Tiedon saaminen vastaanottokeskuksista

[mietinen]

Tiedon saaminen vastaanottokeskuksista

Helppo tapa lisätä vastaanottokeskuksia koskevan päätöksenteon avoimuutta on selvittää:

Mistä sisäasiainministeriön asiakirjasta voi tarkistaa vastaanottokeskusten harkinnassa olevat perustamis- ja siirtosuunnitelmat? Ja mitä harkinnassa olevia perustamis- ja siirtosuunniltelmia maahanmuuttovirastossa on tällä hetkellä tai tulossa?

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

19 §
Viranomaisen tiedonantovelvollisuus keskeneräisissä asioissa

Viranomaisen on, jollei salassapitosäännöksistä muuta johdu, pidettävä saatavissa asiakirjoja, joista selviävät tiedot:

1) lainsäädännön uudistamista koskevan työn käynnistämisestä, sitä koskevasta toimeksiannosta, asetetusta määräajasta sekä valmistelusta vastaavasta henkilöstä;

2) valmisteilla olevista yleisesti merkittäviä kysymyksiä koskevista suunnitelmista, selvityksistä ja ratkaisuista.

Viranomaisen on pyydettäessä annettava suullisesti tai muulla sopivalla tavalla tietoja 1 momentissa mainittujen asioiden käsittelyvaiheesta, esillä olevista vaihtoehdoista ja niiden vaikutusten arvioinneista sekä asiaan liittyvistä yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksista.

Yllä esitetyn motivoi alla oleva kirjallinen kysymys ja siihen annettu vastaus.

KK: Kunnan ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksien sijoitteluun

KIRJALLINEN KYSYMYS 814/2012 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 814/2012 vp - James Hirvisaari /ps
Kunnan ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksien sijoitteluun
Eduskunnan puhemiehelle

Kunta voi tehdä Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) kanssa pakolaisten vastaanottosopimuksen, (Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta, 746/2011 , 7 §) jossa sovitaan myös pakolaisten aiheuttamien välittömien kustannusten korvaamisesta ja ohjataan hyvinvointipalveluiden järjestämisestä pakolaisille.

Sisäasiainministeriö päättää valtion vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamisesta ja toimipaikoista. Kuntaa ei tarvitse kuunnella, koska vastaanottokeskuksen tilat voidaan vuokrata yksityisiltä kiinteistönomistajilta. Vastaanoton käytännön toimia ohjaa ja valvoo maahanmuuttovirasto. Edellä mainitun lain 3 §:n mukaan vastaanottokeskuksella tarkoitetaan paikkaa, johon kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava majoitetaan ja joka järjestää kansainvälistä suojelua hakeman ja tilapäistä suojelua saavan vastaanottopalvelut.

Vastaanottokeskuksen sijoitusratkaisuun ei kunta välttämättä osallistu lainkaan, koska rahoitus hankkeelle ohjataan muualta. ELY-keskus patistaa aktiivisesti kuntia vastaanottamaan myös oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Vuonna 2009 huolestunut kansalainen otti Naantalin kaupunkiin yhteyttä, koska kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevaan hotelliin suunniteltiin pakolaisten vastaanottokeskusta.

Kaupunki vastasi kansalaispalautteeseen seuraavasti;

"Vastauksena kirjeeseenne totean ensinnäkin selvyyden vuoksi, ettei Naantalin kaupunki ole millään tavalla luvan myöntäjänä tai muutoin virallisesti osallistunut vastaanottokeskuksen sijoitusratkaisuun. SPR on vuokrannut tilat kiinteistön omistajalta, ja toiminnan rahoittajana TE-keskus on tämän hyväksynyt."

Vastauksessa mainitaan lisäksi, että toiminnan soveltumista asemakaavan määrittelemässä käyttötarkoituksessa on epäilty, mutta kaupungilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta puuttua kiinteistön käyttöön.

TE-keskuksen tehtävät ovat sittemmin siirtyneet ELY-keskukselle. Huomionarvoista on kuitenkin vapaaehtoisjärjestöjen suuri rooli pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittamisessa. Järjestöjen toimivalta ylittää tällaisessa tilanteessa kunnan vaikutusmahdollisuudet asiaan. Alueellisen vastaanoton varautumis- ja valmiusasioiden suunnittelusta vastaa ELY-keskus yhteistyössä viranomaisten eli pääosin sisäasiainministeriön sekä erilaisten eturyhmäpainotteisesti toimivien vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Kunnat ja kuntalaiset jäävät sivurooliin sijoituspaikan valinnassa.

Maakunnalliset maankäyttötavoitteet ja kunnan ohjaama asema- ja yleiskaavoitus joutuvat toimivallan puuttuessa ristiriitaiseen asemaan, koska kaavan käyttötarkoitus voi tosiasiallisesti muuttua, mikäli esimerkiksi kaupungin keskustaan sijoitetaan vastaanottokeskus. Ympäristövaikutukset, kiinteistöjen arvo ja asukkaiden suhtautuminen asiaan jäävät tällöin toisarvoiseen asemaan.

Vuonna 2009 Turun Sanomat uutisoi, että Paimioon sijoitettu vastaanottokeskus nosti kuntalaiset kiihkeään vastarintaan. Silloinkin vastaanottokeskusta puuhasivat sisäasiainministeriön kanssa Varsinais-Suomen TE-keskus ja Suomen Punainen Risti. Paimion tapauksessa useat maakuntalehdet olivat käsitelleet aihetta ja suunnitelmat olivat yleisesti tiedossa useita kuukausia ennen kuin asukkaiden mielipidettä muodollisesti kuultiin. Silloin hanke oli jo toteutusvaiheessa. Lehtitietojen mukaan hankkeet etenevät kiireellä ja valmistelu pidetään salaisena (TS 8.10.2009).

Vuonna 2011 Suomeen haki turvapaikkaa yhteensä 3 088 henkilöä. Virossa vastaava määrä oli 65 henkilöä. Suomessa on 18 vastaanottokeskusta ja asukkaina niissä lähes 5 000 turvapaikanhakijaa. Sisäasiainministeriön mukaan jatkossa pyritään entistä suurempiin yksiköihin. Vähimmäismääränä pidetään 150 henkilöä. Joutsenon vastaanottokeskuksessa asuu 450 henkilöä.

Kansalaismielipide on erittäin tärkeää sellaisissa asioissa, jotka koskettavat suoraan asukkaiden jokapäiväistä elämää ja lähiympäristöä. Paikallisten asukkaiden ja vastaanottokeskuksen väliaikaisten asukkaiden välillä ilmenee yleisesti konflikteja. Erilaisia lieveilmiöitä esiintyy jopa vastaanottokeskuksen henkilökunnan ja turvapaikanhakijoiden välillä (IS 1.9.2009). Sisäasiainministeriön pitäisi huomioida kansalaismielipide ensisijaisesti ja palautteen mukaisesti toteuttaa tai olla toteuttamatta suunnitelmiaan vastaanottokeskuksien perustamisesta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

• Miten hallitus aikoo toteuttamassaan kuntauudistuksessa huomioida, että kunnalla ja kuntalaisilla olisi realistisia vaikutusmahdollisuuksia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksien sijoituspaikan valintaan ja
• mitä sisäasiainministeri aikoo tehdä, että kansalaismielipiteellä olisi ratkaisevampi rooli, silloin kun ministeriö on päättämässä vastaanottokeskuksen perustamisesta kuntaan?

Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2012
James Hirvisaari /ps
Eduskunnan puhemiehelle



Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja James Hirvisaaren /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 814/2012 vp:

• Miten hallitus aikoo toteuttamassaan kuntauudistuksessa huomioida, että kunnalla ja kuntalaisilla olisi realistisia vaikutusmahdollisuuksia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksien sijoituspaikan valintaan ja
• mitä sisäasiainministeri aikoo tehdä, että kansalaismielipiteellä olisi ratkaisevampi rooli, silloin kun ministeriö on päättämässä vastaanottokeskuksen perustamisesta kuntaan?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) nojalla sisäasiainministeriö päättää valtion vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamisesta, lakkauttamisesta ja toimipaikoista. Sisäasiainministeriö antaa Maahanmuuttovirastolle valtuudet sopia kunnan, kuntayhtymän, muun julkisoikeudellisen yhteisön taikka yksityisen yhteisön tai säätiön kanssa vastaanotto- tai järjestelykeskuksen perustamisesta, lakkauttamisesta ja toimipaikasta. Tällä valtuutuksella turvataan sisäasiainministeriön mahdollisuus ohjata kansainvälistä suojelua hakevien vastaanoton  yleistä  kehitystä  ja  huomioida alueelliset vaikutukset vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamisessa. Vastaanottokeskusten perustamisia ja lakkauttamisia käsitellään tarvittaessa hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmässä, jonka tehtävänä on muun muassa linjata hallinto- ja aluepolitiikkaa sekä seurata hallinto- ja aluepoliittisia hankkeita.

Kansainvälistä suojelua hakevien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta vastaavana viranomaisena Maahanmuuttovirasto antaa sisäasiainministeriölle selvityksiä uusien vastaanottokeskusten perustamistarpeesta sekä kunnista, kuntayhtymistä, muista julkisoikeudellisista yhteisöistä taikka yksityisistä yhteisöistä tai säätiöistä, jotka voivat tulla kysymykseen vastaanottokeskusten ylläpitäjinä. Kun ilmenee tarve perustaa uusi vastaanottokeskus, Maahanmuuttovirasto käynnistää sisäasiainministeriön toimeksiannosta mahdollisen ylläpitäjätahon kanssa neuvottelut keskuksen ylläpitosopimuksesta. Sopimusneuvottelujen aikana selvitetään tilojen soveltuvuus vastaanottokeskukseksi ja siihen liittyvät korjaus- ja muutostarpeet sekä kiinteistön käyttötarkoitukseen liittyvät mahdolliset lupa-asiat. Vastaanottokeskuksia perustettaessa Maahanmuuttovirasto selvittää yleensä ensin kunnan halukkuutta ja mahdollisuuksia perustaa keskus. Jos kunnalla ei ole halukkuutta tai mahdollisuuksia perustaa vastaanottokeskusta, Maahanmuuttovirasto aloittaa neuvottelut Suomen Punaisen Ristin kanssa.

Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee hallintolain (434/2003) nojalla varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Vaikka vastaanottokeskuksen perustaminen ei ole sellainen vaikutuksiltaan huomattava hanke, jota lainkohdassa tarkoitetaan, on kuitenkin hyvän hallintotavan mukaista, että vastaanottokeskuksen perustamisessa noudatetaan mahdollisimman suurta avoimuutta. Kun vastaanottokeskus päätetään perustaa ja asiasta on tehty sopimus ylläpitäjätahon kanssa, asiasta tiedotetaan laajasti ja yleisölle järjestetään tiedotustilaisuuksia, joissa muun muassa kuntalaisilla on mahdollisuus tuoda julki mielipiteitään ja näkemyksiään. Jos vastaanottokeskuksen ylläpitäjätahoksi tulee kunta, on kunnan oma asia, miten se haluaa tiedottaa asiasta kuntalaisille.

Jos paikkakunnalla on vapaita asuntoja, vastaanottokeskuksen ylläpitäjätaho voi vuokrata niitä kansainvälistä suojelua hakevien käyttöön. Tällöin hakijat asuvat tavallisissa vuokra-asunnoissa ja saavat muut vastaanottopalvelut vastaanottokeskukselta. Tämä hajautetun mallin vastaanotto mahdollistaa majoituskapasiteetin joustavat muutokset muuttuvissa vastaanoton tilanteissa. Kansainvälistä suojelua hakeva voi myös järjestää itse majoituksensa. Yksityismajoituksessa asumista ei tueta taloudellisesti, mutta majoituksensa itse järjestävän on ilmoitettava vastaanottokeskukselle kirjallisesti osoitteensa ja esitettävä vuokrasopimus tai muu selvitys yksityismajoituksestaan saadakseen muita vastaanottopalveluja.

Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2012
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

[mietinen]

Lain rajoilla liikkuvat menettelytavat

Minusta ministerin esittämä vastauksessa kuvaamat menettelytavat eivät noudata hyvää hallintotapaa, avointa tiedottamista sekä heikentävät kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Selvittämisvelvollisuuksien osalta tuntuu kummalliselta, että kunnan halukkuutta ja mahdollisuuksia järjestää palvelvelut vastaanottokeskuksen asiakkaille ei selvitetä. Samoin selvittämättä jätetään kuntalaisten suhtautuminen vastaanottokeskukseen. Luoko tälläinen menettelytapa hyvän pohjan vastaanottokeskuksen toiminnalle?

Alle olen poiminut muutamia vastauksessa sivuttuja lainkohtia. Laajempi poiminta lainkohdista löytyy kahdesta peräkkäisestä viestistä alkean tästä.

Kuntalaki
27 §
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. ...

...

29 §
Tiedottaminen

Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.

Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta.

Hallintolaki

31 §
Selvittämisvelvollisuus

Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.

41 §
Vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen

Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.

Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla.

Asian vireilläolosta ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, jos se vaarantaa ratkaisun tarkoituksen toteutumisen tai aiheuttaa muuta merkittävää haittaa taikka jos se on ilmeisen tarpeetonta.


42 §
Tietojen kirjaaminen

Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava tai muulla tavoin rekisteröitävä. Sama koskee henkilötietolaissa (523/1999) tarkoitetusta henkilörekisteristä saatua tietoa.


45 §
Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. ...

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

1 §
Julkisuusperiaate

Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Oikeudesta seurata eduskunnan täysistuntoa, valtuuston ja muiden kunnallisten toimielinten kokouksia sekä tuomioistuinten ja kirkollisten toimielinten istuntoja säädetään erikseen.


3 §
Lain tarkoitus

Tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.


19 §
Viranomaisen tiedonantovelvollisuus keskeneräisissä asioissa

Viranomaisen on, jollei salassapitosäännöksistä muuta johdu, pidettävä saatavissa asiakirjoja, joista selviävät tiedot:

1) lainsäädännön uudistamista koskevan työn käynnistämisestä, sitä koskevasta toimeksiannosta, asetetusta määräajasta sekä valmistelusta vastaavasta henkilöstä;

2) valmisteilla olevista yleisesti merkittäviä kysymyksiä koskevista suunnitelmista, selvityksistä ja ratkaisuista.

Viranomaisen on pyydettäessä annettava suullisesti tai muulla sopivalla tavalla tietoja 1 momentissa mainittujen asioiden käsittelyvaiheesta, esillä olevista vaihtoehdoista ja niiden vaikutusten arvioinneista sekä asiaan liittyvistä yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksista.

Tuore esimerkki maahanmuuttoviraston tökerösti hoitamasta vastaanoottokeskuksen perustamisesta on Mänttä-Vilppulan tapaus 2012-07-04 Ruovesi-lehti: Vastaanottokeskus muuttaa Mänttä-Vilppulaan.

[Jouko]

Kuntalainen jätetään näissä asioissa sivuun ja asetetaan tapahtuvien tosiasioiden seuraajaksi. Mitä tapahtuisi jos kaivoshankkeissakin meneteltäisiin samoin?

[mietinen]

Kuntalainen jätetään näissä asioissa sivuun ja asetetaan tapahtuvien tosiasioiden seuraajaksi. Mitä tapahtuisi jos kaivoshankkeissakin meneteltäisiin samoin?

Ministeri Räsänen: "Kun vastaanottokeskus päätetään perustaa ja asiasta on tehty sopimus ylläpitäjätahon kanssa, asiasta tiedotetaan laajasti ja yleisölle järjestetään tiedotustilaisuuksia, joissa muun muassa kuntalaisilla on mahdollisuus tuoda julki mielipiteitään ja näkemyksiään."

Mänttä-Vilppulan tapauksessa maahanmuuttovirasto noudatti täsmällisesti ministerin ohjeistusta. Ensimmäinen tieto vastaanottokeskuksesta oli maahanmuuttoviraston tiedote tehdystä sopimuksesta. Kunnanhallitus oli käsitellyt asiaa, mutta jättänyt merkitsemättä sen kokouspöytäkirjaan. Tätä on sisäasiainministeriön avoimuus ja ohjeistaminen "kunnan oma asia".

Ministeriön visio ja arvot, Sisäasiainministeriö

Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö.

Sisäasiainministeriön visio on: Suomi on Euroopan turvallisin ja yhdenvertaisin maa.

Ministeriön toimintaa ohjaavat arvot ovat:

• luotettavuus
• muutoskykyisyys
• yhteistyökykyisyys
• avoimuus

Pidän kummallisena, että ministeri ohjeistaa virastoaan soveltamaan "jälkikäteistiedottamista". Yleensä tälläisesta toiminnasta käytetään nimitystä "loppuyhteenveto". Onko ministeri tehtäviensä tasalla?

[Roope]

Ministeri Räsänen: "Kun vastaanottokeskus päätetään perustaa ja asiasta on tehty sopimusylläpitäjätahon kanssa, asiasta tiedotetaan laajasti ja yleisölle järjestetään tiedotustilaisuuksia, joissa muun muassa kuntalaisilla on mahdollisuus tuoda julki mielipiteitään ja näkemyksiään."

Tai vaihtoehtoisesti kansalaiset voivat tuoda julki mielipiteitään ja näkemyksiään netissä, sillä tiedotustilaisuuksilla ei ole mitään vaikutusta päätöksiin, joita tehtäessä ei yleensä ole kuultu kuntalaisia tai edes valtuutettuja.

Olennaista on se, ovatko mukana päätöksenteossa ne, joita asia koskee. Vastaanottokeskusta perustettaessa voidaan kävellä kunnan, kuntalaisten ja kunnanvaltuuston yli mennen tullen, jos sattuu olemaan "turkasen kova kiire".

Klassikko:

Toimittaja Keimo Lehtiniemi:
Kontiolahden vanha keuhkotautiparantola saa uusia asukkaita jo huomenna. Massiivisen rakennuksen kaksi ylintä kerrosta täyttyy lähipäivinä turvapaikanhakijoista. Puitteet ovat maisemaa myöten kunnossa, mutta kyläläiset ovat äkäisiä.

Paikallinen asukas Eero Ruohomäki:
Se meni vikaan, että tänä päivänä on tiedotustilaisuus, huomenna tulee pakolaiset ja kyläläisille ilmoitettiin vasta muutama päivä sitten, että tehdään tänne sairaalaan pakolaiskeskus.

[...]

Toimittaja:
Sisäministeriö vakuutti asukkaille, että valmistelua ei tehdä salassa, mutta nyt on vain turkasen kova kiire löytää tiloja. Suora toiminta lisää maahanmuuttajavastaisuutta, mutta se riski joudutaan nyt ottamaan.

Toimittaja:
Jos näistä päätettäisiin torikokouksissa, niin löytyisikö näitä paikkoja?

Ylitarkastaja Pyykkönen:
No, joissakin paikoissa löytyisi ja joissakin ei.

MTV3: Suomeen tarvitaan kymmeniä uusia vastaanottokeskuksia 19.3.2009

[Deloch]

Eihän pottunokkarasistit nyt missään nimessä saa päättää oman kylänsä asioista. Saattaisi jäädä värinät saamatta ja mokuttajilta hävitä suojatyöpaikat. Täytyy olla tiedostava suvaitsija ja peittää suklaasilmien turvatalon rakennus pahoilta kiljunasseilta.

Itse kun asuu huvilassa kaukana todellisuudesta voi yönsä nukkua hyvällä omallatunnolla.