetki palloa, niin setä lähti takaisin päivällisseurueeseen ja pojat jatkoivat matkaansa. Tuli mieleeni se vanhan ajan maaseutu-Suomi, jossa olisin voinut kuvitella olevan samanlaista leppoisaa meininkiä.

[nuivanniemi]

Kuten sinunkin mielipiteesi myös omani nojaa kokemukseen lastenhoitajista. Olen vuosia sitten tehnyt keikkaa päiväkodeissa. Myös kaverit, joilla on kokemusta päivähoidon työstä sanovat samaa. Hoitajat eivät jaksa leikittää lapsia vaan keskustelevat mieluummin keskenään tyhjänpäiväisiä. Miksi he ovat hoitajia jos he eivät halua mennä lasten leikkeihin mukaan? Miksi he jättävät huomiotta sen mikä on lapsissa parasta? Minua ärsytti niin paljon se, että hoitajat eivät tee työtä koko sielullaan vaan menevät sieltä mistä aita on matalin.

Itse en pystynyt jatkamaan lastenhoitotyötä, koska otin liikaa paineita siitä, että teen työni mahdollisimman hyvin. Ehkä olisin kouluttautunut alalle ja jatkanut sillä edelleen jos olisin oppinut rentoutumaan tarinaringissä muiden mukana. Ne lapset olivat usein helvetin paljon mielenkiintoisempia kuin heitä hoitavat aikuiset, jotka tuskin uskaltavat myöntää edes itselleen, että ovat suojatyöpaikassa.

Hyviä hoitajia, lastentarhanopettajia ja perhepäivähoitajia on tietysti paljon. Sääli, että he joutuvat tekemään suojatyöläistenkin työt omiensa lisäksi. Ryhmäkootkin kun ovat järjettömiä, valvonta hankalaa sekä monet vanhemmat idiootteja ei käy kateeksi alan tekijöitä.

Mitäs mieltä muuten olette, jos luopuisimme suosiolla lasten laitostamisesta ja palaisimme kotiäitiyteen ja kotiopetukseen. Luulisi olevan lapsillekin mukavampaa, kun oma rakas äiti pitäisi heistä huolta vieraiden naisten sijaan. Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa yleinenkin malli.

Lasten laitostaminen tuo ikävästi mieleeni sosialistisen koneiston, johon syötetään sisälle viattomia lapsia ja laitoksista tulee aikanaan ulos indoktrinoituja työmuurahaisia, joita ei meinaa edes tunnistaa samoiksi ihmisiksi.

[Professori]

Tasokurssit (matemaattiset aineet) poistettiin peruskoulusta joskus 1980- tai 1990-luvulla. Sitten keksittiin vielä tämä mainitsemasi erityisluokkien alasajo - kaikki samaan sössöön. Eli fiksuimmatkin joutuvat nyt junnaamaan hitaimmalla käyvien tahtiin. Koulujärjestelmää on myös muokattu etenkin 2000-luvulla siten, että se suosii tyttöjä (enemmän ryhmätöitä ja esitelmiä, vähemmän painoa asiaosaamisella). Samalla olemme nähneet, kuinka Suomen teknis-tieteellinen ja taloudellinen kehitys on seisahtunut. Koulujärjestelmällä ei ole enää mitään tarjottavaa fiksuimmille pojille, vaan he oppivat joko sluibailemaan tai heittävät kokonaan hanskat tiskiin ja syrjäytyvät.

Jos suomalainen koulujärjestelmä tosiaan on noin pielessä, niin mahtaa se muualla olla ihan perseestä. Tai sitten selitys suomalaisten pisa-menestykselle on jossain ihan muualla.

Sen verran kuitenkin, että aikuisina erityisen älykkäät kehittyvät hitaasti, eli käsittääkseni suomalaisen koulujärjestelmän yksi etu on siinä, etteivät lahjakkaat pojat putoa matkasta ennen kuin oppivat näyttämään kyntensä. Näin heidänkin kykynsä tulevat hyödynnetyiksi myöhemmin.

En myöskään pitäisi suomalaisten innovointikykyä mitenkään huonona. Kokoomme nähden olemme menestyneet suorastaan loistavasti: esimerkiksi Vaisala (sondit), UPM-Kymmene (metsäteollisuus), Orion (Parkinsonin taudin hoito), Kone (hiisit), telakat (vaativa laivanrakennus) ja Ponsse (metsäkoneet) sekä patenteista päätellen myös Nokia (kännykät) ovat omilla aloillaan teknisesti maailman ehdotonta huippua. Ja joku innovaatioarvo on kai Linuxilla ja Anry Birdsilläkin. Tämä kaikki ei tue sitä näkemystä, että meillä tasapäistettäisiin liikaa peruskoulutuksessa. Sen sijaan innovaatioiden kaupallistamisessa olemme vähemmän hyviä, kuten viimeksi Nokia osoitti.

[divka]

Erilaisten ryhmätöiden ja projektien tekeminen sekä oppituntien rakenteen monipuolistuminen on nimenomaan nykykoulun vahvuus. Sellainen perinteinen opettaja opettaa, oppilas kuuntelee hiljaa 45 minuuttia ja tekee itse tehtäviä -menetelmä on hirveän raskas monille oppilaille, erityisesti pojille, joilla selvästi tyttöjä useammin vaikeuksia keskittyä ja kuunnella.

[nuivanniemi]

En myöskään pitäisi suomalaisten innovointikykyä mitenkään huonona. Kokoomme nähden olemme menestyneet suorastaan loistavasti: esimerkiksi Vaisala (sondit), UPM-Kymmene (metsäteollisuus), Orion (Parkinsonin taudin hoito), Kone (hiisit), telakat (vaativa laivanrakennus) ja Ponsse (metsäkoneet) sekä patenteista päätellen myös Nokia (kännykät) ovat omilla aloillaan teknisesti maailman ehdotonta huippua. Ja joku innovaatioarvo on kai Linuxilla ja Anry Birdsilläkin. Tämä kaikki ei tue sitä näkemystä, että meillä tasapäistettäisiin liikaa peruskoulutuksessa. Sen sijaan innovaatioiden kaupallistamisessa olemme vähemmän hyviä, kuten viimeksi Nokia osoitti.

Nämä ovat menneisyyden saavutuksia. 1960-1980 -luvuilla vanhanaikaisella koulutusjärjestelmällä saadut hedelmät näkyvät tämän hetken työelämässä laadukkaana insinöörityönä. Puhe oli tämän hetken tilanteesta, eli väitteeni oli, että nykyinen peruskoulu- ja korkeakoulutus ei enää tuota vastaavaa osaamista ja kun entisaikoina koulutetut jäävät pois työpaikoilta, niin tilalle tuleva uusi aines ei enää kykene vastaaviin saavutuksiin.

Osansa on myös sillä, että käytännön taidot puuttuvat nuorilta miehiltä - siinä kun vanhempien ikäluokkien insinöörit kasvoivat maaseudulla ja oppivat käytännön taitoja käden töitä tehneiden isiensä opastamina, uuden sukupolven nuoret miehet ovat kasvaneet luksuksen keskellä kaupungeissa naisten kasvattamina. Enää ei nuorille pojille ole edes saatavilla samalla tavalla kotikemiatarvikkeitakaan kuin ennen, turvallisuussyistä, mutta tämä ylivarovaisuus voi ampua itseään jalkaan, kun nuoret pojat eivät enää pääse värkkäämään kuten ennen vanhaan.

Geneettinen aines on myös heikentynyt, koska 1960-1970 -luvuilla kehitettiin sosiaalivaltio, jolloin on jäänyt paljon fiksuja "nörttejä" ilman naista ja ilman perhettä, ja vastaavasti hulttiot ovat saaneet paljon lapsia useiden naisten kanssa, jolloin hulttiogeenit ovat yliedustettuina nuorilla miehillä ja nörttigeenit aliedustettuina. Tämä tarkoittaa, että teknillis-tieteellisellä puolella ei edes ole vastaavaa pohjaa, josta ammentaa uuden sukupolven insinöörejä. Saksassa ongelma on polttava, koska nuoret saksalaissukupolvet ovat suurelta osin turkkilaisten perheiden jälkeläisiä, eikä heillä ole insinööripuolelle lahjakkuutta siinä missä kantasaksalaisilla nuorilla miehillä.

[Tabula Rasa]

Erilaisten ryhmätöiden ja projektien tekeminen sekä oppituntien rakenteen monipuolistuminen on nimenomaan nykykoulun vahvuus. Sellainen perinteinen opettaja opettaa, oppilas kuuntelee hiljaa 45 minuuttia ja tekee itse tehtäviä -menetelmä on hirveän raskas monille oppilaille, erityisesti pojille, joilla selvästi tyttöjä useammin vaikeuksia keskittyä ja kuunnella.

Ryhmätyöt ja projektit klikkiyttävät. Jos joku jätetään ulkopuolelle jo välitunnilla, se takuuvarmasti jätetään ulos ryhmätöissä. Jos opettaja määrääkin ryhmät sellaisesta josta ei pidetä kanssa ei tehdä töitä. Näin peruskoulussa. Toistan: opetus oppilaita myöten. Siinä helpottaisi paljon tarvittaessa pienemmät luokkakoot, koulunkäyntiavustajia jne. Ja poikien levottomuudesta. Laitetaan kolme tuntia liikuntaa joka aamu niin kummasti rauhoittuu teoriatunnit.

[divka]

Siksi onkin hyvä, että opettaja määrää ryhmät mahdollisimman usein. Näin töitä joutuu vuoden aikana tekemään hyvin monen luokkatoverin kanssa eikä ole todennäköistä, että kiusattu joutuisi jatkuvasti kiusaajiensa kanssa samaan ryhmään. Ja mitä tulee liikuntatunteihin, niin siellähän vasta kiusattuja ja epäsuosittuja nörttejä nöyryytetään  Ehkä jonkinlaisten sykettä nostavien kilpailuvapaiden taukojumppien ja voimisteluiden pitäminen välitunnilla olisi parempi ratkaisu.