YLE: Opiskelijoille kasvisaterioita toivoo Aino-Kaisa

[kekkeruusi]

Kunnon sössötystä taas täällä. 

Ei, vaan jankkausta. Jankkausta, hyvä mies.

Eiköhän ehdotuksen taustalla ole se, että jo nykyisellään lainsäädännössä on varsin tarkat määräykset koskien tuettuja opiskelija-aterioita ja niitä myyviä ravintoloita. Kasvisruokapykälän lisääminen siihen olisi vain pientä viilausta. Lisäksi opiskelijoista yllättävän suuri osa on kasvissyöjiä, jopa vegaaneja.

Miksi aikuisten ihmisten ruokailusta pitäisi ylipäätään millään lainsäädännöllä määrätä? Tuet opiskelijoille ja yritys toimikoot yrityksenä.

Jos tuettu ateria saa leipineen, salaatteineen ja juomineen maksaa opiskelijalle maksimissaan 2.6 €, niin aika velho saa olla että samaan hintaan kokkaa monipuolista ja maistuvaa ruokaa joka päivä. Monessa paikassa kasvis- ja keittovaihtoehdot ovat vielä edullisempia.

Mistä sinä tuon 2,6e repäisit? Ei kai näillä opiskelija-aterioilla mitään ylärajahintaa ole. Ja varsin helposti tekee itselleen yhden lounasaterian päivässä alle 2,6 eurolla jos vähänkään ymmärtää kokkaamisesta mitään.

[no future]

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/230609101714PK?OpenDocument

1.3.2012 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen (54/2012) muutoksen perusteella avustukseen oikeuttavan lounaan enimmäishinta on 4,54 euroa ja erikoisannoksen hinta vähintään 5,69 ja enintään 6,89. Opiskelijalta ateriasta perittävää hintaa alennetaan ateriatuen määrällä.

Tuosta kun vähentää 1,94 euroa  niin... Kela (ja eduskunta) todellakin määrittelee varsin tarkkoja ehtoja näille opiskelijaravintoloille.

JA edelleen: Tuore leipä, monipuolinen salaattipöytä, ruokajuomat ja parhaimmillaan hyvät ja ravitsevat (sekä päivittäin vaihtuvat) safkat. Harva opiskelija tekee niin isoja settejä ruokaa kerralla että paljoa halvemmalla pääsis. Toki näidenkin ravintoiloiden laatu vaihtelee.

[Impivaaranilves]

Mistä sinä tuon 2,6e repäisit? Ei kai näillä opiskelija-aterioilla mitään ylärajahintaa ole. Ja varsin helposti tekee itselleen yhden lounasaterian päivässä alle 2,6 eurolla jos vähänkään ymmärtää kokkaamisesta mitään.

Näissä on tosiaan hyvä laskea myös että jos se on kolmasosa päivän ruoasta niin yhä vain on kotosalla laitettava ruokaa tai sitten syötävä leipää ja leikkeleitä, mikä tulee kalliimmaksi kuin ruoan laitto. Sillä hintaa mitä yhden viinerin ostaa kaupasta saa jo aika monta pullaa jos itse viitsii tehdä, tai vaikka niitä viinereitä ja lämpöisiä ovat kun itse tekee.
Jos opiskelija meneekin pitseriaan tai kasvisruokaravintolaan päivälliselle niin äkkiä tuleekin jokin 10-15 euroa lisää päivän ruokaan, ottaessaan ruokajuomaksi olusen viidellä eurolla ja lähtiessään toverien kanssa tiedostavalle viinilasillisille (=seittemän lasillista, neljä euroa kipale) se vasta hintaa nostaakin. Eli tämä ateriatuki ei vaikuta paljoa mitään opiskelijan talouteen.

[no future]

^ Sen verran se vaikuttaa, että päivittäinen "ulkona" syöminen on mahdollista ja sitä myöten täysipäiväinen opiskeleminen.

On myös hyvä (teko)syy olla nostamatta suoran opintotuen määrää. 

[Impivaaranilves]

^ Sen verran se vaikuttaa, että päivittäinen "ulkona" syöminen on mahdollista ja sitä myöten täysipäiväinen opiskeleminen.

On myös hyvä (teko)syy olla nostamatta suoran opintotuen määrää. 

Tänään näköjään saisi hernekeittoa ja pannukakun. No perinteinen ruotsalaisruoka täyttänee massun mutta onko kovinkaan terveellistä sitten.
Toisaalta voisi pohtia että jos kyselisi myös siltä kannalta että kaikille olisi sama ruoka, niin saisiko sitten ilmaisen ruoan tarjottua jokaiselle omaan pakkiin lämpöisenä samalla valtion tuella.

[no future]

^ Hernerokkaan kun vetää salaatit ja ruokajuomat kylkeen, niin ei kai parempaa lounasta olekaan? Lihalla tai ilman. 

7-8 euroa maksaa huoltoasemalounaana, mieluusti siitä sen pari euroa yliopistolla pulittaisin mikäli opiskelijakortin omaisin.

Itse näen kyllä opiskelijalounaan tärkeänä opiskelijoiden hyvinvointia edistävänä asiana, paitsi fyysiseltä niin myös sosiaaliselta kantilta. Niitä kebappeja ehtii syömään sitten viikonloppuisinkin ihan riittävästi.

[kekkeruusi]

JA edelleen: Tuore leipä, monipuolinen salaattipöytä, ruokajuomat ja parhaimmillaan hyvät ja ravitsevat (sekä päivittäin vaihtuvat) safkat. Harva opiskelija tekee niin isoja settejä ruokaa kerralla että paljoa halvemmalla pääsis. Toki näidenkin ravintoiloiden laatu vaihtelee.

Se on epäolennaista moniko tekee ruokaa, koska se kuitenkin on täysin mahdollista tehdä halvemmalla kuin tuon 2,6e. Ja käytännössä kaikki kuitenkin joutuvat ostamaan leivät, juomat ja muut safkat joka tapauksessa.

[kekkeruusi]

Itse näen kyllä opiskelijalounaan tärkeänä opiskelijoiden hyvinvointia edistävänä asiana, paitsi fyysiseltä niin myös sosiaaliselta kantilta.

Opiskelijat vaan eivät ole mitään lapsosia, joille pitää järjestää hyvinvointia edistäviä lounaita valtion yritystuilla. Paapotaan koululaisia ja vaikka amis/lukioikäisiä, jos pakko on mutta jos jätetään se holhous pois aikuisilta.

Pitäisi vähintäänkin maksaa se ateriatuki opiskelijoille itselleen, jokainen voisi sitten itse päättä mihin rahansa vie.

Niitä kebappeja ehtii syömään sitten viikonloppuisinkin ihan riittävästi.

Viikollahan niitä opiskelijat syö, kun viihteellä käyvät. Viikonloppuisin ollaan töissä tai käydään kotopuolessa vanhempien jääkaapilla.

[Ainokainen]

...Kasvisruokailu vaikuttaa konkreettisestikin, vaikka eiväthän marginaalisen ryhmän teot tietenkään ongelmaa ratkaise. Mutta ajattele asia vaikka niin, että jos kadunlaidassa on paljon roskia, niin heitätkö sinä vielä yhden? Jos muut kuluttavat turhan paljon resursseja ruoan tuotantoon liittyen, niin eihän siihen ole pakko osallistua, vaikka ongelma ei sillä ratkeakaan. Minä en välitä juurikaan Afrikan nälkään kuolevista niin pitkään kuin Afrikan väestöräjähdys on totta, koska jälkimmäinen on kokonaisuutena vakavampi ongelma ja johtaa myös useampiin nälkäkuolemiin tulevaisuudessa. Sen sijaan minä ajattelen luontoa, maapalloa ja sen resursseja. Mainittakoon tosin, että en ole itse kasvissyöjä, mutta syön vain vähän lihaa ja tässä asiassa olennaisempana asiana ymmärrän ajatuksen kasvissyönnin taustalla, enkä tuomitse sitä, vaan pidän sitä kunnioitettavana. Toisin siis kuin moni hommalainen, joka lähinnä halveksuu rehujen puputtamista, koska niinhän tosimiesten stereotypia meille on opettanut.

Miksi lausut ideologian kuin kirosanan? Miten olisi sana periaate? Kuulostaako sekin sinusta pahalta? Kyse on siis arvoista, jotka ohjaavat toimintaa. Eikö jokaisella ole jokin arvojen joukko, joka toimii ohjenuorana? Nykyisin on vain vallalla suuntaus, jossa sitä kutsutaan tietyissä tilanteissa ideologiaksi ikään kuin se olisi siten selitetty sokeaksi uskoksi johonkin, muuttumattomaksi ja kaikesta riippumattomaksi. Puhutaan siis negatiivisesta ideologiakäsityksestä, jonka mukaan ideologia vääristää todellisuuden hahmottamista. Se on kuitenkin vain yksi sanan tulkinta.

Kasvisruokailuun tuntuu liittyvän läheisesti luomuruuan arvostaminen ja suosiminen. Luomuruuan tuottaminen vaatii paljon enemmän peltoalaa kuin ns. normaalin ruuan tuottaminen, joten en oikein tiedä miten niiden resurssien kanssa lopultakaan on.

Periaate kuulostaa itse asiassa pahemmalta kuin ideologia. "Minähän en periaattesta syö kuin sitä ja tätä." Noin sanoo vain nirppanokka. On hyvä että jokaisella ihmisellä on arvoja ja periaatteita jotka ohjaavat häntä elämässä eteenpäin ja joiden pohjalta hän tekee ratkaisunsa. Korkea moraali ei ole mikään pahe. Ongelma on sitten siinä, kun joku katsoo oman ideologiansa olevan sellainen, että muiden pitää joustaa jotta itse saa toteuttaa omaa ideologiaansa. Tai vielä pahempaa: yhteiskunnan pitää maksaa ja tulla vastaan, että saa toteuttaa omaa ideologiaansa.

Tosimiesten stereotypioihin en näin naisena osaa ottaa kantaa. Välillä kyllä huvittaa, kun joidenkin miesten pitää niin kovasti esittää olevansa joku äijä. Pikkupojilla sellainen on aika suloistakin, mutta aikuisella kypsään ikään ehtineellä miehellä ei niinkään.

[Impivaaranilves]

JA edelleen: Tuore leipä, monipuolinen salaattipöytä, ruokajuomat ja parhaimmillaan hyvät ja ravitsevat (sekä päivittäin vaihtuvat) safkat. Harva opiskelija tekee niin isoja settejä ruokaa kerralla että paljoa halvemmalla pääsis. Toki näidenkin ravintoiloiden laatu vaihtelee.

Se on epäolennaista moniko tekee ruokaa, koska se kuitenkin on täysin mahdollista tehdä halvemmalla kuin tuon 2,6e. Ja käytännössä kaikki kuitenkin joutuvat ostamaan leivät, juomat ja muut safkat joka tapauksessa.

Ilmeisesti on joillekin liian työlästä. Vai olisiko vain sellainen osoitus sosiaalisesta asemasta että syö muitten tekemää ja myös muitten maksamaa ruokaa vaikka se kotona tehtyä kehnompaa olisikin.

Kaalia ja porkkanaa eli monipuolista salaattia saa kaupastakin. Jos raastaminen porkkanan osalta tuntuu ikävälle, voi sen syödä kokonaisena tai ostaa monitoimikoneen. Ei tule kalliiksi. Salaatinkastikekin on itse tehtävissä, ei ole pakko ostaa valmista, se kestääkin riittävän kauan ettei tarvitse ihan joka päivä tehdä. Haulla löytää ohjeita, tässä yksi:
http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/yksinkertainen-salaatinkastike
Rapsiöljyä Lidlistä saa halvalla.

Tuoretta leipää saa itse tekemällä, kun tekee kerralla viikoksi ja samalla pullaa niin ei paljoa mene yhtä kohti aikaa. Mikäli oikein innokas on opiskelemaan niin munakello tai kännykkä kertomaan milloin otetaan pullat ja leivät uunista.
Kaupassa käyntikin on aikaa vievää, jos vaikka vain yhtä leipää käy hakemassa. Jos ei viitsi paistaa niin näyttäs tarjouksessa olevan ruisleipäviipaleita tällä viikolla.

Samalla voi Lidlistä hakea naudan jauhelihaa ja halvinta pastaa, oli se sitten makaronia tai muuta. Ne yhteen laittamalla ja samaan mössöön sekoittamalla salaatinkin, ei tarvitse edes erikseen ketsuppia tai tomaattia sekaan. Perunakin käy mutta se sopinee vain rumille perunanenille. Punajuuri on hyvä juures joka sopii vähän joka ruokaan. Jos ei välitä laitella, sitä saa sieltä Lidlin hyllystä valmiina purkissa. Toki muistakin kaupoista. Ei kannata ostaa pienessä purkissa kallista vaan suuressa sitä vähän halvempaa.

[IMMane]

...Kasvisruokailu vaikuttaa konkreettisestikin, vaikka eiväthän marginaalisen ryhmän teot tietenkään ongelmaa ratkaise. Mutta ajattele asia vaikka niin, että jos kadunlaidassa on paljon roskia, niin heitätkö sinä vielä yhden? Jos muut kuluttavat turhan paljon resursseja ruoan tuotantoon liittyen, niin eihän siihen ole pakko osallistua, vaikka ongelma ei sillä ratkeakaan. Minä en välitä juurikaan Afrikan nälkään kuolevista niin pitkään kuin Afrikan väestöräjähdys on totta, koska jälkimmäinen on kokonaisuutena vakavampi ongelma ja johtaa myös useampiin nälkäkuolemiin tulevaisuudessa. Sen sijaan minä ajattelen luontoa, maapalloa ja sen resursseja. Mainittakoon tosin, että en ole itse kasvissyöjä, mutta syön vain vähän lihaa ja tässä asiassa olennaisempana asiana ymmärrän ajatuksen kasvissyönnin taustalla, enkä tuomitse sitä, vaan pidän sitä kunnioitettavana. Toisin siis kuin moni hommalainen, joka lähinnä halveksuu rehujen puputtamista, koska niinhän tosimiesten stereotypia meille on opettanut.

Miksi lausut ideologian kuin kirosanan? Miten olisi sana periaate? Kuulostaako sekin sinusta pahalta? Kyse on siis arvoista, jotka ohjaavat toimintaa. Eikö jokaisella ole jokin arvojen joukko, joka toimii ohjenuorana? Nykyisin on vain vallalla suuntaus, jossa sitä kutsutaan tietyissä tilanteissa ideologiaksi ikään kuin se olisi siten selitetty sokeaksi uskoksi johonkin, muuttumattomaksi ja kaikesta riippumattomaksi. Puhutaan siis negatiivisesta ideologiakäsityksestä, jonka mukaan ideologia vääristää todellisuuden hahmottamista. Se on kuitenkin vain yksi sanan tulkinta.

Kasvisruokailuun tuntuu liittyvän läheisesti luomuruuan arvostaminen ja suosiminen. Luomuruuan tuottaminen vaatii paljon enemmän peltoalaa kuin ns. normaalin ruuan tuottaminen, joten en oikein tiedä miten niiden resurssien kanssa lopultakaan on.

Periaate kuulostaa itse asiassa pahemmalta kuin ideologia. "Minähän en periaattesta syö kuin sitä ja tätä." Noin sanoo vain nirppanokka. On hyvä että jokaisella ihmisellä on arvoja ja periaatteita jotka ohjaavat häntä elämässä eteenpäin ja joiden pohjalta hän tekee ratkaisunsa. Korkea moraali ei ole mikään pahe. Ongelma on sitten siinä, kun joku katsoo oman ideologiansa olevan sellainen, että muiden pitää joustaa jotta itse saa toteuttaa omaa ideologiaansa. Tai vielä pahempaa: yhteiskunnan pitää maksaa ja tulla vastaan, että saa toteuttaa omaa ideologiaansa.

Tosimiesten stereotypioihin en näin naisena osaa ottaa kantaa. Välillä kyllä huvittaa, kun joidenkin miesten pitää niin kovasti esittää olevansa joku äijä. Pikkupojilla sellainen on aika suloistakin, mutta aikuisella kypsään ikään ehtineellä miehellä ei niinkään.

Luonnon rajalliset resurssit yms. maailman pelastaminen on hienoa mutta todellisuudessa kasvissyönnillä tai energiansäästölampuilla maailma ei pelastu. Ongelma on siinä että maapallolla yllätys yllätys on lukemattomia maita keitä ei kiinnosta energian tai resurssien säästäminen. Ja maita missä sähkölamppuja pidetään teknologian huippuna ja kasvissyöntiä eloonjäämistaktiikkana eikä lifestyle trendinä. Maailmaa pelastetaan juuri sen verran kuin se kullekkin itselleen on parhaaksi.

Terveysperuste on ainoa millä kasvissyöntiä voi jotenkin perustella ja silloinkin löyhästi.

[Impivaaranilves]

Luonnon rajalliset resurssit yms. maailman pelastaminen on hienoa mutta todellisuudessa kasvissyönnillä tai energiansäästölampuilla maailma ei pelastu.

Osan mielestä kait ei eläimiä saa tappaa. Eivät kuitenkaan ole vapauttaneet possuja tai kanoja, ainoastaan turkiseläimiä mikä myöskin on vähän kummallista.
Miksi ei sika ansaitsisi vapautta?

[IMMane]

Luonnon rajalliset resurssit yms. maailman pelastaminen on hienoa mutta todellisuudessa kasvissyönnillä tai energiansäästölampuilla maailma ei pelastu.

Osan mielestä kait ei eläimiä saa tappaa. Eivät kuitenkaan ole vapauttaneet possuja tai kanoja, ainoastaan turkiseläimiä mikä myöskin on vähän kummallista.
Miksi ei sika ansaitsisi vapautta?

Kyllä sika vapuden ansaitsee mutta se ei juurikaan tee sillä mitään koska kuolee nälkään tai tulee syödyksi. Ihan perinteinen villisika olisi eri juttu. Mutta turkiseläimistä jotkin pärjäävät luonnossa vaikka ovatkin osin tuholaisia. Mutta kyllähän madamella tai söörillä turkki pitää olla. Siis että voi näyttää että kyllä on turkkia.

[Impivaaranilves]

Kyllä sika vapuden ansaitsee mutta se ei juurikaan tee sillä mitään koska kuolee nälkään tai tulee syödyksi. Ihan perinteinen villisika olisi eri juttu. Mutta turkiseläimistä jotkin pärjäävät luonnossa vaikka ovatkin osin tuholaisia. Mutta kyllähän madamella tai söörillä turkki pitää olla. Siis että voi näyttää että kyllä on turkkia.

Aattelinkin että jos tahtoo säästää sian syömiseltä, niin senhän voisi luonnonsuojelija kasvissyöjä asuttaa kotiinsa. Ei kait ne niin kovaa röhki etteikö saisi rauhassa asustella kunhan ruokaa saisivat. Toisivat sitten sialle kasvisruokaa ja paijaisivat.

Ja sitten jos siihen oikein kyllästyisi niin uuniinhan sen voisi laittaa tai peräti pitää sikajuhlat.

Lehmä voisi olla hankalampi tapaus, ei enää voisi ekotehokas cityvihreä keskustassa oikein asustella tai ainakin pitäisi oma asunto olla lehmälle koska se on jo vähän isompi eikä se taida oikein osata rappusiakaan kulkea jos korkeammalla asustelee.

[elven archer]

Kasvisruokailuun tuntuu liittyvän läheisesti luomuruuan arvostaminen ja suosiminen. Luomuruuan tuottaminen vaatii paljon enemmän peltoalaa kuin ns. normaalin ruuan tuottaminen, joten en oikein tiedä miten niiden resurssien kanssa lopultakaan on.

Luomu ei ole sidoksissa kasvisruokaan. Itse en anna luomulle itseisarvoa ennen kuin metsästä löytyvät valkokärpässienet todetaan terveelliseksi luomutuotteeksi.

Periaate kuulostaa itse asiassa pahemmalta kuin ideologia. "Minähän en periaattesta syö kuin sitä ja tätä."

Tai sitten periaatteenani on tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Asia varmaan tuli kuitenkin selväksi.

Ongelma on sitten siinä, kun joku katsoo oman ideologiansa olevan sellainen, että muiden pitää joustaa jotta itse saa toteuttaa omaa ideologiaansa. Tai vielä pahempaa: yhteiskunnan pitää maksaa ja tulla vastaan, että saa toteuttaa omaa ideologiaansa.

Tässä tapauksessa ei onneksi tarvitse yhteiskunnan maksaa enempää. Tässä kyse ei ole omasta ideologiasta siinä mielessä, että sen toteuttaminen on parempi luonnolle, mikä taas on parempi useimmille ihmisille.

[Aion]

Yksi pointti, joka ei ole tainnut tulla vielä keskustelussa esiin.

Mikäli ymmärsin Pekosen ehdotuksen oikein (korjaattehan, jos olen väärässä!), niin hän ajaa vegaaniateriaa pakollisesti tarjottavaksi vaihtoehdoksi kaikkiin opiskelija-ateriatuen piiriin kuuluviin ravintoloihin.

Jos ehdotus toteutuu, heikentänee se varsin monen opiskelijan asemaa. Ateriatuettuja ravintoloita on nimittäin paljon muitakin kuin vain opinahjojen omat ruokalat, muun muassa monen suomalaisen sairaalan työpaikkaruokalasta saa ateriatuettua ruokaa. Niissä käy päivittäin syömässä moni opiskelija (mm. hoitaja- ja lääkäriopiskelijoita, jotka viettävät päivän muutenkin sairaalassa). En oikein usko, että tällaiset suuren volyymin työpaikkaruokalat alkaisivat lisäämään menuun vegaanivaihtoehtoa vain opiskelijoiden vuoksi, joten ne menettäisivät sitten ateriatuen ja opiskelijoiden syöminen niissä varmaan käytännössä lakkaisi.

Esim. eräässä yliopistosairaalassa on tarjolla opiskelijahintaan tavallinen lounas (sisältää lähes aina lihaa/kalaa) ja kasvislounas. Kasvislounas sisältää hyvin usein eläinproteiinia maitotuotteiden tai kananmunan muodossa, joten se ei sovi vegaaneille. Ja nämä lounaat ovat siis täysin samaa ruokaa, jota sairaalan henkilökunta syö, joten en usko että vain opiskelijoiden vuoksi radikaalia muutosta vegetaristiateriasta vegaaniseksi tehtäisiin.

[Impivaaranilves]

Yksi pointti, joka ei ole tainnut tulla vielä keskustelussa esiin.

Mikäli ymmärsin Pekosen ehdotuksen oikein (korjaattehan, jos olen väärässä!), niin hän ajaa vegaaniateriaa pakollisesti tarjottavaksi vaihtoehdoksi kaikkiin opiskelija-ateriatuen piiriin kuuluviin ravintoloihin.

Jos ehdotus toteutuu, heikentänee se varsin monen opiskelijan asemaa. Ateriatuettuja ravintoloita on nimittäin paljon muitakin kuin vain opinahjojen omat ruokalat, muun muassa monen suomalaisen sairaalan työpaikkaruokalasta saa ateriatuettua ruokaa. Niissä käy päivittäin syömässä moni opiskelija (mm. hoitaja- ja lääkäriopiskelijoita, jotka viettävät päivän muutenkin sairaalassa). En oikein usko, että tällaiset suuren volyymin työpaikkaruokalat alkaisivat lisäämään menuun vegaanivaihtoehtoa vain opiskelijoiden vuoksi, joten ne menettäisivät sitten ateriatuen ja opiskelijoiden syöminen niissä varmaan käytännössä lakkaisi.

Esim. eräässä yliopistosairaalassa on tarjolla opiskelijahintaan tavallinen lounas (sisältää lähes aina lihaa/kalaa) ja kasvislounas. Kasvislounas sisältää hyvin usein eläinproteiinia maitotuotteiden tai kananmunan muodossa, joten se ei sovi vegaaneille. Ja nämä lounaat ovat siis täysin samaa ruokaa, jota sairaalan henkilökunta syö, joten en usko että vain opiskelijoiden vuoksi radikaalia muutosta vegetaristiateriasta vegaaniseksi tehtäisiin.

Esimerkeistä, ei muusta:
Lääkäriopiskelijat ei taida olla sieltä köyhimmästä päästä joten suurta ongelmaa heidän suhteensa ei varmastikaan tulisi.
Mutta hoitajaopiskelijoista en niin tiedä, ennenhän oli ilmainen ruoka muilla paitsi yliopistossa opiskelevilla, nykytilanne jäänyt huomiotta.
Valtion velkaantumisen kannalta asiaa enempi ajattelin että tuollainen tuki joka ei varsinaisesti hyvinvointia lisää, sopisi poistaa siinä missä kaikki muutkin tuet jotka ei välttämättömiä ole.
Juuri olin lukenut Terhon ehdotuksista kun aiheen aloitin.

[elven archer]

Luonnon rajalliset resurssit yms. maailman pelastaminen on hienoa mutta todellisuudessa kasvissyönnillä tai energiansäästölampuilla maailma ei pelastu.

Hieno olkiukko. Kunniamaininta siitä, että sait sotkettua samaan raskasmetalleja sisältävät ja monin tavoin typerät energiansäästölamput, vaikka ne eivät mitenkään liity tähän asiaan.

Ongelma on siinä että maapallolla yllätys yllätys on lukemattomia maita keitä ei kiinnosta energian tai resurssien säästäminen.

Kuten sanoin, maailmassa on paljon ihmisiä, joiden mielestä roskat voi heittää tien varteen. Onko siis niin, että kenenkään ei edellisen takia kannata olla heittämättä roskia tien varteen? Ei tietenkään ole. Sama tulee energian säästöön. Jos joku jossain tuhlaa energiaa, ei se tarkoita, etteikö olisi hyvä asia, että joku toinen säästää. Moninkertainen viljelypinta-ala tarkoittaa myös moninkertaisesti lannoitteita, mikä taas tarkoittaa saastuneempia vesistöjä. Sademetsien kaataminen yhä kiihtyvällä tahdilla viljelmien tieltä, koska maailman soijasta 80 % menee lehmille, ei ole merkityksetöntä ilmaston kannalta, eikä myöskään monien lajien säilymisen kannalta. Jne. En oikeasti jaksa rakentaa kaiken kattavaa selitystä sille, mitä merkitystä on tuhota luontoa vähemmän kuin enemmän. Jos se ei avaudu ihmiselle millään tapaa merkittävänä jo ajatuksena, niin tekisin kuitenkin turhaa työtä. Jos ei muuta, niin vähäisempi tuho antaa lisää aikaa kehittää vaikuttavampia ratkaisuja.

Jos haluaa perseillä asioissa siksi, koska aina löytyy joku toinen, joka perseilee, niin mistään ei tule yhtään mitään. Mikä ihmeen hinku joillakin on vastustaa sitä, että toiset toimivat oikein? Kysymys on retorinen. Sitä kautta oikeutetaan ja perustellaan itselle omaa käytöstä, annetaan synninpäästö. Se on yksi kognitiivisen dissonanssin muoto. Etenkin siitä kielii ihmisten into puuttua toisten toimintaan, mitätöidä toisten tekemistä sellaisessa asiassa, jossa he jopa itsekin katsovat, että toisen toimintamalli on enemmän oikein: "Ei se kuitenkaan ratkaise mitään." Ei ole ihmisyydelle ollenkaan vierasta painaa alas niitä, joilla on tavoitteita tai unelmia tai määrätietoisuutta. Sen taustalla on samankaltainen mekanismi.

Terveysperuste on ainoa millä kasvissyöntiä voi jotenkin perustella ja silloinkin löyhästi.

Sinun mielestäsi. Kuten esitin, perusteluja on kuitenkin monta. Enkä edes mennyt eläinten oikeuksiin ruoan tehotuotannossa.

[Aion]

Lääkäriopiskelijat ei taida olla sieltä köyhimmästä päästä joten suurta ongelmaa heidän suhteensa ei varmastikaan tulisi.

Yleinen stereotypia, joka ei pidä paikkaansa. Lääkiksessä on väkeä ihan laidasta laitaan, myös varallisuutensa puolesta, aivan kuten muillakin yliopistoaloilla. "Rahakkaisiin" kesä- ja viikonlopputöihinkin alkaa olla asiaa vasta viidennen opiskeluvuoden jälkeen, eivätkä läheskään kaikki siinäkään vaiheessa mitenkään sen suuremmin tienaa kuin vaikkapa keskiverto DI-opiskelija.

[Impivaaranilves]

Lääkäriopiskelijat ei taida olla sieltä köyhimmästä päästä joten suurta ongelmaa heidän suhteensa ei varmastikaan tulisi.

Yleinen stereotypia, joka ei pidä paikkaansa. Lääkiksessä on väkeä ihan laidasta laitaan, myös varallisuutensa puolesta, aivan kuten muillakin yliopistoaloilla. "Rahakkaisiin" kesä- ja viikonlopputöihinkin alkaa olla asiaa vasta viidennen opiskeluvuoden jälkeen, eivätkä läheskään kaikki siinäkään vaiheessa mitenkään sen suuremmin tienaa kuin vaikkapa keskiverto DI-opiskelija.

Ei ainakaan pitäisi olla ongelmia lainaa ottaa?
Inssit kai tossa vaiheessa jo useastikin valmistuneet joten heillä ei sen suurempaa rahapulaa olekaan, tiedä sitten miten tällä hetkellä kun yritykset enempi taitaa vähentää kuin rekrytoida.

[Aion]

Ei ainakaan pitäisi olla ongelmia lainaa ottaa?

Joo, siinä olet toki oikeassa. Työllistyminen kuitenkin on lähes varmaa.

[timooo]

Jos tuettu ateria saa leipineen, salaatteineen ja juomineen maksaa opiskelijalle maksimissaan 2.6 €, niin aika velho saa olla että samaan hintaan kokkaa monipuolista ja maistuvaa ruokaa joka päivä. Monessa paikassa kasvis- ja keittovaihtoehdot ovat vielä edullisempia.

Turussa ICT:llä hinta on 1.60e. Keitto eurolla, kasvisruoka yllättäen 2.05e.

Itse nautin ruoanlaitosta, mutta aika helvetinmoinen velho saa olla että tuolla hinnalla syö kotona salaatit, maidot, leivät ja vielä itse pääruoka päälle. Paino vielä sanalla monipuolista. Totta kai voi tehdä pääkallomuhennosta kolmella eurolla ja syödä sitä viikon, mutta aika pirun yksitoikkoista se on.

Verrattuna tähän (ensi tiistain ruokalista):
Lounas   THAIMAA: Punainen Thai curry broilerista 1,60 €
Kasvislounas   THAIMAA: Pad Thai (tofu/nuudeli) 2,05 €
Lounas   Uunilohi, chilipikkelssi 4,70 €
Lounas   THAIMAA: Tom Yam (katkarapukeitto) 1,60 €
Lounas   Briejuusto-päärynäsalaattia 1,60 €
Jälkiruoka   Thaimaa: Banaania kookoskinuskissa 1,00 €

[Impivaaranilves]

Jos tuettu ateria saa leipineen, salaatteineen ja juomineen maksaa opiskelijalle maksimissaan 2.6 €, niin aika velho saa olla että samaan hintaan kokkaa monipuolista ja maistuvaa ruokaa joka päivä. Monessa paikassa kasvis- ja keittovaihtoehdot ovat vielä edullisempia.

Turussa ICT:llä hinta on 1.60e. Keitto eurolla, kasvisruoka yllättäen 2.05e.

Itse nautin ruoanlaitosta, mutta aika helvetinmoinen velho saa olla että tuolla hinnalla syö kotona salaatit, maidot, leivät ja vielä itse pääruoka päälle. Paino vielä sanalla monipuolista. Totta kai voi tehdä pääkallomuhennosta kolmella eurolla ja syödä sitä viikon, mutta aika pirun yksitoikkoista se on.

Verrattuna tähän (ensi tiistain ruokalista):
Lounas   THAIMAA: Punainen Thai curry broilerista 1,60 €
Kasvislounas   THAIMAA: Pad Thai (tofu/nuudeli) 2,05 €
Lounas   Uunilohi, chilipikkelssi 4,70 €
Lounas   THAIMAA: Tom Yam (katkarapukeitto) 1,60 €
Lounas   Briejuusto-päärynäsalaattia 1,60 €
Jälkiruoka   Thaimaa: Banaania kookoskinuskissa 1,00 €

Hinnoista päätellen näissä jo koulukin varmasti subventoi, ei muuten tuohon hintaan katkarapukeittoa tai currya saisi.
Oisiko he ilmaset tilat ja keittiövehkeet antaneet tai vastaavaa.

[J. Lannan haamu]

Seuraan 'eettistä' ruoka- sekä autoilukeskustelua työni puolesta, juuri alkaa rojekti lähiruoan ympäristövaikutuksista (en itse ole enää siinä vaiheessa mukana). Ja elven jännittää joustaan entistä vakaammin ja tarkemmin  , mutta tämä aihe on semmoinen palapeli että kokonaiskuva ei välttämättä hahmotu meille kenellekään.

Koko tässä ilmiössä minua ketuttaa sen trendisyys, oikeudet ja vaatimukset, ja se että millä perusteilla näitä asioita ajetaan eteenpäin. Itse en ikinä roskaa ja nostan jopa muidenkin roskat pois. 'If I had to explain you why, you wouldn't understand' . Ympäristöargumentti on liian 'köykäinen' syy (vaikka kokonaisuudesta irrotettuna merkittävä), koska maailman ympäristöaspektit ja vaikutukset ovat liian monenväliset jotta asialla olisi merkitystä. Ts. yhdessä ne ovat **tusti suuremmat kuin erikseen.

Kulttuuri muuttuu liian nopeasti suhteessa siihen, kuinka olemme tottuneet elämään ja kokemaan, kollektiivisesessa kontekstissa. Tottumuksia tulisi muuttaa ehdottomasti, mutta tämä strategia tai sen puute ei ole kestävällä pohjalla, joskaan ei ole nykyinen toimintammekaan.

Entäs jos ensin alettaisiin 'vaatimaan' että ihmiset söisivät ylipäätään vähemmän ja laadukkaammin. En siis ihan ymmärrä, mikä tässä nykyisessä koulu tms. ruoassa on vikana, mutta ymmärrän mikä ongelma syömistavoissa on.

OT. minulle suurin yllätys oli, että A) riista ei ole luomua ja B) mitä kaikkia kriteereitä luomuuntiloihin tai toimintaan vaaditaan...vähän jo skifiä, heh

[Impivaaranilves]

OT. minulle suurin yllätys oli, että A) riista ei ole luomua ja B) mitä kaikkia kriteereitä luomuuntiloihin tai toimintaan vaaditaan...vähän jo skifiä, heh

Niin en malta uudelleen olla mainitsematta että nämä yleisruokaloitten tuotteet on einesruokaa joka on kehnompaa kuin kotona tehty.
Mutta tämä riista ei tietenkään ole oikealla tavalla häkkien sisässä tai aidattujen paikkojen sisässä pidettyä tapettavaa lihaa, ei kait siinä mitään. Hirviraukka on joutunut ihan luonnossa juoksemaan.

[Olli_Johannes]

Eettisesti tuotettu ruoka on tietenkin luomua

Ei ole. Voi olla, mutta ei mitenkään oletusarvoisesti tietenkään ole. Jos luomu esim. tarkoittaa viljelypinta-alan moninkertaistamista, niin voidaan pohtia sen eettisyyttä luonnon ja ihmisten kannalta. Toisaalta sitten on tietysti punnittava ympäristömyrkkyjä ja vastaavia. Kumpikaan ei kuitenkaan ole automaattisesti toista eettisempi.

Minusta ei ainakaan Suomessa tuotetun luomun kohdalla ole ongelmaa suuremmasta viljelypinta-alasta, koska tällä peltojen umpeenkasvu on suurempi ympäristöongelma kuin niiden riittävyys. Muissa maissa asia voi olla tietty toisin. Vihreiden luomuun ajama homeopaatia arveluttaa, mutta kokonaisuutena kannatan luomua. Sillä on kuitenkin tutkitusti positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja se vähentää riippuvuutta ulkomaiden kontrolloimasta keinolannoituksesta.

[kekkeruusi]

Seuraan 'eettistä' ruoka- sekä autoilukeskustelua työni puolesta, juuri alkaa rojekti lähiruoan ympäristövaikutuksista (en itse ole enää siinä vaiheessa mukana). Ja elven jännittää joustaan entistä vakaammin ja tarkemmin  , mutta tämä aihe on semmoinen palapeli että kokonaiskuva ei välttämättä hahmotu meille kenellekään.

Koko tässä ilmiössä minua ketuttaa sen trendisyys, oikeudet ja vaatimukset, ja se että millä perusteilla näitä asioita ajetaan eteenpäin. Itse en ikinä roskaa ja nostan jopa muidenkin roskat pois. 'If I had to explain you why, you wouldn't understand' . Ympäristöargumentti on liian 'köykäinen' syy (vaikka kokonaisuudesta irrotettuna merkittävä), koska maailman ympäristöaspektit ja vaikutukset ovat liian monenväliset jotta asialla olisi merkitystä. Ts. yhdessä ne ovat **tusti suuremmat kuin erikseen.

Kulttuuri muuttuu liian nopeasti suhteessa siihen, kuinka olemme tottuneet elämään ja kokemaan, kollektiivisesessa kontekstissa. Tottumuksia tulisi muuttaa ehdottomasti, mutta tämä strategia tai sen puute ei ole kestävällä pohjalla, joskaan ei ole nykyinen toimintammekaan.

Entäs jos ensin alettaisiin 'vaatimaan' että ihmiset söisivät ylipäätään vähemmän ja laadukkaammin. En siis ihan ymmärrä, mikä tässä nykyisessä koulu tms. ruoassa on vikana, mutta ymmärrän mikä ongelma syömistavoissa on.

OT. minulle suurin yllätys oli, että A) riista ei ole luomua ja B) mitä kaikkia kriteereitä luomuuntiloihin tai toimintaan vaaditaan...vähän jo skifiä, heh

Eikä tässä keskustelussa ole edes kyse ruokien terveys- ja ympäristövaikutuksista, vaan opiskelijoiden ruokailusta. Jokainen kai saa syödä mitä haluaa, ilman tarvetta perustella sitä muille. Jotkut haluaa että valtion tukemaan aikuisten opiskelijaruokailuun pitää saada myös kasvisvaihtoehtoja, mille voi olla perusteensakin. Jos siis hyväksyy sen, että valtio rahoittaa näitä opiskelijaruokaloita opiskelijoita verukkeena käyttäen.

Minusta valtion ei pitäisi antaa opiskelijoiden tukia ruokalayrittäjille lainkaan, vaan opiskelijoiden tuet pitäisi antaa heille itselleen ja ruokalayrittäjät tarjotkoon mitä parhaakseen näkee. Vaikka sitten pelkkää kasvisruokaa, opiskelijat sitten ostakoot mitä itse haluavat rahoillaan.

[IMMane]

Luonnon rajalliset resurssit yms. maailman pelastaminen on hienoa mutta todellisuudessa kasvissyönnillä tai energiansäästölampuilla maailma ei pelastu.

Hieno olkiukko. Kunniamaininta siitä, että sait sotkettua samaan raskasmetalleja sisältävät ja monin tavoin typerät energiansäästölamput, vaikka ne eivät mitenkään liity tähän asiaan.

Ongelma on siinä että maapallolla yllätys yllätys on lukemattomia maita keitä ei kiinnosta energian tai resurssien säästäminen.

Kuten sanoin, maailmassa on paljon ihmisiä, joiden mielestä roskat voi heittää tien varteen. Onko siis niin, että kenenkään ei edellisen takia kannata olla heittämättä roskia tien varteen? Ei tietenkään ole. Sama tulee energian säästöön. Jos joku jossain tuhlaa energiaa, ei se tarkoita, etteikö olisi hyvä asia, että joku toinen säästää. Moninkertainen viljelypinta-ala tarkoittaa myös moninkertaisesti lannoitteita, mikä taas tarkoittaa saastuneempia vesistöjä. Sademetsien kaataminen yhä kiihtyvällä tahdilla viljelmien tieltä, koska maailman soijasta 80 % menee lehmille, ei ole merkityksetöntä ilmaston kannalta, eikä myöskään monien lajien säilymisen kannalta. Jne. En oikeasti jaksa rakentaa kaiken kattavaa selitystä sille, mitä merkitystä on tuhota luontoa vähemmän kuin enemmän. Jos se ei avaudu ihmiselle millään tapaa merkittävänä jo ajatuksena, niin tekisin kuitenkin turhaa työtä. Jos ei muuta, niin vähäisempi tuho antaa lisää aikaa kehittää vaikuttavampia ratkaisuja.

Jos haluaa perseillä asioissa siksi, koska aina löytyy joku toinen, joka perseilee, niin mistään ei tule yhtään mitään. Mikä ihmeen hinku joillakin on vastustaa sitä, että toiset toimivat oikein? Kysymys on retorinen. Sitä kautta oikeutetaan ja perustellaan itselle omaa käytöstä, annetaan synninpäästö. Se on yksi kognitiivisen dissonanssin muoto. Etenkin siitä kielii ihmisten into puuttua toisten toimintaan, mitätöidä toisten tekemistä sellaisessa asiassa, jossa he jopa itsekin katsovat, että toisen toimintamalli on enemmän oikein: "Ei se kuitenkaan ratkaise mitään." Ei ole ihmisyydelle ollenkaan vierasta painaa alas niitä, joilla on tavoitteita tai unelmia tai määrätietoisuutta. Sen taustalla on samankaltainen mekanismi.

Terveysperuste on ainoa millä kasvissyöntiä voi jotenkin perustella ja silloinkin löyhästi.

Sinun mielestäsi. Kuten esitin, perusteluja on kuitenkin monta. Enkä edes mennyt eläinten oikeuksiin ruoan tehotuotannossa.

Menee kyllä reilusti offtopikiksi koko juttu. Päätelmäni kaiken sanomasi jälkeen on että edelleen sekaruokavalio ftw. En voi suositella kenellekkään kasvissyöjäksi ryhtymistä sillä että maailma pelastuu koska se olisi väärin. Enkä siksi että hän tulisi terveemmäksi. Kummastakaan ei ole näyttöä. Mutta jokainen perustelee asioita omaksi parhaakseen. En suosittele kenellekkään pihvikuuriakaan.