Koetko olevasi enemmän arvokonservatiivi vaiko arvoliberaali?

[K.K.]

Tarkennukseksi:
Kysely on jaettu kahteen osaan.Toisessa tarkastellaan äänestäneiden sijoittumista poliittiselle kartalle testin perusteella ja toisessa kyselyssä tarkastellaan äänestäneiden sijoittumista poliittiselle kartalle heidän itsensä kokemana.(Oma testistä riippumaton näkemys.)


Linkki toiseen kyselyyn:

Oletko testin mukaan arvokonservatiivi vaiko arvoliberaali?
http://hommaforum.org/index.php/topic,78073.msg1192613.html#msg1192613

[Tomi]

HS:n aiemman testin mukaan olin keskellä oleva ja erittäin konservatiivinen.

[Isäntä ja loinen]

Olen jyrkkä arvokonservatiivi. Olen vähentänyt yhteydenpitoa omaan isosiskooni, koska minulla on vaikeuksia hyväksyä hänen homoseksuaalisuuttaan. Arvokonservatiivisuuteni on siis niin voimakasta, että se voi jopa rikkoa lähisukulaissuhteita. Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä, toki arvokonservatiivisuuteni ilmenee monin eri tavoin. Nämä seksuaalivähemmistökysymykset ovat ainoastaan pieni sivujuonne.

Tiedän edustavani alati pienenevää porukkaa. Arvoliberalismi etenee kovaa vauhtia ja arvokonservatiivien rimpuilu on lähinnä viivytystaistelua. Ei haittaa meikäläistä. En tule koskaan muokkaamaan keskeisimpiä katsantokantojani. En koskaan epäröi käyttää arvokonservatiivisia puheenvuoroja, olipa läsnä sitten millainen hippilauma tahansa.

[tarhuri]

Olen oiken laidan arvokonservatiivi.

[junakohtaus]

Liberaalihippi ja anarkisti pahinta laatua.

[Timo Rainela]

Olet konservatiivinen sosialisti

Konservatiivisista sosialisteista käytetään usein nimitystä "totalitaristi", "autoritaarinen" tai "etatisti". Aate on liberalismin vastakohta.

[Pöllämystynyt]

Herätys!

Mitä ihmeen leimaamis -ja niputtamistarvetta tämäkin kysely palvelee?

Lisäksi, miksi pitää valita kahdesta, jotka eivät ole oikeasti vastakohdat? Miten arvokonservatiivit arvoliberaalit, eli liberaaleja arvoja vaalivat tähän oikein vastaavat?

Liberalismin eli taipumuksen kannattaa vapauksia vastakohta on jonkinlainen "antiliberalismi" eli taipumus määräillä tai kieltää. Konservatiivin eli säilyttäjän vastakohta taas on tarkoituksellisen tuhoamisen kannattaja, kuten destruktionisti, dekonstruktivisti tai jokin sellainen, eikä siis vapauksien kannattaja eli liberaali. Dekonstruktivisti ei salli säilyttämistä, ja käyttää pakkoa ja kieltoja purkamisessa, eikä siis ole liberaali.

Eli vielä rautalangasta: Säilyttäjän vastakohta on purkaja. Vapaamielisen Vapauttajan vastakohta on määräilijä tai rajoittaja. Nämä ovat kaksi eri jatkumoa, jotka eivät liity toisiinsa, ja joita ei voi siksi tunkea yhteen, tai syntyy vakava sekaannus. Ja sekaannushan näiden termien käytön osalta vallitseekin, kun esimerkiksi valtava joukko pakkovaltaa kannattavia mokuttajia pystyy esiintymään muka liberaaleina ilmeisesti sillä verukkeella, että vaativat joidenkin asioiden purkamista vaikka väkisin.

Tämä kysymyksenasettelu pakottaa vastaajat suodattamaan näkemyksenä virheellisen konservatiivi-liberaali - skaalan mukaan, ja siten taivuttelee pitämään sitä totena.

[IronFist]

Lähes äärimmäinen oikeistokonservatiivi, testinkin mukaan. Kannatan vapaata markkinataloutta, perinteisiä arvoja ja isänmaallista henkeä. Hipit kuriin ja järjestykseen, jne. Valtion rooli on suomalaisten ja suomalaisuuden edun ajaminen, ei olla kenenkään - vähiten muiden maiden asukkien - sosiaalitoimisto.

[wjp]

Keskusta liberaali-ei kepuli- Wanha P

[Finka]

Liberaali taloussasioissa. Niissä valtio ei ole parhaimmillaan. Tiet on täynnnä reikiä ja porukkaa palkataan yhä enemmän siirtelemään sepelin sijasta paperia. Myöskään valtion suhmurointi Kemijärven paperitehtaan lopetuksen ympärillä ei ainakaan parantanut tilannetta.

Monessa arvoasiassakin vapaamielinen. Huumeet ovat kuitenkin vaikeita, niistä aiheutuu haittaa myös ympäristölleen. Ennättävät aiheuttaa paljon tuhoa ennen viimeistä kaatumistaan omaan miekkaansa.

[Vörå]

Ei kahta sanaa: joissakin asioissa vapaus toimii erinomaisesti ja yksi näistä on henkilökohtainen elämä - ellet rajoita toisen vapautta, olet melkoisen vapaa tekemään mitä huvittaa vaikka se ei olisikaan kaikkien makuun. Talouselämää pitää säädellä sen verran, ettei markkinatalous lakkaa. Säätelemätön kapitalismi johtaa kommunismiin. Kaikille on myös taattava mahdollisimman tasainen pelikenttä kilpailla omilla ominaisuuksillaan yhteiskunnassa menestymisestä: eli koululaitoksen on oltava avoin ja korkealaatuinen, samoin terveydenhoidon. Sen sijaan ei ikinä pitäisi pakottaa ihmisiä tasa-arvoiseen sosiaaliseen asemaan - vaatii käytännössä stalinistista veristä terroria, että tälläinen toteutuisi (ja silloinkin olisi pieni diktatorinen eliitti, joka ei olisi tasa-arvoinen muiden kanssa).

[K.K.]

Vänkää.

Tässä vaiheessa vastanneista enemmistö on testin mukaan "keskustalaisia" .

Kuitenkin tässä vaiheessa vastanneista enemmistö pitää itseään liberaaleina.

Ja uskoisin,että enemmistö kansalaisista "tietää" miltei kaikkien hommalaisten olevan natsi-rasisti-fasisteja..?

Ketä tai mitä pitäisi uskoa..?



Veikko Vennamoa?

[Kimmo Pirkkala]

Olen poliittisesti konservatiivi, mutta arvoliberaali, libertaari. Ja joissain asioissa, kuten suoran demokratian ja puhtaan markkinatalouden kannattamisessa olen varsin radikaali, kait?

Ei löytynyt sopivaa äänestysvaihtoehtoa.

edit. Minkälaiseksi muuten kuvailtaisiin ihmistä, joka ei juurikaan tee arvovalintoja, vaan muodostaa kantansa loogisen päättelyn seurauksena? Hän on silloin täysin "arvoliberaali", vapaa kaikesta vanhan painolastista, eikö? Mutta entäs kun nuo loogiset valinnat johtavat systemaattisesti samanlaisiin kantoihin kuin mitä arvokonservatiiveilla on? Miten sellainen ihminen määritellään, jos hän on samaan aikaan täydellisen arvoliberaali ja täydellisen arvokonservatiivi; Eroa ei voi tehdä yksittäisiin asioihin muodostettujen kantojen perusteella, kun eroa ei ole. Ero syntyy vain siitä miten kyseiseen kantaan on päädytty. Mutta sitähän ei koskaan kysytä.

Ylläoleva kuvaa mielestäni hyvin itseäni.

[Noottikriisi]

Testin mukaan siis olin Arvoliberaali sosialisti.
Oikeasti olen äärikonservatiivinen(-arvo) mutta minulla on pitkä pinna vihervasemmistolaisten liberaaliöyhöttäjien kanssa koska uskon että siperia opettaa heitäkin jonain päivänä, katukoon sitten.
Olen lievästi vasemmistolainen mutta hyväksyn ja jopa kannatan monia oikeistolaisia talousperiaatteita, Milton Friedman on suosikkini taloustieteilijöistä ja John Locke filosofeista.

[Seal]

Testin mukaan arvoliberaali sosialisti, oikeasti arvoliberaali sosialisti.

[Parsifal]

Yksilönvapauksien suhteen hyvinkin liberaali, valtion toiminnan ja kulttuurin suhteen oikeistokonservatiivi - eli pidän länsimaista, vapauteen perustuvaa arvomaailmaa ja sekulaaria yhteiskuntaa täydellisen ylivertaisena kaikkiin muihin nähden; asia on niin itsestään selvä, että siitä keskusteleminen kyseenalaistavaan sävyyn on täysin naurettavaa. Sitä paitsi liberaalit ja humanistiset ideologiat, jotka ilman punavihermädännäisyyttä ovat varsin yleviä, toimivat ainoastaan länsimaisissa kulttuureissa, mutteivät yhdessäkään niistä idän ja etelän ihmemaista, joista meillä kuulemma olisi paljon opittavaa...

Testi puolestaan väittää minun olevan konservatiivinen sosialisti. 

[sunimh]

Kuten tuossa testiketjussa tulikin jo määriteltyä:

Astetta vakavammin sanottuna, olen miedosti kansallismielinen libertaari, joka inhoaa paskanjauhantaa (ja valmiiksi paketoituja mielipideklustereita). Kutsuttakoon tätä suuntausta nimellä antifekalistinen kansallislibertaari.

Jos tuota hieman pitäisi vielä avata, niin mielestäni valtion tehtäviä pitäisi karsia nykytasolta rankalla kädellä, mutta hyväksyn kuitenkin jonkinlaisen julkisrahoitteisen tai julkisesti (esim. palvelusetelein) tuetun terveydenhuoltojärjestelmän, niin kauan kuin sen ensisijaisina käyttäjinä ovat sen rahoittajat, eli Suomen kansalaiset. Siitä tuo "miedosti kansallismielinen", koska Suomen valtion tehtävänä tulee olla suomalaisten edunvalvonta. Sama pätee koulutusjärjestelmään, joskin olen vakuuttunut siitä, että Suomen ei tarvitse kouluttaa viittä vuotta ilmaiseksi 70% ikäluokasta höpömaistereiksi - ulkomaalaisista nyt en viitsi edes mainita.

[JoKaGO]

En olisi tiennyt, mitä vastata ennenkuin tein testin. Umpijutti-keskustalainen (tosin Nolanin kartalla) olen ja mielestäni olen sitä. Minarkisti näköjään myös.

[ruikonperä]

Ilman testejäkin arvaan katsomuksen liberaaliksi.
Tästä riippumatta nuorison sanottu konservatiivisuuden nousu on aivan sairasta. Vanhemmalla iällä on aikaa tulla samanlaiseksi kuin vanhempansa.

[John]

Erittäin vahvasti arvokonservatiivi. Suorastaan taantumuksellinen. Tosin en välttämättä haluaisi palauttaa yhteiskuntaa niin kauaksi kuin 50-luvulle, vaan olen vahvasti ihastunut 1980- ja 1990-lukujen arvomaailmaan. Moni nykyajan hössötys on minulle suurta myrkkyä.

Mitään testejä en tehnyt, sillä tiedän tämän itsekin.

[Suomi2050]

Erittäin vahvasti arvokonservatiivi. Suorastaan taantumuksellinen. Tosin en välttämättä haluaisi palauttaa yhteiskuntaa niin kauaksi kuin 50-luvulle, vaan olen vahvasti ihastunut 1980- ja 1990-lukujen arvomaailmaan. Moni nykyajan hössötys on minulle suurta myrkkyä.

Mitään testejä en tehnyt, sillä tiedän tämän itsekin.

Voisitko kertoa tarkemmin tuosta 1980- ja 90-luvun arvomaailmasta? Olisi ihan mielenkiintoista tietää.

[coscarnorth]

Erittäin vahvasti arvokonservatiivi. Suorastaan taantumuksellinen. Tosin en välttämättä haluaisi palauttaa yhteiskuntaa niin kauaksi kuin 50-luvulle, vaan olen vahvasti ihastunut 1980- ja 1990-lukujen arvomaailmaan. Moni nykyajan hössötys on minulle suurta myrkkyä.

Mitään testejä en tehnyt, sillä tiedän tämän itsekin.

Eipä tähän oikeastaan mitään lisättävää. Kuin omaa tekstiä lukisi.

[LyijyS]

edit. Minkälaiseksi muuten kuvailtaisiin ihmistä, joka ei juurikaan tee arvovalintoja, vaan muodostaa kantansa loogisen päättelyn seurauksena? Hän on silloin täysin "arvoliberaali", vapaa kaikesta vanhan painolastista, eikö? Mutta entäs kun nuo loogiset valinnat johtavat systemaattisesti samanlaisiin kantoihin kuin mitä arvokonservatiiveilla on? Miten sellainen ihminen määritellään, jos hän on samaan aikaan täydellisen arvoliberaali ja täydellisen arvokonservatiivi; Eroa ei voi tehdä yksittäisiin asioihin muodostettujen kantojen perusteella, kun eroa ei ole. Ero syntyy vain siitä miten kyseiseen kantaan on päädytty. Mutta sitähän ei koskaan kysytä.

Ylläoleva kuvaa mielestäni hyvin itseäni.

Suurin osa sinua vastakkaisen näkemyksen omaavista on myös sitä mieltä, että he ovat päätyneet näkemyksiinsä loogisesti. Tosin näissä asioissa ei kenenkään logiikka ole vailla arvolatauksia.

Yksilönvapauksien suhteen hyvinkin liberaali, valtion toiminnan ja kulttuurin suhteen oikeistokonservatiivi - eli pidän länsimaista, vapauteen perustuvaa arvomaailmaa ja sekulaaria yhteiskuntaa täydellisen ylivertaisena kaikkiin muihin nähden; asia on niin itsestään selvä, että siitä keskusteleminen kyseenalaistavaan sävyyn on täysin naurettavaa. Sitä paitsi liberaalit ja humanistiset ideologiat, jotka ilman punavihermädännäisyyttä ovat varsin yleviä, toimivat ainoastaan länsimaisissa kulttuureissa, mutteivät yhdessäkään niistä idän ja etelän ihmemaista, joista meillä kuulemma olisi paljon opittavaa...

Testi puolestaan väittää minun olevan konservatiivinen sosialisti. 

Olet siis klassisen liberalismin kannattaja, et perinteinen konservatiivi. Itseasiassa näytät olevan hyvinkin humanisti ja hippi. Konservatiivit ovat vastustaneet 1800-luvun alun aatteen synnystä saakka yksilönoikeuksien/vapauksien laajantamista, yhteiskunnallisten auktoriteettien (kirkko ym.) purkamista, demokratian vaatimuksia ym.

[Darvi]

Arvoliberaali on järjettömämpi termi kuin kansandemokratia. Työlläkö tai siitä saatavalla korvauksella eli rahalla ei ole arvoa?

[John]

Erittäin vahvasti arvokonservatiivi. Suorastaan taantumuksellinen. Tosin en välttämättä haluaisi palauttaa yhteiskuntaa niin kauaksi kuin 50-luvulle, vaan olen vahvasti ihastunut 1980- ja 1990-lukujen arvomaailmaan. Moni nykyajan hössötys on minulle suurta myrkkyä.

Mitään testejä en tehnyt, sillä tiedän tämän itsekin.

Voisitko kertoa tarkemmin tuosta 1980- ja 90-luvun arvomaailmasta? Olisi ihan mielenkiintoista tietää.

Silloin ei ollut esimerkiksi homohössötystä tai sukupuolineutraaliushössötystä. Mies oli mies ja nainen oli nainen. Ydinperhe oli yhteiskunnan perusyksikkö.

Kukaan ei valittanut siitä, että voi voi, kun lasten korvat saastuu, kun Suvivirsi lauletaan ja jouluevankeliumi luetaan. Kirkossa käyntikään ei ollut saatanallinen tapahtuma, kuten monille nykyään tuntuu olevan.

Naapuriin pystyi luottamaan, ja antamaan vaikka omat lapset hänen hoiviinsa, jos itsellä oli joku meno. Oli yhteisöllisempää meininkiä kuin nykyään.

Työmoraali oli kovempi kuin nykyään - hommat pyrittiin aina hoitamaan kunnolla. Lapsetkin vielä saatettiin opettaa siihen, että leipä ansaitaan omalla työllä, eikä minkään sossuluukun kautta.

Ei ollut mamuhössötystä, rasismihössötystä tai suvaitsevaisuushössötystä. Suomalaiset olivat suomalaisia - ei ollut mitään afrosuomalaisia, uussuomalaisia tai vastaavia. Tätä kautta syntyi myös parempi yhteisöllisyys, sillä ihmiset pystyivät luottamaan siihen, että naapuri tai esimerkiksi vastaantuleva ihminen on luotettava, rehellinen ja hommansa hoitava suomalainen, eikä mikään täysin eri arvot omaava mamu, josta ei tiedä, mitä se seuraavaksi tekee tai ajattelee.

Poliittisessa arvokulttuurissa osattiin ajaa paremmin Suomen etua. Suomen etu oli tärkeintä. Suomella ei ollut EU-jäsenyyttäkään rasitteena. Toki oli Neuvostoliitto, mutta esimerkiksi 1980-luvulla sen vaikutus Suomen päätöksentekoon oli melkein yhtä minimaalinen kuin Venäjän nykyään.

-----

Siinä nyt joitain asioita, joita äkkiseltään tuli mieleen. Paljon muitakin varmaan on.

[Kimmo Pirkkala]

edit. Minkälaiseksi muuten kuvailtaisiin ihmistä, joka ei juurikaan tee arvovalintoja, vaan muodostaa kantansa loogisen päättelyn seurauksena? Hän on silloin täysin "arvoliberaali", vapaa kaikesta vanhan painolastista, eikö? Mutta entäs kun nuo loogiset valinnat johtavat systemaattisesti samanlaisiin kantoihin kuin mitä arvokonservatiiveilla on? Miten sellainen ihminen määritellään, jos hän on samaan aikaan täydellisen arvoliberaali ja täydellisen arvokonservatiivi; Eroa ei voi tehdä yksittäisiin asioihin muodostettujen kantojen perusteella, kun eroa ei ole. Ero syntyy vain siitä miten kyseiseen kantaan on päädytty. Mutta sitähän ei koskaan kysytä.

Ylläoleva kuvaa mielestäni hyvin itseäni.

Suurin osa sinua vastakkaisen näkemyksen omaavista on myös sitä mieltä, että he ovat päätyneet näkemyksiinsä loogisesti. Tosin näissä asioissa ei kenenkään logiikka ole vailla arvolatauksia.

Totta kai. Loogisuus on riippuvainen tavoitteista, joihin logiikalla pyritään. Lähinnä yritän sanoa sitä, että "arvovalinnat" ovat perustelemattomia valintoja, asioita joihin vain uskotaan ja joita pidetään arvokkaina. Loogiset valinnat taas ovat niitä valintoja, joihin on päädytty loogisten perustelujen kautta ja ne eivät ole arvovalintoja.

Minulla kansallismielisyys, eu-kriittisyys, monikulttuurikriittisyys, markkinatalouden kannattaminen, äärimmäisen demokratian kannattaminen ja (monessa asiassa) arvokonservatiivisuus eivät ole arvovalintoja vaan loogisten perustelujen kautta syntyneitä valintoja.

[LyijyS]

edit. Minkälaiseksi muuten kuvailtaisiin ihmistä, joka ei juurikaan tee arvovalintoja, vaan muodostaa kantansa loogisen päättelyn seurauksena? Hän on silloin täysin "arvoliberaali", vapaa kaikesta vanhan painolastista, eikö? Mutta entäs kun nuo loogiset valinnat johtavat systemaattisesti samanlaisiin kantoihin kuin mitä arvokonservatiiveilla on? Miten sellainen ihminen määritellään, jos hän on samaan aikaan täydellisen arvoliberaali ja täydellisen arvokonservatiivi; Eroa ei voi tehdä yksittäisiin asioihin muodostettujen kantojen perusteella, kun eroa ei ole. Ero syntyy vain siitä miten kyseiseen kantaan on päädytty. Mutta sitähän ei koskaan kysytä.

Ylläoleva kuvaa mielestäni hyvin itseäni.

Suurin osa sinua vastakkaisen näkemyksen omaavista on myös sitä mieltä, että he ovat päätyneet näkemyksiinsä loogisesti. Tosin näissä asioissa ei kenenkään logiikka ole vailla arvolatauksia.

Totta kai. Loogisuus on riippuvainen tavoitteista, joihin logiikalla pyritään. Lähinnä yritän sanoa sitä, että "arvovalinnat" ovat perustelemattomia valintoja, asioita joihin vain uskotaan ja joita pidetään arvokkaina. Loogiset valinnat taas ovat niitä valintoja, joihin on päädytty loogisten perustelujen kautta ja ne eivät ole arvovalintoja.

Minulla kansallismielisyys, eu-kriittisyys, monikulttuurikriittisyys, markkinatalouden kannattaminen, äärimmäisen demokratian kannattaminen ja (monessa asiassa) arvokonservatiivisuus eivät ole arvovalintoja vaan loogisten perustelujen kautta syntyneitä valintoja.

Joo, nyt ymmärsin paremmin. Mielestäni ne taustalla olevat aksioomattiset arvot/tavoitteet ovat kuitenkin myös valintoja/kasvatuksen/kulttuurin kautta syntyneitä ja täten on vaikea kutsua ketään arvojen suhteen vapaaksi/amoraaliseksi/nihilistiseksi. Millaisia taustalla olevia arvoja mielestäsi nuo luettelemasi valinnat heijastavat? Tarkoitin sitä, että monella saattaa olla taustalla ne samat arvot kuin sinulla, mutta tekee niistä omasta mielestään toisenlaiset, mutta yhtä loogiset valinnat.

[Ruckafella]

Olen poliittisesti konservatiivi, mutta arvoliberaali, libertaari. Ja joissain asioissa, kuten suoran demokratian ja puhtaan markkinatalouden kannattamisessa olen varsin radikaali, kait?

Ei löytynyt sopivaa äänestysvaihtoehtoa.

edit. Minkälaiseksi muuten kuvailtaisiin ihmistä, joka ei juurikaan tee arvovalintoja, vaan muodostaa kantansa loogisen päättelyn seurauksena? Hän on silloin täysin "arvoliberaali", vapaa kaikesta vanhan painolastista, eikö? Mutta entäs kun nuo loogiset valinnat johtavat systemaattisesti samanlaisiin kantoihin kuin mitä arvokonservatiiveilla on? Miten sellainen ihminen määritellään, jos hän on samaan aikaan täydellisen arvoliberaali ja täydellisen arvokonservatiivi; Eroa ei voi tehdä yksittäisiin asioihin muodostettujen kantojen perusteella, kun eroa ei ole. Ero syntyy vain siitä miten kyseiseen kantaan on päädytty. Mutta sitähän ei koskaan kysytä.

Ylläoleva kuvaa mielestäni hyvin itseäni.

Aika samalaisin miettein. Päädyn toisinaan "arvokonservatiivisiin" valintoihin pohdiskelun ja perusteluiden kautta. Ärsyttää suuresti, kun "konservatiiviset" mielipiteet tyypillisesti mielletään perityiksi ajatusmalleiksi, umpimielisyydeksi tai kyvyttämyydeksi ajatella itse. Varsinkin, jos tämä tulee karikatyyrinomaiselta humanistiopiskelijalta.

..kansallismielisyys, eu-kriittisyys, monikulttuurikriittisyys, markkinatalouden kannattaminen, äärimmäisen demokratian kannattaminen ja (monessa asiassa) arvokonservatiivisuus..

Niinpä. Näiden asioiden kannattaminen on minulle itse asiassa luonteenvastaista (demokratiaa lukuunottamatta), mutta silti ne vaikuttavat minusta loogisilta ratkaisuilta. On muuten identiteettikriisin paikka, kun logiikka vie toisenlaiseen lopputulokseen kuin minkä on tuntuu oikealta.

[Emo]

Koen olevani oikeistolaisempi konservatiivi, kuin mitä erilaiset kyselyt ja poliittiset kartat minulle johdonmukaisesti tulokseksi tarjoavat. Melko punikki testien mukaan olen, siksi vastasin konservatiivinen sosialisti.
Arvoliberaaliksi ei ole vielä mikään testi eikä kukaan henkilö minua koskaan solvannut, enkä arvoliberaali myöskään itse kuvittele olevani.

[Merimakkara]

En lokeroidu kumpaankaan, konservatiiveille olen liberaali ja liberaaleille konservatiivi. Näin on hyvä.