Saarakkala: Talousunionisopimus vaatii taakseen 2/3 eduskunnasta?

[Marko Parkkola]

Pistetääs välillä näitä.


TIEDOTE 4.12.2012
julkaisuvapaa

Talousunionisopimus vaatii taakseen 2/3 eduskunnasta

Perussuomalaisten valiokuntaryhmän jäsenet Vesa-Matti Saarakkala, Kimmo Kivelä ja Tom Packalén ovat jättäneet perustuslakivaliokunnassa eriävän mielipiteen koskien tapaa, jolla ns. talousunionisopimus HE 155/2012 vp aiotaan viedä eduskunnassa läpi. Sopimuksen artiklan 3,1 velvoite Suomen julkisen sektorin alijäämän enimmäismäärästä kaventaisi merkittävästi eduskunnan budjettivaltaa ja siten Suomen täysivaltaisuutta.

Nyt kyseessä oleva valtiosopimus on ainutlaatuinen ja täysin poikkeuksellinen verrattuna budjettialijäämiä koskevaan aiempaan ylikansalliseen ja kansainväliseen sääntelyyn, koska asiasta säädettäisiin nyt artiklan 3,2 mukaan sitovilla ja pysyvillä säännöksillä. Siinäkin tapauksessa, että kansallisella tasolla enimmäisalijäämästä säädettäisiin tavallisen lain tasolla, kuten hallitus esittää, eikä perustuslain tasolla, kuten sopimuksessa suositellaan, koskee sopimuksen 3,2 artikla Suomen perustuslakia kuitenkin siten, että sopimuksen hyväksymisestä tulee päättää eduskunnassa perustuslain 94 §:n 2 momentissa säädetyllä määräenemmistöllä.

On jopa mahdollista, ettei eduskunnan budjettivaltaa voida tässä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla sitoa kansallisen lainsäädännön tasolla ilman Suomen perustuslain muuttamista. On demokraattisen legitimiteetin kannalta ongelmallista sitoa tulevien eduskuntien kädet hallitustenvälisellä sopimuksella, mikäli sopimuksen alijäämäsääntöä ei nyt kirjattaisi Suomen perustuslakiin. Jos kuitenkin päädytään siihen arvioon, että Suomessa olisi asianmukaista säätää alijäämästä tämän sopimuksen perusteella vain tavallisen lainsäädännön tasolla, olisi itse valtiosopimuksen hyväksymisestä silloin päätettävä kuitenkin perustuslain 94 § 2 momentin mukaisella määräenemmistöllä.

Sopimuksen 8 artikla on uusi avaus suvereniteetin heikentämisen suhteen, sillä artiklan myötä EU:n tuomioistuimen toimivaltaa laajennettaisiin valtion täysivaltaisuuden ydinalueelle. Toimivallan laajentamisen jälkeen EU:n tuomioistuin voisi käytännössä velvoittaa Suomea muuttamaan kansallista lainsäädäntöään. Mielestämme tällainen toimivallan laajennus voidaan käsitellä vain vaikeutetussa järjestyksessä.

Lisäksi sopimuksen juridinen puoli erilaisten termien, kuten "poikkeukselliset olosuhteet" osalta jää epäselväksi ja poliittisen tulkinnan varaan. Näin on myös rakenteellisen alijäämän käsitteen osalta.

Sopimus on yritys syventää jäsenmaiden keskinäistä integraatiota merkittävällä tavalla ilman, että asiasta käydään kunnolla julkista keskustelua. Integraation syventämiseen viittaa sekin, että sopimusluonnoksissa on esillä ollut mahdollisuus myöhemmin EU:n perussopimusten muuttamiseen tämän valtiosopimuksen pohjalta, mikä ei ole tällä hetkellä poliittisesti mahdollista, sillä kaikki jäsenmaat eivät ole halukkaita perussopimusmuutoksiin.

Lisätiedot:

Vesa-Matti Saarakkala
kansanedustaja
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

puh. 09 432 3150 / 050 512 0632
00102 Eduskunta

[Marko Parkkola]

Perustuslaki

3 §

Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi

Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Muutos olisi merkittävä kyseisen pykälän osalta. Muutosta ei voi viedä läpi kuin perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että mikäli hallitus ohittaa eduskunnan tässä asiassa, löytyy toisesta laista pykälät joita tulee soveltaa. Boldaukset minun.

1 § (21.4.1995/578)

Valtiopetos

Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla tai siihen rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti pakottamalla taikka valtiosääntöä rikkoen

1) kumota Suomen valtiosääntö tai muuttaa sitä taikka