Kulttuurierojen käsittely ja sosiaalinen konflikti

[mietinen]

Kulttuurierojen käsittely ja sosiaalinen konflikti

Miksi kulttuurieroista tulee puhua toista osapuolta arvostavasti? Yksilöiden tulee kokea olevansa hyväksyttyjä yhteiskunnassa ja omassa yhteisössään, jotta he voivat elää kokonaisvaltaisesti ja hyvin. Jos yksilö kokee olevansa ulkopuolinen ja arvoton, hän ei todennäköisesti halua ja pysty tekemään töitä tai muutenkaan osallistumaan mielekkäästi yhteiskunnan toimintaan.

Miksi kulttuurieroista tulee voida puhua avoimesti? Kulttuureja ja uskontoja tulee voida kritisoida avoimesti, koska ne vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Julkisen keskustelun keskeinen tehtävä on yhteisen kulttuurin luominen ja kulttuurin oppimisen mahdollistaminen suomalaisessa yhteisössä.

Miksi kulttuurieroista tulee ehdottamasti puhua? Kulttuurieroista tulee puhua, koska näin voimme oppia toistemme ajattelusta ja löytää sopuisan tien eteenpäin. Toisaalta, jos keskustelu ei ole tai se johtaa umpikujaan, edessä on sosiaalinen konflikti tai pahimmillaan konflikti. Suomalainen yhteiskunta on pyrkinyt välttämään vastakkainasettelua Suomen sisällissodan muiston ja suomettumisen perinteen takia. Toisaalta suomalainen yhteiskunta on jakanut yhteiset arvot kantasuomalaisten kesken varsin yksimielisesti. Maahanmuuttajien myötä tilanne on muuttunut, uudet kulttuurit ja uskonnot hakevat paikkaansa ja rajojansa osana suomalaista yhteiskuntaa.

Ratkaisu? Jatkossa julkisessa keskustelussa tulee nousemaan konflikteja ja vastakkainasetteluita, ja näin on hyvä. On parempi käsitellä asioita jatkuvasti pienellä liekillä kuin antaa eri näkemysten irtautua kosketuksesta toisiinsa. Tiedotusvälineiden roolina voisi olla pyrkimys rakentaa aitoa ja rehellistä yhteisymmärrystä. Tällä hetkellä tiedotusvälineet pyrkivät rakentamaan valheellista "yhteisymmärrystä" pyöristelemällä mielipiteet epäaidoiksi. Ennen kaikkea tulisi päästää vähemmistöt todellisine mielipiteineen ääneen, jotta suomalaiset näkisivät, mihin suuntaan yhteiskunta on muuttumassa, minkälaisia arvomaailmoja muilla suomalaisilla tänä päivänä on.

Käyttäytyminen, Wikipedia

Käyttäytymisellä tarkoitetaan eliön tai järjestelmän toimintaa ja reagointia ulkoisiin ärsykkeisiin tai olosuhteiden muutoksiin. Järjestelmä voi olla joko luonnollinen tai keinotekoinen (ihmisen suunnittelema), ja tarkastelunäkökulman mukaan voidaan puhua joko elollisen (biologisen tai sosiaalisen) tai elottoman (fysikaalisen tai kemiallisen) järjestelmän käyttäytymisestä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppiminen

Oppiminen tarkoittaa käyttäytymisessä havaittavia pysyviä muutoksia, jotka syntyvät pääasiassa olion ja ympäristön vuorovaikutuksessa.[1] Oppiminen voi tapahtua joko tahattomasti, tai ympäristön systemaattisella tuella eli opetuksella.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri

Kun nykyaikaisessa ihmiskäsityksessä ihminen on evoluution tuote, niin loogisesti "hengenviljelyä" ei voi enää pitää luonnon vastakohtana. Kaikki ihmisen tekeleetkin ovat tässä katsannossa osa luontoa. Sen sijaan esimerkiksi kulttuuriympäristö on ihmisen muokkausten jälkeen yleensä selkeästi erotettavissa muusta luonnosta.[5] Ihminenkin voidaan syntyessään käsittää olevan "luonnonlapsi", josta kasvatuksen kautta muokkautuu kulttuurinsa edustaja, muokkaaja ja eteenpäin siirtäjä. Kulttuuriksi voidaan laveimmassa merkityksessä katsoa lukeutuvan kaiken sen tietämyksen, joka siirtyy sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä. Ihmistä ei voi pitää ainutlaatuisena kulttuurieläimenä, sillä muutkin älykkäät eläimet pystyvät opettamaan seuraavalle sukupolvelle työkalujen käyttöä, muuttoreittejä ja metsästystapoja.[6]

http://en.wikipedia.org/wiki/Social_conflict

Social conflict is the struggle for agency or power in society. Social conflict or group conflict occurs when two or more actors oppose each other in social interaction, reciprocally exerting social power in an effort to attain scarce or incompatible goals and prevent the opponent from attaining them. It is a social relationship wherein the action is oriented intentionally for carrying out the actor's own will against the resistance of other party or parties.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Konflikti

Konflikti (lat. conflictus, noin 1430 [1]) tarkoittaa yhdessä iskemistä ja on vastustuksen, erimielisyyden tai yhteensopimattomuuden tilan törmäys. Konflikti ilmenee toisen osapuolen mitätöimisenä ja jopa tuhoamisyrityksinä. Konflikti kahden tai useamman henkilön välillä johtaa usein väkivaltaisuuteen. Yhteiskunnallinen konflikti aikaansaa terrorismia. Terrorismin jatkuminen voi johtaa sotilaalliseen konfliktiin. Sotilaallinen konflikti kahden tai useamman maan välillä voi johtaa sotaan, jos politiikan keinoin asioita ei voida järjestää.