Asuntojen/kiinteistöjen hintakehitys Itä-Helsingissä.

[vilach]

Helsinki pitäisi saada kasvamaan pohjoiseen päin. pääradan varteen jopa Hämeenlinaan asti.

Se on typerää.
Paras kaupungin muoto on ympyrä, se on sellainen geometrinen kuvio, jossa on pienemmät keskimääräiset itäisyydet. Pitkä kaupunki on huono, koska siinä on pitemmät matkat, jotka syövät aikaa, rahaa ja saastuttavat luontoa.

Eiköhän se tuleva metro uusia isoja kerrostalojakin saa seurakseen.

Ensimmäisen metroaseman ympäristö on täynnä kerrostaloja, vain 1 pieni alue vesitornin ympärillä on rakentamaton.
Toisen aseman viereen tulee uusia kerrostaloja. Osa uudelle tekosaarelle. Tässä on kuva:
(http://ksv.hel.fi/sites/default/files/images/197_ortokuva.jpg)
En ymmärrä miksi näille kapeille saarille rakennetaan niin matalia taloja. Sinne pitää rakentaa yli 40 kerroksisia tornitaloja, niihin mahtuu paljon asuntoja.

Jokainen voi miettiä mielessään, olisiko valmis myymään oman asuntonsa puolella hintaa sen markkina-arvosta vain koska markkinahinnassa on ilmaa.

Nykyään hinnat eivät ole markkinahintoja, koska sana markkinatalous edellyttää ettei ole sääntelyä.

Lainaus artikkelista:

Suomessa "kerrostalon rakennuskustannukset ovat 1250-1820 euroa neliölle, kun Ruotsissa ne ovat 897-1345 euroa - - Hollannissa 723-1152 euroa neliölle - - Norjassa 1603-2219 euroa neliölle" (RM 2005)[13]

Siis uudetkin asunnot maksavat tuhansia euroja vähemmän kuin käytetyn asunnon sisältämä rakennusoikeus, koska Etelä-Helsingin hinta on 5700 euroa neliöltä vanhoille kerrostaloille.

http://liberalismi.net/wiki/Asuminen

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/09/03/nain-paljon-asunnon-hinnassa-on-ilmaa/201012025/310

[jka]

Helsinki pitäisi saada kasvamaan pohjoiseen päin. pääradan varteen jopa Hämeenlinaan asti.

Se on typerää.
Paras kaupungin muoto on ympyrä, se on sellainen geometrinen kuvio, jossa on pienemmät keskimääräiset itäisyydet. Pitkä kaupunki on huono, koska siinä on pitemmät matkat, jotka syövät aikaa, rahaa ja saastuttavat luontoa.

Eikä ole. Yksi suuri ympyrä on kaikista huonoin suurkaupungin muoto. Tuo aiheuttaa juuri sen, että liikenne ruuhkautuu ytimeen päin. Kaupungin pitää muodostua useammista pienemmistä ytimistä, joiden välillä liikkumisen tarve pitäisi minimoida ja liikenne järjestää järkevästi. Työpaikkaliikenteen jälkeen millään muulla liikenteellä ei ole juurikaan väliä ja nimenomaan työpaikkojen ja asuntojen lähekkäinen sijainti pitäisi ottaa suunnittelun lähtökohdaksi, eikä minkään ympyrän keskipistettä. Mikään ydin ei saisi siis olla painoarvoltaan suurempi kuin mikään muukaan niin, että kaikki työpaikat sijaitsee jossain ympyrän keskellä ja asunnot reunoilla. Jos pelkästään työpaikkaliikenne jakaantuisi tasaisesti kaikkien ytimien välillä niin tämän jälkeen sillä miten nämä ytimet sijaitsevat toisiinsa nähden ei ole enää mitään väliä.