2011-02-15 Tieto&trendit: Kuka on maahanmuuttaja?

[Iloveallpeople]

Kuka on maahanmuuttaja?

Maahanmuuttaja, ulkomaalainen, vieraskielinen, siirtolainen, maahanmuuttajataustainen, ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaisuus on Suomessa niin tuore asia, että välillä tahtovat puurot ja vellit mennä sekaisin. Asia on tuonut uuden haasteen myös väestötilastointiin. Yhä enemmän halutaan tietoa "maahanmuuttajista", mutta aina ei edes kysyjä itse tiedä, keitä hän näillä tarkoittaa.
...

Kansalaisuutta, äidinkieltä tai syntymävaltiota käytettäessä päädymme siis ulkomaalaisten osalta joukkoon, joka on kooltaan 156 000–233 000 henkilöä. On itsestään selvää, että jos tarkastellaan esimerkiksi ulkomaalaisten työllisyyttä kansalaisuuden tai syntymävaltion mukaan, päädytään helposti erilaisiin tuloksiin. Lisäksi on huomioitava, että ulkomailla syntyneet henkilötkään eivät ole yksiselitteisesti ulkomaalaisia. Osa ulkomailla syntyneistä henkilöistä on syntynyt suomalaisen perheen lapsena ulkomailla ja voi näin ollen olla Suomen kansalainen ja puhua äidinkielenään suomea. Ulkomailla syntyneistä puhuukin äidinkielenään suomea lähes joka viides. Siksi Suomessa olevia ulkomaalaisia määritellessä olisi hyvä käyttää henkilön syntymävaltion lisäksi henkilön äidinkieltä. Ulkomailla syntyneitä ja äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvia oli vuoden 2009 lopussa Suomessa 190 000 henkilöä. Tämä luku antaa luotettavimman kuvan siitä, kuinka paljon Suomessa on ulkomaalaisia.
...

Näin ollen Suomessa syntyneistä alle 25-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä karkeasti sanoen joka toinen on taustaltaan eurooppalainen, joka neljäs aasialainen ja joka neljäs afrikkalainen. Alle 10-vuotiaiden osuus ulkomaalaistaustaisista, joiden molemmat vanhemmat asuvat Suomessa, on 70 prosenttia ja täysi-ikäisten osuus vain kaksi prosenttia.
...

Ulkomaalaisten integroitumisessa yhteiskuntaamme on havaittavissa suuria eroja. Eroavuudet saattavat heijastaa myös ennakkoluulojamme.
...

Jos tarkastellaan työttömyystilannetta, niin alhaisin työttömyysaste oli kenialaisilla (4,0 prosenttia), nepalilaisilla (6,7 prosenttia) ja intialaisilla sekä alankomaalaisilla (7,2 prosenttia). Suomen kansalaisten työttömyysaste oli kansalaisuuksista 11. alhaisin eli 8,7 prosenttia. Korkein työttömyysaste oli Sudanin, Somalian, Irakin, Afganistanin ja Myanmarin kansalaisilla. Näiden maiden kansalaisten työttömyysaste oli kaikilla yli 50 prosenttia.
...

Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Heidät työmarkkinoilla korvaavat ikäluokat ovat pieniä ja siksi maamme työikäisen väestön määrä pienenee tulevaisuudessa. Omavaraislaskelman mukaan työikäisen eli 15–64-vuotiaan väestön määrä vähenisi vuoteen 2020 mennessä 280 000 henkilöllä. Vuoteen 2040 mennessä vähennys olisi 490 000 henkilöä eli lähes 14 prosenttia työikäisestä väestöstä. Jos asiaa tarkastellaan 50 vuoden päähän, niin vuoteen 2060 mennessä työikäisen väestön määrä vähenisi peräti 650 000 henkilöllä eli 18 prosenttia nykyisestä.

On varsin selvää, että tällainen kehitys olisi kestämätön. Jokainen voi kuvitella, mitä valtiontaloudelle merkitsisi mahdollinen verotulojen väheneminen viidenneksellä, kun samaan aikaan ikärakenteen muutoksen aiheuttamat lisäkustannukset rasittavat sosiaali- ja terveysmenoja. Suomeen muuttavista ulkomaalaisista ei tule valtiontalouden kannalta kannattavia veronmaksajia, ellei heitä saada integroitua yhteiskuntaamme. Tässä onkin haaste meille kaikille. Hyväksymmekö Suomeen tulevat ulkomaalaiset vai suljemmeko heidät yhteiskunnan ulkopuolelle?
...

Artikkeli kokonaisuudessaan: Tieto&trendit 1/2011

[MoonShine]

Minua taas ei kiinnosta kuka on MAAHANMUUTTAJA?
Minua kiinnosta kuka on Suomelle HYÖDYLLINEN MAAHANMUUTTAJA ja kuka on Suomelle HAITALLINEN MAAHANMUUTTAJA?

[Roope]

Maahanmuutto on noussut Suomessa puheenaiheeksi etenkin maailmanlaajuisen taloustilanteen heikennyttyä. Kriittisiäkin sävyjä on ollut kuultavissa ja melko varmasti aihe puhuttaa myös tulevien eduskuntavaalien kampanjoinnissa. Maahanmuutto Suomeen on kuitenkin hyvin tuore ilmiö. Sotien jälkeen siirtolaisuus oli pääsääntöisesti Suomen ja Ruotsin välistä muuttoliikettä. 1990-luvulla Suomi sai muutamina vuosina muuttovoittoa reilummin, kun pakolaisia saapui etenkin Somaliasta ja sen lisäksi poliittisella päätöksellä myönnettiin inkeriläisille mahdollisuus muuttaa Suomeen. Tämän jälkeen siirtolaisuus ja muuttovoitto ulkomailta hiipuivat 10 vuoden ajaksi sille vaatimattomalle tasolle, jossa se lähes koko itsenäisyytemme ajan on ollut.

Maahanmuutosta puhuttaessa tulisi aina muistaa suomalaiset paluumuuttajat. Vuosien 2000–2009 aikana Suomeen on muuttanut ulkomailta yhteensä noin 218 000 henkilöä. Heistä joka kolmas oli Suomessa syntynyt eli ns. paluumuuttaja. Vuosittain suomalaiset itse ovat ylivoimaisesti suurin maahanmuuttajaryhmä. Tämä tosiasia tahtoo monesti unohtua maahanmuutosta keskusteltaessa. Jos keskustelu painottuu vain ulkonäöltään kantaväestöstä poikkeaviin ihmisiin, ollaan pahasti sivuraiteilla.

Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden äideistä puolet on syntynyt Euroopassa, 26 prosenttia Aasiassa ja 23 prosenttia Afrikassa. Isien kohdalla tilanne on ymmärrettävästi hyvin samankaltainen. Isistä 46 prosenttia on syntynyt Euroopassa, 28 prosenttia Aasiassa ja 24 prosenttia Afrikassa. Näin ollen Suomessa syntyneistä alle 25-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä karkeasti sanoen joka toinen on taustaltaan eurooppalainen, joka neljäs aasialainen ja joka neljäs afrikkalainen.

Suomessa ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa on samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Ongelma syntyy siitä, että työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. On ammattiryhmiä, joissa työpaikat ovat Suomessa vähentyneet globalisaation seurauksena. Toisaalta on aloja, jolle suomalaiset itse eivät kouluttaudu ja hakeudu. Maahanmuuttokriittisyyden ymmärtää, kun maassa on paljon pitkäaikaistyöttömiä. Ongelmallista on myös se, jos työvoimapulasta kärsivä ala ei voi hankkia työvoimaa ulkomailta, vaikka kotimaan työmarkkinoilla ei työvoimaa ole tarjolla.

Ulkomaalaisten integroitumisessa yhteiskuntaamme on havaittavissa suuria eroja. Eroavuudet saattavat heijastaa myös ennakkoluulojamme. Integroituminen voi tapahtua vain sitä kautta, että hyväksymme uudet tulijat maahamme.

Tilastokeskus julkisti vuoden 2009 syksyllä tuoreimman väestöennusteen. Väestöennusteesta laaditaan aina myös ns. omavaraislaskelma. Omavaraislaskelma on laskelma siitä, millainen väestökehitys Suomessa olisi tulevaisuudessa, jos valtakunnan rajat "lukittaisiin" eli muuttoliikettä maanrajojen yli ei tapahtuisi. Samassa laskelmassa oletetaan myös, että ihmiset eivät muuttaisi kunnasta toiseen valtakunnan rajojen sisäpuolella. Laskelma tarjoaakin mahdollisuuden tarkastella, millainen väestökehitys meitä odottaisi, jos nykyiseen väestöömme vaikuttaisivat vain syntyvyys ja kuolevuus.

Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Heidät työmarkkinoilla korvaavat ikäluokat ovat pieniä ja siksi maamme työikäisen väestön määrä pienenee tulevaisuudessa. Omavaraislaskelman mukaan työikäisen eli 15–64-vuotiaan väestön määrä vähenisi vuoteen 2020 mennessä 280 000 henkilöllä. Vuoteen 2040 mennessä vähennys olisi 490 000 henkilöä eli lähes 14 prosenttia työikäisestä väestöstä. Jos asiaa tarkastellaan 50 vuoden päähän, niin vuoteen 2060 mennessä työikäisen väestön määrä vähenisi peräti 650 000 henkilöllä eli 18 prosenttia nykyisestä.

On varsin selvää, että tällainen kehitys olisi kestämätön. Jokainen voi kuvitella, mitä valtiontaloudelle merkitsisi mahdollinen verotulojen väheneminen viidenneksellä, kun samaan aikaan ikärakenteen muutoksen aiheuttamat lisäkustannukset rasittavat sosiaali- ja terveysmenoja. Suomeen muuttavista ulkomaalaisista ei tule valtiontalouden kannalta kannattavia veronmaksajia, ellei heitä saada integroitua yhteiskuntaamme. Tässä onkin haaste meille kaikille. Hyväksymmekö Suomeen tulevat ulkomaalaiset vai suljemmeko heidät yhteiskunnan ulkopuolelle?

Maahanmuutto nähdään väestökehityksen kääntäjäksi, ainoaksi mahdollisuudeksi, kun vaihtoehtoiseksi skenaarioksi valitaan rajojen sulkeminen. Maahanmuuttajien työllistyminen ja integroituminen taas riippuu siitä, hyväksymmekö ulkomaalaiset vai suljemmeko heidät ennakkoluuloisesti yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tilastokeskuksen yliaktuaarilta odottaisi perustellumpaa analyysia. Erityisen avutonta kritisoida maahanmuuttokeskustelua sen "unohtamisesta", että "suomalaiset itse ovat ylivoimaisesti suurin maahanmuuttajaryhmä".