2012-09-18 VU: VTV: Työperäisen maahanmuuton edistämisessä isoja puutteita

[Iloveallpeople]

Tarkastusvirasto: Työperäisen maahanmuuton edistämisessä isoja puutteita

Työperäisen maahanmuuton edistäminen ei ole konkretisoitunut hallinnonalarajat ylittäväksi pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Ulkomaisen työvoiman käytön rekisteröintiä ja tilastointia pitäisi kehittää edelleen, katsoo Valtion talouden tarkastusvirasto VTV.

VTV havaitsi tarkastuksessaan puutteita ulkomaisen työvoiman käytön rekisteröinnissä ja tilastoinnissa. Arvion mukaan Suomen työmarkkinoilla oli vuonna 2010 noin 90 000 vakituisesti maassa asuvaa ulkomaalaistaustaista työntekijää. Lisäksi Suomessa on arvioitu työskentelevän vähintään noin 50 000 tilapäistä ulkomaalaista työntekijää.
...

Tarkastus kohdistui työperäisen maahanmuuton edistämisen tietoperustan lisäksi tavoitteisiin sekä toteutettuihin toimiin ja niiden seurantaan. Työperäistä maahanmuuttoa on pyritty vauhdittamaan ohjelmien ja hankkeiden avulla sekä kehittämällä säädöksiä ja lupa- ja valvontajärjestelmiä.
...

Viraston mukaan maahanmuutto ei sinänsä ole nostanut työllisyysastetta, sillä suuri osa maahan muuttaneista on työttöminä tai ei kuulu työvoimaan.

- Työllisyysasteen ja kestävyysvajeen näkökulmasta olennaista olisikin Suomessa jo asuvien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen sekä muun työmarkkinoilla olevan työvoiman käytön tehostaminen, VTV opastaa.
...

Verkkouutiset

[Fincum]

Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman mukaista hanketoimintaa on tuettu Euroopan sosiaalirahaston varoin. Vuosina 2007–2013 maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaukseen ja työperäisen maahanmuuton hankkeisiin suunniteltiin käytettävän yhteensä 63,9 miljoonaa euroa. Taloudellisen taantuman myötä painopistettä on siirretty maahan jo muuttaneiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseen ja työllistymisen tukemiseen.

Juttua koristavassa kuvassa varsinaiset täyttävät Innofocuksen lomaketta.
... Innofocus tarjoaa aikuisille lisä- ja täydennyskoulutusta sekä henkilöstön kehittämistoimenpiteitä, jotka samanaikaisesti edistävät sekä henkilöstön hyvinvointia että työyhteisön tuloksellisuutta...

Kuvateksti kuitenkin tietää kertoa että Maahanmuuttajia työnhaussa

[Dharma]

Työikäisiä ulkosuomalaisia on ainakin 200 000. Miksei käytetä noita "työperäisen maahanmuuton" edistämisrahoja heidän houkuttelemisekseen töihin Suomeen? Ratkaisisi työvoimapulaa ja ei olisi sopeutumisongelmia. Onko kukaan ikinä ehdottanut tätä? Jos ei niin miksei?

[mietinen]

Tuloksellisuustarkastuskertomus: Tarkastuskertomus 13/2012: Työperäinen maahanmuutto

Työperäisen maahanmuuton edistämisen tietoperusta on puutteellinen, VTV, 18.9.2012

TIEDOTE

Työperäisen maahanmuuton edistäminen ei ole konkretisoitunut hallinnonalarajat ylittäväksi pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Ulkomaisen työvoiman käytön rekisteröintiä ja tilastointia tulisi edelleen kehittää.

Työperäisen maahanmuuton edistämistavoitteet ovat perustuneet hallitusohjelmien tavoitteisiin reagoida työvoiman tarjonnan vähenemiseen. Koska työperäistä maahanmuuttoa ei ole tilastoissa, tutkimuksissa eikä valtion talousarviossa eriytetty muusta maahanmuutosta, sen vaikutuksia julkiseen talouteen ja työmarkkinoihin on vaikea arvioida tai eritellä maahanmuuton kokonaisvaikutuksista.

Tarkastuksessa havaittiin puutteita ulkomaisen työvoiman käytön rekisteröinnissä ja tilastoinnissa. Suomen työmarkkinoilla oli vuonna 2010 noin 90 000 vakituisesti maassa asuvaa ulkomaalaistaustaista työntekijää. Lisäksi Suomessa on arvioitu työskentelevän vähintään noin 50 000 tilapäistä ulkomaalaista työntekijää. Tieto tilapäisistä ulkomaisista työntekijöistä on hajallaan eri viranomaisten rekistereissä, joten luotettavaa arviota ulkomaisen työvoiman määrästä ja käytöstä on vaikea tehdä. Ulkomaista työvoimaa koskevan tietoperustan parantaminen tukisi myös politiikkatavoitteiden asettamista ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa.

Tarkastus kohdistui työperäisen maahanmuuton edistämisen tietoperustan lisäksi tavoitteisiin sekä toteutettuihin toimiin ja niiden seurantaan. Työperäistä maahanmuuttoa on pyritty vauhdittamaan ohjelmien ja hankkeiden avulla sekä kehittämällä säädöksiä ja lupa- ja valvontajärjestelmiä.

Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman mukaista hanketoimintaa on tuettu Euroopan sosiaalirahaston varoin. Vuosina 2007–2013 maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaukseen ja työperäisen maahanmuuton hankkeisiin suunniteltiin käytettävän yhteensä 63,9 miljoonaa euroa. Taloudellisen taantuman myötä painopistettä on siirretty maahan jo muuttaneiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseen ja työllistymisen tukemiseen. Työperäisen maahanmuuton edistäminen ei käytännössä ole konkretisoitunut hallinnonalarajat ylittäväksi pitkäjänteiseksi toiminnaksi.

Työperäinen maahanmuutto muodostaa vain pienen osan koko maahanmuuton työvoiman tarjonnan lisäyksestä. Maahanmuutto ei sinänsä nosta työllisyysastetta, sillä suuri osa maahan muuttaneista on työttöminä tai ei kuulu työvoimaan. Työllisyysasteen ja kestävyysvajeen näkökulmasta olennaista olisikin Suomessa jo asuvien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen sekä muun työmarkkinoilla olevan työvoiman käytön tehostaminen.

Ulkomaalaislaissa säädetty työntekijän oleskelulupamenettely on edelleen monimutkainen. Laki mahdollistaa puutteellisena vireille pannut hakemukset ja tästä johtuvat pitkät valitusprosessit. Lainsäädännön selkeyttäminen nopeuttaisi lupaprosessia ja tehostaisi valtion varojen käyttöä.

Tarkastuskertomuksen sisällys

Tiivistelmä

Resumé
1 Johdanto

2 Tarkastusasetelma
2.1 Tarkastuskohteen kuvaus
  2.1.1 Työperäisen maahanmuuton käsite
  2.1.2 Työperäisen maahanmuuton edistämistavoite
  2.1.3 Säädösperusta
  2.1.4 Määrärahat
  2.1.5 Vastuulliset viranomaiset
2.2 Tarkastuskysymykset, kriteerit, aineistot ja menetelmät
2.3 Tarkastuksen rajaukset

3 Tarkastushavainnot
3.1 Työperäisen maahanmuuton edistämisen tietoperusta
  3.1.1 Ulkomainen työvoima tilastoissa
  3.1.2 Työikäisen väestön määrän kehitysnäkymät
  3.1.3 Työvoiman tarpeen ennakointi
  3.1.4 Maahanmuuton vaikutukset työmarkkinoihin ja julkiseen talouteen
3.2 Työperäisen maahanmuuton edistämisen toimenpiteet
  3.2.1 Kehittämisohjelmat ja niiden mukainen hanketoiminta
  3.2.2 Hankkeiden toteuttaminen
3.3 Ulkomaisen työvoiman käytön ohjaus ja valvonta
  3.3.1 Toiminnan koordinointi ja ohjaus
  3.3.2 Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta

4 Tarkastusviraston kannanotot

Lähteet

....

Poiminta tarkastuskertomuksesta.

Asiantuntijoiden mukaan työperäinen muutto on ollut vain 5–10 prosentin luokkaa maahanmuutosta16, sillä useimmiten Suomeen muutetaan perhesyiden, paluumuuton (ruotsinsuomalaiset, inkeriläiset) tai pakolaisuuden  vuoksi.17

LÄHTEET:

16 Poikkeuksena oli vuosi 2008, jolloin työperäisen maahanmuuton osuus oli noin 15 prosenttia (ks. OECD 2011, s. 279). OECD (2011).
17 Lith 2008, s. 2 ja Lith 2010b, s. 26.

OECD (2011). International Migration Outlook 2011. (ilmeisesti tämä)

Lith, Pekka (2008). Rakennusala muuttuvassa maailmassa 2008. Muistio ulkomaisesta työpanoksesta Suomessa ja yritystoimintaan liittyvistä pelisäännöistä. Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith. Helsinki 15.11.2008.

Lith, Pekka (2010b). Rakentamisen harmaa talous. Tilastonäkemys rakennusalan harmaan talouden painopistealueista, ilmenemismuodoista ja laskennallisesta laajuudesta. Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, Liite 4. Helsinki 20.5.2010.

[mikkoR]

Olipas muukalaisvastainen raportti, ehdotan sen suttaamista, silppuamista, polttoa sekä lopuksi kompostointia jonka jälkeen julistettava salaiseksi ja jäännökset laitettava Tiitisen listan viereen kassakaappiin.

[Nuiva kansalainen]

Rasistinen ja maahanmuuttajavastaisuutta lietsova raportti. Toivottavasti tekijät joutuvat vastuuseen ja saavat syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

[Blanc73]

On häpellistä että työperäiset maahanmuuttajat sekoitetaan samaan kastiin somalien ja muiden paskastanioiden huma-mamujen kanssa. Kaikki muistuttavat aina että vain 10%(?) maahanmuuttajista on huma-mamuja, no eipä se paljon suviksien puheissä näy kun maahanmuuton mannekiineina mediassa ovat aina juuri kultamuna-osasto. Viimeksi tätä asiaa sivusi tänään Kepun puoluelehti:http://www.suomenmaa.fi/etusivu/kiviniemi_asenteiden_koventumiseen_ei_pid%C3%A4_alistua_6123323.html

Kansanedustaja Mari Kiviniemi (kesk.) harmittelee, että suhtautuminen maahanmuuttajiin on ollut viime aikoina kielteisempää kuin aiemmin.

–?Asenteiden koventumiseen ei pidä alistua, vaan on tehtävä töitä.

Tieto hälventää ennakkoluuloja. Tutkimusten mukaan kielteisimmin maahanmuuttajiin suhtaudutaan alueilla, joissa heitä on vähiten.

Kiviniemi kiittelee nykyisen hallituksen maahanmuuttopoliittista linjaa. Se on lähellä keskustan linjaa.

–?Oppositiopuolueen näkökulmasta siitä on hankala löytää kritiikkiä.

Kotouttaminen on nyt osa työllisyyspolitiikkaa. Kotouttamisasiat ovat siirtyneet tämän vuoden alusta työ- ja elinkeinoministeriöön.

Kiviniemi voisi pitää päänsä jo kiinni.

Helsinkiläisvaltuutettu Laura Kolbe (kesk.) painottaa sopeutumisen inhimillistä puolta.

–?Maahanmuuttajiin kuuluu valtava määrä vivahteita, mutta me luokittelemme tulijat, Kolbe harmittelee.

Kolben mukaan meiltä puuttuu globaalin elämänhallinnan periaate, koska meillä ei ole kolonialismin perintöä. Maahan tulee ihmisiä Euroopan ulkopuolelta, mikä on suomalaisille outoa.

Hekin puhuvat kokoajan humanitäärisestä heinäsirkkaparvesta, eivät työperäisestä maahanmuutosta. Voe voe näitä mokutusjuttuja, säälittävää. Nauraisin jos ei itkettäisi nuo jutut

Miettikää ja pyöritelkää tätä Kolben lausahdusta uudelleen joka jo tuossa ylläkin oli:

meiltä puuttuu globaalin elämänhallinnan periaate, koska meillä ei ole kolonialismin perintöä

Ihan käsittämätöntä paskaa, tärähtäneistön moku-jargoni muuttuu kokoajan yhä mielipuolisemmaksi.

[Joker]

5-10 prosenttia työperäistä maahanmuuttoa on todellla vähän!

Muistaakseni meille on perusteltu löyhää maahanmuuttopolitiikkaa jatkuvasti juuri työperäisellä maahanmuutolla. Kaikkein epäuskottavimmat perustelut ovat olleet todella sumeaa logiikkaa, kun on todisteltu että liian pieni ulkomaalaisten määrä ei tee Suomesta haluttavaa kohdetta niille kaikille ulkomaalaisille huippuosaajille. Jotka siis ehkä tulisivat tänne jos Suomessa asuisi enemmän hunnutettuja tätejä ja afrikkalaisia.

Tuskin kukaan ulkomailta Suomeen töihin muuttava ammattilainen tänne sen takia haluaa että täällä asuu somaleja ja afgaaneja? Jos taas maahanmuuttoa ohjattaisiin esim. muuttajia pisteyttämällä, saatettaisiin saada tänne enemmän oikeita ammattilaisia eikä paperinsa hukanneita, mutta varmasti ahkeria ja osaavia koneinsinöörejä. Kaikkein yksinkertaisin olisi tietysti valikoida maahanmuuttajat lähtömaan mukaan. Ei tarvitse arvuutella työllistyykö kumpi työllistyy paremmin lähes koulutuksesta riippumatta: 1. somali vs. kiinalainen 2. afgaani vs. filippiiniläinen 3. venäläinen vs. albaani.

Ei varmaan myöskään tarvita tohtori himasia tai ritvaviljasia sumuttamaan kansaa, jos vain löytyisi rohkeutta sanoa asia suoraan ja tehdä Suomen edun mukaisia päätöksiä tulevaisuuden suunnasta.

[Outo olio]

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/kiviniemi_asenteiden_koventumiseen_ei_pid%C3%A4_alistua_6123323.html

Helsinkiläisvaltuutettu Laura Kolbe (kesk.) painottaa sopeutumisen inhimillistä puolta.

Kolben mukaan meiltä puuttuu globaalin elämänhallinnan periaate, koska meillä ei ole kolonialismin perintöä. Maahan tulee ihmisiä Euroopan ulkopuolelta, mikä on suomalaisille outoa.

Ai nytkö sitten olisi positiivinen asia jos Suomellakin olisi kolonialistinen menneisyys?

[VeePee]

Ai nytkö sitten olisi positiivinen asia jos Suomellakin olisi kolonialistinen menneisyys?

Meillä on taakkana orjalaivojen terva. Pelkkä musta taakka ilman kolonialismin tuomaa globaalia elämänhallinnan perinnettä. Oi synkkyys, voi mustuus.

[BeerBelly]

3. venäläinen vs. albaani.

Onhan näiden välillä eroa muttei ollenkaan niin paljon kuin noiden kahden ensimmäisen parin välillä. Venäjänkielisten työttömyysaste oli vuonna 2010 26,2% ja albaaninkielisten 32,2%.

[Roope]

Tarkastusviraston kannanotot

[...]

Työvoiman maahanmuuttoa edistävien toimenpiteiden tavoitteeksi on
asetettu työvoiman saatavuuden turvaaminen ulkomailta silloin, kun koti-
maasta ei ole työntekijöitä saatavissa. Työperäisen maahanmuuton edis-
täminen on nähty myös yhtenä keinona lisätä työllisten osuutta väestöstä
ja vaikuttaa kestävyysvajeeseen.

Työperusteinen maahanmuutto muodostaa kuitenkin vain pienen osan
maahanmuutosta ja maahanmuuton työvoiman tarjontaa lisäävästä vaiku-
tuksesta. Työllisyysasteen nostamisen ja kestävyysvajeen vähentämisen
näkökulmasta olennaista on siten se, että myös muut kuin työn perusteella
maahan muuttaneet työllistyvät ja että muun työmarkkinoilla jo olevan
työvoiman käyttöä tehostetaan.

[...]

Työperäisen maahanmuuton edistämisen tuloksellisuuden arviointia
vaikeuttaa se, että tutkimuksissa ja arvioinneissa työperäistä maahanmuut-
toa ei ole eriytetty muusta maahanmuutosta. Maahanmuuton vaikutuksista
on tehty tutkimuksia, mutta työperäisen maahanmuuton vaikutuksia Suo-
men työmarkkinoihin ja julkiseen talouteen ei ole niissä juurikaan eritelty.
Työperäiseen maahanmuuttoon käytettäviä määrärahoja ei ole valtion ta-
lousarviossa eritelty muista maahanmuuttoon käytettävistä määrärahoista.
Tästä syystä työperäisen maahanmuuton edistämisen vaikutuksia suhtees-
sa käytettyihin määrärahoihin on vaikea arvioida. Tarkastuksessa havait-
tiin puutteita myös työperäisen maahanmuuton edistämisen tietoperustas-
sa, ja tämä saattaa vähentää toiminnan tuloksellisuuden edellytyksiä.

[...]

Työikäisen väestön määrä vähenee kuluvalla vuosikymmenellä nopeas-
ti, minkä on ennakoitu vähentävän työvoiman tarjontaa ja johtavan työ-
voimapulaan. On arvioitu, että uhkaavaa työvoimapulaa voidaan lieventää
työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien tehokkaammalla työllistämisellä
sekä työvoiman maahanmuuttoa lisäämällä.

Maahanmuuttajien määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla, ja ny-
kyisissä väestöennusteissa oletetaan Suomen saavan muuttovoittoa noin
15 000 henkeä vuodessa. Maahanmuutto kompensoi osaltaan työikäisen
väestön vähenemisestä aiheutuvaa työvoiman tarjonnan supistumista.
Suuri osa maahan muuttaneista on kuitenkin työttömänä tai työvoiman ul-
kopuolella, joten maahanmuutto sinänsä ei nosta työllisyysastetta. Talou-
dellisen kasvun ja työllisyysastetavoitteen näkökulmasta maahanmuutta-
jien työvoimaosuutta tulisi pystyä kasvattamaan. Työperusteisen maa-
hanmuuton edistämistä on pidetty sellaisena keinona, jolla voidaan tehok-
kaasti vastata kasvavaan työvoiman tarpeeseen. Työperusteinen maahan-
muutto muodostaa nykyisellään kuitenkin vain pienen osa koko maahan-
muutosta ja siten vain osan maahanmuuttoon perustuvasta työvoiman tar-
jonnasta.

[JoKaGO]

Tuosta hyppää silmille heti, että työperäinen maahanmuutto onkin vain pienen pieni osa koko maahanmuutosta. Muistaakseni vielä äsken väite oli, että ylivoimaisesti suurin osa maahanmuuttajista tulee työn tai rakkauden takia, pakolaiset ja sos.pum.maahanmuuttajat (-Pöntinen) ovat pieni vähemmistö. Loogisesti tämä on mahdollista, mutta sehän tarkoittaisi, että puolet nykyään vihittävistä avioliitoista olisi jonkinlaisia "monikulttuurisia". Eli joku valehtelee.

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/kiviniemi_asenteiden_koventumiseen_ei_pid%C3%A4_alistua_6123323.html

Helsinkiläisvaltuutettu Laura Kolbe (kesk.) painottaa sopeutumisen inhimillistä puolta.

Kolben mukaan meiltä puuttuu globaalin elämänhallinnan periaate, koska meillä ei ole kolonialismin perintöä. Maahan tulee ihmisiä Euroopan ulkopuolelta, mikä on suomalaisille outoa.

Ai nytkö sitten olisi positiivinen asia jos Suomellakin olisi kolonialistinen menneisyys?

Tämä pitäisi viedä johonkin oikein talteen: Kolonialismi on toisaalta paha, koska blaablaablaa mutta siinä mielessä hyvä, että entiset siirtomaaisännät ovat jo tottuneita Euroopan ulkopuolelta tuleviin ihmisiin. Sen sijaan ilman kolonialistista historiaa oleva kansa on lähtökohtaisesti rasistinen, joten sellaisen pitää osallistua kansainvälisten sopimusten velvoituksiin kuten niissä määrätään.
Sen sijaan perunanenäinen toljotteleva, mustien pikkulasten naamalle syljeskelyä tapanaan pitävä kansa, joka myi tervan orjalaivojen rakentajille, pitää ylittää kaikki mitä keksitäänkin vähintään kymmenkertaisesti, silti hävettä olemassaoloaan ja lopuksi työnnettävä kuuden tuuman rautanaula pakaroidensa väliseen aukkoon.

[Teemu Niva]

Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma koostuu neljästä rahastosta: Euroopan pakolaisrahasto, paluurahasto, ulkorajarahasto ja kotouttamisrahasto. Euroopan komissio määritti vuodelle 2011 Suomen rahastokohtaisiksi osuuksiksi yhteensä 10,5 miljoonaa euroa, jotka oli budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalan momentille 26.01.22 (EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan) ⁶⁴. Vuoden 2012 talousarviossa hallituksen esityksen mukainen ⁶⁵ (HE59/2011 vp.) määräraha momentille 26.01.22 oli 15,0 miljoonaa euroa eli vuoden 2011 määrärahaa enemmän⁶⁶ .

Yhteisvastuu mainittu.

[JoKaGO]

Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma koostuu neljästä rahastosta: Euroopan pakolaisrahasto, paluurahasto, ulkorajarahasto ja kotouttamisrahasto. Euroopan komissio määritti vuodelle 2011 Suomen rahastokohtaisiksi osuuksiksi yhteensä 10,5 miljoonaa euroa, jotka oli budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalan momentille 26.01.22 (EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan) ⁶⁴. Vuoden 2012 talousarviossa hallituksen esityksen mukainen ⁶⁵ (HE59/2011 vp.) määräraha momentille 26.01.22 oli 15,0 miljoonaa euroa eli vuoden 2011 määrärahaa enemmän⁶⁶ .

Yhteisvastuu mainittu.

Euroopan unioni suom. "yhteisö". Yhteis... vastuu, pian loppukin omaisuutesi yhteistä kaikille? Pidä sinäkin kaksin käsin kiinni lompsastasi!