Rakenteellisesta työttömyydestä ja maahanmuutosta

[mietinen]

Rakenteellisesta työttömyydestä ja maahanmuutosta

Työpaikat eivät suomalaisilta lopu, HS, Juhana Vartiainen, 23.12.2012

Pyrkimykset pidentää työuria ja lisätä työvoiman tarjontaa törmäävät usein vastaväitteeseen "eihän meillä ole työpaikkoja". Tuiki tarpeellista työperäistä maahanmuuttoa vastustetaan vetoamalla siihen, että meillä on työttömiä omastakin takaa.

...

Suhdanteista riippumaton keskimääräinen työllisyys on yhtä kuin työvoima, josta vähennetään rakenteellisen työttömyyden osuus. Rakenteellinen työttömyysaste ei riipu työvoiman määrästä vaan talouden rakenteista, kuten työelämän, sosiaaliturvan ja verotuksen pelisäännöistä.

Siksi työvoiman kasvu esimerkiksi työperäisen muuttoliikkeen vuoksi lisää työllisyyttä, vaikka meillä olisikin työttömyyttä. Työvoimapulaa on turha odottaa, ja rakenteellista työttömyyttä on aina, mutta työvoiman kasvu lisää silti työllisyyttä.

...

Kaikki tekemätön työ ei ole kivaa ja hyväpalkkaista, mutta jos työssäkäynti ei lisäänny, emme kykene rahoittamaan hyvinvointipalvelujamme.

Siksi verotusta, sosiaaliturvaa, maahanmuuttopolitiikkaa, opintotukea ja eläkeikää on syytä rukata suuntaan, joka kannustaa työntekoon. Lisäksi palkkasopimuksissa olisi huomioitava monien ikääntyneiden tuottavuuskasvun hidastuminen.

Näin voimme päästä muiden Pohjoismaiden työllisyysasteiden tasolle ja selättää kestävyysvajeemme.

Suomeen ei suuntaudu tällä hetkellä juurikaan työperäistä maahanmuuttoa. VTV toteaa raportissaan, "Asiantuntijoiden mukaan työperäinen muutto on ollut vain 5–10 prosentin luokkaa maahanmuutosta".

Tilastokeskuksen mukaan, "Tilastokeskuksen vuoden 2011 työssäkäyntitilaston ennakkotietojen mukaan ulkomaista syntyperää olevien 18–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 53,3 prosenttia. Heidän työllisyysasteensa oli 17,6 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste 70,9 prosenttia."

THL raportin 61/2012 luvun "15 Maahanmuuttotaustan ja koulutuksen yhteydet terveyden ja hyvinvoinnin tekijöihin" taulukot avaavat selkeästi koulutuksen ja työllistymisen välisen riippuvuuden.

Erityisen synkkää Suomen tilanteessa on maahanmuuttajien koulutustason romahtaminen havainto perustui OECD:n raporttiin.

Nykyisen kaltainen maahanmuuttopolitiikka tähdännee kaksien työmarkkinoiden luomiseen.


Sitten lisää rakenteellisesta työttömyydestä.

Työvoimapulaa ei tule, Osmo Soininvaara, 19.12.2012

Huonosti menee kansantaloudella, jos työikäisiä on vähän ja tulonsiirroilla eläviä paljon. Ei ole työvoimapulaa, vaan on pulaa työssä käyvistä ja veroja maksavista. Tätä pulaa voidaan helpottaa esimerkiksi ulkomaisen työvoiman maahantulolla.

Vaikka kuinka olisi pulaa työikäisistä, se ei tarkoita, että työllistymisen todennäköisyydet yksilötasolla siitä juuri muuttuisivat. Elinkeinoelämä sopeutuu työvoiman lisääntymiseen ja vähenemiseen. Työllisyys on eräänlainen dynaaminen tasapainotila. Jos työikäisiä ja -kykyisiä on runsaasti tarjolla, tulee lisää työpaikkoja ja jos määrä vähenee, työpaikat vähenevät, mutta yksilötasolla työllistymisen todennäköisyys ei sanottavasti muutu.

Eri väestöryhmien työllistymistodennäköisyyksiin voidaan kyllä vaikuttaa vaikuttamalla palkkauksesta aiheutuviin välittömiin ja välillisiin kustannuksiin ja siihen, kuinka paljon työntekijä työllistymisestä hyötyy. Tietysti voidaan työllistymistä edistää koulutuksella.


Rakenteellinen työttömyys, Osmo Soininvaara, 23.12.2012

Patruuna-aikana Kekkosen hallitessa maata oli tapana, että paikkakuntaa hallinnut tehdas otti kokonaisvastuun väestön työllistämisestä. Koulunsa päättäneet pääsivät halutessaan tehtaalle töihin, nekin joiden todistus oli huono tai ruumiinrakenne hintelä. Tehtaalle oli kunnia-asia huolehtia työntekijöistään eläkeikään saakka, vaikka työkyky alkoi jo vähän reistailla.

Tämä on mennyttä. Yritysten välinen raaka kilpailu estää moisen laajasydämisyyden. Näin toimiva yritysjohtaja olisi pian entinen yritysjohtaja tai entisen yrityksen johtaja.

Nyt työllistymisen tulee kannattaa molemmille tai työsuhdetta ei synny. Työntekijän tulee saada niin paljon palkkaa, että työhön meno kannattaa ja työnantajan tulee saada palkalle riittävästi vastinetta. Yhä useammin jompikumpi edellytys puuttuu. Tästä johtuu rakenteellisen työttömyyden kasvu. Tämä on hyvä tunnustaa, jos haluamme nostaa työllisyyden muiden Pohjoismaiden tasolle. Työmarkkinoita pitää välillä auttaa erilaisin tuin, jotta kaikki saataisiin töihin.

Rakenteellinen työttömyys, Osmo Soininvaara, 2.1.2010

Normaalissa suhdannetilanteessa kansantalous pystyy työllistämään jokseenkin kokonaan kasvukeskuksissa asuvat ahkerat, kauniit, lahjakkaat, hyvin koulutetut ja terveet. Naisten vaihtelevan työmarkkina-aseman ohella erot eri maiden välisissä työllistymisasteissa vaihtelevat sen mukaan, miten pystytään työllistämään osaamiseltaan puutteelliset, huonosti koulutetut, liian nuoret, liian vanhat, terveydeltään tai mielenterveydeltään horjuvat tai ne, jotka jostain muusta syystä kuuluvat matalan tuottavuuden työvoimaan. Rakenteellisen työttömyyden ongelmassa on kyse matalan tuottavuuden työvoiman työllistymisestä. Erot "kurantin" ja "epäkurantin" työvoiman osalta korostuvat työttömyyden osuessa kohdalle. Suurin osa työttömistä työllistyy nopeasti uudestaan, mutta matalatuottoinen työvoima ajautuu herkästi pitkäaikais- tai toistuvaistyöttömyyteen menetettyään pysyvän työsuhteen, jos sellaisen on joskus saanut.

...

Rakenteellinen tuottavuus uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaa, koska se tulee julkiselle taloudelle niin kalliiksi. Työttömyyteen haaskautuvilla rahoilla voitaisiin palkata hoitajia sairaaloihin ja opettajia kouluihin.

Jos työvoima ei käy kaupaksi, sen hinta on väärä joko työnantajan tai työntekijän kannalta. Palkka on liian korkea suhteessa työn marginaaliseen tuottavuuteen tai se on niin matala, ettei töihin meno kannata.

Solidaarinen palkkapolitiikka on merkinnyt sitä, että alimpia palkkoja on nostettu suhteessa muita palkkoja enemmän.

Tämä on merkinnyt matalatuottoisen työn hinnoittelua ulos markkinoilta. ... Kun samalla verotuksen progressiivisuus aleni välillisen verotuksen osuuden kasvaessa, lopputulos ei ollut edes solidaarinen. Parempaan tulokseen olisi päästy, jos olisi annettu palkkaerojen kasvaa ja palautettu tulonjako verotuksen ja tulonsiirtojen avulla. OECD:n Growing unequal –raportin[1] mukaan palkkaerot eivät ole kasvaneet Suomessa, vaikka tuloerot ovatkin.

[1] . Growing unequal, income distribution and poverty in OECD countries 2008
...

Työnteon kannustimiin työntekijän itsensä kannalta voi liittyä ainakin seuraavia ongelmia.

1)      Jos sosiaaliturva tarjoaa liian hyvän elintason suhteessa kokoaikatyöstä saataviin alimpiin palkkoihin, matalatuottoisella työvoimalla ei ole riittävää taloudellista motivaatiota ottaa työtä vastaan;

2)      Vaikka kokoaikaisen työn vastaanottaminen olisikin kannattavaa, osa-aikainen tai keikkatyö ei kannata silloin, kun kokoaikaista työtä ei ole tarjolla;

3)      Jos osa-aikaisen työn vastaanottaminen tehdään kannattavaksi suhteessa työttömyyteen, osa-aikatyöstä voi tulla liian houkuttelevaa suhteessa kokoaikaiseen työhön;

4)      Jos matalapalkkaista työtä tuetaan, heikennetään motivaatiota kouluttautua ja siirtyä tuottavampiin töihin.

Työllisyys, Tilastokeskus

Työllisyyden käsite kattaa kaikki ne henkilöt (sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät), jotka toimivat jollain järjestelmän tuotantorajojen sisään kuuluvalla tuotantotoimialalla.

(EKT 1995 11.11.)

Määritelmää käyttävät tilastot
    Alueellinen panos-tuotos
    Aluetalouden indikaattorit
    Aluetilinpito
    Matkailutilinpito
    Tuotannon ja työllisyyden aluetilit


Työllisyysaste, Tilastokeskus

Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Määritelmää käyttävät tilastot
    Työssäkäynti
    Työvoimatutkimus
   
   
5.4 Rakenteellinen työttömyys

Keskustelu rakenteellisesta työttömyydestä on varsin tuore. Käsite nousi yleiseen tietoisuuteen vasta 1990-luvulla korkean työttömyyden oloissa ja työttömyysjaksojen kestojen pidentyessä. Tutkijat kiistelevät rakenteellisen työttömyyden määrästä ja keinoista vaikuttaa siihen. Yleisimpien arvioiden mukaan noin 3/4 Suomen työttömyydestä olisi rakenteellista.

Rakenteellinen työttömyys voidaan karkeasti ymmärtää sellaisena työttömyytenä, joka ei vähene vaikka samaan aikaan vallitsisi työvoimapula (vrt. suhdanneluontoinen työttömyys). Yhtenä keskeisenä syynä rakenteelliseen työttömyyteen on nähty se, että työelämän vaatimukset ovat kasvaneet siinä määrin, ettei työttömien ammattitaito enää riitä. Rakenteellisen työttömyyden syitä on etsitty myös verotuksesta, tulonsiirroista ja työttömyysturvasta. Niiden suuruudella tai mitoituksella on katsottu voivan yksittäistapauksissa olla vaikutusta siihen, että työpaikan tarjoaminen tai työpaikan vastaanottaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Teknisemmin taloustieteen termein ilmaistuna rakenteellinen työttömyys on se työttömyyden taso, jota ei voida vähentää ilman että työssä olevien työntekijöiden reaalipalkat (palkat joista on poistettu yleisen hintatason, inflaation vaikutus) nousevat.

Ehdotukseni rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi ovat:
- työolojen valvonta ongelma-aloilla (hyvällä työnjohdolla ja työjärjestelyillä voi tehdä parannuksia tuottavuuden kärsimättä)
- harmaantalouden kitkeminen ongelma-aloilta (mahdollistaa terveen yritystoiminnan sekä järkevät työolot ja järjestelyt)
- ammatinvalinnanohjauksen saatavuus kaiken ikäsille. Peruskoulussa ja lukiossa opintoja tekiville erittäin tärkeää, koska osuvat opinnot estävät syrjäytymistä.
- psykologin ja työnohjauksen saatavuus kaiken ikäisille lakisääteisesti.
- tuloerojen tasoittaminen progressiivisella verotuksella, koska vähäisestikin tuottavan työn pitää olla kannattavaa sekä työntekijällä että työnantajalle
- koulutusjärjestelmän jatkuva kehittäminen, erityis painotus oppimistekniikoihin ja "elämän hallinnan taitoihin", jotta ihmiset osaavat selättää vastoinkäymiset ja nauttia onnistumisista. IL kertoo, "Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 2 612 alle 30-vuotiasta nuorta, heistä 75 % mielenterveydellisistä syistä"
- maahanmuuttopolitiikassa huomiodaan henkilön halu ja mahdollisuudet työllistyä pysyvästi

[1NiitäKelanPoikia]

Pyydän anteeksi mutta en ymmärrä logiikkaa, jossa rakenteellista työttömyyttä eli työttömän koulutus, kokemus tai taito ei vastaa työnantajan vaatimuksia, tai palkka työnhakijan, hoidetaan tuomalla kielitaidottomia, kouluttamattomia ja työhaluttomia maahan. Kuulostaa palkkojen polkemisen yritykseltä. Suorastaan vittuilulta, näin kausityöttömän näkökulmasta.

Kyllä minun mielipiteeni on, että jos työ täytyy tulla tehdyksi, siitä täytyy maksaa riittävä palkka, että se tulee tehdyksi. Muita keinoja rakenteellisen työttömyyden hoitoon en näe. Koulutettua työvoimaa tuskin puuttuu. Turha syyttää työntekijää jos työstä ei haluta maksaa. Itse olen myös nähnyt työkkärin työharjoittelun tuhoavan voiman työllisyyden kannalta. Eli ei oteta töihin vaan kierrätetään harjottelijoita. Tämän kai voisi laskea rakenteeliseksi työttömyydeksi. Tätä tapahtuu käsittäkseni laajasti.

[skrabb]

Päivitetty 21.12.2012 23:29, julkaistu 21.12.2012 23:14.
Työvoimapula kuin maailmanloppu
Aamulehti

Maailmanloppua ei tullut, eikä tule myöskään työvoimapulaa. Kansanedustaja Osmo Soininvaaran (vihr) mukaan pulaa työntekijöistä ei ole odotettavissa kuin hoitoalalla ja yksittäisillä aloilla.

Muistettakoon, että koko Suomen poliittinen eliitti on ankkuroinut itsensä olettamaan, että työvoimapula tulee ja leikkaa hyvinvoinnin pois, elleivät työntekijät ahkeroi enemmän, kauemmin ja ellei maahan saada lisää ulkomaista työvoimaa.

Työministeriön mukaan maassa on 256 800 työtöntä. Määrä kipuaa lähelle 400 000:ta, kun mukaan otetaan työllistämiskursseilla istuvat, tukityöllistetyt sekä työttömyyseläkeläiset. Reservissä riittää ennen kuin pula koittaa.

Kansanedustajien joulukortit jäävät pahasti jälkeen Amerikan meiningistä. Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs, entinen kehonrakentaja Bruce Oreck paljasti omissa joulukorteissaan massiivisen hauiksensa Arnold Schwarzeneggerin malliin.

Eduskunnan punttisalilta samanlaisia hauiksia saa etsiä. Penkkituloksensa on tohtinut julkisesti esitellä vain kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps), joka väittää punnertaneensa 135 kiloa. Treeni on kuulemma hoitunut pöllien nostelussa ilman kossua kummempaa lisäravinnetta.

Viikon Vartiainen voisi kelvata räjähdysalttiin poliittisen jatko-osan nimeksi. Otsikkomagneetti, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen (sd) nakertaa suomalaista kolmikantaa joka asiaan pätevöityneen ruotsalaisserkun tarmolla.

Torstaina Vartiainen perusteli näkemyksiään senioriväen palkan alentamisesta Ylen A-Talkissa. Sdp:n puoluetoimistossa kirpoaa kylmä hiki aina, kun tarmonpesä pääsee ääneen. Voi olla, että Vartiaisen peli eläköityvän valtiosihteerin Raimo Sailaksen (sd) seuraajaksi tuli pelatuksi heti alkuunsa.

Yltäkylläisen Ruotsin oikeistolaistuneet demarit ovat tosin jo toteuttaneet ideat, joita Ruotsin Konjunkturinstitutetissa johtajana toiminut Vartiainen saarnaa nyt Suomessa.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) nosti äläkän Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen (kok) kuukausipalkan nostamisesta 14 423 eurosta 15 288 euroon.

Kaupunginvaltuutettu Halla-ahon mukaan Helsingin johtaminen ei voi olla vaativampaa kuin 16 kertaa suuremman New Yorkin johtaminen.

Palkkapolitiikasta päätellen ei ole ihme, että Helsinki on Suomen tehottomin kaupunki.

Pääkaupungin byrokratiassa liikkuu löysää rahaa Kuntien takauskeskuksen mukaan 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Iltalehden mukaan peräti kahdeksalle suomalaiselle kaupunginjohtajalle maksetaan enemmän kuin New Yorkin pormestarille (14 000 euroa/ kk).

Herrojen palkkojen puolustajien suosikkiperuste on, että muuten huippujohtajat karkaavat ulkomaille. Näidenkään pomojen karkaamista lienee turha pelätä, sillä heidän kansainvälinen kokemuksensa on ohut kuin ruotsalainen sotapäiväkirja.

Puolustusministeri Carl Haglundin (r) yllätti paha allergiakohtaus juuri kun hänen piti esitellä uudet puolustuslinjaukset. Puolustuspoliittisesta selonteosta kävi ilmi, että puolustus on uskottava, jos niin halutaan.

Kansan maanpuolustustahtokin olisi korkealla, kun vain pääsisi kertaamaan. Haglundkin olisi halunnut reserviupseerikouluun, jos olisi päässyt armeijaan. Jyrki Kataisen (kok) Suomi menisi mielellään Natoon, mutta joutuu lentämään aseettomana Islantiin.

http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194784505486/artikkeli/tyovoimapula+kuin+maailmanloppu.html

lihavoinit omia

[repsikka]

Päivitetty 14.12.2012 01:52, julkaistu 14.12.2012 01:34.
Hiljaa hyväksytty työttömyys
Toni ViljanmaaLähetä palautetta toimittajalle.

Pitääkö Suomen maajoukkueen pelata vajaamiehisenä, jos kansainvälisen huipputason pelaajia ei löydy tarpeeksi?

Saman kysymyksen voi tehdä Suomen työmarkkinoista. Työvoimapulaa on hoettu pitkälti toistakymmentä vuotta. Tulikin pysyvä työttömyys. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan reilut 250 000 ihmistä on ilman työtä alkuvuodesta 2013. Kun päälle tulevat erilaisilla työvoimatoimiston kursseilla istuvat, työttömyyseläkeläiset ja tukityöllistetyt, luvuksi tulee lähes 400 000 ihmistä.

Erityisen kylmä talvi koittaa rakennusalalle, jossa työttömyyden odotetaan kipuavan yli 20 prosenttiin.

Elinkeinoelämä murehtii toisaalta, että emme tee tarpeeksi töitä. Kirkasotsaisimman lausunnon antoi Ylelle amerikkalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kristiina Helenius. Hänen mukaansa kilpailukyky kohenee, kunhan "tuodaan tänne korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia". Tällaiset lausunnot eivät varmasti työttömiä ilahduta.

Erityisesti vasemmistopoliitikot vuodattavat krokotiilinkyyneliä työttömien puolesta. Tosiasiassa työttömyyspuskurin pitäminen on Suomessa harkittua pitkän linjan talouspolitiikkaa. Tämän todistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen (sd.) näkemys, että parin kolmen prosentin täystyöllisyys on epärealistinen ajatus. Suomessa tarvitaan vähintään kuuden prosentin työttömyys, jotta inflaatio ei kiihdy.

Taloustieteilijä Vartiainen tarkoittaa "luonnollisen työttömyyden" NAIRU-astetta. Sitä, että työttömyyden laskiessa alle rakennetyöttömyyden tason talous ylikuumentuu ja hinnat kohoavat.

Yli 160 000 työttömän armeijan katsotaan olevan tarpeen, jotta ne, jotka ovat töissä, voivat ostaa tyytyväisinä uuden auton tai asunnon. Työttömät toimivat muiden kuluttamisen takuumiehinä.

Vielä kun puolueet sanoisivat ääneen yhdessä hyväksymänsä totuuden: 160 000 työttömän armeijasta emme tingi!

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevalla virkamiehellä Pekka Tiaisella on tarjolla rosoääni yksimielisyyteen. Hän muistuttaa, että vaikeasti työllistyvät eivät toimi inflaatiopuskurina. Heitä ei huolita avoimiin työpaikkoihin, eivätkä he painosta palkkoja nousuun.

Työttömyydestä aiheutuvat terveyshaitat, alkoholismi, avioerot ja mielenterveysongelmat ovat joutilailta turhia uhrauksia. Suomi ei uhrista hyödy, vaan köyhtyy.

Suomi unohti täystyöllisyyden Urho Kekkosen aikoihin. Kekkonen runnasi kokoon 1975 hätätilahallituksen, kun maassa oli yli 50 000 työtöntä.

Täystyöllisyyttä palautteli mieliin Helsingissä vieraillut amerikkalainen taloustieteen professori L. Randall Wray, jonka mukaan työpaikkojen luominen on valtion tärkein tehtävä. Toisaalta jos työtä ei ota vastaan, ei tulisi saada myöskään etuuksia.

Työkykyisten ihmisten pitäminen katsomossa ei tee Suomen joukkueesta menestyjää. Vasta vastuu pitää vireänä ja koulii vaatimattomastakin vaihtopelaajasta taitajan


Aika hyvä heitto tuo aloituslause maajoukkueesta - muodostuu varmaan klassikoksi!
Onhan tuo Viljanmaa kirjoitellut aiemminkin tänne päätyneitä juttuja.