2012-09-11 monitori: Perheen muutto Suomeen tukee kotoutumista

[mietinen]

2020-hankkeen työryhmä: Perheen muutto Suomeen tukee kotoutumista, monitori, 11.9.2012

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 –hankkeessa järjestettiin pyöreän pöydän keskustelu perhesideperusteisesta maahanmuutosta. Näkökulmia vaihdettiin erityisesti perheenyhdistämistä koskevista toimeentuloon ja asumiseen liittyvistä edellytyksistä. Tilaisuudessa kuultiin myös kehitysehdotuksia ja osallistujat korostivat perheen positiivista vaikutusta uuteen maahan asettumisessa: Perheen yhdistäminen on keskeinen ihmisoikeus ja sen merkitys kotoutumisessa on olennainen.

Sisäministeriön ylitarkastaja Katri Niskanen johdatti osallistujat tilaisuuden teemaan avaamalla keskustelua, jota Euroopan unionissa käydään perheenyhdistämisdirektiivin muuttamistarpeesta. Lisäksi hän kertoi ministeriön keväällä tekemän perheenyhdistämistä koskevan selvityksen tuloksista.

Useat selvityksestä lausuneet tahot eivät kannata ehdotettua toimeentuloedellytyksen laajentamista humanitaarista suojelua saaneiden perheen yhdistämiseen. Päätös siitä, asetetaanko tällainen lakihanke tänä vuonna, tehdään myöhemmin syksyllä. Lisäksi Maahanmuuttoviraston toimeentulo-ohjeesta ja etenkin siihen sisältyvistä tulorajoista keskustellaan sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen välillä syksyn aikana.

Sisäministeriön selvityksessä pohdittiin myös asuntoedellytyksen käyttöönottoa. Asuntoedellytyksen mukaan oleskeluluvan saaneella pitäisi olla riittävä asunto ennen perheen yhdistämistä. Edellytyksen soveltuvuutta Suomeen tutkitaan aikaisintaan ensi vuonna.

Pula isoista asunnoista

Helsingin kaupungin sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikön toiminnasta vastaava Sari Karisto toi puheenvuorossaan esille ensisijaisesti perheenyhdistämistä koskevat asunto-ongelmat. Tänä vuonna saapuneista perheistä vain muutamat ovat pystyneet asettautumaan perheenkokoajan asuntoon.

Tilapäismajoituksen tarpeessa oleville osoitettavat kaupungin tilapäisasunnot ovat ahtaita, ja varsinkin Helsingissä isoja asuntoja on saatavilla hyvin vähän. Lisäksi samaan porraskäytävään ei segregaation ehkäisyn vuoksi haluta asuttaa useita samasta maasta tulleita perheitä. Karisto toivoo, että kunnallisen asuntotoimen odotusaikojen lyhentämiseksi valtionrahoitusta saavat vuokra-asuntojen tarjoajat kantavat kortensa kekoon nykyistä paremmin.

Karisto puhui myös maahanmuuttajien rekisteröitymisen ja iänmäärityksen pulmista. On paljon tapauksia, joissa oleskelulupaa myönnettäessä hyväksytyt asiakirjat tai oleskelulupa eivät riitä perheenjäsenen rekisteröintiin Suomessa, kun henkilöllisyyttä tai perhesidettä ei pystytä riittävän varmasti todentamaan.

- Se on kestämätöntä, sillä silloin ei Suomen lain mukaan voida esimerkiksi vahvistaa lapselle huoltajia. Keneen silloin pitäisi olla yhteydessä lapsen asioiden osalta, hän kysyi.

Edustustoissa jonoa

Ulkoasiainministeriön passi- ja viisumiasioiden yksikön osastosihteeri Maija-Liisa Vähäkuopus toivoi eri toimijoiden välisen yhteistyön tehostamista asiakaspalvelun turvaamiseksi Suomen edustustoverkon supistuessa.

- Tällä hetkellä pisin jonotusaika perheenyhdistämishaastatteluihin on Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Vaikka ministeriö on lähettänyt edustustoon yhden lisähenkilön sekä virkamatkalaisia auttamaan ruuhkan purkamisessa, ei siellä päästä lain edellyttämään yhdeksän kuukauden käsittelyaikaan vielä tämän vuoden aikana. Lisäksi päällekkäiset kyselyt eri viranomaisten, hakijoiden ja heidän perheenjäsentensä taholta vievät runsaasti aikaa edustustoissa.

- Kenelläkään ei ole kristallipalloa, josta näkisi miten eri alueiden tilanteet kehittyvät tulevaisuudessa. Vaikka jonot saataisiin yhteistyöllä pois Afrikan sarven osalta, tilanne ei välttämättä muutu. Asiakasvirrat siirtyvät muille akuuteille kriisialueille ja vaikutukset tulevat näkyviin perheenyhdistämishakemuksissa muutaman vuoden viiveellä, Vähäkuopus muistutti.

Hän päätti puheenvuoronsa muutamalla kehitysehdotuksella: Voisiko  perheenyhdistämishaastattelujen kysymyspatteristoja kehittää? Miten viranomaisomaisyhteistyötä voisi tehostaa Suomessa ja myös EU- ja pohjoismaisella tasolla? Voisiko oleskelulupa-asioita tulevaisuudessa ulkoistaa jonkin toisen EU-maan tai Pohjoismaan edustustolle?

[flammee]

Mahtaakohan olla jotain näyttöä siitä että perheen muutto Suomeen tukisi kotoutumista?

[Uuno Nuivanen]

Yhden kotoutettavan sijaan niitä onkin sitten kymmenen. Kylläpä tukee...

[Marjapussi]

Mahtaakohan olla jotain näyttöä siitä että perheen muutto Suomeen tukisi kotoutumista?

Toki jos asuinpaikkana on vaikka Mogadishu Avenue ja päivän retket rajoittuvat vaikkapa Lähi-itä Keskukseen.

[jopparai]

Väittäisin mututuntumalla, että ainakin jos lapsen vanhemmat yhdistetään Suomeen se päinvastoin haittaa lapsen kotoutumista.

[Roope]

Tilaisuudessa kuultiin myös kehitysehdotuksia ja osallistujat korostivat perheen positiivista vaikutusta uuteen maahan asettumisessa: Perheen yhdistäminen on keskeinen ihmisoikeus ja sen merkitys kotoutumisessa on olennainen.

Perheenyhdistäminen ei ole mikään reunaehdoton ihmisoikeus muuten kuin ihmisoikeuskielessä.

Perheenyhdistämisen merkitys kotoutumisessa on olennainen, mutta vaikutukset ovat niin negatiivisia kuin positiivisiakin. Perhe/suku ei todellakaan automaattiseti paranna kotoutumista vaan toimii monessa suhteessa kotoutumista estävästi ja hidastavasti, tuodessaan oman kulttuurinsa ja omat ongelmansa mukanaan Suomeen.

Lisäksi hän kertoi ministeriön keväällä tekemän perheenyhdistämistä koskevan selvityksen tuloksista.

Useat selvityksestä lausuneet tahot eivät kannata ehdotettua toimeentuloedellytyksen laajentamista humanitaarista suojelua saaneiden perheen yhdistämiseen. Päätös siitä, asetetaanko tällainen lakihanke tänä vuonna, tehdään myöhemmin syksyllä.

Lakihanke on nykymuodossaan torso. Toimeentuloedellytyksen laajentamisella humanitaarista suojelua saavien perheenyhdistämiseen ei ole juuri mitään vaikutusta. Laki pitäisi laajentaa lisäksi EU-direktiivin mukaisesti toissijaista suojelua saaviin tai jättää koko laki pöydälle täysin turhana.

Lisäksi Maahanmuuttoviraston toimeentulo-ohjeesta ja etenkin siihen sisältyvistä tulorajoista keskustellaan sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen välillä syksyn aikana.

Tulorajoja ei pidä missään nimessä laskea, kuten ministeri Räsänen on ehdottanut, vaan nostaa. Käsittääkseni tulorajoja ei ole nostettu vuosikausiin, joten ne ovat koko ajan reaalisesti laskeneet.

Sisäministeriön selvityksessä pohdittiin myös asuntoedellytyksen käyttöönottoa. Asuntoedellytyksen mukaan oleskeluluvan saaneella pitäisi olla riittävä asunto ennen perheen yhdistämistä. Edellytyksen soveltuvuutta Suomeen tutkitaan aikaisintaan ensi vuonna.

Ja minkähän takia tämä osuus piti jättää keväisestä selvityksestä pois?

Karisto puhui myös maahanmuuttajien rekisteröitymisen ja iänmäärityksen pulmista. On paljon tapauksia, joissa oleskelulupaa myönnettäessä hyväksytyt asiakirjat tai oleskelulupa eivät riitä perheenjäsenen rekisteröintiin Suomessa, kun henkilöllisyyttä tai perhesidettä ei pystytä riittävän varmasti todentamaan.

- Se on kestämätöntä, sillä silloin ei Suomen lain mukaan voida esimerkiksi vahvistaa lapselle huoltajia. Keneen silloin pitäisi olla yhteydessä lapsen asioiden osalta, hän kysyi.

On kestämätöntä, että Suomi on myöntänyt oleskelulupia tuhansille hakijoille, jotka eivät pysty mitenkään todistamaan henkilöllisyyttään.

- Tällä hetkellä pisin jonotusaika perheenyhdistämishaastatteluihin on Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Vaikka ministeriö on lähettänyt edustustoon yhden lisähenkilön sekä virkamatkalaisia auttamaan ruuhkan purkamisessa, ei siellä päästä lain edellyttämään yhdeksän kuukauden käsittelyaikaan vielä tämän vuoden aikana.

Valitettavasti tuon yhdeksän kuukauden tavoiteajan ylittäminen on Maahanmuuttoviraston mukaan johtanut siihen, että oleskelulupia myönnetään, vaikka kaikki ehdot eivät täytykään.

- Kenelläkään ei ole kristallipalloa, josta näkisi miten eri alueiden tilanteet kehittyvät tulevaisuudessa. Vaikka jonot saataisiin yhteistyöllä pois Afrikan sarven osalta, tilanne ei välttämättä muutu. Asiakasvirrat siirtyvät muille akuuteille kriisialueille ja vaikutukset tulevat näkyviin perheenyhdistämishakemuksissa muutaman vuoden viiveellä, Vähäkuopus muistutti.

Maahanmuuttovirasto ei tarvinnut kristallipalloa ennustaakseen etukäteen, että Suomen muusta Euroopasta poikkeava oleskelulupakäytäntö voi johtaa turvapaikanhakijamäärän reippaaseen kasvuun. Tämä toteutui vuonna 2008, kun Ruotsi tiukensi turvapaikkapolitiikkansa. Perheenyhdistämishakemusten määrän räjähdysmäinen kasvu (yhtäkkiä 10 000 hakemuksen jono) oli suora seuraus valitusta maahanmuuttopolitiikasta, eikä suinkaan esimerkiksi yllättävästä turvallisuustilanteen muutoksesta.

[ilkka75]

Saatanan pöljää sekoittaa ihmisoikeudet niihin asioihin, jotka kaikilla olisi kiva olla.

[Aallokko]

Ei ole mikään ihmisoikeus tuottaa sukuaan Suomeen eläteiksi, kuten ei ole mikään ihmisoikeus saada elätin paikkaa Suomesta. Tämän luulisi olevan päivänselvää kelle tahansa, mutta nyky-Suomesta tuntuu haihtuneen lähes kaikki todellisuudentaju.

Tarvitsemme konsultointiapua Virosta ja vähän äkkiä.

[ilkka75]

Ei ole mikään ihmisoikeus tuottaa sukuaan Suomeen eläteiksi, kuten ei ole mikään ihmisoikeus saada elätin paikkaa Suomesta. Tämän luulisi olevan päivänselvää kelle tahansa, mutta nyky-Suomesta tuntuu haihtuneen lähes kaikki todellisuudentaju.

Tarvitsemme konsultointiapua Virosta ja vähän äkkiä.

Eestin pojilla on h-i-u-k-a-n eri saumat saada kansa mukaan tekemään järkeviä päätöksiä. Täällä kaikki ovat tuudittautuneet siihen, että kaikki on aina hyvin. Liian kauan aikaa sotavuosista, eikä sitä miehitystäkään tullut. Paska sukupolvi päättämään tällaisista asioista meillä vallassa on just nyt hah juu.Tyrä.

[Jukka Wallin]

Mahtaakohan olla jotain näyttöä siitä että perheen muutto Suomeen tukisi kotoutumista?

Toki jos asuinpaikkana on vaikka Mogadishu Avenue ja päivän retket rajoittuvat vaikkapa Lähi-itä Keskukseen.

Meri-Rastila on Suomen Monaco, kukaan ei tee töitä, eikä maksa veroja...

[MW]

Tämä "ihmisoikeuskieli" on kyllä vuosikymmenen huippuinnovaatioita, oikein painettuna sanana.

Heti tuli flashback hiekkalaatikolle: "Lällällällällälieru", "se on joka sanoo" ja sellaisia painavia argumentteja.

[pingviini]

Tässä yksi aivan loistava esimerkki onnistuneesta kotouttamisesta. 25 vuotta Suomessa eikä vieläkään ole kielimuurin yli päästy kapuamaan

[MW]

Tässä yksi aivan loistava esimerkki onnistuneesta kotouttamisesta. 25 vuotta Suomessa eikä vieläkään ole kielimuurin yli päästy kapuamaan

Mitä tähän voi nyt sanoa? Lisää resursseja? Vältämme muiden tekemät virheet?

*täydellinen hiljaisuus*

[DuPont]

Toivottavasti tuo ei tarkoita sitä, että mitä suurempi perhe, sitä paremmin kotoudutaan.

[Marjapussi]

Toivottavasti tuo ei tarkoita sitä, että mitä suurempi perhe, sitä paremmin kotoudutaan.

Toki perhekin auttaa, mutta myös saman klaanin jäseniä koko lähiö täynnä tekee olon myös kotoisammaksi ja helpommaksi sopeutua harmaisiin verhoihin.

[mietinen]

2020-hankkeen työryhmä: Perheen muutto Suomeen tukee kotoutumista, monitori, 11.9.2012

... osallistujat korostivat perheen positiivista vaikutusta uuteen maahan asettumisessa: Perheen yhdistäminen on keskeinen ihmisoikeus ja sen merkitys kotoutumisessa on olennainen.

Onko perheen yhdistämisen positiivisista vaikutuksista mitään tutkimustietoa?
Perustaako ministeriö toimintansa arvailuun?

Missä sopimuksissa tms. perheen yhdistäminen on määritelty ihmisoikeudeksi?

[Haplotaxida]

Mahtaakohan olla jotain näyttöä siitä että perheen muutto Suomeen tukisi kotoutumista?

Kotoutuminen = sopeutuminen = integraatio. Totta kai omat perheenjäsenet auttavat sopeutumista, kun käsitettä sopeutuminen sovitellaan sopimaan siihen sopivasti. Samalla kun määritellään, ettei assimilaatio ole sopeutumista. Näinhän voi käydä äkkiseltään yksinäisemmälle tulijalle. Ei siihen sen kummempaa näyttöä tarvita:

Integraatio, sopeutuminen.
Integration.  (Integration.)

Uuden yksilön tai ryhmän asettuminen tai saattaminen toimivaksi osaksi yhteiskuntaa.

Integraatio viittaa nimenomaan yksilön tai ryhmän yhteiskunnalliseen toimintakykyyn mutta ei identiteettien sulauttamiseen tai sulautumiseen uuden kulttuurin mukaisiksi. Suomeen tulleiden maahanmuuttajien kannalta integraatio tarkoittaa, että maahanmuuttajille annetaan tasavertaiset mahdollisuudet toimia suomalaisessa yhteiskunnassa ja että näitä mahdollisuuksia tuetaan esimerkiksi suomen kielen opetuksen avulla. Maahanmuuttajien ei kuitenkaan odoteta tulevan suomalaisiksi identiteettejään myöten; sen sijaan jokainen saa säilyttää omat etniset, sukupuoliset, sosiaaliset ja muut identiteettinsä.

Toisaalta integraatiolle on viime aikoina alettu antaa myös edelliseen nähden käänteistä merkitystä: myös ja ennen kaikkea maahanmuuttajien uusien yhteiskuntien ja niiden valtaväestöjen pitää pystyä integroitumaan siihen uudenlaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen, joka maahanmuuton ansiosta on jo arkea. Integraation käsitettä on kuitenkin arvosteltu siitä, että se lukkiuttaa "meidän" ja "toisten" välisen eron. Kun puhumme integraatiosta, ajattelemme yhteiskuntaa jo lähtökohtaisesti joidenkin toisistaan eroavien ryhmien kokonaisuutena. 

Suomen virallinen maahanmuuttopolitiikka nojaa integraation ajatukseen. Tällaisen maahanmuuttopolitiikan vastakohtana voidaan pitää assimiloivaa eli sulauttavaa maahanmuuttopolitiikkaa. Ks. assimilaatio, identiteetti, monikulttuurisuus, pluralismi, toiseus.

- http://www.cultureforall.info/doc/monikulttuurisuus_kansio/sanasto.pdf

[Mursu]

Eikä tämä kotoutuminen tarkoita sitä, että tuntee olevansa kotona. Tällöin, jos koko Mogadishu siirretään tänne, niin olo on kotoisaa.

[nitkunatku]

Miten minusta tuntuu, että maahanmuutto on vähän karkaamasta käsistä?

[Marko Parkkola]

Huomatkaa uusi termi. Tämä on tämän kevään muotitermi. "keskustelu perhesideperusteisesta maahanmuutosta". Itse toivoisin perseperusteista maahanmuuttoa, jossa brasiliattarilla olisi etulyöntiasema.

[Uuno Nuivanen]

Miten minusta tuntuu, että maahanmuutto on vähän karkaamasta käsistä?

Se on karannut jo ajat sitten, ja hullummaksi vain menee. Siksi taisteluväsymys tuntuukin vahvana. 

[Ernst]

Mahtaakohan olla jotain näyttöä siitä että perheen muutto Suomeen tukisi kotoutumista?

Toki jos asuinpaikkana on vaikka Mogadishu Avenue ja päivän retket rajoittuvat vaikkapa Lähi-itä Keskukseen.

Kotoutuminen ei mielestäni tarkoita asettumista joukolla elämään sosiaaliturvan varaan ja eristäytymistä oman klaanin pariin.

[Raro]

Tilaisuudessa kuultiin myös kehitysehdotuksia ja osallistujat korostivat perheen positiivista vaikutusta uuteen maahan asettumisessa: Perheen yhdistäminen on keskeinen ihmisoikeus ja sen merkitys kotoutumisessa on olennainen.

Perheenyhdistäminen ei ole mikään reunaehdoton ihmisoikeus muuten kuin ihmisoikeuskielessä.

Kaikkein hyytävintä on, että tuo on sisäministeriön, eikä minkään Pakolaisneuvonnan tai Vapaan katon julkaisu.