2012-11-19 Ruotsi tutkimuksen toiseksi huonoin kotouttamisessa/työllistämisessä

[Roope]

Sweden is second worst at integration according to a study from the University of Stockholm. Sociologist Ryszard Szulkin studied 16 European countries and compared to what extent immigrants find jobs in their new country during the first ten years.

Immigrants in Sweden were more likely to be unemployed during the first ten years compared to many other European countries, including for example the UK, Germany, France, Italy, Norway and Denmark. Only Spain had higher unemployment rates among immigrant men and only France among immigrant women compared to Sweden.

Göteborg Daily: Sweden second worst at integration: new study 19.11.2012

Maahanmuutto helppoa, työn saaminen vaikeaa

Framtider-lehdessä julkaistavassa arikkelissaan Ryszard Szulkin osoittaa, että Ruotsi poikkeaa suuresti kielteisellä tavalla muista eurooppalaisista maista, mitä tulee maassa kymmenen vuotta tai vähemmän oleskelleiden maahanmuuttajien työllisyysasteeseen ja työttömyyteen.

Tämä koskee sekä miehiä että naisia. Analyysit osoittavat, että Ruotsi erottuu yhä hyvin kielteisesti useimmista vertailun maista, kun otetaan huomioon maahanmuuttajamiesten koulutus, ikä, perhetilanne ja lähtöalue. Naisten kohdalla tilanne muuttuu merkittävästi, kun työllisyysanalyysissa otetaan huomioon lähtöalue. Yksi mahdollinen selitys tähän on lähtömaiden erilaiset asenteet naisten rooliin yhteiskunnassa ja sukupuolten välisiin velvollisuuksiin työssä ja kotona. Ilmiötä saattaa mahdollisesti selittää se, että Ruotsi on viimeisen vuosikymmenen aikana ottanut vastaan paljon pakolaisia ja perheitä maista, joissa naisten työllisyysaste on matala.

Yli kymmenen vuotta Ruotsissa asuneiden keskuudessa kuva on huomattavasti vähemmän ongelmallinen kuin myöhemmin saapuneilla. Silloin Ruotsi ei muuhun Eurooppaan verrattuna erotu ollenkaan yhtä selvästi kielteisesti. Ruotsi edustaa eurooppalaisessa vertailussa suhteellisen avointa poliittista ja humanitaarista maahanmuuttoa. Samanaikaisesti työllistymisen ja itsenäisen toimeentulon kynnys on korkealla. (käännös)

Institut för framtidsstudier: Lätt att immigrera, men svårt att få jobb 19.11.2012

- Optimistinen näkemys olisi, että vaikka se kestää kauan, useimmat ihmiset aktivoituvat vähitellen työmarkkinoilla ja löytävät paikkansa. Mutta odottaminen kestää liian kauan. Pessimistinen tulkinta on, että nämä negatiiviset luvut tulevat säilymään vielä kauemminkin, sanoo Ryszard Sulkin.
[...]
Pakolaisten työllistyminen kestää kauemmin, koska heillä ei ole työpaikkaa valmiina, mutta siitä huolimatta tutkimus osoittaa yhteiskunnan epäonnistuneen, sanoo Ryszard Szulkin.
- Tänne ei tulla suoraan töihin. Työn odottaminen viiden tai kuuden vuoden ajan tarkoittaa tietysti epäonnistumista.
(käännös)

Sveriges Radio: Dålig integration i Sverige, visar undersökning

Tutkimusta lukematta vaikuttaa vähän siltä, että tuloksia yritetään puhua paremmiksi kuin ne ovatkaan vetoamalla maassa pitkään (yli kymmenen vuotta) oleskelleiden lohdullisempaan työllisyystilanteeseen. Aivan kuten Annika Forsander teki Suomessa. Aivan samalla tavalla myös Ruotsissa viime vuodet harjoitettu politiikka on johtanut ja tulee johtamaan sellaisten ryhmien maahanmuuttoon, jota ei voi suoraan rinnastaa aiempaan. Etnospesifiset työpaikat on jo täytetty, ja Ruotsi yhteiskuntana on muutenkin nopeassa muutoksessa, joka vaikeuttaa kouluttamattomien ja kielitaidottomien maahanmuuttajien työllistymistä.

Vastauksena maahanmuuton muutoksiin Ruotsin hallitus onkin kaavaillut maahanmuuttaja-alueille verovapauksia. Näin saataisiin uusia, maahanmuuttajien osaamista vastaavia työpaikkoja esimerkiksi kokouspullien noutajille.

[synergiaetu]

Olisi mielenkiintoista nähdä suodatettua statistiikkaa
a) kotouttamisen tehosta. Väitän että ns kotouttamistoimilla on vähäinen vaikutus työllistymiseen, lukuunottamatta kieliopetusta
b) alkuperän ja maahanmuuton alkuperäisen syyn mukaan analysoitua aineistoa. Väitän että saapujien lähtömaa korreloi voimakkaasti työttymyyden kanssa, riippumatta kotouttamisesta tai yhtään mistään muustakaan. Väitän myös että maahanmuuton syy ja laajemmassa mittakaavassa syyden tilastollinen jakauma selittävät maiden väliset erot.

Maiden erot selittynevät siis erilaisilla maahanmuuton motiiveilla sekä saapuvien alkuperämaan vaihtelun perusteella. Kotouttaminen lienee huomattavan turhaa.

Tietääkö joku mistä hom tutkimuksen raakadatan saisi käsiinsä? Analyysi olisi noin päivän homma hyvillä vehkeillä.

[Suvaitsija]

Onneksi toisen tutkimuksen mukaan Ruotsi on paras kotouttaja, eli diskorahaa, voimaannuttavaa kotoutumisterapiaa ja positiivista erityiskohtelua löytyy varmasti jokaiselle afrikkalaiselle. Joku voisi tietenkin vetää tästä sellaisen ikävän johtopäätöksen, että Ruotsiin mennään nimenomaan näiden seikkojen eikä suinkaan työn perässä. Mutta sehän olisi rasismia, kaiken lisäksi ihmiset muuttavat pääosin rakkauden perässä eikä ihmisiä voi kohdella tilastonumeroina vaan ihmisinä.

[Maailmanmies]

Eli jos maahantulijoiden työllisyys on heti alussa hyvällä tasolla syynä on:

1) Tiukka maahanmuuttopolitiikka
2) Hellävarainen ja syvällinen kotouttaminen

[Khalifatta]

Roopen avaukseen liittyen:

Sairas lapsi odotti leikkausta 20 tuntia Ruotsissa - umpilisäke ehti puhjeta
Yhdeksänvuotias William Strömgren saapui viime torstaina lastensairaalaan Tukholmassa kärsittyään monta päivää vatsakivuista. Pojalla diagnosoitiin heti umpilisäketulehdus, mutta sen jälkeen ei tapahtunut mitään 20 tuntiin.

Lääkärit lykkäsivät leikkausta toistuvasti. Johtava kirurgi kertoi vanhemmille, että leikkaus olisi mahdollinen vain "vanhanaikaisella tavalla", joka aiheuttaa pahempaa arpeutumista.

- Ainoa hoito, mitä hän sai oli morfiini ja parasetamolitabletit, jotta hän ei kuolisi kipuun, pojan isä Jesper Strömgren kertoi Dagens Nyheter -lehdelle.

Vanhemmille paljastui, että kaikille Tukholman alueen lapsille oli varattuna vain yksi leikkaussali, joka toimi ympäri vuorokauden.

- Olen varma, että jos emme olisi vaatineet päästä johtavan kirurgin puheille, olisimme joutuneet odottamaan vielä yhden yön.

Siihen mennessä, kun poika saatiin leikkauspöydälle, hänen umpilisäkkeensä oli jo puhjennut. Tämän seurauksena hän joutui viettämään sairaalassa pidemmän ajan, eikä pääse kouluun kahteen viikkoon.

Sairaalan työntekijä kertoi DN:lle, että valitettava tilanne johtuu ankarista budjettileikkauksista ja henkilökuntapulasta.

Lähde: The Local

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012112216356129_ul.shtml

Kultamunat eivät ole näköjään vieläkään kuoriutuneet, ankarasta hautomisesta huolimatta...

[skrabb]

Forskning: Sverige näst sämst på integration
Bara Spanien är sämre visar ny forskning

Sverige är näst sämst i Europa på integration, visar ny forskning.
Bland invandrare som bott i Sverige upp till 10 år är 23 procent av männen arbetslösa – och 27 procent av kvinnorna.
– Det är ett stort, stort problem, säger professor Ryszard Szulkin.

Det är svårare att få jobb i Sverige än i andra europeiska länder, om man nyligen har invandrat.
Det visar en studie av Ryszard Szulkin, professor i sociologi vid Stockholms Universitet och Institutet för framtidsstudier.
– Den pessimistiska tolkningen är att Sverige är dåligt på integration, säger Szulkin.

Utmärker sig negativt

Han har jämfört Sverige med 15 andra europeiska länder, bland andra Storbritannien, Tyskland, Frankrike, Italien, Norge och Danmark.
Sverige utmärker sig mycket negativt i studien.
Bara i Spanien är arbetslösheten högre bland män och lika hög bland kvinnor, för invandrare som bott i de statistiskt jämförda länderna i tio år eller mindre.
I Sverige är 23 procent av invandrade män och 27 procent av invandrade kvinnor arbetslösa under sitt första decennium i landet.

"En kombination"

Skillnaden kvarstår även efter att man justerat för utbildningsnivå och familjesituation. Exakt vad det beror på kan man inte utläsa av studien, uppger Ryszard Szulkin.
– Det är troligen en kombination av att Sverige tar emot relativt många asylsökande och att relativt få okvalificerade jobb finns i landet, säger han.

Inte helt nattsvart bild
[...]

Ullenhag: Tar tio år för en kvinna
Enligt integrationsminister Erik Ullenhag tar det i snitt sju år för en man och tio år för en kvinna att komma ut på arbetsmarknaden och försörja sig själv i Sverige. Siffrorna han hänvisar till kommer från Långtidsutredningen 2011, och bygger på statistik över kommunmottagna flyktingar och anhöriga fram till 2008.

– Det var snittet. Sen vet vi också att det kommer ännu mer lågutbildade nu, så det betyder att det tar betydligt längre tid, sa han till Sveriges Radio i september.

Färskare siffror från SCB visar att det i dag sker en något snabbare etablering. Enligt statistik till 2010 för kommunmottagna jobbar hälften av männen efter fem år och hälften av kvinnorna efter elva år.
[...]

Fakta
Arbetslöshet bland invandrare som bott i landet mindre än tio år

Män (procent) Kvinnor (procent)
[...]

Koko juttu:
http://www.aftonbladet.se/nyheter/article15859308.ab

"Kymmenen vuotta Ruotsissa asuneista maahanmuuttajamiehistä 23 prosenttia on työttöminä ja 27 prosenttia -naisista.
-Se on iso, iso ongelma, professori Ryszard Szulkin sanoo.

Ruotsalaiset ovat tehneet jotain ihan väärin, koska:

Johanna Suurpää:
Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta.

[Ilkka Partanen]

Tuo on todella iso ongelma jo monessa maassa. Työttömyyden lukuihin absoluuttisina määrinä tuon vaikutus on kuitenkin vähäinen etenkin Suomessa kun ulkomaalaisväestöä on vasta kolmisen prosenttia ja työttömyydestä kärsivät lähinnä nk. varsinaiset ^tm maahanmuuttajat. Sikäli vaikutus on tietysti tulonsiirtopuolella vuositasolla huomattava, joskin kokonaisuuteen verrattuna yksittäisenä osana mitätön. Kun tähän lisätään muu kotoutuskoneisto ja harkinnanvaraiset avustukset niin summa alkaakin olla jo varsin kunnioitettava. Tietysti se hyvä kysymys on edelleenkin että kun työttömyys kasvaa kotimaisenkin kehityksen kautta, niin miksi vielä erikseen asuttaa ongelmallisuudestaan tunnettuja maahanmuuttajaryhmiä edes nykyistä määrää.

[Miniluv]

Sweden is second worst at employing immigrants within ten years of their arrival, according to a study from Stockholm University that has compared results from 15 European countries. It shows that a quarter of Sweden's foreign-born population is unemployed during the first ten years here.


"Those who have been here for up to ten years have a lower rate of employment and higher unemployment than in many other European countries," the sociologist Ryszard Szulkin tells Swedish Radio News.

His study compares Sweden with the UK, Germany, France, Italy, Denmark, Norway and eight other countries. Sweden and Denmark show especially negative results.

In Sweden, 27 percent of women are unemployed during the first ten years in the country, and 23 percent of men, according to the study.

"That is a failure," Integration Minister Erik Ullenhag tells Swedish Radio. "We have problems in Sweden, as in other countries, with discrimination and prejudice. Many of the 15 percent of Sweden's foreign-born population still identify as immigrants and do not feel they are a part of society. That is a problem for much of Europe."

The study also shows that after ten years, Sweden fares better in comparison with the other countries, as unemployment then drops to 11 percent for both groups.

"An optimistic view of the results is that it takes a long time, but sooner or later most become active on the job market, even if it takes a long time," says Ryszard Sulkin.

A reason for the long integration process could be that Sweden has received more refugees than the other countries in the study, who have had a higher rate of labour immigration.

Sveriges Radio ...suomeksi:

Tukholman yliopiston 15 Euroopan maata verranneen tutkimuksen mukaan Ruotsi on toiseksi huonoin maahanmuutajien työllistämisessä heidän kymmenen ensimmäisen maassaolovuotensa aikana. Neljäsosa ulkomailla syntyneistä on työttömänä tänä aikana.

Sosiologi Ryszard Szulkin kertoo Ruotsin Radion uutisille, että alle kymmenen vuotta täällä olleilla on korekampi työttömyys ja alempi työllisyys kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Hänen tutkimuksensa vertaa Ruotsia ja  Iso-Britanniaa, Saksaa, Ranskaa, Italiaa, Tanskaa, Norjaa ja kahdeksaa muuta maata. Ruotsin ja Tanskan tulokset ovat erityisen negatiivisia.

Tuotkimuksen mukaan 27 prosenttia naisista ja 23 prosenttia miehistä on  työttömänä kymmenen vuoden sisällä Ruotsiin saapumisestaan.

"Tämä on epäonnistumista", kertoo integraatioministeri Erik Ullenhag Ruotsin Radiolle. "Ruotsissa, kuten muissakin maissa, on ongelmia syrjinnän ja ennakkoluulojen kanssa. Monet Ruostin 15 prosentin ulkomailla syntyneestä väestöstä yhä ideontifioituvat siirtolaisiksi eivätkä tunne olevansa osa yhteiskuntaa. Tämä on ongelma suuressa osassa Eurooppaa."

Tutkimus myös osoittaa, että kymmenen vuoden jälkeen Ruotsin sijoitus muihin maihin verrattuna paranee, kun työttömyys putoaa 11 prosenttiin molemmilla ryhmillä.

"Optimistinen näkökulma tuloksiin on, että useimmista tulee ennemmin tai myöhemmin aktiivisia työmarkkinoilla, vaikka siihen meneekin pitkä aika", sanoo Ryszard Sulkin.

Yksi syy integraatioprosessin pituuteen voisi olla, että Ruotsi on ottanut vastaan enemmän pakolaisia kuin tutkimuksen muut maat, joissa työperäisen maahanmuuton osuus on ollut suurempi.

Sweden is second worst at integration according to a study from the University of Stockholm. Sociologist Ryszard Szulkin studied 16 European countries and compared to what extent immigrants find jobs in their new country during the first ten years.

Immigrants in Sweden were more likely to be unemployed during the first ten years compared to many other European countries, including for example the UK, Germany, France, Italy, Norway and Denmark. Only Spain had higher unemployment rates among immigrant men and only France among immigrant women compared to Sweden.

The unemployment rate for immigrants in Sweden is 23 per cent for men during the first ten years and 27 per cent for women. According to Ryszard Szulkin, this shows that it takes too long to get a foot in on the Swedish labour market.

But, after ten years Sweden did much better in the comparison with the other European countries, with an unemployment rate of 11 per cent for both men and women.

"An optimistic take on the whole thing is that it takes a long time but eventually most people become active on the labour market and find their place. But the establishing phase is too long," says Ryszard Szulkin to Sveriges Radio.

"A pessimistic interpretation is that these negative figures will remain for a long period of time."

Sweden receives more refugees than the other countries, which have a bigger influx of labour migration. According to Ryszard Szulkin, this partly explains why it takes longer for immigrants to find jobs in Sweden, as refuges don't have a job waiting for them when they arrive. But Ryszard Szulkin thinks the fact it can take up to ten years to find employment shows that society has failed.

Göteborg Daily

[skrabb]

Välkommen till en floppad marknad

trött på fördomar Vännerna Nuradiin och Abdullahi från Borlänge träffades på SFI-utbildningen för akademiker på högskolan. De är trötta på fördomar om "svårintegrerade" svensk-somalier. Abdullahi jobbar som tjänsteman på kommunen, men har egentligen en universitetsexamen i nationalekonomi från Sudan. Samma utbildning som finansministern Anders Borg.
6 DECEMBER 2012. #välkommen

I dag inleder Aftonbladet en ny artikelserie. Tidningen berättar om ett land, om integration, segregation, jobb, arbetslöshet, innanförskap och utanförskap.

I dag kan vi läsa om hur svårt det är för en nyanländ invandrare att få jobb i Sverige jämfört med andra europeiska länder.
Det bekräftar en bild som vi redan känner till: Sverige är uselt på att släppa in invandrare på arbetsmarknaden.
Vi är det OECD-land med störst skillnader i sysselsättningsgrad mellan in­rikes födda och ­utrikes födda.
Samtidigt visar det sig att etableringsreformen – som infördes 2010 – har floppat. Då fick Arbetsförmedlingen i stället för kommunerna ansvar för flyktingmottagandet. Syftet var att snabbt få ut ny­anlända på arbetsmarknaden. Resultatet är nedslående.

Strukturell diskriminering

Arbetsförmedlingens statistik visar att efter två år i Sverige står fortfarande sju av tio nyanlända utanför arbetsmarknaden. Och bara en av tio har fått ett vanligt arbete. Förklaringarna till varför arbetslösheten är högre bland invandrare är många. Svårt att få in en fot på arbetsmarknaden, inga förskoleplatser och andra ­brister i välfärdssystemen, långa handläggningstider, dålig svensk­undervisning, bristfällig ­information till nyanlända.
Mycket av det där går att ­lösa politiskt, men det är uppenbart att det finns en struk­turell diskriminering på svensk ­arbetsmarknad.

Mer resurser behövs

Enligt Stockholms universitets Linnécentrum för integrationsstudier är hela 60 procent av de invandrade med jobb i Sverige överkvalificerade för arbetet de har. Tolv år efter att du gått ut gymnasiet hänger fortfarande ditt ursprung samman med dina chanser att få ett jobb.
Om du vill ha ett jobb här är det en stor belastning att ha föräldrar som inte är födda i Västeuropa eller Nordamerika. Då spelar det ingen roll hur bra du är på att prata svenska eller om du har rätt kompe­tenser.

Vad Sverige behöver är en effektiv och generell arbetsmarknadspolitik. Det ­behövs bättre utbildningsinsatser och en bättre arbetsförmedling. Resurserna till vuxenutbildningen måste öka.

Fler måste välkomnas

Det skulle gynna människor utan kontaktnät och vore bra för integrationen i arbetslivet och samhället. Yrkespraktik, arbetsplatsförlagda utbildningar och subventionerade anställningar för långtidsarbetslösa är verktyg som måste ­vässas och användas bättre.
Diskriminering är svårare att komma åt, men förslag finns.
Fler arbetsgivare måste rekrytera ­genom anonymiserade jobbansökningar. Där kan stat, kommuner och landsting ­visa vägen. De kan också börja annonsera ut alla lediga jobb så att alla – inte ­bara de med rätt kontakter – kan söka.

Fler människor måste välkomnas in på den svenska arbetsmarknaden.
Det skulle hela landet tjäna på.

http://www.aftonbladet.se/ledare/ledarkronika/danielswedin/article15887498.ab

Muutama poiminta suomeksi:

Tänään Aftonbladet aloittaa uuden artikkelisarjan, jossa  kerrotaan (maahanmuuttajien) kotouttamisesta, segregaatiosta, työpaikkoista, työttömyydestä, osallisuudesta ja syrjäytymisestä. 

Kuvateksti:
Ennakkoluuloihin väsyneet kaverukset Nuradiin och Abdullahi  Borlängesta tapasivat korkeakoulussa SFI-tutkijoiden koulutuksessa. He ovat väsyneitä "heikosti integroitunet ruotsin-somalit"-stereotypiaan. Abdullahi työskentelee kunnan virkamiehenä, mutta todellisuudessa hänellä on sudanilainen kauppatieteiden yliopistotutkinto. Sama koulutus kuin talousministeri Anders Borgilla.

Tarvitaan lisää resursseja.

Useamman työnantajan täytyy rekrytoida työntekijöitä anonyymien hakemusten perusteella. Siinä voivat valtio ja kunnat olla esimerkkinä. Ne voisivat myös alkaa avoimesti ilmoittaa kaikista vapaista työpaikoista niin että kaikki - eivät vain ne, joilla on oikeita kontakteja - voivat hakea paikkaa.

Enemmän tulijoita pitää toivottaa tervetulleiksi ruotsalaisille työmarkkinoille.
Siitä hyötyisi koko maa.

PS lihavointi oma

[TeroT]

"Ruotsissa, kuten muissakin maissa, on ongelmia syrjinnän ja ennakkoluulojen kanssa."

Hyvä että ongelma on tunnistettu ja tiedossa...

[Ilkka Partanen]

"Ruotsissa, kuten muissakin maissa, on ongelmia syrjinnän ja ennakkoluulojen kanssa."

Hyvä että ongelma on tunnistettu ja tiedossa...

Aina sanotaan näin, koska mitkä tahansa muut selitysmallit, etenkään ne jotka toteaisivat että maahanmuuttajien aktiivisuudessa olisi toivomisen varaa ovat razzismia.

[törö]

"Ruotsissa, kuten muissakin maissa, on ongelmia syrjinnän ja ennakkoluulojen kanssa."

Hyvä että ongelma on tunnistettu ja tiedossa...

Meidän kannattaisi linnoittaa länsiraja jo ennen kuin monikulttuuri puhkeaa kukkaan Ruotsissa.

[Tasapainorealisti]

Tämä on taas näitä tilastoja joita ei missään nimessä pitäisi revitellä julkisuudessa, ettei Perussuomalaiset saisi ansaitsematonta etua muihin nähden populismillaan. Etenkään perhe Härkönen would not approve.

[nitkunatku]

Merkittävää ei kotoutumisen epäonnistumisessa ole tietenkään se, että Ruotsiin saapuu niin vitusti jengiä lyhyessä aikaa. Ennakkoluulot ja rasismi tietenkin ovat suurimmat syyt... Eikös se virallinen totuus Ruotsista ollut monikulttuurinen onnela? Kuinka sellaisessa voi olla probleemeja?

[Roope]

Ero [työttömyydessä] säilyy vaikka luvut korjataan koulutuksen ja perhetilanteen suhteen. Tutkimuksesta ei oikein selviä, mistä tämä johtuu, toteaa Ryszard Szulkin.
- On luultavasti kyseessä yhdistelmä siitä, että Ruotsi ottaa vastaan suhteellisen paljon turvapaikanhakijoita ja siitä, että maassa on suhteellisen vähän töitä kouluttamattomille, hän sanoo.  (käännös)

Szulkin on aiemmin yrittänyt todistella, että kun lukuja korjataan taustan mukaan, eroa ei oikeastaan enää olekaan. Kaikki johtuu resurssien epätasaisesta jakautumisesta, joka taas luultavasti johtuu syrjinnästä. On melkoisen samantekevää, mikä tilastoanalyysin mukaan selittää maahanmuuttajien suuremman työttömyyden vai selittääkö mikään. Faktaksi jää, että vähän koulutetuille maahanmuuttajille sopivat työpaikat vähenevät kaiken aikaa, mutta juuri heitä tulee maahan eri väyliä pitkin yhä enemmän.

Integraatioministeri Erik Ullenhagin mukaan kestää keskimäärin seitsemän vuotta miehille ja kymmenen naisille, että he pääsevät töihin ja elättämään itsensä Ruotsissa. Luvut, joihin hän viittaa, tulevat vuoden 2011 selvityksestä, ja perustuvat pakolaisia ja omaisia vastaanottaneiden kuntien tilastoihin vuodelle 2008 asti.

- Se oli keskiarvo. Tiedämme, että sen jälkeen on tullut enemmän vähän koulutettuja, mikä tarkoittaa huomattavasti pitempiä aikoja, hän sanoi Ruotsin radiolle syyskuussa.  (käännös)

Useamman työnantajan täytyy rekrytoida työntekijöitä anonyymien hakemusten perusteella. Siinä voivat valtio ja kunnat olla esimerkkinä.

Aina löytyy muka joku vippaskonsti, joka muuttaa kaiken. Anonyymia työnhakua kokeiltiin Ruotsissa julkisella sektorilla muutama vuosi sitten. Ei toiminut. Tuli vain kalliiksi, ja siitä luovuttiin. Vaatimuksen perimmäinen tarkoitus ei olekaan korjata tilannetta, vaan väittää, että työllisyysero johtuu työnantajien syrjinnästä.

Samassa ruotsalaistutkimuksessa, jossa osoitettiin työnantajien suosivan sellaisia työnhakijoita, joiden nimi vaikuttaa ruotsalaiselta tai länsimaalaiselta, laskettiin myös, että tutkimuksen osoittama suosiminen selittäisi vain kuudesosan maahanmuuttajien ja kantaväestön välisestä erosta työttömyydessä. Loput viisi kuudesosaa johtuvat jotenkin maahanmuuttajien omista ominaisuuksista.