2011-12-22 Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia alkuvuodesta 2013

[Roope]

Ministeri Räsänen: Maahanmuuttostrategian valmistelussa käytävä avointa keskustelua

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen korostaa maahanmuuttostrategian valmistelussa avointa keskustelua. – Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian valmistelu on tärkeä keskustelun paikka. Strategiassa on tarkoitus linjata, mitkä ovat tulevaisuuden näkemyksemme maahanmuuton osalta, ministeri Räsänen korostaa.

Valtioneuvosto asetti eilen hankkeen maahanmuuttostrategian laatimiseksi. – Vastakkainasettelua maahanmuuttokeskustelussa tulee välttää ja keskustelussa on huomioitava erilaisia näkökulmia. Yksittäisten maahanmuuttajaryhmien tai maahantulon syiden tuomitseminen ei edistä keskustelua. Maahanmuuton syyt ovat moninaiset. Yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat perhe, opiskelu tai työpaikka, ministeri Räsänen toteaa.

– Suvaitsevainen ja yhdenvertainen yhteiskunta edistää myös kilpailukykyä. Kilpailemme tulevaisuudessa yhä enemmän globaaleilla työvoimamarkkinoilla. Turvallinen ja toimiva yhteiskunta voi olla tässä kilpailuetumme, ministeri sanoo.

Ministeri Räsänen tuo esiin myös perheiden merkityksen maahanmuutossa. – Perheen merkitys esimerkiksi kotoutumisen osalta on merkittävä. Samalla on kuitenkin huomioitava, että perheiden tulee pystyä elämään tasavertaisesti Suomessa. Strategian valmistelussa on huomioitava myös tämä seikka.

– Strategian laadinnassa selvitetään maahanmuuton nykytilaa ja arvioidaan tulevaa kehitystä. Tämä ei ole helppo tehtävä, mutta on tarpeellista pohtia, mitkä ovat maahanmuuton keskeiset kysymykset tulevaisuudessa. Tarvitsemme hallittua maahanmuuttopolitiikkaa, jossa huomioidaan sekä maahanmuuttajien että yhteiskunnan mahdollisuus hyvään kotoutumiseen, ministeri Räsänen painottaa.

Tiedote

Yksittäisten maahanmuuttajaryhmien tai maahantulon syiden tuomitseminen ei edistä keskustelua.

Jos tiettyjä maahanmuuton syitä ja motiiveja ei tiedosteta ja kyseenalaisteta, niin ei ole odotettavissa myöskään toimia niihin puuttumiseksi. Hyvä esimerkki tästä oli Etelä-Euroopan romanien lomailu Suomen vastaanottokeskuksissa, johon puuttumista maahanmuuttoministeri Astrid Thors vastusti vimmatusti. Viimein yleisen mielipiteen tuomio (vaikka se kohdistui yksittäiseen maahanmuuttajaryhmään ja maahantulon syyhyn) kävi hallitukselle liian tukalaksi, ja turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö lopetettiin pienillä muutoksilla viranomaisyhteistyön ohjeistuksessa.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian laatiminen sisältyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Tavoitteena on laatia kokonaisvaltainen strategia, jossa pyritään ennakoimaan Suomeen kohdistuvan maahanmuuton määrää sekä laatua ja niiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.  Strategiassa tulee käsitellä tasapuolisesti kaikkia Suomen kannalta keskeisiä maahanmuuton alueita huomioiden erityisesti EU:n linjaukset.

Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on, että Suomeen luodaan maahanmuuttopolitiikan linja, joka tukee suvaitsevan, turvallisen ja moniarvoisen yhteiskunnan rakentamista sekä lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Keskeistä on hallittujen työmarkkinoiden ja työntekijöiden yhtäläisten oikeuksien turvaaminen työntekijöille sekä maahanmuuttajataustaisten kansalaisten työllisyyden tehostaminen, vaikuttavampi kotouttamispolitiikka, turvapaikkahakemusten nopeampi käsittely ja syrjinnän torjuminen.

Hankkeessa laaditaan maahanmuuton strategia hallituksen hyväksyttäväksi. Strategian laatimista varten on nimitetty erillinen hankeryhmä ja valmistelussa hyödynnetään olemassa olevaa tutkimus- ja tilastotietoa.

Strategiassa tarkasteltavat aihealueet ovat:
1. Maahanmuuton nykytila ja toimintaympäristön muutosten arviointi vuoteen 2020
2. Maahanmuuttopolitiikan arvot ja visiot vuoteen 2020
3. Työvoiman maahanmuutto, maahanmuuttajien työllisyys ja yrittäjyys
4. Opiskelijat
5. Kansainvälinen suojelu
6. Perheenjäsenet ja muut omaiset
7. Laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunta
8. Kotoutuminen ja kotouttaminen
9. Vaikuttaminen EU-politiikassa
10. Kansainvälinen vaikuttaminen, yhteistyö lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa
11. Vaikutukset maahanmuuttohallinnon organisointiin, taloudelliset vaikutukset

Läpileikkaavana teemana ovat hyvät etniset suhteet ja rasismin torjunta.

Valmisteluvaihe
Toimikausi on 21.12.2011-31.1.2013.

Asiakirjat ja tiedotteet
Asettamispäätös ja työryhmän kokoonpano (pdf, 21.12.2011)

Yhteyshenkilöt
Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras, p. 071 878 8658
Neuvotteleva virkamies Sanna Sutter, p. 071 878 8633
Ylitarkastaja Tarja Rantala, p. 071 878 8606

Lisätietoja hankkeesta valtioneuvoston hankerekisteristä (www.hare.vn.fi): SM077:00/2011


Lähetä palautetta hankkeesta.

Tilaa tuoreimmat hankeuutiset.

Tiedote

Palautetta voi lähettää suoraan ministeriön mustaan aukkoon. Ota kantaa -sivusto ei ole enää käytössä maahanmuuttoon liittyvissä hankkeissa.

Strategian hidas kypsyttely vuoden 2013 tammikuun loppuun asti (käytännössä mahdollisten uuden strategian pohjalta tehtävien lakimuutosten hyväksyminen jää seuraavalle hallitukselle) on mainio tekosyy pidättäytyä maahanmuuttostrategian muutoksista ja uusista linjanvedoista ensi vuonna. Siihen asti jatketaan maahanmuuttopolitiikan suhteen pääpiirteissään samaan malliin kuin edellinen hallitus loppuaikoinaan.

Sopivasti ensi vuoden loppuun mennessä EU-maiden pitäisi viimeinkin lyödä lukkoon EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän (CEAS) toteutus. Thorsin ministeriyden aikaan Suomi kannatti yhteistä turvapaikkajärjestelmää, "yhteistä taakanjakoa" ja ties mitä muuta, eikä näennäisesti nuivemman sisäministeri Räsäsen aikana ole näkynyt mitään merkkejä suunnanmuutoksesta tämän suhteen.

Jäsenet
Maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri, sisäasiainministeriö, maahanmuutto-osasto, muuttoliike -yksikkö
Maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne, sisäasiainministeriö, maahanmuutto-osasto, kansainvälisen suojelun yksikkö
Hallitusneuvos Riitta Koponen, sisäasiainministeriö, maahanmuutto-osasto, johdon tuki -yksikkö
Poliisitarkastaja Joni Länsivuori, sisäasiainministeriö, poliisiosasto
Eversti Arto Niemenkari, sisäasiainministeriö, rajavartio-osasto
Neuvotteleva virkamies Maarit Nikander, sisäasiainministeriö, kansainvälisten asioiden yksikkö
Erityisasiantuntija Sinikka Keskinen, sisäasiainministeriö, oikeusyksikkö
Politiikka-analyysiyksikön päällikkö Riitta Kirjavainen, valtioneuvoston kanslia
Yksikön päällikkö Päivi Blinnikka, ulkoasiainministeriö
Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson, opetus- ja kulttuuriministeriö
Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman, työ- ja elinkeinoministeriö (1.1.2012 alkaen)
Sosiaalineuvos Viveca Arrhenius, sosiaali- ja terveysministeriö
Lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale, valtiovarainministeriö
Ylitarkastaja Riikka Asa, Maahanmuuttovirasto
Poliisitarkastaja Mia Poutanen, Poliisihallitus

Johtaja Sirpa Kansanaho, Oulun turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus
Maahanmuuttoasiantuntija Paula Kuusipalo, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Leena Kirmanen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Tutkija Kimmo Ketola, Kirkkohallitus
EU-asiain päällikkö Erja Horttanainen, Suomen Kuntaliitto
Työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu, Akava ry
Asiantuntija Riitta Wärn, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Johtaja Olli-Pekka Väänänen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, Suomen yrittäjät ry

Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto (SVYL/FARO) ry (nimeää edustajansa myöhemmin)
Puheenjohtaja Abdirashid Awad Dirie, Suomen Somaliliitto ry
Voimavarakeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert, Monika-naiset liitto ry
Puheenjohtaja Hasan Habib, SONDIP- Varsinais-Suomen Monikulttuuristen yhdistysten liitto ry
Puheenjohtaja Alain Minguet, Joensuun seudun Monikulttuurisuusyhdistys Jomoni ry
Pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg, Suomen Punainen Risti
Toiminnanjohtaja Kim Remitz, Suomen Pakolaisapu ry
Toiminnanjohtaja Eva Lindberg, Pakolaisneuvonta ry
Erityisasiantuntija Lena Bremer, (johtokunnan jäsen) Ihmisoikeusliitto ry
Puheenjohtaja Merja Pentikäinen, ETMU, Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ry
Puheenjohtaja Kermen Soitu, ALVA, Aikuiset lapset vanhempiensa apuna ry

Olisiko jo aika ottaa viimeinkin huomioon myös maahanmuuttokriittiset mielipiteet? Ihan oikeasti.

[Ajattelija2008]

Tuohon toimikuntaan pitäisi saada mukaan joku Hommaforumista. Voisivatko PS:n kansanedustajat ehdottaa Räsäselle joitakin nimiä?

[standardi]

Tuon lausunnon voi lihavoinnista riippuen saada vaikuttamaan joko nuivalta tai thorsilaiselta.

[Jaska Pankkaaja]

Pohjalle saakka tässä mennään, vai uskooo joku tosiaan muuta?

Lakinilkit sun muut "liikemiehet" putsaavat poliitikkojen avulla veronmaksajien piikkiin otettua velkarahaa mm. mamutuksella niin kauan kuin sitä vain on jaettavaksi. Sitten kun peruSsuomivajukit tajuavat taikaseinän lopulta mennessä rikki että heitä vedettiin koko ajan perseeseen niin kikkeliskokkelit  ja muu vasemmisto pakkaa kamansa ja häipyy. Jäljelle jää näistä puolueista sitten nämä kaikki hyödylliset idiootit ja ns. paskansyöjät. Näillä mennään, muttei enää kauaa.

[elven archer]

"Turvallinen ja toimiva yhteiskunta voi olla tässä kilpailuetumme"

Tämä on yksi tärkeimmistä havainnoista muutenkin kuin sen turvallisuuden ja toimivuuden kannalta. Suomen pitää löytää pienenä maana oma juttunsa, niche, ja tuo on se.

[hakare]

Nyt on kerrankin työryhmässä selkeä naisenemmistö. Huomattava, että suvaitsevaisuus on naisten geneettinen ominaisuus. Ilman naisten vahvaa taipumusta hakea geenejä oman elinpiirin ulkopuolelta olisimme kaikki vajaaälyisiä sisäsiitoksen uhreja.

[Roope]

Tuon lausunnon voi lihavoinnista riippuen saada vaikuttamaan joko nuivalta tai thorsilaiselta.

Jokaiselle jotakin, mitä he haluavat kuulla. Tämä on ollut tyypillistä ministeri Räsäsen lausunnoille. Maahanmuuttopolitiikkaa on "tiukennettava linjaan muiden Pohjoismaiden kanssa" (ei siis EU-maiden), mutta samalla "inhimillistettävä". Vaikka hän esitti perheenyhdistämissääntöihin kiristyksiä, niin hän vaati ehtoihin myös kahdenlaisia väljennyksiä.

Räsäsen ehdotus ns. nettisuodatuksen eli valtion ennakkosensuurin laajentamisesta jäi aika vähälle huomiolle.

[jmm]

Puheenjohtaja Merja Pentikäinen, ETMU, Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ry

Väitän että Homma ry on vähintään tuon tasoinen yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Voiko kukaan Homma ry:n edustaja kommentoida onko sisäministeriö ollut teihin missään yhteydessä?

[akez]

Kuinkas sattuikaan. Tuleva maahanmuuttostrategia olikin minulla jo valmiina pöytälaatikossa. Se on yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä.

Suomen maahanmuuttostrategian tavoite on haittamaahanmuuton minimointi.

Määrittely: Haittamaahanmuutto on maahanmuuttoa, josta aiheutuu yhteiskunnalle enemmän kuluja ja vahinkoa lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, kuin mitä siitä on hyötyä. Tästä lienee helppo saavuttaa konsensus. Tahot, joilla on jokin muu lähtökohta toimilleen, eivät kuulu valtion strategiatyöryhmiin.

Kun tavoite on kirkas ja viesti on yksinkertainen, niin virkakoneisto on helpompi mobilisoida strategian toteutukseen. Palkkiota tästä konsultaatiosta en pyydä. Laittakaa säästyneet rahat vaikka ensi jouluna pelastusarmeijan joulupataan tai antakaa Hurstin yhdistykselle.

[Ernst]

Tuohon toimikuntaan pitäisi saada mukaan joku Hommaforumista. Voisivatko PS:n kansanedustajat ehdottaa Räsäselle joitakin nimiä?

Minä tarjoudun täältä vapaaehtoiseksi.

[Green]

Tuon lausunnon voi lihavoinnista riippuen saada vaikuttamaan joko nuivalta tai thorsilaiselta.

Jokaiselle jotakin, mitä he haluavat kuulla. Tämä on ollut tyypillistä ministeri Räsäsen lausunnoille. Maahanmuuttopolitiikkaa on "tiukennettava linjaan muiden Pohjoismaiden kanssa" (ei siis EU-maiden), mutta samalla "inhimillistettävä". Vaikka hän esitti perheenyhdistämissääntöihin kiristyksiä, niin hän vaati ehtoihin myös kahdenlaisia väljennyksiä.

Räsäsen ehdotus ns. nettisuodatuksen eli valtion ennakkosensuurin laajentamisesta jäi aika vähälle huomiolle.

Koko asiahan vaikuttaa ihan kauhealta. Kun ensin luin Strategian tavoitteet, ajattelin, että ehkä Räsänen on vain harhautettu panemaan nimensä alle. Nyt kun näin työryhmän jäsenet totesin, että näin ei ole. Tässä on ihan tarkoituksellinen ja päättäväinen pyrkimys jatkaa nykypolitiikkaa ja kerätä asialliselta vaikuttavia perusteluja sen tueksi. En löytänyt ainuttakaan maahanmuuttokriittistä työryhmästä. Homma r.y:stä sinne tuskin ketään otettaisiin. Mutta entä jos perustettaisiin yhdistys, jolla olisi jokin neutraali, hienosti kalskahtava nimi, vaikkapa "Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vaikutusten tutkimuksen seura". Tällaisen puheenjohtajaksi Pauli Vahtera olisi erinomainen. En usko, että itse strategiaan pystytään vaikuttamaan, vaikka työryhmään saataisiinkin yksi nuiva. Tärkeätä olisi kuitenkin päästä seuraamaan, mitä työryhmässä valmistellaan ja saada luonnokset ja muut valmistelupaperit ajoissa nähtäväksi.

[Iloveallpeople]

Näkökulma: Turvallisen rajallinen oikeus osallisuuteen

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Pentti Visanen esitteli työn alla olevaa Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiaa ministeriön taustainfossa joulukuun alussa. Strategiassa Suomi on turvallisesti avoin maa, joka haluaa ottaa siirtolaisia töihin, mutta ei halua, että nämä olisivat turvallisuusriski. Siinä maassa jokainen löytää paikkansa eli pääsee yhteiskunnasta osalliseksi, sillä siellä moninaisuus on arkea. Monitori-lehdessä 8.11. Visanen puolestaan sanoi, että "työelämän kysymykset kytkeytyvät monilla tavoin Suomeen muuttavien henkilöiden, vasta tuloaan harkitsevien ja täällä asuvien elämäntilanteisiin".
...

Kysyin Visaselta tilaisuudessa, onko myös turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuteen tulossa muutos strategian työtä ja osallisuutta korostavan hengen mukaisesti. Hän vastasi kieltävästi; Suomeen pyrkiville siirtolaisille olisi edelleen syytä viestittää, että asiakirjojen hävittäminen ennen maahan saapumista ei ole hyväksyttävää.

Vastaus pakottaa kysymään, että jos asiakirjoja ei ole alunperinkään voinut saada tai salakuljettaja on pakottanut ne hävittämään, miksi viranomainen haluaa nimenomaan hakijaa tästä rangaista.
...

Turvapaikkajärjestelmän inhimillistämistä vastustetaan julkisessa keskustelussa sanomalla, että "niitä ihmisiä pitäisi auttaa siellä". Samat keskustelijat eivät kuitenkaan halua myöntää lisäpanostuksia myöskään kehitysyhteistyöhön tai muunlaisen kansainvälisen tuen muotoihin. Auttamisen, voimauttamisen ja tukemisen pelätään kaiken kaikkiaan uhkaavan sitä "turvallisesti avointa" yhteiskuntaa, jossa kaikki kuitenkin ilmoittavat haluavansa elää. Tällaisessa ajattelussa nähdään uhkana se, että ihminen luulee voivansa jäädä maahan vain siksi, ettei voi turvallisesti palata kotimaahansa.

Visanen sanoi, että strategiassa "on varmistettava perusoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen" myös maahanmuuttajille. Niihin kuuluu myös oikeus välttämättömään toimentuloon. Miksi valtio haluaa kitsastella sen myöntämisessä niiden kohdalla, joille ei ole vielä myöntänyt lupaa jäädä? Vai sitäkö strategian laatijat juuri pelkäävätkin, että työ ja veronmaksu olisi jäämiseen liiankin hyvä syy?

Jussi Förbom
Kirjoittaja on tietokirjailija, joka julkaisee keväällä tietokirjan Maahanmuuttoviraston turvapaikkakäytännöistä.

Maailma.net

[Roope]

Kysyin Visaselta tilaisuudessa, onko myös turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuteen tulossa muutos strategian työtä ja osallisuutta korostavan hengen mukaisesti. Hän vastasi kieltävästi; Suomeen pyrkiville siirtolaisille olisi edelleen syytä viestittää, että asiakirjojen hävittäminen ennen maahan saapumista ei ole hyväksyttävää.

Vastaus pakottaa kysymään, että jos asiakirjoja ei ole alunperinkään voinut saada tai salakuljettaja on pakottanut ne hävittämään, miksi viranomainen haluaa nimenomaan hakijaa tästä rangaista.

Eipäs leikitä tyhmää. Jo tilastojenkin mukaan valtaosa turvapaikanhakijoista ei tule Suomeen suojeluntarpeen vuoksi vaan muista syistä. Yksi ilmeinen ja yleisessä tiedossa oleva syy turvapaikan hakemiseen on kiertää näin saadun työluvan kautta viisumipakkoa. Tämän näkee siitäkin, että tutkimusten mukaan turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa, kun kohdemaan työttömyys laskee ja päinvastoin. Tiedetään myös kokemuksesta, että suurimmalla osalla turvapaikanhakijoista on ollut aiemmin jonkinlaiset henkilöllisyyspaperit, mutta lähes kaikki hävittävät viimeistään Suomessa ne ja kaiken, mikä viittaa hakijan alkuperään ja matkareittiin, koska se vaikeuttaa viranomaisten selvitystyötä ja parantaa näin mahdollisuuksia saada oleskelulupa.

Vaikka maahanmuutosta puhutaan strategian retoriikassa samassa lauseessa työllisyyden ja kilpailukyvyn kanssa, ei tällä ole mitään tekemistä turvapaikanhakijoiden kanssa. Ja silti on tosiasia, että vaikka ihminen olisi joutunut lähtemään kotimaastaan siellä vallitsevien epäinhimillisten tai hengenvaarallisten olosuhteiden vuoksi, hän yhtä kaikki haluaa päästä käsiksi myös työntekoon ja oman toimeentulonsa vahvistamiseen. Tämän sivuuttaminen maahanmuuton tulevaisuutta luotaavassa strategiassa on karhunpalvelus sekä siirtolaisille että yhteiskunnalle kokonaisuudessaan.

Mikään ei estä turvapaikanhakijaa tekemästä vapaaehtoistyötä, ja hänen toimeentulonsahan on aiempiin oloihin verrattuna joka tapauksessa jo ruhtinaallisesti turvattu. Palkkatyön teoreettinen viivästyminen kolmella kuukaudella koskee vain pientä osaa oleskeluluvan saavista - yleensä ammatti- ja kielitaidottomista - turvapaikanhakijoista, mutta sen aikaistaminen koskee ja houkuttelee kaikkia onnenonkijoita, joiden hakemukset hylätään. Osa hylätyistä turvapaikanhakijoista on saanut jäädä maahan työsuhteen perusteella, aivan kuten heidän tavoitteensa oli ollutkin. Turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöstä palkitseminen on väärin ja väärä viesti muulle maailmalle.

Turvapaikkajärjestelmän inhimillistämistä vastustetaan julkisessa keskustelussa sanomalla, että "niitä ihmisiä pitäisi auttaa siellä". Samat keskustelijat eivät kuitenkaan halua myöntää lisäpanostuksia myöskään kehitysyhteistyöhön tai muunlaisen kansainvälisen tuen muotoihin. Auttamisen, voimauttamisen ja tukemisen pelätään kaiken kaikkiaan uhkaavan sitä "turvallisesti avointa" yhteiskuntaa, jossa kaikki kuitenkin ilmoittavat haluavansa elää. Tällaisessa ajattelussa nähdään uhkana se, että ihminen luulee voivansa jäädä maahan vain siksi, ettei voi turvallisesti palata kotimaahansa.

Ulkomaalaisten "auttamiseen" käytetyn rahan oikeasta määrästä ja parhaista tavoista voidaan olla monta mieltä, mutta faktaksi jää, että humanitaarinen maahanmuutto nykyisessä muodossaan on erityisen kallis ja tehoton tapa auttaa ihmisiä. Maahanmuutto voi liian suurena olla myös ihan konkreettinen uhka koko yhteiskunnalle (esim. Ruotsi). Vähempikin maahanmuutto voi tietynlaisena johtaa joillain alueilla epätoivottaviin seurauksiin.

Visanen sanoi, että strategiassa "on varmistettava perusoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen" myös maahanmuuttajille. Niihin kuuluu myös oikeus välttämättömään toimentuloon. Miksi valtio haluaa kitsastella sen myöntämisessä niiden kohdalla, joille ei ole vielä myöntänyt lupaa jäädä? Vai sitäkö strategian laatijat juuri pelkäävätkin, että työ ja veronmaksu olisi jäämiseen liiankin hyvä syy?

Valtio ei kitsastele, sillä se huolehtii turvapaikanhakijoiden välttämättömästä toimeentulosta. Hylättyjen turvapaikanhakijoiden kymmenien miljoonien eurojen vuosikustannuksiin verrattuna veronmaksupuoli on joka tapauksessa aika minimaalista, vaikka kaikki turvapaikanhakijat saisivat tehdä palkkatöitä saapumispäivästään lähtien.