Monikulttuurinen uusivuosi Helsingissä

[siviilitarkkailija]

Virolainen pikkurikollinen nuokkuu huumepössiksessä. Kädessä räyhää kännykkä house-musiiikkia. Kaverit riipivät vieressä omia puhelimiaan osiin ja vaihtelevat kortteja. Kaksikymppiset miehet näyttävät kolmekymppisiltä ja haisevat kannabiselle. Ilta on ollut tuottoisa. Huoriakin on huoltamassa.

Kaupunginjohtaja Pajunen juhlii palkankorotustaan. Apulaiskaupunginjohtaja Sauri juhlii vesisadetta. Lumiongelman hoiti jälleen luonto, ei palkankorotuksen saanut kaupunginjohtaja.. Afrikkalaiset juhlivat työtä itellan keskuksessa. Suomalaiset juhlivat poissaolollaan. Vain itäeuroopan yhtenäinen ulkoasu haittaa maahanmuuttajien erottumista katukuvasta.

Afrohumppaklubin suomalaistyttö keskustelee muodikkaan kovaäänisesti miesystävänsä kanssa. Alaikäisiä kännääjiä näkee vähemmän. Kaksi väkivaltaista kiinniottoa. Satunnaisia ilotulitteiden räjähdyksiä ei enää kuulu. Seuraavaksi odotetaan kebab-pitserian avautumista. Aukeaa ennen hampurilaisravintolaa. Suomalaista ruokaa ei kaupungissa ole tarjoiltu kansalle enää vuosiin. Tokkopa edes söisivät jos tarjottaisiin.

Sataa, on märkää ja pimeää. Ehkä tästä tulee parempi jos nuoret saisivat työtä. Rehellistä työtä. Eivät tiedä mitä on pikkurikollisen arki monikulttuurisessa pääkaupungissa. Globalisaatio on tuonut huorat, huumekaupat ja veronkierron ja vienyt työt, hyvinvoinnin ja tulevaisuudenuskon. Mutta mitäpä kokoomusvihreä oppurtunisti moisesta. Olisikohan penkillä nuokkuva virolainen pikkurikollinen äänestänyt kokoomusta jos olisi voinut. Ainakin hän on globalisaation voittaja...

Voi voitettuja, voi voi voittajia.