2013-01-14 HS Kolumni: Valtion kilpailukykyä ei ole olemassa

[Emperor]

Hesari on ilmeisesti laajentanut kolumnistiensa joukkoa yhdellä äärivasemmistolaisella (Uschanov on aiemmin määritellyt itsensä äärivasemmistolaiseksi).

Valtion kilpailukykyä ei ole olemassa

Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen on taas kerran noussut julkisen keskustelun esityslistalla aivan kiireellisyysjärjestyksen kärkeen. Taloustieteessä ei kuitenkaan pidetä yksiselitteisenä, että näin tulisi olla.

Maailman ehkä tunnetuin ekonomisti, nobelisti Paul Krugman, kirjoitti jo 20 vuotta sitten artikkelin, joka on yhä hänen kuuluisimpiaan. Sen otsikko oli Competitiveness – A Dangerous Obsession eli kilpailukyky – vaarallinen pakkomielle. Krugmanin muita julkaisuja on suomennettu viime aikoina kiitettävästi, mutta tätä ei. Se tuntuu jotenkin tahattoman paljastavalta.

Jos Krugman on liian vasemmistolainen, niin entä englantilainen Samuel Brittan? 50-vuotisen uran tehnyt Financial Times -lehden taloustoimittaja on konservatiivien, kokoomuksen veljespuolueen, entinen neuvonantaja ja pidäkkeettömän markkinatalouden puolestapuhuja. Erityisen syvästi hän inhoaa ay-liikettä ja yleissitovia työehtosopimuksia.

...

Kumpikin ekonomisteistamme toteaa, että asiaa, josta yleensä puhutaan "kilpailukykynä", ei edes ole olemassa. Yritykset voivat kilpailla toisia yrityksiä vastaan ja kilpailevatkin. Mutta kansakunnat eivät kilpaile tässä samassa mielessä.

...

Brittan ja Krugman korostavat myös, että tavaroiden ja palvelujen vienti ulkomaille tuottaa kansantalouden arvonlisäyksestä joka tapauksessa vain vähemmistön. Vaikkapa Yhdysvalloissa ja Japanissa viennin arvo on vain noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessakin, jonka sanotaan elävän muka kokonaan viennistä, se on alle 40 prosenttia. Silloinkin mukana ovat kaikki ne vientituotteet, joiden raaka-aineet on alun perin tuotu ulkomailta.

...

Kilpailukykypuhe on usein vain savuverho sille, että valtiovalta suosii politiikallaan vientiyrityksiä kotimarkkinayritysten kustannuksella. Edellisiä hymistellään ja palvotaan, mutta jälkimmäiset saavat kärvistellä omillaan.

...

Viennin suosimista pidetään jonkinlaisena viisaana alistumisena kapitalismin armottomien lakien edessä. Mutta eikö se, että poliitikot valitsevat yritysten joukosta omat suosikkinsa ja ajavat puolueellisesti niiden etua, ole juuri kapitalistista kilpailua rajoittavaa tökeröä mestarointia, suunnitelmataloutta?

Tommi Uschanov

http://www.hs.fi/sunnuntai/Valtion+kilpailukyky%C3%A4+ei+ole+olemassa/a1357969574210