2013-01-10 Yle: Oleskelulupahakemusten kuningas: Venäjä

[skrabb]

10.1.2013 klo 7:38| päivitetty 10.1.2013 klo 7:38
Oleskelulupahakemusten kuningas: Venäjä
Keitä ulkomaalaistaustaisia Suomessa asuu? Ketkä tänne haluavat ja miksi? Liikennettä on etenkin itärajan yli.

Maahanmuuttovirasto käsittelee EU:n ulkopuolelta Suomeen hakevien ihmisten oleskelulupahakemukset. EU:n sisäinen liikenne puolestaan kuuluu poliisin toimivaltaan. Maahanmuuttoviraston tilastoissa selkeän piikin suurimpana hakijaryhmänä muodostavat venäläiset.

- Julkisuudessa keskitytään usein turvapaikkahakemuksiin, mikä luo vääristyneen kuvan maahanmuutosta. Pakolaiset ovat pieni ryhmä oleskelulupien määrään verrattuna, huomauttaa ylitarkastaja Raisa Bernards Maahanmuuttovirastosta.

EU:n ulkopuolelta Suomeen on tulijoita seuraavaksi eniten Kiinasta ja Intiasta. Somalialaiset ovat oleskelulupahakemusten top 10 -listan hännillä.

Pudostusta Somalian kohdalla on roimasti vuoteen 2011 verrattuna. Maahanmuuttovirastosta uskotaan, että romahdusta selittää vuoden alusta voimaan astunut lakimuutos.

- Sen perusteella Suomessa oleva perheenjäsen ei voi laittaa hakemusta vireille, vaan hakijan on itse mentävä Suomen edustustoon ulkomailla. Kriisialueilla se voi viedä aikaa ja olla hankalaa, kertoo ylitarkastaja Raisa Bernards Maahanmuuttovirastosta.

Hakemuksista myönteisen päätöksen saa kolme neljästä.

Ykkösperuste: perheenyhdistäminen

Perheenyhdistäminen on ollut jo vuosien ajan yleisin hakuperuste. Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Bernards uskoo sen pysyvän jatkossakin ykkösenä. Ulkomaalaisten määrän lisääntyessä perheenyhdistämisiä haetaan todennäköisesti entistä enemmän.

- Hakijoiden joukossa on ulkomaalaisia opiskelijoita, työntekijöitä ja pakolaisia, summaa Bernards.

Suosittuja hakuperusteita ovat myös opiskelu ja työ. Opiskelijahakijoiden määrä on vuosi vuodelta ollut kasvussa, mutta työperäisiä hakemukset hienoisessa laskussa.

- Uskon sen johtuvan yleisestä taloustilanteesta, hän arvioi.

Oleskelulupahakemusten kokonaismäärä on hieman vähentynyt vuodesta 2011, mutta Raisa Bernards ei halua puhua yhden vuoden perusteella pysyvästä trendistä.

Tilastokeskus summaa tietoja kaikista Suomessa vakituisesti asuvista ulkomaista syntyperää olevista henkilöistä. Tilastojen mukaan selvästi suurimman osan juuret juontavat Venäjälle ja entisen Neuvostoliiton maihin. Heidän osuutensa on 26 prosenttia.

Toiseksi eniten Suomessa asuu virolaisia. Kolmen kärkeen mahtuu vielä Somalia.

Tilastokeskuskuksen mukaan Suomen väestöstä ulkomaista syntyperää olevia oli vuoden 2011 lopussa 4,8 prosenttia. Tässä luvussa ovat mukana myös henkilöt, joiden juuret ovat muissa EU-maissa.

Ikärakenteeltaan uussuomalaiset ovat suomalaisia nuorempia. Suomalaisten keski-ikä oli vuosi sitten 42 vuotta. Samaan aikaan ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset täyttivät 37,7 vuotta.

Ennuste: Vuonna 2040 yli 700 000 ulkomaan kansalaista

Tilastokeskus kokoaa ennusteita myös tulevaisuudenvisioista. Laskelmien mukaan ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa roimasti tulevien vuosikymmenien aikana. Vuodesta 2011 vuoteen 2020 määrä kasvaa noin 160 000:lla.

Vuonna 2030 Suomessa asuu yli puoli miljoonaa ulkomaalaista. Kymmenen vuotta myöhemmin määrän ennustetaan ylittävän 700 000. Ennusteen oletus on, että Suomeen muuttaa vakituisesti asumaan joka vuosi 18 000 ulkomaalaista.

Numeroissa ei ole mukana Suomen kansalaisuuden saaneita ihmisiä, joita on tällä hetkellä 60 000 - 70 000 tuhatta. Ennusteet ovat toki herkkiä, mutta viitoittavat teitä.

Nora Kajantie Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/oleskelulupahakemusten_kuningas_venaja/6444429

Uutisen ohessa grafiikkaa aiheesta.

[John Doe]

"mutta työperäisiä hakemukset hienoisessa laskussa."

Kas kummaa...

[Juffe]

- Julkisuudessa keskitytään usein turvapaikkahakemuksiin, mikä luo vääristyneen kuvan maahanmuutosta. Pakolaiset ovat pieni ryhmä oleskelulupien määrään verrattuna, huomauttaa ylitarkastaja Raisa Bernards Maahanmuuttovirastosta.
---

Ykkösperuste: perheenyhdistäminen

Perheenyhdistäminen on ollut jo vuosien ajan yleisin hakuperuste. Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Bernards uskoo sen pysyvän jatkossakin ykkösenä. Ulkomaalaisten määrän lisääntyessä perheenyhdistämisiä haetaan todennäköisesti entistä enemmän.

Tähän huomauttaisin siitä, että kaikki perheenyhdistämiset tietääkseni liitetään samaan tilastoon hakijoiden taustoista riippumatta. Tällöin humanitaaristen maahanmuuttajienkin perheenyhdistämiset näkyvät vain kategoriassa "perheside", vaikka muodostavatkin suurimman (?) osan humanitaarisesta maahanmuutosta.

[Roope]

Tähän huomauttaisin siitä, että kaikki perheenyhdistämiset tietääkseni liitetään samaan tilastoon hakijoiden taustoista Tällöin humanitaaristen maahanmuuttajienkin perheenyhdistämiset näkyvät vain kategoriassa "perheside", vaikka muodostavatkin suurimman (?) osan humanitaarisesta maahanmuutosta.

Eivät muodosta, koska perheenyhdistämishakemusten käsittely matelee. Jonot ovat paljon pitemmät kuin turvapaikanhakijoilla (jossain vaiheessa jonossa oli yli 10 000 hakemusta), mutta päätöksiä tippuu harvakseen ja kielteisten päästösten osuus on kasvanut aiemmasta.

[Juffe]

Tähän huomauttaisin siitä, että kaikki perheenyhdistämiset tietääkseni liitetään samaan tilastoon hakijoiden taustoista Tällöin humanitaaristen maahanmuuttajienkin perheenyhdistämiset näkyvät vain kategoriassa "perheside", vaikka muodostavatkin suurimman (?) osan humanitaarisesta maahanmuutosta.

Eivät muodosta, koska perheenyhdistämishakemusten käsittely matelee. Jonot ovat paljon pitemmät kuin turvapaikanhakijoilla (jossain vaiheessa jonossa oli yli 10 000 hakemusta), mutta päätöksiä tippuu harvakseen ja kielteisten päästösten osuus on kasvanut aiemmasta.

Oolrait, hyvä kun korjasit.  Onkohan jokin luotettava tapa tarkistaa, mikä se suhdeluku (humanitaariset/heidän toteutuneet perheenyhdistämisensä) oikeasti on?

[Roope]

Vähän sekava vuosien vertailuissa, mutta ajanee asian:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat

[Oho]

Näyttää muuten linja muuttuneen....

http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot/oleskelulupatilastot, Päätökset 2012
             
Somalia: 1588  379  1967 (Neg, Pos, Neg+Pos)

Tainnut 'kasvattilapsi' reikä mennä kiinni....

[Juffe]

Vähän sekava vuosien vertailuissa, mutta ajanee asian:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat

Laskin tuosta, että vuosina 2000-2008 (humanitaaristen)perheenyhdistämisten määrä on ollut karkeasti puolet turvapaikanhakijoille myönnettyjen oleskelulupien määrästä.  Ennakkoluuloni oli siis väärä menneiden aikojen suhteen, perheenyhdistämiset eivät tämän perusteella ole olleet suurin osa hum. maahanmuutosta.  Uudempia lukuja oli hankalampi arvioida.

[JoKaGO]

Paljonko henkilöinä noita oli vuonna 2011, yhteensä, venäläiset, kiinalaiset, intialaiset jne? Peppi-Noora unohti kertoa 

[Roope]

Ennakkoluuloni oli siis väärä menneiden aikojen suhteen, perheenyhdistämiset eivät tämän perusteella ole olleet suurin osa hum. maahanmuutosta.

Luulosi oli perusteltu, sillä perheenyhdistämishakemusten määrä räjähti vuoden 2008 jälkeen. Sen sijaan, että 10 000 humanitaarisen perheenyhdistämishakemuksen jonoon olisi puututtu rajoittamalla EU-direktiivin mukaisesti muiden kuin pakolaisstatuksen saaneiden perheenyhdistämisiä, on turvauduttu erilaisiin byrokraattisiin kikkoihin perheiden yhdistämisen hillitsemiseksi ja viivyttämiseksi. Tilastojen mukaan tämä tavallaan toimiikin, mutta se ei ole mikään ihanteellinen ratkaisu. Mieluummin ei byrokraattista simputusta vaan tiukat mutta selvät säännöt.

[Green]

Tämä on nyt juuri senkaltaista uutisointia, jota tarvittaisiin enemmän. Mutta huomaavatko ihmiset, mitä se merkitsee? Vuonna 2040 Suomessa asuvasta 6 miljoonan väestöstä 770 000 on maahanmuuttotaustaisia. Olennaista on huomata, että he eivät jakaudu tasaisesti maahan, vaan keskittyvät voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, muihin suuriin kaupunkeihin ja Kaakkois-Suomeen. Tämä tulee muuttamaan Suomea ja näillä alueille asuvien ihmisten arkielämää enemmän, kuin mikään muu vuosisatoihin, huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi EU:iin liittyminen aikanaan. Alkuperäistä Suomea löytyy sitten enää vain maaseudulta ja pikkukaupungeista.
Nyt tarvittaisiin toimittajia, jotka erittelisivät ja havainnollistaisivat muutokset eri alueilla ja eri sektoreilla, kuten päivähoidossa, kouluissa ja kaupunkirakentamisessa. Helsingissä muuttovoitto koostuu lähes kokonaan maahanmuuttajista, joille siis uudet asunnot rakennetaan. Tarvittaisiin myös taloustieteilijöitä, jotka laskisivat, mitä se merkitsee veronmaksajien kannalta. Tähän asti vain Pauli Vahtera on yrittänyt tätä hahmottaa. Ja tarvittaisiin kirjailijoita, elokuvantekijöitä ym., jotka kuvailisivat, miltä Suomi näyttää vuonna 2040. Filmi "Vuosaari" ja Jari Tervon kirja "Layla" antavat jo vähän esimakua tästä.
Poliitikot - ja suuri osa kansastakin - näyttävät ajattelevan, että tämä on jotain, mikä vain tapahtuu, sille ei voi mitään, suomalaisten täytyy vain sopeutua (ja maksaa). On totta, että meillä on tekijöitä, joita on vaikea muuttaa. Yksi sellainen on perustuslaki, joka takaa jokaiselle pysyvän oleskeluluvan saaneelle ulkomaalaiselle saman sosiaaliturvan kuin maan alkuperäisille asukkaille. Sellaista ei ole Keski- ja Etelä-Euroopassa. Jotain kuitenkin voitaisiin tehdä. Oleskeluluvan saamisen edellytyksiä voidaan tiukentaa. EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta voidaan periä lukukausimaksu. Avioliittolakia voidaan muuttaa Tanskan mallin mukaisesti. Turvapaikkakäytäntöjen mielettömimpiä ylilyöntejä voidaan karsia. Esimerkiksi jokainen, joka kertoo tulevansa "levottomasta" Keski-Irakista, saa automaattisesti ns. toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan (MIGRI:n tiedote 8.2.2012). Tällaisia potentiaalisia turvapaikanhakijoita on arviolta noin 10 miljoonaa. Irakilaiset ovatkin useana vuonna olleet suurin kansainvälistä suojelua saanut ryhmä. 
Ihmisten on vaikea hahmottaa muutoksen seurauksia pelkkien tilastojen perusteella, vaikka tilastot vääjäämättömästi johtavat tiettyyn lopputulokseen, jos kehityssuunta jatkuu. Ihmiset havahtuvat vasta sitten, kun näkevät muutokset omin silmin. Silloin on usein jo mahdotonta estää muutosta.