2013-02-14 HS: Maahanmuuttajien työhalukkuus nousi keskusteluun eduskunnassa

[rähmis]

Eduskunnan kyselytunnilla työministeri Lauri Ihalainen (sd) ja edustaja Jussi Halla-aho (ps) esittivät erilaisia näkemyksiä maahanmuuttajien työhalukkuudesta.

Keskustelu alkoi, kun edustaja Astrid Thors (r) kehui Helsingissä tehtyä päätöstä ottaa käyttöön nimetön työhaku. Thorsin mukaan se edistää maahanmuuttajien pääsyä töihin.

"Jos on vierasperäinen nimi, kestää kaksinkertaisen ajan ennen kuin saa työtä", Thors sanoi.

Ihalainen myönsi, että asennemuuri on olemassa. Hän viittasi tutkimukseen, jonka mukaan kynnys saada työtä on suuri, jos työtä hakee vieraskielisellä nimellä. "Mutta kun ratkaisuja on tehty, yrittäjä on ollut tyytyväinen", hän jatkoi.

Halla-aho taas viittasi ulkomaalaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan nimetön työnhaku ei parantanut mahdollisuuksia saada työtä.

"Työnantajien asenteet ovat liian helppo selitys tiettyjen maahanmuuttajaryhmien huikealle työttömyysasteelle. Todennäköisempi selitys on että heiltä vain keskimääräistä useammin puuttuu niitä ominaisuuksia, jotka ovat suomalaisessa yhteiskunnassa välttämättömiä työllistymiseksi", hän sanoi.

Ihalainen kuitenkin jatkoi, että asenteellista ongelmaa maahanmuuttajilla ei ole.

"Kaikki selvitykset, jotka on tehty, osoittavat että maahanmuuttajat ovat halukkaita integroitumaan yhteiskuntaan."

Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden.

Hesari

[Roope]

Eduskunnan kyselytunnilla työministeri Lauri Ihalainen (sd) ja edustaja Jussi Halla-aho (ps) esittivät erilaisia näkemyksiä maahanmuuttajien työhalukkuudesta.

Mitä siellä oikein sanottiin, sillä ainakaan jäljempänä uutisessa ei väitellä työhalukkuudesta? Halla-ahon sanotaan viitanneen maahanmuuttajien ominaisuuksiin. Tärkeimmät maahanmuuttajien puutteet liittyvät tutkimusten mukaan kielitaitoon, koulutukseen, työkokemukseen ja kontaktiverkostoihin.

Keskustelu alkoi, kun edustaja Astrid Thors (r) kehui Helsingissä tehtyä päätöstä ottaa käyttöön nimetön työhaku. Thorsin mukaan se edistää maahanmuuttajien pääsyä töihin.

"Jos on vierasperäinen nimi, kestää kaksinkertaisen ajan ennen kuin saa työtä", Thors sanoi.

Ihalainen myönsi, että asennemuuri on olemassa. Hän viittasi tutkimukseen, jonka mukaan kynnys saada työtä on suuri, jos työtä hakee vieraskielisellä nimellä. "Mutta kun ratkaisuja on tehty, yrittäjä on ollut tyytyväinen", hän jatkoi.

Halla-aho taas viittasi ulkomaalaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan nimetön työnhaku ei parantanut mahdollisuuksia saada työtä.

Haastatteluihin valikoituminen osittain nimen perusteella on tutkimuksissa todettu fakta, mutta vastaavasti on toinen fakta, että nimetön työnhaku ei silti vaikuta rekrytoitujen jakaumaan. Tässä ei sinänsä ole mitään ristiriitaa, molemmat ovat totta yhtä aikaa.

En sen sijaan keksi, mihin ihmeeseen Thors viittaa tuolla, että kestää kaksinkertaisen ajan, että pääsee töihin, jos on vierasperäinen nimi. Että se johtuu syrjinnästä tai rasismista?

"Työnantajien asenteet ovat liian helppo selitys tiettyjen maahanmuuttajaryhmien huikealle työttömyysasteelle. Todennäköisempi selitys on että heiltä vain keskimääräistä useammin puuttuu niitä ominaisuuksia, jotka ovat suomalaisessa yhteiskunnassa välttämättömiä työllistymiseksi", hän sanoi.

Näin se on, ja tästä on kyllä ihan mustaa valkoisella.

Ihalainen kuitenkin jatkoi, että asenteellista ongelmaa maahanmuuttajilla ei ole.

"Kaikki selvitykset, jotka on tehty, osoittavat että maahanmuuttajat ovat halukkaita integroitumaan yhteiskuntaan."

Eivät kylläkään osoita. Ihalainen tarkoittanee integroitumisella jotain muuta kuin osoitettua sopeutumishalukkuutta. No, tämä on sivuseikka.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden.

Tämä on se pääasia.

[AuggieWren]

Vielä haluasin tietää, mitä ovat ne Ihalaisen Kaikki selvitykset, jotka on tehty.

Mitä luultavimmin sukua surullisenkuuluisille kansainvälisille sopimuksille, joita ei kuitenkaan yksilöidä. Eli ad hoc -heitto, jota ei sovi kyseenalaistaa.

[antero]

Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden.

Somaleiden työttömyysaste on kolminkertainen maahanmuuttajaväestöön nähden.

[Jussi Halla-aho]

Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden.

Somaleiden työttömyysaste on kolminkertainen maahanmuuttajaväestöön nähden.

Yritin vielä saada puheenvuoron huomauttaakseni, että keskimääräinen 30% työttömyys aste on keskiarvo, joka ei kerro yhtään mistään. Suurin osa maahanmuuttajista työllistyy ongelmitta ja ilman kotoutuksia. Kotoutuksen kohteena olevissa ryhmissä työttömyysaste taas on jopa 70%.

[DuPont]

Vain tietyt maahanmuuttajaryhmät tarvitsevat kotoutustoimenpiteitä. Ryhmissä kun on aika suuria eroja.

[Marko Parkkola]

Ihalainen kuitenkin jatkoi, että asenteellista ongelmaa maahanmuuttajilla ei ole.

"Kaikki selvitykset, jotka on tehty, osoittavat että maahanmuuttajat ovat halukkaita integroitumaan yhteiskuntaan."

Ka! Tämä kommentihan sopii tähänkin vastaukseksi. Alan kierrättämään kommenttejani.

http://hommaforum.org/index.php/topic,79831.msg1244995.html#msg1244995

[2011-04-17]

"Jos on vierasperäinen nimi, kestää kaksinkertaisen ajan ennen kuin saa työtä", Thors sanoi.

Ihalainen myönsi, että asennemuuri on olemassa. Hän viittasi tutkimukseen, jonka mukaan kynnys saada työtä on suuri, jos työtä hakee vieraskielisellä nimellä.

Hesari

Ehkä hekin ovat hakeneet töitä vierasperäisellä tai -kielisellä nimellä:

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=69396.0;attach=17043;image)

[Blanc73]

Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden.

Somaleiden työttömyysaste on kolminkertainen maahanmuuttajaväestöön nähden.

Ja jatkona voisi todeta että somalit eivät ole integroituneet yhteenkään länsimaiseen yhteiskuntaan onnistuneesti. Ei yhteenkään.

[maltti on valttia]

Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden.

Somaleiden työttömyysaste on kolminkertainen maahanmuuttajaväestöön nähden.

Ja jatkona voisi todeta että somalit eivät ole integroituneet yhteenkään länsimaiseen yhteiskuntaan onnistuneesti. Ei yhteenkään.

mites itämaiseen yhteiskuntaan?

[JoKaGO]

Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden.

Somaleiden työttömyysaste on kolminkertainen maahanmuuttajaväestöön nähden.

Yritin vielä saada puheenvuoron huomauttaakseni, että keskimääräinen 30% työttömyys aste on keskiarvo, joka ei kerro yhtään mistään. Suurin osa maahanmuuttajista työllistyy ongelmitta ja ilman kotoutuksia. Kotoutuksen kohteena olevissa ryhmissä työttömyysaste taas on jopa 70%.

Hyvän kommentin sait sanotuksi, mutta onhan se selvää, että tuossa salissa se on kuin tuuleen huutaisi.

Uteliaisuuttani kysyn, millä perusteella et saanut toista puheenvuoroa? Eikö don Uimalakki "huomannut", ja saako hän niin tehdä?

[Marko M]

Pyydän sinulta Jussi että ottaisit eduskunnassa esille näiden tiettyjen maahanmuuttajaryhmien alttiuden rikollisuuteen ja yleisen sopeutumattomuuden suomalaiseen yhteiskuntaan.

[Maastamuuttaja]

"Olen ahkera kuin työtön maahanmuuttaja" on ilmeisesti nousemassa kaikkien eteenpäin pyrkivien työnhakijoiden omaa työmotivaatiota kuvaavaksi määreeksi työpaikkahakemuksissa.

[desperaato]

Kotoutuksen kohteena olevissa ryhmissä työttömyysaste taas on jopa 70%.

Kun lasketaan mukaan hyvin kotoutuneet huivipäiset kotiäidit, koulutuksiin piilotetut ja lasketut "vaikeasti työllistyvät" saadaan kotoutuksen kohteena olevan ryhmän työttömyysasteeksi huimat 210%!!!

[Roope]

Täysistunnon pöytäkirja PTK 8/2013 vp

8. TORSTAINA 14. HELMIKUUTA 2013 kello 16.01

N:o 7) Maahanmuuttajien kotouttaminen

Jaana Pelkonen/kok:  Arvoisa puhemies! Laajentaisin hieman tätä jo aloitettua keskustelua maahanmuuttajista. Kuluneella viikolla olemme saaneet lukea ja kuulla tiedotusvälineistä ennusteita maahanmuuttajien väestönosuuden huimasta kasvusta, ja Helsingin seudun vieraskielisen väestönosuuden arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Hallitusohjelma lupaa vahvistaa maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen työelämään ja asettaa tavoitteeksi maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisen ja työttömyyden puolittamisen. Nämä ovat erittäin kunnianhimoisia tavoitteita ja tärkeitä sellaisia. Kysyisinkin ministeri Ihalaiselta, millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo nämä tavoitteet saavuttaa nyt haastavina taloudellisina aikoina.

Työministeri Lauri Ihalainen:  Arvoisa puhemies! Se on totta, että meillä on nyt 190 000 ulkomaalaista. 2020 meillä on 330 000 ulkomaalaista Suomessa tällä kasvuvauhdilla. Näistä ulkomaalaisista nyt puolet asuu kolmessa pääkaupunkiseudun kaupungissa: Helsingissä, Vantaalla, Espoossa. Tämä tavallaan keskittyy.

Syyt tulla tänne Suomeen ovat pääosin perheenyhdistäminen, opiskelu, työperusteinen maahanmuutto ja sitten humanitääriset syyt. Se on totta, että maahan muuttaneiden työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden, ja sen puolittaminen on haasteellinen tehtävä niin hallitukselle kuin kunnillekin.

Se, mitä me olemme nyt tehneet tässä asiassa on, että me olemme lisänneet koulutuspaikkoja, työvoimapoliittista koulutusta maahanmuuttajille, koska se kotouttamisen juureva tapa on - niitä on vain kolme - kielitaito, koulutus ja työ. Näitä mahdollisuuksia meidän pitää tarjota maahanmuuttajille, nähdä näissä maahanmuuttajissa tämmöinen meidän yhteiskunnan vahvuus eikä mikään riski tulevaisuuden työelämässä. (Puhemies koputtaa)

Kehysriiheen me olemme tuomassa konkreettisia ehdotuksia siitä, että me voisimme tehdä tukevampaa kotouttamispolitiikkaa, perustaa kotouttamisen osaamiskeskuksen, joka tukee ja antaa palveluja myöskin tähän kotouttamistyöhön. (Puhemies koputtaa) Se on yksi konkreettinen esimerkki.

Puhemies Eero Heinäluoma: Kiinnitän ministerin huomiota aikarajoitukseen, 1 minuutti myös ministerillä.

Jaana Pelkonen/kok:  Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen jo nostikin esiin kielitaidon tärkeyden, ja kuten kaikki tiedämme, kielitaito on avainasemassa maahanmuuttajien kotouttamisessa yhteiskuntaamme.

Hallitusohjelman tavoitteena on luoda maahamme järjestelmä, joka tukee ja kannustaa sekä työnantajia että työntekijöitä työn ohessa tapahtuviin suomen tai ruotsin kielen opintoihin, ja tämä on oivallinen ja erittäin tärkeä linjaus mutta jättää huomiotta ne maahanmuuttajat, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Eli kysynkin, miten taataan se, että myös työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat saadaan mukaan kieliopintoihin.

Työministeri Lauri Ihalainen:  Arvoisa puhemies! Kiinnitän kahteen konkreettiseen asiaan huomiota. Toinen on siis se, että on järkevää rakentaa kielitaidon ja ammatillisen osaamisen yhdistelmiä, joissa voidaan molempia asioita yhtä aikaa toteuttaa.

Sittenhän ministeri Gustafssonin johdolla on tehty paljon töitä, että meillä on paljon semmoisia maahanmuuttajanuoria, joilta on jäänyt peruskoulu kesken mutta jotka ovat peruskouluiän ylittäneitä, ja heillekin pitää järjestää peruskoulua vastaava koulutus, jotta he ylimalkaan pystyvät sitten pääsemään toiselle asteelle ja koulutukseen. Tähän on varattu myös osana tätä nuorten yhteiskuntatakuuta rahoitusta, että me huomioimme myös nämä nuoret, jotka eivät ole saaneet peruskoulutasoista koulutusta Suomessa. Pari esimerkkiä alueelta.

Sitten vielä kolmas esimerkki. Usein maahanmuuttajaäidit unohdetaan tässä koko keskustelussa, ja silloin me tarvitsemme sellaisia yhdistelmiä, miten voisi yhdistää päiväkotihoidon ja näiden maahanmuuttajaäitien kielitaidon opiskelun yhtä aikaa tapahtuvaksi. Me tarvitsemme sellaisia luovia ideoita, joita Ruotsissa on ollut, ja me haluamme myös tämmöisiä Suomessa kehittää.

Pirkko Mattila/ps:  Arvoisa puhemies! Juuri näin varmaan on, että on erilaisia tilanteita, minkä takia suomen kielen opintoihin ei pääse käsiksi, ja yksi on varmasti myös resurssipula. Elikkä haluaisin kysyä suoraan, aiotteko lisätä suomen kielen opetukseen niitä resursseja, joita tarvitaan.

Tämä asia, mikä tuli ilmi, että perheenäidit eivät pääse koulutukseen, eivät osaa ehkä hakeutua - mielestäni siihen tarvitaan myös ehkä vielä todellista hakemista, että nämä äidit saadaan mukaan koulutukseen.

Haluaisin tuoda tässä esiin ne maahanmuuttajien lapset, jotka oppivat nopeasti suomen kielen mutta voivat joutua tässä tilanteessa, kun perheen vanhemmat eivät opi suomen kieltä, tulkeiksi vanhemmilleen, mikä ei voi olla lasten kannalta hyvä asia. Mutta olisin halunnut kysyä niistä resursseista: aiotteko lisätä resursseja suomen kielen opetukseen maahanmuuttajille?

Työministeri Lauri Ihalainen:  Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken kuvasin, me olemme sekä työvoimapoliittiseen koulutukseen että muuhun koulutukseen halunneet lisätä resursseja, ja se kielitaito on aivan olennaisin lähtökohta kaikelle tälle.

Haluaisin vain kertoa sen, että jos me saisimme lyhennettyä kuukaudella tätä kotoutumisen aikaa, niin se merkitsisi esimerkiksi työmarkkinatuen kustannuksissa 9 miljoonan säästöjä tässä yhteiskunnassa. Meidän pitää nopeuttaa sitä, että nämä ihmiset pääsevät joko koulutukseen, työhön tai kielitaidon opiskeluun, jotta me vältymme myöskin niiltä kustannuksilta, joita tämä yhteiskuntaan muuten tuo.

Minä sen ison kuvan vielä haluan sanoa, että kun me puhumme työvoiman tarjonnasta, kun me puhumme siitä, mitkä meidän voimavaramme ovat tulevaisuudessa, niin nämä maahanmuuttajat ovat tärkeä voimavara myös Suomen työmarkkinoille, ikärakennetta muuttaa, mutta se täytyy tehdä fiksusti heitä kunnioittaen, ja meillä on sellainen kokemus, että kun maahanmuuttaja saa koulutuspaikan, niin hän on erittäin motivoitunut opiskelemaan, viemään ne loppuun, ei keskeytä. He haluavat tulla tämän yhteiskunnan jäseniksi, ja tämä pitää tehdä. Jos emme näin tee, niin tästä tulee iso ongelma (Puhemies koputtaa) tähän yhteiskuntaan.

Anna Kontula/vas:  Arvoisa puhemies! Työperäiseen siirtolaisuuteen liittyy Suomessa monia sellaisia ongelmia, joita meidän työmarkkinat aiheuttavat. Yritysten ulkomailta tulevan siirtotyövoiman alipalkkaus on yleistä, harmaa työ on yleistä, työehdot ovat yleensä huomattavasti heikommalla tasolla kuin vastaavia töitä tekevien suomalaisten. Sitten taas jos katsotaan sellaisia ihmisiä, jotka asuvat jo Suomessa mutta ovat muualta kotoisin tai joilla on vierasperäinen nimi, ei auta koulutus, ei auta kielitaito. Siitä huolimatta heidän on huomattavasti vaikeampi saada työpaikkaa kuin suomalaisten. Tästä on myös tutkimustietoa. Heitä myös käytetään joustotyövoimana, eli sitten, kun lama tulee, ulkomaalaiset potkaistaan työpaikasta ensimmäiseksi ulos ja heidän työttömyydessään se näkyy ensimmäisenä.

Ruotsissa onkin kiinnitetty huomiota ei vain maahanmuuttajien koulutukseen vaan myös työnantajien koulutukseen, siihen, mitenkä hallinnoidaan monikulttuurisia työpaikkoja. (Puhemies koputtaa) Kysyisin: onko tätä harkittu myös Suomessa?

Työministeri Lauri Ihalainen:  Arvoisa puhemies! Kyllä on. Työmarkkinajärjestöt ovat yhdessäkin todenneet, että maahanmuuttajien tulon työelämään täytyy olla arvokasta, monikulttuurisuutta arvostavaa ja työnantajalla on suuri vastuutehtävä myös kertoa niistä mahdollisuuksista työelämässä. Meillä on monia pilotteja tämmöisissä monikulttuurisissa yrityksissä, missä on näitä kulttuurisia ja muita käytännön ongelmia yritetty ratkoa niin, että maahanmuuttajat pääsevät hyvin työelämään kiinni. Hyviä esimerkkejä löytyy.

Kyllä minuakin on järkyttänyt se, että meillä alkaa olla semmoisia ihmiskaupan piirteitä myös ulkomaalaisten hyväksikäytössä, maassa, jossa pitäisi olla kaikkien näiden pelisääntöjen kunnossa - täällä ei saa tehdä toisen luokan kansalaisia ulkomaalaisista suhteessa työehtoihin, suhteessa muihin pelisääntöihin - ja tämmöistä vain ilmenee tässä yhteiskunnassa. Kerta kaikkiaan tämmöistä ei saa enää olla, että me löydämme lähes ihmiskauppaan verrattavia esimerkkejä. Kyllä tämä sivistysyhteiskunta vaatii vähän toisenlaista otetta.

Astrid Thors/r:  Arvoisa puhemies! Menneellä viikolla oli uutinen Hesarissa, että Tampereen niin sanottu työlupayksikkö on aivan ylityöllistetty. Siellä kestää ainakin 9 kuukautta ellei enemmän ennen kuin saa lausunnon, saako henkilö työluvan tulevaisuudessa. Tämä on paha resurssipula. Aiotteko tehdä sille jotain joko resurssien kautta tai muuttamalla lainsäädäntöä?

Toinen asia on, että yksi osa Helsingin kaupunkia otti nyt nimettömän työnhaun käyttöön, jotta maahanmuuttajat pääsisivät paremmin työhön. Erinomainen esimerkki siitä: tiedämme, että jos on vierasperäinen nimi, olkoon se vaikkapa vain Bogomoloff, niin kestää kaksinkertaisen ajan (Ben Zyskowicz: Puhumattakaan, että se olisi Zyskowicz! - Naurua) - niin - ennen kuin saa mitään työtä. Onko teillä aikeita puuttua myöskin tähän asiaan?

Työministeri Lauri Ihalainen:  Arvoisa puheenjohtaja! Todella yliopiston myötävaikutuksellahan tehtiin tutkimus näistä asenteista maahanmuuttajia kohtaan. Siinähän kävi ilmi, että jos sinä vierasperäisellä kielellä haet työpaikkaa, niin kynnys nousta sinne on erittäin suuri. Mutta sitten kun näitä ratkaisuja on tehty, niin yrittäjät ovat tyytyväisiä. Siinä on tämmöinen asenteellinen kynnys, jota meidän pitää purkaa.

Olen menossa Tampereella käymään, siellä on haasteita muutenkin työvoimapalveluissa, ja haluan perehtyä tähän. Olen nämä viestit saanut. Minusta se on vakava ongelma, jos se tavallaan ruuhkautuu ja siitä syystä nämä ajat päästä koulutukseen, työhön tai muihin toimenpiteisiin pitkittyvät. Tähän täytyy meidän ilman muuta tarttua.

Jussi Halla-aho/ps:  Arvoisa herra puhemies! Viitaten tähän Helsingin Sanomien uutiseen siitä, että Helsingin kaupunki on ottamassa käyttöön niin sanottua nimetöntä työnhakua, jossa työnhakijan taustatiedot säilyvät piilossa aina mahdolliseen haastattelukutsuun asti: Helsingin kaupunki on vedonnut hollantilaisiin ja ruotsalaisiin esimerkkeihin tällaisista käytännöistä. Kuitenkin ruotsalaiset ja hollantilaiset lehtitiedot kertovat, että sikäläisten tutkimusten mukaan nimetön työnhaku ei millään tavalla parantanut maahanmuuttajien mahdollisuutta saada työtä. Työnantajien asenteet ovat todennäköisesti aivan liian helppo selitys maahanmuuttajien tai tiettyjen maahanmuuttajaryhmien huikealle työttömyysasteelle. Todennäköisempi selitys on se, että näiltä ihmisiltä vain keskimääräistä useammin puuttuu niitä ominaisuuksia, jotka ovat suomalaisessa yhteiskunnassa tarpeellisia tai välttämättömiä työllistymiseksi.

Työministeri Lauri Ihalainen:  Arvoisa puhemies! Noin yleisellä tasolla kaikki ne selvitykset, joita me kotouttamiseen ja maahanmuuttoon liittyen olemme tehneet, osoittavat kuitenkin sen, että maahanmuuttajat ovat halukkaita integroitumaan tähän yhteiskuntaan. He haluavat olla koulutuksessa, ja he haluavat tehdä töitä, maksaa veroja, ja näitä edellytyksiä meidän pitää parantaa ja luoda tämä mahdollisuus ja tehdä siitä tälle yhteiskunnalle mahdollisuus.

Jos me emme näitä asioita hoida ja suhtaudu tähän vakavasti, niin sitten tulee isoja ongelmia tähän yhteiskuntaan syrjäytymisen ja monien muiden haasteiden kanssa. Meidän kokemuksemme on se, että maahanmuuttajiin liittyen ei ole semmoista asenteellista ongelmaa. Totta kai se vaatii sitä, että heillä on osaamista, koulutusta, että on asuntoja. Ne ovat erittäin haavoittuvia ryhmiä, varsinkin maahanmuuttajanuoret, saamaan sitä koulutuspaikkaa, ja meidän pitää koettaa tehdä voitavamme, että nämä olosuhteet paranevat. Ja tämä asenneilmasto: suvaitsevaisuutta tähän yhteiskuntaan enemmän, suvaitsevaisuutta tähän yhteiskuntaan enemmän!

Puhemies Eero Heinäluoma: Kysymys on loppuun käsitelty.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_8_2013_7_p.shtml

Aivan kuten arvelinkin. Ihalainen puhui löysiä työhalukkuudesta ja Halla-aho aivan asiallisesti ominaisuuksista. Risuja Hesarin toimittaja Olli Pohjanpalolle.

Pitääkö muuten tosiaan paikkansa, vai oliko sittenkin lapsus, että Helsingin kaupunki olisi perustellut nimetöntä työnhakua Hollannin ja Ruotsin esimerkeillä? Sehän olisi huippuirvokasta, kun juuri Hollannin ja Ruotsin tutkimukset puhuvat yksiselitteisesti nimetöntä työnhakua vastaan.

Ja tämä asenneilmasto: suvaitsevaisuutta tähän yhteiskuntaan enemmän, suvaitsevaisuutta tähän yhteiskuntaan enemmän!

Me tarvitsemme sellaisia luovia ideoita, joita Ruotsissa on ollut.

I'll get my coat.

[Jaska Pankkaaja]

Taisi olla taas klassinen keissi: Puolueen poliitikot yksinkertaisesti valehtelivat ja lausuivat ääneen hurskaita toiveita. Jussi taas kertoi miten asiat ovat.

[Aukusti Jylhä]

Syyt tulla tänne Suomeen ovat pääosin perheenyhdistäminen, opiskelu, työperusteinen maahanmuutto ja sitten humanitääriset syyt.

Miksiköhän tämä järjestys on nyt tämmönen, eli ekana perheenyhdistämiset? Aikaisemmin on ykkösenä ollut työ ja sitten rakkaus. Pääsikö Ihalaiselta sammakko?

Ennen eduskuntavaaleja Ihalainen kävi meidän työpaikalla "tutustumassa", mutta piti myös pienen keskustelutilaisuuden siinä samalla. No, minä sitten käytin koko varatun ajan herran hiillostamiseen matalapalkka-alojen tilanteesta ja siitä miten tilanteen saisi mahdollisesti korjattua. Ehdottelin mm. todella maltillisia korotuksia palkkoihin ja työoloihin. Vastaillessaan herra Ihalainen vaikutti perussuomalaiselta poliitikolta jota voisi työläinen helposti äänestää, mutta epäilin suuresti mitä sillä äänellä sitten vastineena saisi, koska demari. Ja ihan /C:stä tuo todellakin tuntuu olevan. Valta on se mikä heikot turmelee.

[IMMane]

Offtopic: Onkohan kukaan koskaan uskaltanut sanoa mitään pahaa aiheesta somali tai islam eduskuntatalon istuntosalissa ikinä ? Varsinkin islam on niin suuri tabu vielä ihan arjessakin että tuskin ainakaan siitä keskustellaan ikinä istunnoissa.

[vihapuhegeneraattori]

Tyypillinen Miekka ja Kilpi lähestymistapa mokutukseen.

Kun halutaan puolustaa maahanmuuttoa, otetaan nyyhkytarinaksi Ahmed, jonka isä, äiti, vaimo, anoppi, appiukko ja 18 lasta kidutettiin kuoliaaksi Pohjois-Paskastanissa Ahmedin alettua kristillisen kääntymyksensä jälkeen homoksi. Tämän jälkeen Ahmed muilutettiin tahtoaan vastaan Suomen rajalle, missä hän ihmetteli tapahtunutta Pasktun kielellä "Asailum", joka tarkoittaa "Herran tähden".  Ahmed, jonka koneinsinöörin paperit jäivät kotiin muilutuksen yllättäessä, tahtoo vain tehdä työtä ja tuoda isänsä, äitinsä, vaimonsa, anoppinsa, appiukon ja 18 lastaan turvaan suomeen hallituksensa vainoilta. Kuka kehtaisi tällaiselta henkilöltä kiistää oikeuden turvapaikkaan. Ahmedia käytetään lyömäaseena natsien sydämmettömiä argumentteja vastaan.

Kun joku haluaa valittaa maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen ongelmista, tuodaan esiin kilpi.
John Holmes, tohtori ja yrittäjä joka puhuu englanninkielensä lisäksi 16 muuta kieltä (myös suomea) sujuvasti, työllistää 25000 ihmistä tehtaassa missä lehmänkusesta jalostetaan bensiiniä. Lisäksi jalostuksen sivutuotteena vuosittain syntyy 2000 kuutiota kiljua. Kiljun myyntituoton hän lahjoittaa sotaveteraanien auttamiseksi. John on myös keksinyt kaukosäätimen millä naisista saa säädettyä volumen pienemmälle kerran kuukaudessa. Laitteen markkinoilletulon jälkeen eroon päättyvien avioliittojen määrä on pudonnut 50%:sta alle prosenttiin.
Kuka voi tämän nähdessään väittää että maahanmuuttajat eivät integroidu?

[Micke90]

Ehkä kuitenkin tietyillä mamuryhmillä on ne suurimmat vaikeudet töiden löytämisessä? Niillä, joilla on alhaisin koulutus, heikoin kielitaito, takapajuisimmat tavat sekä täydellinen kyvyttömyys mukautua vallitsevaan yhteiskuntaan. He ovat myös niitä, jotka vihervasemmiston mielestä tuovat eniten lisäarvoa Suomelle sekä myös eniten rikastavat kulttuuriamme (etenkin naisten muotia). Niitä, jotka hoitavat tulevaisuudessa lapsemme, vanhuksemme, rakentavat talomme sekä vievät naisemme, työpaikkamme ja verovaramme. Puhun nyt tietenkin muslimeista. Muilla ryhmillä ei vastaavia ominaisuuksia ole. Heitä vihervasemmisto ei myöskään koe tarpeelliseksi puolustaa eikä heitä luonnollisesti tänne myöskään kaivata talouttamme rikastamaan. Tärkeintä on kulttuurinen rikastuminen, ei muu.

[matkamasentaja]

Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden.

Somaleiden työttömyysaste on kolminkertainen maahanmuuttajaväestöön nähden.

Ja jatkona voisi todeta että somalit eivät ole integroituneet yhteenkään länsimaiseen yhteiskuntaan onnistuneesti. Ei yhteenkään.

mites itämaiseen yhteiskuntaan?

Ei sinnekään, eikä edes omaansa kun eivät halua asua omassa maassaan omalla tavallaan.

[standardi]

Taisi olla taas klassinen keissi: Puolueen poliitikot yksinkertaisesti valehtelivat ja lausuivat ääneen hurskaita toiveita. Jussi taas kertoi miten asiat ovat.

Kaiken kruunaa loppukaneetti. "Ja tämä asenneilmasto: suvaitsevaisuutta tähän yhteiskuntaan enemmän, suvaitsevaisuutta tähän yhteiskuntaan enemmän!". Sillä ikään kuin mitätöitiin se keskusteluun ilmestynyt epäkorrekti väite ja muistutettiin, miten asiasta pitää ajatella.

Kysymys on loppuunkäsitelty.

[nuiv-or]

Maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden.

Somaleiden työttömyysaste on kolminkertainen maahanmuuttajaväestöön nähden.

Mokutusta! Somaleiden työttömyysaste on viisinkertainen kantaväestöön nähden.

69,6 / 13,2 = 5,27

Saako tuohon vielä tulkkien prosentit?

[Jouko]

Mitenkä kun Sydän-Suomessa syntynyt supisuomalainen, pitkän työkokemuksen ja koulutuksen omaava työhalukas ammattilainenkaan ei saa töitä tällä hetkellä; jotta kaikkea suomalaista vieroksuva mamu voisi työllistyä jollei ole joku huippuammattilainen? Yleensä sellaiset ammattilaiset ovat vain käymässä, komennuksella, erikoistehtävissä. Eivät asu vastaanottokeskuksissa, vaan työnantajan maksamissa hotellihuoneissa.

Aika huono on tältä pohjalta perustella nykyistä mamupolitiikkaa.

[Jouko]

Katainen: Työmarkkinajärjestöt ovat vastuussa koko Suomelle

Kataisenkin pitäisi olla vastuussa koko Suomelle. Siltä ei vaikuta lainkaan. Tuntuu että petaa vain omaa petiään Euroopan Pimeässä Ytimessä.

[Kaptah]

Minä ainakin uskon että suurin osa turvapaikanhakijoista yms on ajatellut pääsevänsä töihin ja pääsevänsä nauttimaan normaalista länsimaisesta elintasosta. Uskon, että ongelma ei ole työhaluttomuus eikä edes rakenteellinen rasismi, vaan se, että jälkiteollisessa yhteiskunnassa on vähän helvetin vaikea löytää mitään järkevää työtä ilman hyvää koulutusta ja työkokemusta.

Kukaan ei syytä rakenteellista rasismia siitä, että peruskoulun huonosti käynyt ja opinnot siihen lopettanut henkilö on usein työttömänä, vaikka tällä, toisin kuin mamulla, on yleensä vieläpä erinomainen suomen kielen taito ja jonkinlainen englanninkielen ymmärryskin. Koeta siinä sitten työllistyä jos luku- ja kirjoitustaito ovat olemattomat, et osaa kieltä etkä ole ikinä ollut ns. normaaleissa töissä.

[nuiv-or]

Minä ainakin uskon että suurin osa turvapaikanhakijoista yms on ajatellut pääsevänsä töihin ja pääsevänsä nauttimaan normaalista länsimaisesta elintasosta. Uskon, että ongelma ei ole työhaluttomuus eikä edes rakenteellinen rasismi, vaan se, että jälkiteollisessa yhteiskunnassa on vähän helvetin vaikea löytää mitään järkevää työtä ilman hyvää koulutusta ja työkokemusta.

Kukaan ei syytä rakenteellista rasismia siitä, että peruskoulun huonosti käynyt ja opinnot siihen lopettanut henkilö on usein työttömänä, vaikka tällä, toisin kuin mamulla, on yleensä vieläpä erinomainen suomen kielen taito ja jonkinlainen englanninkielen ymmärryskin. Koeta siinä sitten työllistyä jos luku- ja kirjoitustaito ovat olemattomat, et osaa kieltä etkä ole ikinä ollut ns. normaaleissa töissä.

Tästähän on nimenomaan kysymys ja kaikki tietävät tämän. Kumma, ettei kukaan sano tätä eduskunnassa. Ja vaikka sanoisi, ei sillä olisi vaikutusta sikspäkkiläisiin hörhöihin. Outoa. Meillähän on toimivin demokratia ja vähiten korruptiota. Ja maailman vapain media.

[Marko Parkkola]

Miten on mahdollista, että joudutaan järjestämään koulutus aina peruskoulusta lähtien aikuiselle mamulle, kun mamuhan alkaa tuottamaan yhteiskunnalle nettovoittoa jo kahden vuoden maassaolon jälkeen? Taitavat keskustelijat olla rasisteja, kun väittävät mamua kouluttamattomaksi juntiksi!

[Arvoton]

Kyllä somppunuoria näkee, jotka ovat kovasti meidän touhussa mukana. Monesti tuolla kartsalla näkee sekaporukoita ja heidän juttelunsa on tavallista nuorison pulinaa ja nuoria somppuja näkee ihan duunissa siellä täällä. Heidän vanhempansa vain tuppaavat patsastelemaan ja pitämään ylpeästi yllä omaa kulttuuriaan. Heistä näkee, etteivät edes aio ikinä alistua suomalaisiin hommiin.

Eikä koske pelkästään somaleita. Noita kappakeskuksissa istuskelijoita on useammasta eri etnisestä ryhmästä. Näyttää siltä, että reilu viisikymppinen suvun pää keskittyy olemaan patriarkka (matriarkka mahtailee himassa) siinä kun suomalainen saman ikäinen puurtaa hiki hatussa vielä vuosia. Siis ne about 80 prosenttia naisista ja miehistä, jotka eivät vielä ole juoppoja. Monethan aloittavat itsetuhon vasta eläkepäätöksen jälkeen.

[IMMane]

Minä ainakin uskon että suurin osa turvapaikanhakijoista yms on ajatellut pääsevänsä töihin ja pääsevänsä nauttimaan normaalista länsimaisesta elintasosta. Uskon, että ongelma ei ole työhaluttomuus eikä edes rakenteellinen rasismi, vaan se, että jälkiteollisessa yhteiskunnassa on vähän helvetin vaikea löytää mitään järkevää työtä ilman hyvää koulutusta ja työkokemusta.

Kukaan ei syytä rakenteellista rasismia siitä, että peruskoulun huonosti käynyt ja opinnot siihen lopettanut henkilö on usein työttömänä, vaikka tällä, toisin kuin mamulla, on yleensä vieläpä erinomainen suomen kielen taito ja jonkinlainen englanninkielen ymmärryskin. Koeta siinä sitten työllistyä jos luku- ja kirjoitustaito ovat olemattomat, et osaa kieltä etkä ole ikinä ollut ns. normaaleissa töissä.

Minä uskon että moni turvanpaikanhakijoista unelmoi monista länsimaalaisista asioista. Oli unelmat realistisia tai eivät. Usein eivät ole mutta laajennettuina voivat olla. Elintaso toki automaattisesti nousee ja kuivuva kuralammikko on vaihtunut rempattuun kaksioon hanavedellä ja jääkaappi-pakastimella. En tosin usko jääkaappi-pakastin ei toimisi ihan yhtä hyvin kuralammikkomaassa kuin suomessakin.

[Antti Moisander]

Keskustelu alkoi, kun edustaja Astrid Thors (r) kehui Helsingissä tehtyä päätöstä ottaa käyttöön nimetön työhaku. Thorsin mukaan se edistää maahanmuuttajien pääsyä töihin.

Tämäkö nyt sitten työllistää huivipäiset musliminaiset. Koska pakko myöntää, etten Tampereella asuessani ole yhtäkään huivia käyttävää naista nähnyt työtä tekemässä ja en oikeasti ymmärrä syytä.

[valtakunnanpärkhele]

Eipä minulla työhaluja hirveästi olisi, kun tutkimme  esimerkkitapausta:

Jos olisin "yksinhuoltaja" somali tai yksinhuoltaja somelainen:
Sanotaan, mulla olisi 4 alle 10v lasta ja oletetaan kämpän vuokra 1000€ + sähkö 40€/kk  + vesimaksu 40€/kk , (hatusta vedetty erittäin halpa vuokra pääkaupunkiseudulla 92m2 4h + k  ja vuokra 1000€ tämän kokoiselle poppoolle sopivaan asuntoon siis 5 hlöä [ +salarakasaviomies, joka nauttii päällee omaa hyvää töistä/ sossusta]

niin toimeentulotuki yksinhuoltajalle olisi NETTONA 2688€,!!!!  tuo tarkottaisi arviolta  3800€ Bruttotuloja! + harkinnanvaraiset jutut päälle.
Kertokaa minulle se työpaikka mistä esimerkiksi lukutaidoton "yksinhuoltaja" somali/irak/kurdi-nainen saisi moisen palkan tai edes moni peruskoulunsa/amiksen/AMK:n  käynyt kantiskaan???

Katso, jos et usko: http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/sosta/tuet/toimeentulotukilaskuri


Viisas pääsee vähemmällä, siksi viisailla on aina uusin Iphone tai Samsung