Sisäisen turvallisuuden ohjelma

[Jyri Suominen]

Tässä pätkiä
Turvallinen elämä jokaiselle - Sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (16/2008, pdf)

Suomessa asuu noin 160 000 muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään
puhuvaa henkilöä. Yleisin Suomeen muuton peruste on 1990- ja 2000-luvuilla ollut
perheside.

Suomessa esiintyy myös jossain määrin turvallisuutta uhkaavia ilmiöitä, joiden taustalla
on kulttuurista johtuvia piirteitä. Näitä ovat muun muassa kunniaan liittyvä väkivalta,
väistämisvelvollisuus ja tyttöjen ympärileikkaus. Tarkkaa tietoa ilmiöiden määrästä ei
ole, sillä tapaukset eivät yleensä tule viranomaisten tietoon.
Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset ovat vuosittain olleet rikoksista epäiltyinä
väestöosuuteensa nähden noin 1,3 - 1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset. Tilastolliset
erot johtunevat osaltaan siitä, että maahanmuuttajaväestössä ovat suhteellisesti
yliedustettuina suurissa asutuskeskuksissa asuvat nuoret miehet, jotka syyllistyvät
rikoksiin useimmiten myös valtaväestön joukossa. On myös arvioitu, että
maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemät rikokset tulevat valtaväestön tekemiä
rikoksia helpommin viranomaisten tietoon.

Etnisten vähemmistöjen rikollisuutta selitettäessä päädytään ajoittain ylikorostamaan
etnisyyden tai kulttuurin merkitystä. Tutkimuksissa maahanmuuttajataustaisilla vangeilla
on havaittu olevan samanlaisia kokemuksia kuin muillakin rikoksentekijöillä kuten
syrjäytymistä, työttömyyttä ja pienituloisuutta. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja
romaninuorten rikollisuus on yleensä luonteeltaan ryhmätoimintaa, jonka taustalta löytyy
usein rasismikokemuksia.

Keskeiset kehittämiskohteet

* Kotouttamisen ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen saattaminen osaksi koko
palvelujärjestelmää
* Tiedon tarjoaminen kattavammin suomalaisesta lainsäädännöstä ja
palvelujärjestelmästä eri maahanmuuttajaryhmille
* Oleskelulupa- ja kansalaisuusasioiden käsittelyn tehostaminen
* Vuoropuhelun lisääminen turvallisuusviranomaisten ja etnisten vähemmistöjen välillä
ja etnisten vähemmistöjen osallisuuden lisääminen turvallisuuspalveluiden
suunnittelussa
* Rasististen rikosten tunnistaminen, seuranta ja käsittely oikeusjärjestelmässä sekä
ilmoituskynnyksen madaltaminen
* Kulttuuriin liittyvien, turvallisuutta uhkaavien ilmiöiden tunnistaminen ja niihin
puuttuminen
* Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen neuvontapalveluiden tehostaminen

Tarjotaan Suomeen pysyvästi ja määräaikaisesti muuttaville kattavammin tietoa
Suomen lainsäädännöstä ja palvelujärjestelmästä maahan muuttamisen yhteydessä
ja kotoutumisen eri vaiheissa. Vahvistetaan kansalaisjärjestöjen asemaa tuki- ja
neuvontapalveluissa. Lisätään tietoa laatimalla maahan saapuville
poikkihallinnollinen, eri kielille käännetty turvallisuuspalveluista kertova tiivis esite
("Turvallisesti Suomessa") ja liittämällä turvallisuuspalveluita ja lainsäädännön
tarjoamia oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva tieto tiiviimmin osaksi
kotoutumissuunnitelmia ja kotouttamiskoulutusta sekä tulevaa opastusjärjestelmää.
Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa selvitetään, että voidaanko
palvelujärjestelmän mahdollisuutta käyttää pidempi aika maahanmuuttajien
palvelemiseen toteuttaa ns. korotetun asiakaskertoimen avulla. Päävastuu: SM,
VM. Mukana: UM, OM, STM, OPM. Aikataulu: 2009


Huolehditaan työn perusteella, perhesiteen vuoksi ja humanitaarisista syistä
muuttavien henkilöiden oleskelulupien tehokkaasta ja oikeudenmukaisesta
käsittelystä tasavertaisesti koko asiakaskunnan kaikinpuolisen turvallisuuden
takaamiseksi. Nopeutetaan oleskelulupa- ja kansalaisuushakemusten
käsittelyaikoja nykyisestä ottaen huomioon niiden vaikutus maahanmuuttajien
kotoutumiseen ja turvallisuuden tunteeseen ja takaamalla lupaviranomaisille riittävät
resurssit tavoitteen saavuttamiseksi. Oleskelulupajärjestelmää kehitettäessä
arvioidaan laaja-alaisesti, miten kukin oleskelulupatyyppi ja siihen liittyvät oikeudet
sekä hakumenettely vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen ja kotoutumiseen.
Päävastuu: SM. Mukana: UM, Maahanmuuttovirasto. Aikataulu: pysyvä.


Varmistetaan, että lainsäädännön ja oikeusjärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti
puuttua rasistisiin rikoksiin ja internetissä esiintyviin rasistisiin viesteihin
rikosoikeudellisin keinoin. Arvioidaan tarve säätää internet-sivustojen ylläpitäjille
erityinen rasistisen rikoksen tunnusmerkistön täyttävän aineiston seuranta- ja
poistamisvelvollisuus. Rasististen rikosten käsittelyä tehostetaan lisäämällä
poliisin ja syyttäjän yhteistyötä, jotta rikoksen motiiviin liittyvät seikat tulevat
riittävässä laajuudessa selvitettyä. Selvitetään, tulisiko rikosilmoituksen tai
esitutkinnan yhteydessä tarjota asianomistajalle mahdollisuus antaa lisätietoja
tilastointia varten syrjintärikosepäilyyn liittyvistä seikoista, kuten syrjinnän
perusteesta tai etnisestä taustasta. Seurannan kehittämistä varten sovitaan
oikeuslaitoksessa käytettävästä rasistisen rikoksen määritelmästä. Turvataan
rasististen rikosepäilyjen etenemistä oikeusjärjestelmässä tarkastelevan
laadullisen tutkimuksen jatkuvuus ja varmistetaan siihen tarvittavat
tutkimusresurssit. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, miten poliisille tulleet
rasismirikosepäilyt etenevät syyttäjälle ja tuomioistuinkäsittelyyn ja lisätään näin
mahdollisuuksia seurata järjestelmän toimivuutta. Päävastuu: OM. Mukana: SM,
LVM Aikataulu: 2009.

Varmistetaan, että viranomaisilla on riittävät keinot puuttua etnisten
vähemmistöjen turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin, joissa kulttuurista johtuvat
erityispiirteet vaativat viranomaisilta erityisiä toimenpiteitä perus- ja
ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Asiasta tehtävän selvityksen perusteella arvioidaan
mahdollisten toimenpiteiden, kuten toimintaohjeiden laatimisen tarve. Päävastuu:
SM. Mukana: OM, STM, OPM. Aikataulu: 2009.
Selvitetään vähemmistöuskontojen opetuksen kokonaistilanne ja laaditaan
toimenpide-ohjelma, jolla puututaan tehokkaasti esille tulleisiin puutteisiin jotta
perustuslain ja uskonnonvapauslain takaama oikeus omaan uskontoon ja uskonnon
opetukseen toteutuu käytännössä. Päävastuu: OPM. Mukana: SM, uskonnolliset
yhteisöt. Aikataulu: 2010.

Turvapaikkahakemusten normaalimenettelyn käsittelyajat, vrk
Vuonna 2007 (keski-arvo) 280 vrk, välitavoite vuonna 2011 (keski-arvo) 210 vrk, tavoite vuonna 2015 (keski-arvo) 180 vrk.
Lähde: Maahanmuuttovirasto

Poliisille ilmoitettujen ja rasistisiksi rikoksiksi luokiteltujen epäiltyjen rikosten lukumäärä, suhteessa
Poliisiammattikorkeakoulun vuosittaiseen rasismitutkimuksen tuloksiin, %

61 % (2006), välitavoite vuonna 2011 suurempi kuin 75 %, tavoite vuonna 2015 suurempi kuin 90 %
Lähde: Poliisiammattikorkea koulun vuosittainen rasismitutkimus.

Nykytila
Väkivaltarikollisuuden taso on Suomessa korkea. Miehet joutuvat yleisimmin väkivallan
kohteeksi ja he ovat myös useimmin väkivallan tekijöitä.
Henkirikoksia tehdään Suomessa noin kaksi kertaa enemmän kuin länsimaissa yleensä
suhteutettuna asukasmäärään. Alkoholi ja väkivalta liittyvät usein yhteen. Suomessa
väkivallan uhri ja väkivallan tekijä ovat perinteisesti olleet tuttuja keskenään. Viime
vuosina väkivallan teot, joissa uhri valitaan sattumalta, ovat hieman lisääntyneet. Yleisin
henkirikos on työttömän mutta työikäisen, alkoholin ongelmakäyttäjän kovassa
humalassa tekemä henkirikos. Myös henkirikosten uhrit ovat usein humalassa, miehet
useammin kuin naiset.
Naisten väkivaltakuolleisuus on Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja
useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Muualla kuolleisuus on keskimäärin 0,7
naista 100 000 naista kohden, Suomessa luku on kaksinkertainen eli 1,6. Pääosa vuosina
2004–2006 parisuhteissa väkivallan seurauksena kuolleista on naisia. Suomalaisten
yleisten uhritutkimusten mukaan parisuhdeväkivallasta 90 prosenttia kohdistuu naisiin.
Myös poliisin tietoon tulleista parisuhdeväkivallasta naisiin kohdistui 90 prosenttia.
Poliisin tietoon tulee vuosittain runsaat 2000 lapsiin kohdistuvaa väkivaltarikosta ja noin
1000 seksuaalirikosta. Kyselyt, poliisin tilastot ja tutkimus tukevat päätelmää, jonka
mukaan nuorten todennäköisyys joutua väkivallan uhriksi on lievästi laskenut. Näyttää
myös siltä, että lasten kokemukset ruumiillisen kurituksen kohteeksi joutumisesta ovat
vähentyneet. Aikuisten kuritusväkivaltaa koskevat asenteet näyttävät olevan hitaasti
muuttumassa myönteiseen suuntaan: yhä harvempi suomalainen hyväksyy ruumiillisen
kurituksen lasten kasvatuskeinona. Lasten kurittamiseen syyllistyvät yhtä lailla sekä
miehet että naiset.
Ikääntyvät naiset joutuvat useammin kotona väkivallan kohteeksi kuin ikääntyneet
miehet. Väkivallan kokemukset ovat yleistyneet naisilla vuodesta 1988 (3 %) vuoteen
2003 (6 %). Miehillä vastaavaa suuntausta ei ole nähtävissä. Ikääntyviin kohdistuva
väkivalta on usein lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa.
Naisten työssä kohtaama väkivalta on lisääntynyt. Suomessa vuonna 2003 tehdyn
haastattelututkimuksen mukaan noin 5,3 % työvoimasta joutui työpaikkaväkivallan tai
sillä uhkailun kohteeksi. Keskimääräistä enemmän väkivaltaa ilmenee kaupan alla ja
palvelualan yrityksissä. Teollisuudessa ja rakentamisessa työntekijät joutuivat harvoin
väkivallan kohteeksi. Työhön liittyvä väkivalta liittyi usein päihtyneiden tai
huumaantuneiden asiakkaiden kohtaamiseen tai erilaisiin murto-, anastus- ja
näpistystilanteisiin.

Keskeiset kehittämiskohteet
* Väkivallan uhrin tunnistaminen nykyistä paremmin.
* Palvelujen kattavampi saatavuus ja niiden riittävä resurssointi.
* Uusiutuvan uhriutumisen ehkäisyn tehostaminen.
* Uhrin ja todistajan tarpeiden huomioiminen nykyistä paremmin.
* Väkivallan uhrin tunnistamisessa ja auttamisessa olevien osaamispuutteiden
poistaminen.
* Tiedon kerääminen ja koordinoinnin parantaminen.
* Väkivaltaan liittyvien asenteiden muuttaminen.
* Alkoholin kulutuksen vähentäminen


Lue loput tuolta
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/162008/$file/162008.pdf

*****

Liityen myös Jiri Kerosen muistiinpanoon, jossa hän osuvasti totesi siihen suuntaa että rasismia pitää lisätä ministeriön toimesta.
Korjatkaa jos muistan asian väärin.

[Teemu Lavikka]

Jos tuon opuksen kaikki kohdat aiotaa todella toteuttaa suunnitellusti kohoavien maahanmuuttajamäärien kanssa, työvoimapula taitaa sittenkin olla tosi asia, koska melkoinen armeija kaiken näköistä sossun tätiä, ja muuta viranomaista tullaan tarvitsemaan tuosta urakasta selviämiseksi.

* Alkoholin kulutuksen vähentäminen
Ainoa järkevä ehdotus koko esityksessä, miten se toteutetaan, onkin asia erikseen.

Rikostilastojen rumentajakin mainittiin:Yleisin
henkirikos on työttömän mutta työikäisen, alkoholin ongelmakäyttäjän kovassa
humalassa tekemä henkirikos. Myös henkirikosten uhrit ovat usein humalassa, miehet
useammin kuin naiset.

[valkobandiitti]

Yksinkertaisempi tapa:

Kotimaiset rikolliset linnaan ja moninkertaisten uusijoiden sellin avain roskikseen. Ulkomaalaiset rikolliset ulos maasta kun tuomio on lusittu. Rikollisia on niin vähän että takuulla toimii.

Tässä pätkiä
Turvallinen elämä jokaiselle - Sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (16/2008, pdf)

Suomessa asuu noin 160 000 muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään
puhuvaa henkilöä. Yleisin Suomeen muuton peruste on 1990- ja 2000-luvuilla ollut
perheside.

Suomessa esiintyy myös jossain määrin turvallisuutta uhkaavia ilmiöitä, joiden taustalla
on kulttuurista johtuvia piirteitä. Näitä ovat muun muassa kunniaan liittyvä väkivalta,
väistämisvelvollisuus ja tyttöjen ympärileikkaus. Tarkkaa tietoa ilmiöiden määrästä ei
ole, sillä tapaukset eivät yleensä tule viranomaisten tietoon.
Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset ovat vuosittain olleet rikoksista epäiltyinä
väestöosuuteensa nähden noin 1,3 - 1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset. Tilastolliset
erot johtunevat osaltaan siitä, että maahanmuuttajaväestössä ovat suhteellisesti
yliedustettuina suurissa asutuskeskuksissa asuvat nuoret miehet, jotka syyllistyvät
rikoksiin useimmiten myös valtaväestön joukossa. On myös arvioitu, että
maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemät rikokset tulevat valtaväestön tekemiä
rikoksia helpommin viranomaisten tietoon.

Etnisten vähemmistöjen rikollisuutta selitettäessä päädytään ajoittain ylikorostamaan
etnisyyden tai kulttuurin merkitystä. Tutkimuksissa maahanmuuttajataustaisilla vangeilla
on havaittu olevan samanlaisia kokemuksia kuin muillakin rikoksentekijöillä kuten
syrjäytymistä, työttömyyttä ja pienituloisuutta. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja
romaninuorten rikollisuus on yleensä luonteeltaan ryhmätoimintaa, jonka taustalta löytyy
usein rasismikokemuksia.

Keskeiset kehittämiskohteet

* Kotouttamisen ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen saattaminen osaksi koko
palvelujärjestelmää
* Tiedon tarjoaminen kattavammin suomalaisesta lainsäädännöstä ja
palvelujärjestelmästä eri maahanmuuttajaryhmille
* Oleskelulupa- ja kansalaisuusasioiden käsittelyn tehostaminen
* Vuoropuhelun lisääminen turvallisuusviranomaisten ja etnisten vähemmistöjen välillä
ja etnisten vähemmistöjen osallisuuden lisääminen turvallisuuspalveluiden
suunnittelussa
* Rasististen rikosten tunnistaminen, seuranta ja käsittely oikeusjärjestelmässä sekä
ilmoituskynnyksen madaltaminen
* Kulttuuriin liittyvien, turvallisuutta uhkaavien ilmiöiden tunnistaminen ja niihin
puuttuminen
* Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen neuvontapalveluiden tehostaminen

Tarjotaan Suomeen pysyvästi ja määräaikaisesti muuttaville kattavammin tietoa
Suomen lainsäädännöstä ja palvelujärjestelmästä maahan muuttamisen yhteydessä
ja kotoutumisen eri vaiheissa. Vahvistetaan kansalaisjärjestöjen asemaa tuki- ja
neuvontapalveluissa. Lisätään tietoa laatimalla maahan saapuville
poikkihallinnollinen, eri kielille käännetty turvallisuuspalveluista kertova tiivis esite
("Turvallisesti Suomessa") ja liittämällä turvallisuuspalveluita ja lainsäädännön
tarjoamia oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva tieto tiiviimmin osaksi
kotoutumissuunnitelmia ja kotouttamiskoulutusta sekä tulevaa opastusjärjestelmää.
Valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa selvitetään, että voidaanko
palvelujärjestelmän mahdollisuutta käyttää pidempi aika maahanmuuttajien
palvelemiseen toteuttaa ns. korotetun asiakaskertoimen avulla. Päävastuu: SM,
VM. Mukana: UM, OM, STM, OPM. Aikataulu: 2009


Huolehditaan työn perusteella, perhesiteen vuoksi ja humanitaarisista syistä
muuttavien henkilöiden oleskelulupien tehokkaasta ja oikeudenmukaisesta
käsittelystä tasavertaisesti koko asiakaskunnan kaikinpuolisen turvallisuuden
takaamiseksi. Nopeutetaan oleskelulupa- ja kansalaisuushakemusten
käsittelyaikoja nykyisestä ottaen huomioon niiden vaikutus maahanmuuttajien
kotoutumiseen ja turvallisuuden tunteeseen ja takaamalla lupaviranomaisille riittävät
resurssit tavoitteen saavuttamiseksi. Oleskelulupajärjestelmää kehitettäessä
arvioidaan laaja-alaisesti, miten kukin oleskelulupatyyppi ja siihen liittyvät oikeudet
sekä hakumenettely vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen ja kotoutumiseen.
Päävastuu: SM. Mukana: UM, Maahanmuuttovirasto. Aikataulu: pysyvä.


Varmistetaan, että lainsäädännön ja oikeusjärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti
puuttua rasistisiin rikoksiin ja internetissä esiintyviin rasistisiin viesteihin
rikosoikeudellisin keinoin. Arvioidaan tarve säätää internet-sivustojen ylläpitäjille
erityinen rasistisen rikoksen tunnusmerkistön täyttävän aineiston seuranta- ja
poistamisvelvollisuus. Rasististen rikosten käsittelyä tehostetaan lisäämällä
poliisin ja syyttäjän yhteistyötä, jotta rikoksen motiiviin liittyvät seikat tulevat
riittävässä laajuudessa selvitettyä. Selvitetään, tulisiko rikosilmoituksen tai
esitutkinnan yhteydessä tarjota asianomistajalle mahdollisuus antaa lisätietoja
tilastointia varten syrjintärikosepäilyyn liittyvistä seikoista, kuten syrjinnän
perusteesta tai etnisestä taustasta. Seurannan kehittämistä varten sovitaan
oikeuslaitoksessa käytettävästä rasistisen rikoksen määritelmästä. Turvataan
rasististen rikosepäilyjen etenemistä oikeusjärjestelmässä tarkastelevan
laadullisen tutkimuksen jatkuvuus ja varmistetaan siihen tarvittavat
tutkimusresurssit. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, miten poliisille tulleet
rasismirikosepäilyt etenevät syyttäjälle ja tuomioistuinkäsittelyyn ja lisätään näin
mahdollisuuksia seurata järjestelmän toimivuutta. Päävastuu: OM. Mukana: SM,
LVM Aikataulu: 2009.

Varmistetaan, että viranomaisilla on riittävät keinot puuttua etnisten
vähemmistöjen turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin, joissa kulttuurista johtuvat
erityispiirteet vaativat viranomaisilta erityisiä toimenpiteitä perus- ja
ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Asiasta tehtävän selvityksen perusteella arvioidaan
mahdollisten toimenpiteiden, kuten toimintaohjeiden laatimisen tarve. Päävastuu:
SM. Mukana: OM, STM, OPM. Aikataulu: 2009.
Selvitetään vähemmistöuskontojen opetuksen kokonaistilanne ja laaditaan
toimenpide-ohjelma, jolla puututaan tehokkaasti esille tulleisiin puutteisiin jotta
perustuslain ja uskonnonvapauslain takaama oikeus omaan uskontoon ja uskonnon
opetukseen toteutuu käytännössä. Päävastuu: OPM. Mukana: SM, uskonnolliset
yhteisöt. Aikataulu: 2010.

Turvapaikkahakemusten normaalimenettelyn käsittelyajat, vrk
Vuonna 2007 (keski-arvo) 280 vrk, välitavoite vuonna 2011 (keski-arvo) 210 vrk, tavoite vuonna 2015 (keski-arvo) 180 vrk.
Lähde: Maahanmuuttovirasto

Poliisille ilmoitettujen ja rasistisiksi rikoksiksi luokiteltujen epäiltyjen rikosten lukumäärä, suhteessa
Poliisiammattikorkeakoulun vuosittaiseen rasismitutkimuksen tuloksiin, %

61 % (2006), välitavoite vuonna 2011 suurempi kuin 75 %, tavoite vuonna 2015 suurempi kuin 90 %
Lähde: Poliisiammattikorkea koulun vuosittainen rasismitutkimus.

Nykytila
Väkivaltarikollisuuden taso on Suomessa korkea. Miehet joutuvat yleisimmin väkivallan
kohteeksi ja he ovat myös useimmin väkivallan tekijöitä.
Henkirikoksia tehdään Suomessa noin kaksi kertaa enemmän kuin länsimaissa yleensä
suhteutettuna asukasmäärään. Alkoholi ja väkivalta liittyvät usein yhteen. Suomessa
väkivallan uhri ja väkivallan tekijä ovat perinteisesti olleet tuttuja keskenään. Viime
vuosina väkivallan teot, joissa uhri valitaan sattumalta, ovat hieman lisääntyneet. Yleisin
henkirikos on työttömän mutta työikäisen, alkoholin ongelmakäyttäjän kovassa
humalassa tekemä henkirikos. Myös henkirikosten uhrit ovat usein humalassa, miehet
useammin kuin naiset.
Naisten väkivaltakuolleisuus on Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja
useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Muualla kuolleisuus on keskimäärin 0,7
naista 100 000 naista kohden, Suomessa luku on kaksinkertainen eli 1,6. Pääosa vuosina
2004–2006 parisuhteissa väkivallan seurauksena kuolleista on naisia. Suomalaisten
yleisten uhritutkimusten mukaan parisuhdeväkivallasta 90 prosenttia kohdistuu naisiin.
Myös poliisin tietoon tulleista parisuhdeväkivallasta naisiin kohdistui 90 prosenttia.
Poliisin tietoon tulee vuosittain runsaat 2000 lapsiin kohdistuvaa väkivaltarikosta ja noin
1000 seksuaalirikosta. Kyselyt, poliisin tilastot ja tutkimus tukevat päätelmää, jonka
mukaan nuorten todennäköisyys joutua väkivallan uhriksi on lievästi laskenut. Näyttää
myös siltä, että lasten kokemukset ruumiillisen kurituksen kohteeksi joutumisesta ovat
vähentyneet. Aikuisten kuritusväkivaltaa koskevat asenteet näyttävät olevan hitaasti
muuttumassa myönteiseen suuntaan: yhä harvempi suomalainen hyväksyy ruumiillisen
kurituksen lasten kasvatuskeinona. Lasten kurittamiseen syyllistyvät yhtä lailla sekä
miehet että naiset.
Ikääntyvät naiset joutuvat useammin kotona väkivallan kohteeksi kuin ikääntyneet
miehet. Väkivallan kokemukset ovat yleistyneet naisilla vuodesta 1988 (3 %) vuoteen
2003 (6 %). Miehillä vastaavaa suuntausta ei ole nähtävissä. Ikääntyviin kohdistuva
väkivalta on usein lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa.
Naisten työssä kohtaama väkivalta on lisääntynyt. Suomessa vuonna 2003 tehdyn
haastattelututkimuksen mukaan noin 5,3 % työvoimasta joutui työpaikkaväkivallan tai
sillä uhkailun kohteeksi. Keskimääräistä enemmän väkivaltaa ilmenee kaupan alla ja
palvelualan yrityksissä. Teollisuudessa ja rakentamisessa työntekijät joutuivat harvoin
väkivallan kohteeksi. Työhön liittyvä väkivalta liittyi usein päihtyneiden tai
huumaantuneiden asiakkaiden kohtaamiseen tai erilaisiin murto-, anastus- ja
näpistystilanteisiin.

Keskeiset kehittämiskohteet
* Väkivallan uhrin tunnistaminen nykyistä paremmin.
* Palvelujen kattavampi saatavuus ja niiden riittävä resurssointi.
* Uusiutuvan uhriutumisen ehkäisyn tehostaminen.
* Uhrin ja todistajan tarpeiden huomioiminen nykyistä paremmin.
* Väkivallan uhrin tunnistamisessa ja auttamisessa olevien osaamispuutteiden
poistaminen.
* Tiedon kerääminen ja koordinoinnin parantaminen.
* Väkivaltaan liittyvien asenteiden muuttaminen.
* Alkoholin kulutuksen vähentäminen


Lue loput tuolta
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/162008/$file/162008.pdf

*****

Liityen myös Jiri Kerosen muistiinpanoon, jossa hän osuvasti totesi siihen suuntaa että rasismia pitää lisätä ministeriön toimesta.
Korjatkaa jos muistan asian väärin.

[Iloveallpeople]

Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano - väliarviointi 2011

Sisäisen turvallisuuden ohjelman väliarviointi on valmistunut. Se sisältää arvioinnin ohjelman onnistumisesta ja konkreettisista tuloksista vuosilta 2008-2011. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on onnistunut taittamaan väkivallan ja tapaturmien määrän kasvun. Internetiin liittyviä riskejä on tunnistettu ja niihin on puututtu poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Uusiin uhkiin, kuten koulusurmiin, on pystytty reagoimaan nopeasti.  

Paikallinen turvallisuussuunnittelu on edennyt merkittävästi. Sen avulla on luotu uusia mahdollisuuksia puuttua paikallisiin ongelmiin. Sisäisen turvallisuuden ohjelman kautta on koottu yhteen turvallisuuden eri toimijat ja sillä on pystytty luomaan yhteinen näkemys sisäisen turvallisuuden tilanteesta.  

Haasteet sisäisessä turvallisuudessa ovat lisääntyneet. Alkoholin käytön kasvu on taittunut, mutta on edelleen korkealla tasolla. Syrjäytyminen on entistä monimuotoisempaa. Turvallisuuden kannalta henkilö, joka ei koe osallisuutta yhteiskunnassa, on riski itselleen ja muille.  

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on kuusi yhteistä tavoitetta ja kymmenen erityistä tavoitetta. Ohjelmassa päätettiin yli 70 toimenpiteestä ja näistä vain kolme on toteuttamatta. Tavoitteista parhaiten on edistytty paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittämisessä, rajaturvallisuudessa, kilpailukyvyn lisäämisessä turvallisuutta parantamalla ja rakennetun ympäristön turvallisuuden kehittämisessä.    

Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Ohjelma toimenpiteet jatkuvat vuoteen 2015, jolloin suoritetaan ohjelman evaluointi. Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanon väliarviointi on saatavissa sisäasiainministeriön verkkosivulta: http://www.intermin.fi/julkaisu/102011

Sisäasiainministeriö

Julkaisun verkkoversio (pdf)

Arvio ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumisesta on esitetty tähdillä yhdestä
viiteen niin, että viidellä tähdellä kuvataan parasta tulosta.

3.2.2 Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen ***

3.2.6 Rajaturvallisuus, laittoman maahantulon estäminen ja tullivarmuus ****

3.2.7 Ihmiskaupan ja siihen rinnastuvan rikollisuuden estäminen **

3.2.9 Tietoverkkorikollisuuden ja internetin käyttöön liittyvien riskien torjunta ***

3.2.10 Terrorismin torjunta, ääriliikkeiden laittoman toiminnan ehkäisy ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisy **

3.2.1 Kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen

...
Maahanmuuttajaväestön määrän kasvaessa heidän asumisen turvallisuuteen on
kiinnitetty huomiota. SPEKin toimesta valmistui vuonna 2010 maahanmuuttajille ja
heidän opastamiseensa tarkoitettu asumisen paloturvallisuusaineisto. Aineisto tulee
myös osaksi maahanmuuttajille suunnattua, sähköisesti julkaistavaa opastusaineistoa. Myös vastaanottokeskusten paloturvallisuutta on parannettu Turvallisuuskulttuurin jalkauttaminen vastaanottokeskuksiin ja maahanmuuttajille – projektissa.

3.2.2 Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen

Tiedonkeruuta maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuudesta on lisätty erityisesti ottaen huomioon riskiryhmät. Eri viranomaiset ovat lisänneet maahanmuuttajille suunnattua turvallisuustiedotusta ja -opastutusta. Viranomaisten tietoa ja ymmärrystä maahanmuuttajien turvallisuuteen liittyvistä erityiskysymyksistä on lisätty.

Toteutettuja toimenpiteitä - esimerkkejä
...

Rasistiset ja viharikokset

Poliisin tietoon tulleita rasistisia rikoksia on seurattu vuosittain vuodesta 1998 lähtien. Vuonna 2009 tilastointia kehitettiin laajemmaksi viharikollisuuden tilastoinniksi. Tutkimuksen jatkuvuuden turvaamisesta ja siihen liittyvästä rahoitustarpeesta on keskusteltu. Esityksiä tutkijan vakituisen viran perustamisesta on tehty, mutta tiukassa rahatilanteessa se ei ole onnistunut.

Työtä rikosketjun tehostamiseksi rasististen ja viharikosten käsittelyn osalta on jatkettu. Ongelmana on tunnistettu muun muassa poliisihallinnon ja oikeushallinnon rasistisen rikoksen määritelmäerot, jonka johdosta poliisi määrittelee rasistisen rikoksen laajemmaksi kuin syyttäjälaitos. Toinen tärkeä syy on se, että rikosprosessiketjun eri viranomaiset toimivat eri todennäköisyyskynnysten perusteella. Poliisihallinto ja syyttäjälaitos ovat sopineet yhteisesti toimenpiteistä rikosketjun tehostamiseksi niiden rikosten kohdalla, joiden taustalla voi olla rasistinen motiivi.

Kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevien rangaistussäännösten ulottuvuutta
viharikoksia koskevana säännöksenä selvitettiin siten, että rikoksen vaikuttimina
mainittaisiin nimenomaisesti elämänkatsomus, sukupuolinen suuntautuneisuus ja vammaisuus. Vastaavat vaikuttimet mainittaisiin yhdenmukaisuussyistä myös rasistisia ja muita sellaisia vaikuttimia koskevassa rangaistuksen koventamissäännöksessä. Asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle joulukuussa 2010.

Rasististen rikosten lisäksi kartoitettiin sellaisia tekoja, joiden motiivina ovat olleet epäillyn ennakkoluulot uhrin uskonnollista vakaumusta, seksuaalista tai sukupuolista suuntautumista tai vammaisuutta kohtaan.

Tuossa nyt pienet näytteet julkaisusta.

[Roope]

Poliisille ilmoitettujen ja rasistisiksi rikoksiksi luokiteltujen epäiltyjen rikosten lukumäärä, suhteessa Poliisiammattikorkeakoulun vuosittaiseen rasismitutkimuksen tuloksiin, %

Lähtötaso 2007 61 %

Toteutuma 2008 39 %
Toteutuma 2009 36 %

Välitavoite 2011 suurempi kuin 75 %
Tavoite 2015 suurempi kuin 90 %

Arvatkaapa huviksenne, tuleeko syksyllä satamaan syytteitä?

[nimetönkeskustelija]

Erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja
romaninuorten rikollisuus on yleensä luonteeltaan ryhmätoimintaa, jonka taustalta löytyy
usein rasismikokemuksia.

Kantasuomalaiset on syyllisiä romanien ja mamujen rikollisuuteen. Perus kukkahattuista hyysäysteoriaa, jossa vastuu otetaan pois mamuilta ja siirretään kantaväestölle. Me valkoiset heteromiehet ollaan syyllisiä siihenkin kun maahan tullut elämäntapakriminaali päättää ryöstää R-kioskin.

Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset ovat vuosittain olleet rikoksista epäiltyinä
väestöosuuteensa nähden noin 1,3 - 1,5 kertaa useammin kuin suomalaiset. Tilastolliset
erot johtunevat osaltaan siitä, että maahanmuuttajaväestössä ovat suhteellisesti
yliedustettuina suurissa asutuskeskuksissa asuvat nuoret miehet, jotka syyllistyvät
rikoksiin useimmiten myös valtaväestön joukossa. On myös arvioitu, että
maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemät rikokset tulevat valtaväestön tekemiä
rikoksia helpommin viranomaisten tietoon.

Muistaakseni joku esitteli täällä tilastoja jonka mukaan suomalaiset miehet eivät syyllisty läheskään yhtä usein rikoksiin kuin mamut. Toisekseen miesten ja naisten maahanmuuttomäärät eivät ole merkittävästi erisuuruiset. Miksi siis väitetään, että ilmiö johtuu siitä että mamut olisi pääosin miehiä? Viimeisenä kukkahattuvetona todetaan, että mamut jää kiinni ja suomalaiset ei. Mihinkähän tämäkin taas perustuu? Lisäksi tilastoja hämää se, että kaikki maahanmuuttajat on niputettu jälleen kerran samaan huolimatta etnisestä taustasta tai maahanmuuton syistä (työperäisyys tai humanitaarinen).

[Roope]

TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI - MAAKUNNISTA KAUPUNKEIHIN JA KYLIIN
Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari
24.–25.1.2012

Sisäasiainministeriö

Valmistelua varten asetetut asiantuntijaryhmät
- Toimenpideohjelman laatiminen väkivaltaisen ekstremismin torjumiseksi, pj. Tarja Mankkinen, SM

[...]

Väkivaltaa Suomessa
- Maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta kasvaa

[...]

Maahanmuutto 2020-strategian valmistelu
Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on,
että Suomeen luodaan maahanmuutto-
politiikan linja, joka tukee suvaitsevan,
turvallisen ja moniarvoisen yhteiskunnan
rakentamista sekä lisää Suomen
kansainvälistä kilpailukykyä

Keskeistä on
- hallittujen työmarkkinoiden ja työntekijöiden
yhtäläisten oikeuksien turvaaminen työntekijöille
- maahanmuuttajataustaisten kansalaisten
työllisyyden tehostaminen
- vaikuttavampi kotouttamispolitiikka
- turvapaikkahakemusten nopeampi käsittely
- syrjinnän torjuminen

Strategiassa tarkasteltavat aihealueet
- Maahanmuuton nykytila, tulevan kehityksen ja toimintaympäristön
muutosten arviointi vuoteen 2020
- Maahanmuuttopolitiikan arvot ja visio vuoteen 2020
- Työvoiman maahanmuutto, maahanmuuttajien työllisyys ja
yrittäjyys
- Opiskelijat
- Kansainvälinen suojelu
- Perheenjäsenet ja muut omaiset
- Laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunta
- Kotoutuminen ja kotouttaminen
- Vaikuttaminen EU-politiikassa
- Kansainvälinen vaikuttaminen, yhteistyö lähtö- ja
kauttakulkumaiden kanssa
- Vaikutukset maahanmuuttohallinnon organisointiin, taloudelliset
vaikutukset
- Läpileikkaavana teemana ovat hyvät etniset suhteet ja rasismin
torjunta

[...]

• Joka neljäs ulkomaalainen
työtön v. 2010
• Ulkomaalaisten nuorten vaikea
päästä jatko-opintoihin
– joka viides on syrjäytynyt
• Rasististen rikosten määrä kasvussa
• Rikoksen uhrina ja tekijänä 1,5 - 2 kertaa
kantaväestöä useammin tietyissä rikoksissa

[...]

Amal Farah Abdi paiskattiin E-junasta selälleen junalaiturille
Espoon keskuksessa

[...]

Terrorismi ja väkivaltainen
radikalisoituminen
=> kansainvälinen uhka
• Suomeen ei (vielä) kohdistu terrorismin uhkaa
• Radikalismin nousu Euroopassa
• EU:n yhteiset toimet
Torjunnan työkalu
=> hyvä kotouttaminen

[...]

Tilanne Suomessa
• Suomen vahvuuksia
– maltillinen muslimiväestö
– tiivis yhteistyö viranomaisten ja
kansalaisyhteiskunnan välillä
• Ei (vielä) maahanmuuttajajengejä
• Ei (vielä) maahanmuuttajalähiöitä

Tavoitteena radikalisoitumisen ja
rekrytoitumisen estäminen
Opittua riskiä lisäävistä tekijöistä
• Identiteettikriisi kulttuurien puristuksessa
• Eristäytyminen, syrjäytyminen
• Jatkuva kokemus olemisesta maahanmuuttaja,
rasismi
• Työttömyys tai alityöllistyminen
• Rikollisuuteen ajautuminen
• 2. polven maahanmuuttaja

[...]

UK äärioikeisto -extrimistin tyyppiprofiili
(tutkittu 161 väkivaltaista äärioikeisto extrimistiä UK National Domestic Extremism Unit)
• 98 % mies
• 100 % maan kansalainen
• 100 % valkoinen
• 94 % rikollisesti aktiivinen, rikosrekisteri
• 76 % työtön
• 26 % mielenterveysongelmia
• keski-ikä 37,8 vuotta
• 88 % tukiryhmä
• 68 % käyttää internettiä aktiviteettiinsä
• 12 % osallistunut extrimistien koulutukseen
• 40 % kytkentä extrimisti tattooseen tai jalkapalloon

[...]

Maahanmuuttohallinnon toiminnan
tehostamistyöryhmä työskentelee
koko hallituskauden ja antaa vuosittain
väliraportin säästöjen toteutumasta
• Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä johtuvat
käännytykset pannaan toimeen nykyistä nopeammin
• Suomi pyrkii saattamaan voimaan kahdenvälisiä
palautussopimuksia sellaisten maiden kanssa, joissa
olosuhteet ovat parantuneet ja turvapaikanhakijoiden
paluu alkuperämaihin on mahdollista

Perheenyhdistämisen esiselvitys
valmis 2/2012 ja HE 2012 syyskaudella
Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjen tulee olla
samansuuntaisia muiden Pohjoismaiden kanssa.
Selvitetään tehtyjen perheenyhdistämissäännösten
muutosten vaikutuksia. Tältä pohjalta kansainvälistä
suojelua saaneiden perheenyhdistämisen kriteereitä
voidaan tarkentaa EU:n perheenyhdistämisdirektiivin
säännökset huomioon ottaen niin, että ehtoihin
sisältyy täysi-ikäisille perhettä kokoaville kohtuullinen
asunto- ja toimeentuloedellytys.

Ritva Viljanen: Hallituksen linjaukset 2011 – 2015 ja niiden toimeenpano -
miten suomalaisten turvallisuutta parannetaan? (pdf)

[Toni R Jyväskylästä]

Kansalaiset, med björjare, ei guote-hirviöitä, kiitos.

[foobar]

TURVALLINEN JA EHEÄ SUOMI - MAAKUNNISTA KAUPUNKEIHIN JA KYLIIN
Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaari
24.–25.1.2012

Sisäasiainministeriö

Maahanmuutto 2020-strategian valmistelu
Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on,
että Suomeen luodaan maahanmuutto-
politiikan linja, joka tukee suvaitsevan,
turvallisen ja moniarvoisen yhteiskunnan
rakentamista sekä lisää Suomen
kansainvälistä kilpailukykyä

Miten olisi jos keskityttäisiin vain viimeiseen? Kaikkia yrittämällä (ainakin liturgian virallisten merkitysten puitteissa) ei lopputuloksena voi olla kuin epäonnistuminen, jonka korjaaminen on miltei mahdotonta.

Mutta niin, mitäpä muuta kuin kansan kustannuksella epäonnistuneita eksperimenttejä voisi Viljaselta odottaa. Kuinka monta vuotta joudumme vielä hänen päätöksistään kärsimään? Tässäkin tekstissä ihan suoraan valehtelee rasististen rikosten määrän kehityksestä. Kannattaa myös huomata, kuinka hän on huolissaan siitä että suomessa on ulkomaalaisia rakennusmiehiä (paha), muttei siitä etteivät yllä kuvatun fraasin mukaiset maahanmuuttajat halua työllistyä (kuoriutumassa oleva kulttuurillinen rikkaus ja erinomainen syy kotouttamisrahan kauhomiseen). Mitään hyvää ei tältä putkiaivolta voi odottaa.

Ritva Viljanen, sisäisen turvallisuuden ongelma.

[qwerty]

Sisäasiainministeriö: Väkivaltaisen ekstremismin estämiseksi oma toimenpideohjelma
31.5.2012

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä on hyväksynyt ensimmäisen väkivaltaisen ekstremismin vastaisen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelman tavoitteena on tunnistaa ja ennalta ehkäistä väkivaltaisia tekoja, joiden tavoitteena on edistää ekstremistisiä aatteita. Väkivaltaisen ekstremismin ehkäisy on tärkeä osa demokraattisen järjestelmän vahvistamista. 

Ohjelman toimenpiteet on jaettu viiteen alueeseen:

- tehostetaan yhteistyötä väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi
- vahvistetaan luottamusta demokraattiseen järjestelmään ja sen kautta vaikuttamiseen
- luodaan toimintamalli vakavan väkivallan ehkäisemiseksi nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa
- kehitetään viestintää väkivaltaiseen ekstremismiin ja vihapuheeseen liittyvissä kysymyksissä
- lisätään tilannetietoa ja osaamista väkivaltaisesta ekstremismistä ja sen ehkäisystä

Ohjelma (26 sivua pdf)

s. 3
Tärkeitä tekijöitä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden taustalla ovat vahva sosiaalinen koheesio sekä luottamus instituutioihin ja toisiin ihmisiin. Vahvan sosiaalisen koheesion johdosta Suomi on ollut eheä maa. Suomessa asuvat ovat kokeneet yhteenkuuluvuutta ja sitä, että työtä tehdään omaksi mutta myös yhteiseksi hyväksi.

s. 8
EU:n jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten arvioiden mukaan Euroopan suurin uhka on radikaali-islamismista ja al-Qaidan ideologiasta motivoitunut terrorismi, jonka tavoitteena on yleisesti ollut suuren kokoluokan ja useita uhreja vaativan iskun toteuttaminen.

s. 9
Euroopan unionin alueella tapahtui vuonna 2011 yhteensä 37 äärivasemmistolaiseen tai anarkistiseen ekstremismiin liittyvää terrori-iskua.

Euroopan unionin alueella tapahtui vuonna 2011 yksi äärioikeistolaisesti motivoitunut terrori-isku, ja viisi henkilöä pidätettiin äärioikeistolaisesti motivoituneeseen terrorismiin liittyvistä rikoksista. Europol on esittänyt arvion, jonka mukaan äärioikeistolaisesti motivoitunut terrorismi ei muodosta uhkaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden valtiorakenteille.

s. 13
Äärioikeistolainen toiminta on ollut pitkään Suomessa hyvin pienimuotoista ja marginaalista. Viimeisen vuoden aikana on kuitenkin havaittu paikallisten skinhead-yhteisöjen aktivoitumista. Rasistista liikehdintää on havaittu niillä paikkakunnilla, joihin on lyhyessä ajassa tullut suhteellisen paljon maahanmuuttajia.

s. 18
Valitaan vuosittain nuorten demokratialähettiläs. Lähettilään tehtävänä on osallistua demokratiasta käytävään keskusteluun ja tuoda nuorten kannalta keskeisiä teemoja esille. Nuorten demokratialähettiläs toimisi aktiivisesti internetissä ja sosiaalisessa mediassa ja olisi läsnä siellä, missä nuoret keskustelevat heille tärkeistä yhteiskunnallisista asioista.
Valinta tehdään yhteistyössä keskeisten nuorisojärjestöjen kanssa. Toteutus: ensimmäinen lähettiläs aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa.

s. 19
6.4 Kehitetään viestintää väkivaltaiseen ekstremismiin ja vihapuheisiin liittyvissä kysymyksissä ja tilanteissa

Internet on väkivaltaiseen ekstremismiin yllyttävän propagandan ja vihapuheen välittämisen keskeinen kanava. Internetissä leviävä propaganda on hyvin ammattitaitoisesti tehtyä, tunteisiin vetoavaa ja vaikuttavaa. Sitä on saatavissa eri kielillä ja se on tarkoin kohdistettua. Propagandan lisäksi internetissä on paljon viestejä ja keskustelua, joka vahingoittaa hyviä etnisiä suhteita ja voi luoda kasvupohjaa väkivaltaiselle ekstremismille. On tärkeää haastaa vihapuhe ja propaganda siinä ympäristössä, jossa näitä keskusteluja käydään. Keskusteluissa on tärkeää tuoda aktiivisesti esille laajempia näkökulmia ja monipuolista viestintää propagandassa esitettyjen seikkojen ja vihapuheen rinnalle.

(Tarkoittaako tämä sitä että tänne tulee joku palkattu trolli esittämään virallista propagandaa?)

s. 25-26
Asiantuntijaryhmä piti normaalia pidemmän ideointikokouksen Humaljärvellä 26.1.2012. Tilaisuuteen osallistui ulkopuolisina asiantuntijoina dosentti Vesa Puuronen  , projektikoordinaattori Said Aden, johtaja Olavi Sydänmaanlakka ja rikoskonstaapeli Sami Lipponen.

[Roope]

Yle: Hur stoppa extremt våld? 1.6.2012

Ja katsotaanpa, kuinka Yleisradiomme kertoo toimenpideohjelmasta:

Radikaaliryhmien uhka yleiselle turvallisuudelle on Suomessa nykyään pieni, arvioidaan hallituksen tänään antamassa toimenpideohjelmassa.

Äärioikeiston ekstremistiryhmät ovat huonosti organisoituneita skinhead-jengejä, jotka usein syyllistyvät satunnaiseen katuväkivaltaan. Väkivalta kohdistuu maahanmuuttajiin ja joskus henkilöihin, jotka edustavat seksuaalivähemmistöjä.  (käännös)

Toimenpideohjelmassa ei liitetä suomalaista äärioikeistoa tai skinhead-jengejä seksuaalivähemmistöjen pahoinpitelyihin, vaan tämä on toimittajan oma lisäys.

Vasemmistoradikaalit ryhmät ovat tähän saakka olleet rauhanomaisia ja eläinsuojelujärjestöjen iskut ovat rajoittuneet vahingontekoihin eläimiä ja omaisuutta vastaan.

Toimenpideohjelmassa todetaan äärivasemmistolaisen ja anarkistisen liikehdinnän olleen "varsin maltllista ja rauhanomaista verrattuna muuhun Eurooppaan" (esim. Europolin 37 tilastoitua terrori-iskua, black blocin suunnitelmallinen väkivalta mielenosoituksissa), mutta lisätään, että viime vuoden sabotaasi-iskut voivat tarkoittaa "anarkistisen liikkeen konkreettista radikalisoitumista, ja Euroopassa käytössä olevien militanttien toimintamallien rantautumista myös Suomeen".

Suomalaisista eläinaktivisti-iskuista ei toimenpideohjelmassa sanota mitään, vaan se on toimittajan oma lisäys.

Islamistista radikalismia ei nykyisin nähdä merkittävänä uhkana turvallisuudelle Suomessa, mutta on yksittäisiä radikaaleja islamisteja, jotka ovat olleet mukana ja rahoittamassa terroritekoja ulkomailla.

Islamistisen radikalismin uhkaa Suomelle ei toimenpideohjelmassa erikseen arvioida ei-merkittäväksi, vaan siinä todetaan yleisesti, että "Suomessa ekstremistinen väkivalta ei muodosta uhkaa valtion rakenteille". Ohjelmassa todetaan suomalaisesta radikaali-islamismista, että "tilanne voi muuttua ratkaisevasti huonommaksi yksittäisen laukaisevan tapahtuman seurauksena" ja "Pohjoismaiden muuttumisesta radikaali-islamistisen terrorismin tukialueesta iskujen kohdealueeksi saattaa olla heijastevaikutuksia jatkossa myös Suomessa".

[Iloveallpeople]

Ilmeisesti ohjelmaa ei ole ruotsiksi, kun YLE:n ruotsinkieliselle toimitukselle on tullut noin pahoja asiavirheitä ohjelmaan liittyen.

[Roope]

Athena Instituten sivuilla on kartta, josta voi klikkailla yhteenvetoja erilaisista ääriryhmistä Euroopassa. Ryhmät on luokiteltu niiden vaarallisuuden mukaan (symbolic violence, physical violence, use of weapons, homicide). Ruotsista on lueteltu kahdeksan äärioikeistolaista ryhmää, kolme äärivasemmistolaista (mm. AFA) sekä Eläinten vapautusrintama, joka on luokiteltu kaikkein vaarallisimmaksi ruotsalaisista ääriryhmistä.

Tilastoissa viitataan myös Suomessa tapahtuneisiin vuosina 1990-2010 tehtyihin iskuihin (4), mutta sivuilta ei selviä, mitä nämä iskut ovat olleet.

Kun Suomen tiedotusvälineet pelottelevat Kreikan väkivaltaisella äärioikeistolla, niin kannattaa vilkaista raportin Kreikka-osuus.

Extremist groups most frequently involved in major incidents operates in the most affected countries, including France, Germany, Greece, Italy, Spain and Great Britain.

In Europe, the First of October Anti-Fascist Resistance Group from Spain was the most violent group involved in 32 major incidents. The Conspiracy of Cells of Fire from Greece is second (19 incidents). The Informal Anarchic Federation (8) from Italy and the Animal Liberation Front (6) in the UK were also involved in relatively large number of major incidents.

All the above mentioned organizations pursued political goals stemming from extreme left ideologies. On the other hand, ideological backgrounds of the most violent groups - whose activities resulted in the highest numbers of victims - are more heterogeneous: groups with extreme right or left ideological backgrounds are almost equally represented.

[...]

GREECE

Greece represents the South Eastern European region that ranks second in terms of the overall victim number (686). Proportionally 68% of victims suffered from injuries, 1% was taken as a hostage and 31% died in that region.

The total number of victims (214 ) in Greece is the highest in South Eastern Europe and third highest in Europe. The number of fatalities is extremely high (114) in comparison to the injuries (100). No hostage was taken at all during the investigated period in the country.

Throughout Europe, Greece has the greatest number of fatalities (114).

The highest death toll with a number of 20 people was caused by an anarchist group in Athens in 2010. The government proved to be the most frequent target type with 100 incidents from the total 205. The method of bombing/explosion was applied in an overwhelming majority of incidents (109).

According to the analysis the following groups were the most active in Greek soil. The Conspiracy of Cells of Fire (19) committed the largest part of major incidents while other groups listed were the Committee for the Promotion of Intransigence (4), the Popular Will (4), the Armed Revolutionary Action (3), the Conscientious Arsonists (3), the Fighting Guerilla Formation (3), the Sect of Revolutionaries (3) as well as the Zero Tolerance (3).

Athena Institute: Major Domestic Extremism Incidents - Europe 1990 – 2010 (pdf)

If the growing economic issues are ampli?ed with further rising extremism, then it will become almost impossible to implement sound immigration and welfare policies, since they will be indirectly blocked by domestic extremist groups. This could lead to growing insecurity and open violence against immigrants (e.g. Greece), furthermore to the serious erosion of security and fundamental European values.

These processes have already begun and their effects can be seen in countries that had been struggling with systemic weaknesses, political crisis, corruption and disillusionment before getting hit by the recession. Some, or all of these elements can be found in most European countries, thus they are only "waiting" for an internal or external shock to plunge such countries into deterioration.

Athena Institute: Domestic Extremism in Europe Threat Landscape (pdf)

[Sunt Lacrimae]

Poliisille ilmoitettujen ja rasistisiksi rikoksiksi luokiteltujen epäiltyjen rikosten lukumäärä, suhteessa Poliisiammattikorkeakoulun vuosittaiseen rasismitutkimuksen tuloksiin, %

Lähtötaso 2007 61 %

Toteutuma 2008 39 %
Toteutuma 2009 36 %

Välitavoite 2011 suurempi kuin 75 %
Tavoite 2015 suurempi kuin 90 %

Arvatkaapa huviksenne, tuleeko syksyllä satamaan syytteitä?

Tästä tulee vähän mieleen vanha kunnon NKVD "tässä kuussa vangitsemme 5000 luokkapetturia"- kiintiöineen. Ilmeisesti vanha Homman "kun rasismia ei löydy, sitä pitää keksiä"- läppä alkaa kohta olla täyttä totta.