2015-02-10 RKP: Uudenlaisen maahanmuuttopolitiikan aika

[nitkunatku]

Uudenlaisen maahanmuuttopolitiikan aika

Luin mielenkiinnolla Arno Tannerin kolumnin puolueiden maahanmuuttopolitiikasta (TS 3.2.). Maahanmuuttoasioita on pitkään käsitelty lähinnä populistista lähtökohdista ja on hienoa nähdä, että keskustelu on siirtynyt asiallisempaan suuntaan.

Olen itse välillä ollut vähän turhautunut maahanmuuttokeskusteluun. Osin sen takia, että yhteinen omatuntomme tuntuu unohtuvan, kun Suomessa menee taloudellisesti huonommin. Osin siksi, ettemme ymmärrä minkälainen mahdollisuus maahanmuutto on Suomelle. Eniten siksi, että keskustelu ei perustu faktaan.

Yksi suurimmista väärinkäsityksistä on, että maahanmuutto maksaa enemmän kuin se antaa. Otetaan tästä esimerkki:

Liisa syntyy Suomeen, käy koulua ja opiskelee. 23-vuotiaana hän alkaa tehdä töitä ja maksaa veroja yhteiskunnalle. Mona muuttaa Suomeen tekemään maisterintutkintonsa. Kahden vuoden päästä hän löytää työpaikan ja alkaa tukea hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ahmed tulee Suomeen pakolaisena. Hänellä kestää aika kauan sopeutua Suomeen. Hän on menettänyt suurimman osan perheestään ja on traumatisoitunut. Neljän vuoden päästä hän kuitenkin löytää työpaikan, alkaa maksaa veroja ja tukea yhteiskuntaamme. Kuka on maksanut yhteiskunnalle eniten? Me itse.

Maahanmuutto on ollut tärkeä osa talouskasvusta monessa maassa. Vuosina 2007–2013 maahanmuutto vastasi yhtä kolmannesta USA:n talouskasvusta. Suomella on ikääntyvä väestö. Se tarkoittaa, että meillä on vuosi vuodelta vähemmän työtä tekeviä suhteessa lapsiin, nuoriin ja eläkeläisiin.

Elinkeinoelämän valtuuskunta on tutkinut eri ratkaisuja tilanteelle. Raportissaan se toteaa, etteivät pidemmät työurat riitä tilanteen ratkaisemiseksi. Valtuuskunta toteaa myös, ettei kaikkien työttömien palkkaaminenkaan toimisi. Raportissa annetaan yksi ratkaisu; työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistaminen.

Raportin mukaan maahanmuuton lisääminen on ainoa tapa taata hyvinvointivaltiomme tulevaisuus. Kuva maahanmuuttajasta, joka tulee Suomeen väärinkäyttämään anteliaisuutemme ja viemään työpaikkojamme, ei perustu faktaan. Todellisuudessa me tarvitsemme maahanmuuttajia enemmän kuin he meitä.

Rajojen vahvistamisen sijaan meidän pitää nyt miettiä, miten me voimme houkutella enemmän ihmisiä Suomeen. On aika uudenlaiselle ja avoimelle maahanmuuttopolitiikalle. Hyvinvointivaltiomme tulevaisuus riippuu siitä.

Ida Schauman, Rkp:n kotoutus- ja maahanmuuttopoliittisen työryhmän puheenjohtaja

Boldaukset miun omat. Boldattu kohta tuo mieleen Johanna Suurpään neljännesvuosisadan takaa. Retoriikka silti samaa 1990 ja 2015. Kyl se kaameet on, jos tommoset pääsee valtaan. Siis jälleen yksi syy lisää olla äänestämättä ruottalaisia. Jo jutun otsikkokin on väärin. Suomen tähän asti harjoittama mamupolitiikka rupeaa olemaan jo vanhanlaista, eikös juuri valikoiva mamupolitiikka olisi uudenlaista maahanmuuttopolitiikkaa? Näistä jo 25 vuotta lässytetyistä kliseistä saisi jo aikaan kokonaisen kirjan. Bestseller se ei kuitenkaan olisi, kun sisältö olisi sitä samaa, aataminaikaista länkytystä.

[Roope]

Yksi suurimmista väärinkäsityksistä on, että maahanmuutto maksaa enemmän kuin se antaa. Otetaan tästä esimerkki:

Liisa syntyy Suomeen, käy koulua ja opiskelee. 23-vuotiaana hän alkaa tehdä töitä ja maksaa veroja yhteiskunnalle. Mona muuttaa Suomeen tekemään maisterintutkintonsa. Kahden vuoden päästä hän löytää työpaikan ja alkaa tukea hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ahmed tulee Suomeen pakolaisena. Hänellä kestää aika kauan sopeutua Suomeen. Hän on menettänyt suurimman osan perheestään ja on traumatisoitunut. Neljän vuoden päästä hän kuitenkin löytää työpaikan, alkaa maksaa veroja ja tukea yhteiskuntaamme. Kuka on maksanut yhteiskunnalle eniten? Me itse.
...
Ida Schauman, Rkp:n kotoutus- ja maahanmuuttopoliittisen työryhmän puheenjohtaja

Maahanmuuttajien aiheuttamat nettotuotot ja -kustannukset riippuvat monista tekijöistä kuten koulutuksesta, palkasta ja perheestä. Jos Ahmed on tyypillinen Euroopan ulkopuolelta saapuva pakolainen, hän saa elinaikanaan aikaan enemmän kustannuksia kuin tuottoja. Hänestä ei välttämättä tule missään vaiheessa nettomaksajaa, vaikka hän kävisikin töissä ja maksaisi veroja jo neljän vuoden jälkeen, mikä on sinänsä poikkeuksellisen hyvä suoritus.

Raportin mukaan maahanmuuton lisääminen on ainoa tapa taata hyvinvointivaltiomme tulevaisuus. Kuva maahanmuuttajasta, joka tulee Suomeen väärinkäyttämään anteliaisuutemme ja viemään työpaikkojamme, ei perustu faktaan. Todellisuudessa me tarvitsemme maahanmuuttajia enemmän kuin he meitä.

Raportissa ei sentään väitetä, että "maahanmuuton lisääminen on ainoa tapa taata hyvinvointivaltiomme tulevaisuus". Ei sinne päinkään. Raportin mukaan maahanmuuton lisääminen on paras keino lisätä työikäisen väestön määrää. Toisaalta raportin mukaan maahanmuuttajien työllistymisluvut ovat surkeat. Ahmedit kun eivät oikeasti tahdo työllistyä kuin kalliiden, räätälöityjen toimenpiteiden jälkeen julkisen sektorin etnospesifisille aloille.

[Micke90]

Mitä tuo kielipuolue on nyt keksinyt? Viitsinkö edes kommentoida?

[NiuniuNuiva]

Uudenlaisen maahanmuuttopolitiikan aika

Liisa syntyy Suomeen, käy koulua ja opiskelee. 23-vuotiaana hän alkaa tehdä töitä ja maksaa veroja yhteiskunnalle.
Mona muuttaa Suomeen tekemään maisterintutkintonsa. Kahden vuoden päästä hän löytää työpaikan ja alkaa tukea hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ahmed tulee Suomeen pakolaisena. Hänellä kestää aika kauan sopeutua Suomeen. Hän on menettänyt suurimman osan perheestään ja on traumatisoitunut. Neljän vuoden päästä hän kuitenkin löytää työpaikan, alkaa maksaa veroja ja tukea yhteiskuntaamme. Kuka on maksanut yhteiskunnalle eniten? Me itse.

Sadan Liisan vanhemmat ovat asuneet Suomessa koko ikänsä, Liisoille on ostettu elämänsä aikana Suomessa tehtyjä tuotteita. Niisä on maksettu veroja jotta valtio pyörisi. Liisat opiskelevat ja valmistuttuaan menevät töihin. Ehkä jopa perustavat omia yrityksiään josta tuottavat yhteiskunnalle verotuloja.

100 Monaa muuttaa Suomeen tekemään maisterintutkintojaan. Kahden vuoden päästä he löytävät työpaikan ja alkaavat tukemaan hyvinvointiyhteiskuntaa.

100 Ahmedia tulee Suomeen pakolaisina. Heillä kestää aika kauan sopeutua Suomeen. He ovat menettäneet suurimman osan perheestään ja ovat traumatisoituneita. Neljän vuoden päästä 55 Ahmedia kuitenkin löytää työpaikan, alkaa maksaa veroja ja tukea yhteiskuntaamme. 45 Ahmedia eivät löydä töitä ja ovat sosiaaliavun varassa, käyttäen enemmän verovaroja kuin mitä 55 työssäkäyvää Ahmedia voivat kerryttää.

Kuka on maksanut yhteiskunnalle eniten?

Perustan arvioni Ahmedeista ja kuluista TEMin raporttiin www.tem.fi/files/40368/maahanmuuttajien_tyollistyminen.pdf jossa katsotaan työllisyysprosentteja ja maassaoloaikaa. (s 34, kuvio 8 ) Jos katsoo hieman alaspäin, näkee miten Ahmedit oikeasti työllistyisivät..

[rölli2]

erkoopeeläiset eivät perusta faktoista. tavoitteena on lisää halpatyövoimaa ja sossupummeja. tuhotaan suomi suomalaisilta, hurrit paistattelevat omissa vartioiduissa viktuuria kortteleissaan

[Micke90]

Rasistiselle kansanpuolueelle tiedoksi, että Suomi ei pysähtyisi ilman maahanmuuttoa. Sen sijaan Suomi pysähtyisi ilman opiskelijatyövoimaa, jonka koko on vaatimattomat 240 000 henkeä. RKP:n väite siitä, että suomalaiset nuoret menevät vasta 23-vuotiaana työelämään on siis halpahintaista, suomalaisia nuoria mollaavaa roskaa, joka ei pidä vähäisessäkään määrin paikkaansa kuten eivät muutkaan kyseisen puolueen säälittävät ininät.

[Haplotaxida]

Uudenlaisen maahanmuuttopolitiikan aika = ihmisen arvo mitataan rahassa.

Ahmed tulee Suomeen pakolaisena. Hänellä kestää aika kauan sopeutua Suomeen. Hän on menettänyt suurimman osan perheestään ja on traumatisoitunut. Neljän vuoden päästä hän kuitenkin löytää työpaikan, alkaa maksaa veroja ja tukea yhteiskuntaamme. Kuka on maksanut yhteiskunnalle eniten? Me itse.

Kannattaakohan Rkp maahanmuuttajien sterilisaatiota? Ei tietysti. Tuohan säästöhomma saattaa kusta siinä vaiheessa, jos kaikki maahanmuuttajat eivät ihanaisen lapsettomuuden sijaan tyydy sen enempää yhden tai kahden lapsen politiikkaan, kotoutuessaan Suomeen ja perustaessaan tänne perheen. Suurperheen kotiäidiksi tai -isäksi ryhtyminen olisi tuollaisessa uudenlaisessa maahanmuuttopolitiikassa kaikkein pahinta - jos siis biologisia lapsia!

Esimerkkihän on sellainen, että Ahmed tulee tänne lopulta vain tekemään töitä, meidän hyväksemme – kunhan ensiksi kuntoutuu.  Eikä oikeastaan mitään muuta. Perheensä on kuulemma menettänyt suurimmaksi osakseen, joten mitään perheenyhdistämisjuttuja ei taida tulla eteen, eikä niistä kustannuksia.

Esimerkissä ei varmaankaan ihan sattumalta huomioitu sitä, että kyse on sen kummemmin erittelemättä, suurimman osan perheestään menettäneestä. Jotain siitä perheestä voidaan kuitenkin päätellä. Ainakaan pieniä lapsia Ahmedilla ei voi olla, sillä niistähän niitä kuluja tulisi Liisan tapaan.

Elinkeinoelämän valtuuskunta on tutkinut eri ratkaisuja tilanteelle. Raportissaan se toteaa, etteivät pidemmät työurat riitä tilanteen ratkaisemiseksi. Valtuuskunta toteaa myös, ettei kaikkien työttömien palkkaaminenkaan toimisi. Raportissa annetaan yksi ratkaisu; työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistaminen.

Ahmed ei pakolaisena tainnut kuitenkaan olla esimerkki työperäisestä maahanmuuttajasta.

Liisa syntyy Suomeen, käy koulua ja opiskelee. 23-vuotiaana hän alkaa tehdä töitä ja maksaa veroja yhteiskunnalle. Mona muuttaa Suomeen tekemään maisterintutkintonsa. Kahden vuoden päästä hän löytää työpaikan ja alkaa tukea hyvinvointiyhteiskuntaa.

Siis vasta 23-vuotiaana ensimmäisen kerran työelämään siten, että syntyy verotettavaa tuloa? Eikös niitä työuria pitänyt pidentää molemmistä päistä? Minkä takia tällainen esimerkki? Ihanko vain sen vuoksi, että saataisiin kuvitettua mahdollisimman suuri kontrasti?

Töistä kyllä tässä tapauksessa, mutta 23-vuotias lienee useimmiten maksanut erilaisia kulutusveroja yhteiskunnalle, myös vanhempien pussista - ehkä omastaankin.

[akez]

Ahmed tulee Suomeen pakolaisena. Hänellä kestää aika kauan sopeutua Suomeen. Hän on menettänyt suurimman osan perheestään ja on traumatisoitunut. Neljän vuoden päästä hän kuitenkin löytää työpaikan, alkaa maksaa veroja ja tukea yhteiskuntaamme. Kuka on maksanut yhteiskunnalle eniten? Me itse.

Tsekataanpa vähän tarkemmin, että miten sen nyt taas oikein menikään. Norjan tilastokeskuksen laskelmista kertova artikkeli valaisee hyvin pohjoismaista todellisuutta. Aiheesta on asiaakin kirjoitettu, joten miksi viljellä fantasiaa ja muunneltua totuutta rkp?

Tilastokeskuksen laskelmat: Maahanmuutto ei ole kannattavaa

Dagbladet 24.5.2012 juttu norjaksi

Maahanmuutto tuo ensimmäisinä vuosina julkistaloudelle tuloja, mutta sitten tase muuttuu negatiiviseksi. Tämän osoittavat Tilastokeskuksen laskelmat (Statistisk sentralbyrå (SSB)).

SSB:n tutkimus osoittaa, että matalan palkkatason maista tulevat maahanmuuttajat aiheuttavat enemmän kuluja kuin tuottavat tuloja, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Pääasiallisena syynä tähän on matalampi työllisyysaste, matalammat verotettavat tulot ja tulonsiirrot, joita he saavat enemmän kuin muut, kirjoittaa Dagens Næringsliv -lehti.

Edes työperäinen maahanmuutto ei ole kannattavaa julkiselle taloudelle pitemmällä tähtäimellä, todetaan SBB-raportin "Makroøkonomi og offentlige finanser i ulike scenarioer for innvandring" laskelmissa. ...

Lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajat Länsi- ja Itä-Euroopasta toki vaikuttavat positiivisesti. He ovat valmiiksi koulutettuja ja menevät suoraan töihin, kun he saapuvat Norjaan. Pitemmällä tähtäimellä heidän panoksensa on kuitenkin negatiivinen, sillä ajanmittaan heistä tulee keskivertonorjalaisten kaltaisia.

- Ongelmaa lykätään eteenpäin, jos koko ajan hankitaan lisää väkeä. Lyhyellä tähtäimellä maahanmuuttajat eivät rasita julkisen talouden budjettimenoja, jotka liittyvät lapsiin ja vanhuksiin. Siksi voi syntyä vaikutelma, että nämä ryhmät voisivat antaa meille liikkumavaraa. Mutta myös he saavat lapsia ja vanhenevat. Tämä tarkoittaa, että asetelma muuttuu ajanmittaan, kertoo tutkimusjohtaja Erling Holmøy SSB:stä. 

Holmøyn mukaan keskivertonorjalainen tuottaa valtiolle vähemmän tuloja, kuin mitä hän saa hyvinvointipalveluina ja tulonsiirtoina. Tämän mahdollistavat maan öljytulot. Koska maan asukkaiden määrä kuitenkin kasvaa maahanmuuton johdosta, niin öljyrikkauksien jakajia on yhä enemmän. Tämän johdosta maahanmuutto aiheuttaa alijäämää pitemmällä tähtäimellä.   

- Kun jokainen henkilö aiheuttaa enemmän kuluja kuin tuottaa tuloja, niin se ei ole kestävä ratkaisu, sanoo Holmøy.

Lihavoinnit mun.

Norjan erikoispiirre on se, että öljytulojen takia he voivat jakaa väestölle enemmän rahaa, kuin mitä he keräävät veroja. Maahanmuutto romuttaa kuitenkin ajanmittaan myös tämän yhtälön.

[Lemmy]

Liisa syntyy Suomeen, käy koulua ja opiskelee. 23-vuotiaana hän alkaa tehdä töitä ja maksaa veroja yhteiskunnalle.

Mona muuttaa Suomeen tekemään maisterintutkintonsa. Kahden vuoden päästä hän löytää työpaikan Ruotsista ja alkaa tukea hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ahmed tulee Suomeen pakolaisena. Hänelle kannetaan kaikki eteen ja kerrotaan ettei tarvitsekaan sopeutua Suomeen kun hänellä on niin rikas kulttuuri. Hän on menettänyt suurimman osan perheestään ja on traumatisoitunut eikä kykene työhön tai opiskelemaan. Neljän vuoden päästä hän istuu päivät kahvilassa koska kotona on liikaa meteliä, hän on naimisissa Liisan kanssa joka on jäänyt miehen käskystä kotiäidiksi hoitamaan kolmea lasta ja neljäs on tulossa.

Kuka on maksanut yhteiskunnalle eniten? RKP

[Uimakoulutettava]

Uudenlaisen maahanmuuttopolitiikan aika

Luin mielenkiinnolla Arno Tannerin kolumnin puolueiden maahanmuuttopolitiikasta (TS 3.2.). Maahanmuuttoasioita on pitkään käsitelty lähinnä populistista lähtökohdista ja on hienoa nähdä, että keskustelu on siirtynyt asiallisempaan suuntaan.

Olen itse välillä ollut vähän turhautunut maahanmuuttokeskusteluun. Osin sen takia, että yhteinen omatuntomme tuntuu unohtuvan, kun Suomessa menee taloudellisesti huonommin. Osin siksi, ettemme ymmärrä minkälainen mahdollisuus maahanmuutto on Suomelle. Eniten siksi, että keskustelu ei perustu faktaan.

Ida Schauman, Rkp:n kotoutus- ja maahanmuuttopoliittisen työryhmän puheenjohtaja

Populismia on kylläkin mokutus, jota edustavat häkellyttävällä innolla jopa ruotsalaiset iltapäivälehdet eli tähän entistä "asiallisempaan" suuntaan ollaan Suomessa menossa.

Keskustelu perustetaan esityksessä "faktaan" eli yhteen EVA:n tutkimukseen. Edes siinä ei esitetä "maahanmuuttajia" faktana näin:

"Ahmed paikkaa työvoimapulamme 4 vuodessa!"

Mutta hyvää lööppiainesta ja menee osaan kansasta kuin häkä tunnelmallisissa vaalivalvojaisissa.

[koli]

RKP:n facebook- sivuilta keskustelua:
xxxxx xxxxxxx kirjoittaa:

Miten pakolaisten ottaminen parantaa suomalaisten työllistymistä?

Benjamin Ellenberg kirjoittaa:

Suomessa on paljon töitä jotka odottavat tekijäänsä, rakenteellinen työttömyys on laajaa. Suomeen tarvitaan lisää työntekijöitä ja täällä otetaan vastaan hyvin vähän pakolaisia

Ida Schauman kirjoittaa:

Hei xxxxx,

Toimin RKP:n kotoutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana. Yhdyn Benjaminin kommenttiin. Haluaisin samalla sanoa että me haluamme ottaa vastaan pakolaisia koska mielestämme olisi itsekästä olla auttamatta ihmisiä jotka elävät uhan alla kotimaassaan. Maailmassa on tällä hetkellä ennätysmäärä pakolaisia, yli 52 miljoonaa henkeä ovat paenneet kotejaan. Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista ja mielestämme meillä on sekä tilaa että varaa ottaa vastaan enemmän kuin 750 pakolaista vuodessa. Pakolaisten vastaanottaminen pitää tehdä humanitaarisista syistä, ei taloudellisista.

Samalla maahanmuutto luo monen tutkimuksen mukaan lisää työpaikkoja. Työmarkkinat eivät ole staattisia ja markkinoilla ei ole tietty määrä työpaikkoja jotka menevät joko suomalaisille tai ulkomaalaisille työntekijöille. Työmarkkinat ovat dynaamisia ja koko ajan muuttuvia. Kun uusia osaavia ihmisiä tulevat Suomeen töihin he luovat lisäarvoa osaamisellaan, maksavat veroja ja vievät yhteiskunnamme eteenpäin.

Väite jota kuullaan usein on, että maahanmuuttajat tai pakolaiset veisivät "meidän" työpaikkamme. Tämä ei pidä paikkansa. Työn tarjonnan lisääminen ei lisää työttömyyttä. Jos tämä pitäisi paikkansa olisi työttömyys korkeampi väkiluvultaan isoimmissa maissa.

Sen lisäksi Suomessa on jo nyt liian vähän työtä tekeviä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin. Tämä ikärakenne pahenee koko ajan. Mikäli emme saa lisää ihmisiä Suomeen, meillä ei tulevaisuudessa tule olemaan varaa maksamaan hyvinvointivaltion kustannuksia.

Tänään julkaistiin uuden tutkimuksen Suomen ikärakenteesta ja huoltosuhteesta. Siinä todettiin, että selvitäkseen tulevaisuudessa Suomen tarvitsee tuplasti enemmän maahanmuuttajia. Tästä lisätietoja tutkimuksesta jos kiinnostaa.

Benjamin Ellenberg on RKP-nuorten varapuheenjohtaja sekä RKP:n eduskuntavaaliehdokas ja Schauman tosiaan RKP:n kotoutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana.

[foobar]

Rakenteellinen työttömyys ei johdu siitä, että suomalaiset eivät olisi kykeneviä tekemään töitä, vaan siitä, ettei se ole käytännössä mahdollista tai siitä on tehty kannattamatonta. Ratkeaako tämä ongelma tosiaankin tuomalla maahanmuuttajia ja katsomalla, josko nämä realiteetit eivät pätisikään heihin? Vai olisiko sittenkin järkevämpää jos aloitettaisiin niiden rakenteellisten esteiden purkamisesta, jotka estävät jopa varsin työkykyisten ja osaavien suomalaisten työllistymistä omassa yhteiskunnassaan?

En ymmärrä miksi joka ongelmaan on pyrittävä löytämään kaikista epätodennäköisin, monimutkaisin tai ainakin kallein tapa ratkaista asia. Miksi ei voida yrittää ratkaista yksinkertaisia ongelmia ensin helpoilla tavoilla, vai onko jotkin ongelmanratkaisutavat yksinkertaisesti suljettu pois kuviosta siksi, että ne muokkaisivat tiukkaan jumittuneita yhteiskunnan valtarakenteita - joista RKP:n poliitikot takuulla itsekin nauttivat?

[coscarnorth]

On aika uudenlaiselle ja avoimelle maahanmuuttopolitiikalle. Hyvinvointivaltiomme tulevaisuus riippuu siitä.

Ida Schauman voisi muuttaa todellisen kotimaansa avoimesta maahanmuutosta seuranneen hyvinvoinnin huipulle, Malmön Rosengårdiin. Ja pysyä siellä. Ja ennen kaikkea: hävetä sukunimensä puolesta!

[Micke90]

Annetaanpa RKP:lle esimerkki:

Ahmed syntyy Suomeen. Hän menee päiväkotiin 3-vuotiaana ja aloittaa koulun 7-vuotiaana. Koulussa Ahmed häiriköi jatkuvasti muita oppilaita ja saa jälki-istuntoa vähintään kerran viikossa. Hänelle räätälöidään erityisopetussuunnitelma, johon kuuluu somalikielen, islaminuskon ja suomen kielen opetusta sekä vähän muitakin aineita sen mukaan kuin Ahmedia huvittaa niitä opiskella. 10-vuotiaana Ahmed aloittaa rikollisen uransa näpistelemällä kaupasta mm. tupakkaa. 11-vuotiaana hänet otetaan huostaan ja sijoitetaan nuorisokotiin, josta hän pääsee viikonloppulomille kotiin. Iltaisin hän saa liikkua vapaasti kaupungilla.

13-vuotiaana Ahmed aloittaa yläasteen eikä menesty oikein sielläkään. Hän päättää laajentaa rikollista uraansa muodostamalla etnojengin, joka ei kuitenkaan ole katujengi eikä missään nimessä ainakaan mamujengi, muiden Suomessa syntyneiden Hassaneiden, Muhammedien ja Abdien kanssa. Heidän muodostamansa löyhä kaveriporukka ottaa tavakseen hakata ja ryöstellä valkoisia nuoria kaduilla, puistoissa ja nuorisotaloilla. Poliisi saa vuoden aikana lukuisia rikosilmoituksia löyhän kaveriporukan viattomista pikku kepposista, mutta valtion säästötoimet estävät poliisia partioimasta alueilla, joissa löyhän kaveriporukan tiedetään toimivan.

Löyhän kaveriporukan johtaja Ahmed jää 15-vuotiaana ensimmäisen kerran kiinni katuväkivallasta, joka ei kuitenkaan ole rasistista ja joutuu pidätetyksi. Myöhemmin poliisi pidättää myös osan muista löyhän kaveriporukan jäsenistä, jotka kaikki joutuvat oikeuden eteen vastaamaan lukuisiin syytteisiin törkeästä väkivallasta valkoisia nuoria kohtaan. Oikeudessa naistuomarit ja -syyttäjät tirauttavat pari kyyneltä kuunnellessaan Ahmedin elämäntarinaa, johon sisältyy lukuisia (keksittyjä) tarinoita hänen vuosien aikana maassamme kohtaamastaan rasismista ja syrjinnästä.  Pakolaisavun naispuolinen asianajaja oikein yllyttää häntä keksimään mahdollisimman riipaisevia tarinoita, jotta naistuomarit varmasti heltyisivät. Ahmed saa ehdollisen vankeusrangaistuksen, johon sisältyy hänelle räätälöity kuntoutussuunnitelma.

Samaan aikaan, kun Ahmed istuu oikeudessa itkettämässä naistuomareita ja -syyttäjiä, käynnistää Suomen valtiollinen TV-kanava valtavan propagandakoneiston, jonka tavoitteena on vakuuttaa pillastunut kansa siitä, ettei ole mitään syytä huoleen. Poliisin edustaja kertoo Aamu-tv:n lähetyksessä, ettei Suomessa ole oikeita katujengejä ja poliisin vieressä istuva keski-ikäinen nuorisoräppäri Seppo kertoo, miten jo hänen nuoruudessaan 80-luvulla oli tapana ryöstellä ja potkia mummoja. Se on kuulemma ihan normaalia eikä siinä ole mitään uutta. Löyhän kaveriporukan tekemisiä käsitellään lukuisissa keskusteluohjelmissa, joissa yritetään ymmärtää rikoksentekijöitä eikä uhreille liikene minkäänlaista myötätuntoa. Kaikki yritykset nostaa uhrien näkökulma esiin vaiennetaan tylysti.

Osa huolestuneista kansalaisista päättää perustaa katupartiot turvaamaan valkoisten lasten ja nuorten turvallisen liikkumisen kaduilla. Yllättäen poliisitoimen säästöt unohdetaan kokonaan ja poliisi lähettää kymmeniä partioita vahtimaan, etteivät huolestuneet kansalaiset vain pääse turvaamaan lastensa turvallista liikkumista kaduilla. Jälleen valtiollinen TV-kanava järjestää keskusteluohjelman, jossa maahanmuuttajataustainen, huonosti suomea puhuva nuorisotyöntekijä paheksuu, kun "Suomen Susi" lähettää katupartioita kaduille.

Osa löyhästä kaveriporukasta on kuitenkin edelleen vapaalla jalalla eikä mene montaakaan kuukautta, kun se jälleen ryöstää ja hakkaa pesäpallomailalla valkoihoisen ikätoverinsa. Nämäkin ryöstäjät pidätetään.

Löyhän kaveriporukan johtaja Ahmed vapautuu poliisivankilasta ja aloittaa hänelle räätälöidyn kuntoutusohjelman, johon kuuluu lukuisia keskustelutuokioita naisterapeutin kanssa, joka suorastaan surkuttelee Ahmedin kohtaloa tässä tylyssä ja rasistisessa maassa.

Kuntoutus ei kuitenkaan toimi eikä saa Ahmedia parantamaan tapojaan ja 18-vuotiaana hänet pidätetään raiskauksesta epäiltynä. Ensikertalaisena hän istuu lyhyestä tuomiostaan puolet ja saa vankilassa mukavat päivärahat päälle.

Lyhyt "rangaistuskaan" ei riitä palauttamaan Ahmedia kaidalle tielle ja 20-vuotiaana hän ahdistelee löyhän kaveriporukkansa kanssa yökerhon edustalla suomalaista naista. Väliin menneen suomalaismiehen löyhä kaveriporukka pahoinpitelee työkyvyttömäksi. Ahmed saa muutaman vuoden tuomion pikku kepposestaan.

25-vuotiaana Ahmed on jo paatunut rikollinen, joka raiskaa ja paloittelee hengiltä 15-vuotiaan suomalaistytön. Hän saa murhasta "elinkautisen", mutta korkein oikeus päättää vapauttaa hänet 12 vuoden istumisen jälkeen. Ahmed on vapautuessaan 37-vuotias.

Viruttuaan 12 vuotta linnassa Ahmed on jo niin syrjäytynyt yhteiskunnasta, että hän päättää ryöstää aseella huoltoaseman. Hän saa pitkän tuomion aseellisesta ryöstöstä ja vapautuu vankilasta 45-vuotiaana.

Ahmed on kuitenkin tullut vanhemmaksi ja hieman viisaammaksi, joten hän päättää parantaa tapansa ja lopettaa rötöstelyn. Vankilan sosiaalityöntekijä järjestää hänelle asunnon sekä varaa ajan sosiaalitoimistoon toimeentulotuen hakemista varten. Näin Ahmedille alkavat juosta yhteiskunnan tuet.

Ahmed ilmoittautuu työnhakijaksi, mutta kukaan ei halua palkata yli-ikäistä nuorisorikollista. Häntä juoksutetaan kurssilta toiselle, kunnes hän saavuttaa eläkeiän ja jää eläkkeelle.

Ahmed viettää lokoisia eläkepäiviä sosiaalitoimen hänelle järjestämässä asunnossa. Hän ei ole elämässään maksanut senttiäkään veroa, mutta on kuitenkin nostanut toimeentulotukea, työttömyyskorvasta, asumistukea ja eläkettä satojen tuhansien eurojen edestä sekä käyttänyt miljoonien eurojen edestä yhteiskunnan palveluja. Myöskään Ahmedin vanhemmat eivät ole eläessään maksaneet lainkaan veroja Suomeen, vaan nostivat tukia ja käyttivät yhteiskuntamme palveluita miljoonien eurojen edestä. Ahmedin lukuisista sisaruksista muutamat ovat tyllistyneet veronmaksajien rahoilla tulkeiksi, monikulttuurisuusasiantuntijoiksi, kielenopettajiksi, nuorisotyöntekijöiksi jne.

Toisaalla RKP ihmettelee sitä, kun Suomessa syntyneet suomalaiset nuoret siirtyvät työelämään vasta 23-vuotiaana. He työllistyvät usein yksityisen puolen työpaikkoihin, joilla Ahmedin kaltaisten pakolaisperheiden palvelut rahoitetaan. Myös heidän vanhempansa ovat useimmiten tehneet työuransa yksityisten työnantajien palveluksessa ja maksaneet satojen tuhansien eurojen edestä veroa.

Silti RKP:n mielestä suomalaiset vain kuluttavat yhteiskunnan palveluja, kun taas pakolaiset kuulemma työllistyvät usein muutamassa vuodessa. Puolue vaatiikiin Suomea lisäämään tuntuvasti pakolaisten vastaanottamista, jotta heidät saataisiin kotoutettua pakkoruotsiksi, joka työllistää niin ikään lukuisia kielenopettajia veronmaksajien laskuun. Puhumattakaan pakkoruotsiksi pyörivästä päällekkäisestä hallintojärjestelmästä, joka sekin kuluttaa miljardeja veronmaksajien rahaa.

Mutta mitäs tuosta. Rahahan RKP:n mielestä tunnetusti kasvaa puissa. Ja jos tiukka paikka tulee, niin pappa betalar - ja kaikilla on kivaa!

[Pottunenä]

Uudenlaisen maahanmuuttopolitiikan aika
LUKIJOILTA | Turun Sanomat 03:30 | 14
Luin mielenkiinnolla Arno Tannerin kolumnin puolueiden maahanmuuttopolitiikasta (TS 3.2.). Maahanmuuttoasioita on pitkään käsitelty lähinnä populistista lähtökohdista ja on hienoa nähdä, että keskustelu on siirtynyt asiallisempaan suuntaan.

Olen itse välillä ollut vähän turhautunut maahanmuuttokeskusteluun. Osin sen takia, että yhteinen omatuntomme tuntuu unohtuvan, kun Suomessa menee taloudellisesti huonommin. Osin siksi, ettemme ymmärrä minkälainen mahdollisuus maahanmuutto on Suomelle. Eniten siksi, että keskustelu ei perustu faktaan.

Yksi suurimmista väärinkäsityksistä on, että maahanmuutto maksaa enemmän kuin se antaa. Otetaan tästä esimerkki:

Liisa syntyy Suomeen, käy koulua ja opiskelee. 23-vuotiaana hän alkaa tehdä töitä ja maksaa veroja yhteiskunnalle. Mona muuttaa Suomeen tekemään maisterintutkintonsa. Kahden vuoden päästä hän löytää työpaikan ja alkaa tukea hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ahmed tulee Suomeen pakolaisena. Hänellä kestää aika kauan sopeutua Suomeen. Hän on menettänyt suurimman osan perheestään ja on traumatisoitunut. Neljän vuoden päästä hän kuitenkin löytää työpaikan, alkaa maksaa veroja ja tukea yhteiskuntaamme. Kuka on maksanut yhteiskunnalle eniten? Me itse.

Maahanmuutto on ollut tärkeä osa talouskasvusta monessa maassa. Vuosina 2007–2013 maahanmuutto vastasi yhtä kolmannesta USA:n talouskasvusta. Suomella on ikääntyvä väestö. Se tarkoittaa, että meillä on vuosi vuodelta vähemmän työtä tekeviä suhteessa lapsiin, nuoriin ja eläkeläisiin.

Elinkeinoelämän valtuuskunta on tutkinut eri ratkaisuja tilanteelle. Raportissaan se toteaa, etteivät pidemmät työurat riitä tilanteen ratkaisemiseksi. Valtuuskunta toteaa myös, ettei kaikkien työttömien palkkaaminenkaan toimisi. Raportissa annetaan yksi ratkaisu; työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistaminen.

Raportin mukaan maahanmuuton lisääminen on ainoa tapa taata hyvinvointivaltiomme tulevaisuus. Kuva maahanmuuttajasta, joka tulee Suomeen väärinkäyttämään anteliaisuutemme ja viemään työpaikkojamme, ei perustu faktaan. Todellisuudessa me tarvitsemme maahanmuuttajia enemmän kuin he meitä.

Rajojen vahvistamisen sijaan meidän pitää nyt miettiä, miten me voimme houkutella enemmän ihmisiä Suomeen. On aika uudenlaiselle ja avoimelle maahanmuuttopolitiikalle. Hyvinvointivaltiomme tulevaisuus riippuu siitä.

Ida Schauman, Rkp:n kotoutus- ja maahanmuuttopoliittisen työryhmän puheenjohtaja

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/733066/Uudenlaisen+maahanmuuttopolitiikan+aika

[latrom]

Valehtelevatko he tietoisesti?

[Haplotaxida]

Väkiluvultaan isommat maat eivät ole kasvaneet hetkessä isommiksi.

Ida Schauman kirjoittaa:

Väite jota kuullaan usein on, että maahanmuuttajat tai pakolaiset veisivät "meidän" työpaikkamme. Tämä ei pidä paikkansa. Työn tarjonnan lisääminen ei lisää työttömyyttä. Jos tämä pitäisi paikkansa olisi työttömyys korkeampi väkiluvultaan isoimmissa maissa.

Jos tietyille työmarkkinoiden segmenteille tulee kohtalaisen lyhyessä ajassa voimakkaasti lisää työvoimaa ulkopuolelta, niin millä opilla sellainen luo niille samoille segmenteille sitä mukaa lisää työpaikkoja – jotta kilpailua ei syntyisi? Tarvitaanko esim. siivoojia ja bussinkuljettajia sitä enemmän, mitä enemmän niihin väkeä otetaan EU:n ulkopuolelta?

Pitkällä aikajänteellä työvoiman kasvu ei itsessään lisää työttömyyttä, prosentuaalisesti. Siihen  tarvitaan muita vaikuttavia tekijöitä. Useimpia ihmisiä kiinnostanee silti pidemmän aikavälin kehityksen sijaan kuitenkin lyhyt, ihan elämänmittainen ja työelämästä puhuttaessa, työuran mittainen.

Yksilön näkökulma unohdetaan näissä helposti kokonaan.

[Jari Leino]

Kuka on maksanut yhteiskunnalle eniten? Me itse.

Olen Ida Schaumanin kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että hän itse ja muut RKP:n mokuttajabroilerit ovat aiheuttaneet suomalaiselle yhteiskunnalle eniten kustannuksia.

Lähes täystuhon.

[sivullinen.]

Se tarkoittaa, että meillä on vuosi vuodelta vähemmän työtä tekeviä suhteessa lapsiin, nuoriin ja eläkeläisiin. [...] Raportissa annetaan yksi ratkaisu; työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistaminen.

Raporttiin olisi voinut lisätä toisen ratkaisuvaihtoehdon: Lähetetään lapset, nuoret, eläkeläiset ja kaikki muutkin kustannuksia aiheuttavat ihmisryhmät, kuten RKP:läiset, maahanmuuttajiksi johonkin toiseen maahan -- vaikka afrikkaan. Jos se ei käy, voisiko heidät laittaa leirille, jossa kaikki tekevät hyödyllistä työtä. Mutta tulipa mieleeni vielä yksi asia: Jokainen tuottava yksilö on ollut joskus lapsi eli hyödytön ja tuottamaton turhake. Heidät pitäisi lähettää myös työleirille vanhojen syntiensä tähden.

Mitään järkeä ei näissä lehdistön luomissa kuvitelmissa elävien turhakkeiden kirjoituksissa ole. Ne ovat kuin toiselta planeetalta -- joten kirjoittajat ovat todennäköisesti Todellisia Varsinaisia Maahanmuuttajia. Mutta lehtikirjoituksilla ei ole mitään laatuvaatimuksia, ja jos vain maksaja löytyy, se julkaistaan -- ja sehän näille kirjoituksille löytyy. On niin monenmoista maahanmuuttovirastoa, kotouttamisohjelmaa, SPR:ää ja kapuaa. Ne pelaavat sosialismin eturyhmäpeliä. Siinä ostetaan ehdokkaalle lehdestä tilaa, jos ehdokas lupaa ja sitoutuu varmistamaan järjestön rahoituksen tulevaisuudessa. Se toimii -- tai on toiminut. Sosialismin aika on nimittäin ohi, eikä valtion kassasta enää riitä ryöstettävää, joten loppu tulee tällekin sikailulle.

[Totti]

Yksi suurimmista väärinkäsityksistä on, että maahanmuutto maksaa enemmän kuin se antaa. Otetaan tästä esimerkki:

Liisa syntyy Suomeen ... Mona muuttaa Suomeen ... Ahmed tulee Suomeen pakolaisena... Kuka on maksanut yhteiskunnalle eniten? Me itse.

Maahanmuuttokeskustelu ei voi edetä mihinkään niin kauan kun sitä puolustetaan keksityillä skenaarioilla, jotka eivät miltään osin tukeudu todellisuuteen. Schaumanilla ei näyttäisi edes olevan mitään käsitystä esimerkin kolmen henkilön aiheuttamista rahavirroista.

Faktaakin olisi olemassa eikä ne tue Ida Schaumanin käsitystä maahanmuutosta taloudellisesti kannattavana. Yksikään maa, joka harrastaa Suomen kaltaista sekamaahanmuuttoa ei ole voinut osoittaa uskottavia kannattavuuslaskelmia. Monessa massa on kuitenkin satu suorastaan karmaisevia kululaskelmia maahanmuutosta. Sosiaaliset ongelmat sitten siihen lisäksi.

[Lahti-Saloranta]

Tarinan jatko-osa
Sodan traumoista kärsivä Ahmed ja hänen kaverinsa Abdullah näkevät Liisan puistossa ja raiskaavat heidät. Kielitaidottomina ja varattomina he saavat ygteiskunnan kustantamat huippujuristit avukseen. Sensijaan raiskauksessa vammautuneet Liisa menettää työkykynsä ja joutuvat sairaseläkkeelle. Hyvien juristien ansiosta Ahmed ja Abdullah saavat vain parin kuukauden ehdollisen tuomion. Kukas nytten maksaa yhteiskunnalle eniten, tietysti me itse.

[niemi2]

Saksa vetää enemmän työperäistä maahanmuuttoa, mutta koko Eurooppa vetää sossuperäistä maahanmuuttoa:


Saksalaisen talouden tutkimuslaitoksen johtaja korjasi Bertelsmann-tutkimuksesta tehtyjä julkisuudessa esitettyjä vääriä tietoja, että maahanmuutto olisi voitollista.

Tutkimuslaitoksen tutkijat laskivat, että jokainen siirtolainen saa tulonsiirtoja 1800 euroa vuodessa enemmän kuin tuottaa niitä.

Alkuperäistä Bertelsmannin tutkimusta tulkittiin väärin ja voittojen sijaan jokainen maahanmuuttaja teki työuransa ajalta 79100 euroa tappiota. Se on aika hurjaa ottaen huomioon, että Saksa vetää myös hyvätuloisia maahanmuuttajia.

IFO:n johtajan mielestä maahanmuuton laadullisista kriteereistä on puhuttava, vaikka näistä on nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä vaikea puhua. Hans-Werner Sinn kertoo hyvinvointivaltion vetävän ammattitaidotonta maahanmuuttoa magneetin lailla. Sinn kertoo Saksan olevan tilastojen mukaan USA:n jälkeen toiseksi halutuin maahanmuuttomaa, mutta maahanmuutajien laadun suhteen Saksa on tilastoissa huonoimpien joukossa. Yhtälö on kestämätön.

Huoltosuhteen vaatimaa 32 miljoonaa asukasta Sinn ei lähtisi hoitamaan maahanmuuton nykylaadulla, vaan suosittelee vero- ja eläkehelpotuksia lapsiperheille, joka mahdollistaisi korkeamman syntyvyyden.

http://www.faz.net/aktuell/wirtschaft/wirtschaftspolitik/ifo-chef-sinn-migration-ist-verlustgeschaeft-fuer-deutschland-13344263.html

"At the same time, Europe's generous social benefits encouraged a massive surge of "welfare tourism." As a result, Europe has ended up with 85 percent of all unskilled migrants to the developed countries but only 5 percent of the highly skilled. Compare that with the United States, which has honed its innovative edge by attracting 55 percent of the world's educated migrants."

http://www.newsweek.com/europes-stark-choice-immigration-75123

[Arvoton]

Haxploi... (joku) sanoi pitkälle, mitä itsekin käsitän, l. pirttiviljely tuppaa olemaan Ahmedeilla yksi prioriteeteista elämässä. Sossu, terveyskeskukset, koulut, ym. kuormittuvat. Se maksaa.

Selkeästi järjenvastaista on yleensäkin joka väliin heittää, että ratkaisu eri kysymyksiin on väen lisääminen. Väen lisääminen ei ole ratkaissut Afrikankaan ongelmia. Sinällään ne eri kysymykset ja ongelmat ovat kuviteltuja. En ainakaan tiedä yhtään konkreettista ongelmaa, jonka maahanmuutto ratkaisisi.

Maahanmuutto auttaisi vain maahanmuuttajia, jotka saisivat maanmiehiään ja uskonveljiään vahvistamaan omia viiteryhmiään. RKP:lle, kuten täällä on moneen kertaan puhuttu, käy hyvin tilanne, että on eri sisäänpäin kääntyneitä ryhmiä omine pikku yhteiskuntineen, kuten ruotsinkielisillä itsellään.

Tarkoitus ja pyrkimys on nähtävissä. Se vain tarjotaan meille suomalaisille urpoille toisen näköisenä pakettina.

[Siili]

Maahanmuutto auttaisi vain maahanmuuttajia, jotka saisivat maanmiehiään ja uskonveljiään vahvistamaan omia viiteryhmiään. RKP:lle, kuten täällä on moneen kertaan puhuttu, käy hyvin tilanne, että on eri sisäänpäin kääntyneitä ryhmiä omine pikku yhteiskuntineen, kuten ruotsinkielisillä itsellään.

Ankkalampi on myös erinomaisesti suojattu etnisiltä häiriöiltä.  Vaikka mena-väkeä ja afrikkalaisia olisi Suomessa 20%, svensk-finland olisi yhtä monokulttuurinen kuin nykyään. 

[Oho]

Valehtelevatko he tietoisesti?

Valehdella ei voi kuin tietoisesti, noin ihan määritelmällisesti. Eli oikea kysymys on valhetelevatko he? Vastaus lienee ei. He kuuluvat RKP:hen mikä noin ylipäätään tiputtaa tietoisuuden listoilta.

Jänskiä noi puheet populismista kun heti perään turvaudutaan lähes utopistisiin populistisiin esimerkkeihin oman katsantokannan puolesta. No eipä jätä epäselväksi kirjoittajan kanootin täyttöastetta melovilla inkkareilla.

[Sibis]

"Ahmed tulee Suomeen pakolaisena. Hänellä kestää aika kauan sopeutua Suomeen. Hän on menettänyt suurimman osan perheestään ja on traumatisoitunut. Neljän vuoden päästä hän kuitenkin löytää työpaikan, alkaa maksaa veroja ja tukea yhteiskuntaamme."

- ne neljä vuotta maksoivatkin jo 4 x 57.000e (liki 250.000e)
- asunnosta vuokrat tämänkin jälkeen maksaa yhteiskunta
- traumaattinen tarvitsee erikoissairaanhoitoa ja loppuiäksi kustannukset yhteiskunnalle
- jne

Ja kas kummaa kun sittenkin löytyy lapsiansa jotka yhteiskunta lennättää Suomeen.

Amedi EI IKINÄ muutu nettomaksajaksi!

Mutta jos muuttuu niin hän Björn Wahlroosin tavoin pakkaa rahansa ja muuttaa Ruotsiin.

[Haplotaxida]

Niin, oleellista Idan perusteluissa on se, että keksitään kuvitteellinen suomalainen lapsi, jolle annetaan kuvitteellinen hintalappu, jota verrataan kuvitteellisten maahanmuuttajien kuvitteellisiin ja lapsettomiin hintalappuihin. Yksinkertaisesti valitaan sellaiset kuvitteelliset esimerkit, joiden avulla haluttu loppupäätelmä saadaan näytettyä omasta mielestä toteen.

Tämähän on jopa halpaa!

Jos suomalaiselle lapselle annetaan vertailukelpoiseksi koettu, joskin kuvitteellinen hinta-arvio, niin perusteltua olisi myös huomioida tulijan nykyinen tai tuleva lapsiluku niitä kustannuksia siinä arvioidessa - mikäli lapsuus noin nostetaan yleisellä tasolla merkitykselliseksi tässä yhteydessä. Jos se on siiis esimerkiksi yhtä enemmän kuin suomalaisella Lisalla keskimäärin, niin silloin se voidaan nähdä sitenkin, että myös Lisan kustannukset syntyvät. Ne, mitkä on siis ensiksi säästetty aikuisena tulijana otettuna.

Näissähän lapsiluvuissa on eroa eri ryhmien välillä ja pitkällä aikajänteellä erot näyttäisivät toki tasoittuvan jonkun verran ajan kuluessa – sen verran verkkaisesti kuitenkin, että kaiketikin nämä täytyisi huomioida. Tietysti seuraavassa ei huomioida sukupuolijakaumaa, eikä muutamia muita seikkoja:

.. Somaliväestön kokonaishedelmällisyys oli 1990-luvun alussa 6,6. Nyt luku on neljä. Kokonaishedelmällisyydellä tarkoitetaan yhteisön naisten synnyttämien lasten määrän laskennallista keskiarvoa.

Pääkaupunkiseudulla asuvien alle 27-vuotiaiden somaliankielisten Suomen kansalaisten keskuudessa lapsia syntyy vieläkin vähemmän: 3,2 lasta naista kohden. Se on jo alle puolet vuoden 1991 tasosta. ..

.. Vietnamilaisille syntyy Suomessa nyt keskimäärin 2,1 lasta, kun 1990-luvulla määrä oli 3,5.
Irakilaisille lapsia syntyi 2000-luvun alussa keskimäärin neljä. Vain kymmenessä vuodessa määrä on laskenut kolmeen. ..

- Suomeen muuttaneiden somalien lapsiluku putosi liki puoleen (HS, 12.11.2013)

Siis, jos tuolle linjalle lähdetään, Idan viitoittamalla tiellä. Itse en ehkä olisi kärkeä tuohon laittanut, mutta sieltä se taitaa pilkistellä. Voiko sitä todellakaan aivan sattumana pitää, että valitut esimerkit olivat tuollaisia: Korkeasti koulutettu Mona, joka ei todennäköisesti suurperhettä perusta, lapsiluvun jäädessä pieneksi ja sitten perheetön Ahmed. Sellainen sopiva pariskunta, lapsilukuakin ajatellen.

[Sibis]

"Liisa syntyy Suomeen, käy koulua ja opiskelee. 23-vuotiaana hän alkaa tehdä töitä ja maksaa veroja yhteiskunnalle"

- Liisan vanhemmat ovat itsenäisyytemme säilyttäneet, maksaneet sotakorvaukset ja rakentaneet Suomen yhteiskunnan, ns. hyvinvointivaltion
- Ahmed ei ikinä edes vanhempiensa avulla ole pannut tikkua ristiin EIKÄ pane.
- on toki "harhaliisoja" joista on pidettävä huolta kuten sivistysvaltion kuuluukin omistaan huolehtia

Pidän iljettävänä RKP:laisen kantaa.

[Micke90]

Pääkaupunkiseudulla asuvien alle 27-vuotiaiden somaliankielisten Suomen kansalaisten keskuudessa lapsia syntyy vieläkin vähemmän: 3,2 lasta naista kohden. Se on jo alle puolet vuoden 1991 tasosta. ..

Siis alle 27-vuotiaalla somppuakalla on jo 3 lasta, kun suomalaiset kanssasisarukset vasta aloittelevat naimisiinmenoa ja lasten hankkimista? Samaan aikaan Hyysäri kirjoittaa, että somppujen lapsiluku on pudonnut puoleen.

Vinkki mokukiimaisille toimittajille: kannattaisi verrata paljonko somppuakat synnyttivät lapsia 40 ikävuoteen mennessä 90-luvun alussa ja paljonko he puskevat niitä nyt samaan ikään mennessä.

[Oho]

Liisa syntyy Suomeen, käy koulua ja opiskelee. 23-vuotiaana hän alkaa tehdä töitä ja maksaa veroja yhteiskunnalle.

Mona muuttaa Suomeen tekemään maisterintutkintonsa. Kahden vuoden päästä hän löytää työpaikan ja alkaa tukea hyvinvointiyhteiskuntaa.

Ahmed tulee Suomeen pakolaisena. Hänellä kestää aika kauan sopeutua Suomeen. Hän on menettänyt suurimman osan perheestään ja on traumatisoitunut. Neljän vuoden päästä hän kuitenkin löytää työpaikan, alkaa maksaa veroja ja tukea yhteiskuntaamme. Kuka on maksanut yhteiskunnalle eniten? Me itse.

Aargh Suomen pitäisi sitten varmaan panna yhdellä Kiinaa paremmaksi ja siirtyä nollan lapsen politiikkaan taloudellisten hyötyjen maksimoimiseksi.....

Ahh mutta sattumoisin nimikin valikoitui suomalaiseksi, ehkä Ida:n utopiassa nollan lapsen politiikka koskisikin vain vähäväkisiä suomenkielisiä suomalaisia. Sillä tavalla saataisiin verenvaihto hoidettua alle sadassa vuodessa ja RKP:n utopia koko karuudessaan toteutettua kenties Idan elinaikana: Yksikään suomenkielinen ei enää piinaisi sorron yöstä noussutta ruotsinkielistä vähemmistöä....