Etniset geneettiset intressit

[Porcius]

Laitoin jo tähän artikkeliin liittyvän videon tuonne peräkammarin videoketjuun.

How a Young Black Man Became a Race Realist

Artikkelissa nuori musta mies kertoo siitä, miten hänestä tuli roturealisti. Artikkeli kuvaa hyvin myös amerikkalaisten mustien kulttuuria, ja sitä miten älykkäitä mustia(kuten artikkelin kirjoittaja, joka on mensan jäsen) haukutaan rotupettureiksi.

Linkatkaas tätä kaikille suvakeille sosiaalisessa mediassa ja nauttikaa reaktioista.

[starsailor]

Sama kaveri taisi olla yhdessä Stefan Molyneuxin ohjelmassa mukana. Ainakin jutut olivat samanlaisia kuin tuossa tarinassa. Ainakin tuo "Acting White" kuulostaa ihan samalta.

[James Hirvisaari]

Yksi merkittävä syy tiettyjen maahanmuuttajien sopeutumisongelmiin on se, että kehitysmaiden ihmisellä ei ole kehittynyt länsimaista yksilöllistä identiteettiä, vaan hänen identiteettinsä on kollektiivinen (Stanley Kurz 1992).

Kuulostaa pelottavan primitiiviseltä, jopa zombiemaiselta. Mielestäni alikehittyneet joukkiot on pidettävä enimmäkseen länsimaailman ulkopuolella. Massamuutto aiheuttaa yhteiskunnissamme vakavan regression.

[Miniluv]

Kysäisepä Kurzilta, onko kiinalaisten identiteetti kollektiivinen?

[James Hirvisaari]

Kysäisepä Kurzilta, onko kiinalaisten identiteetti kollektiivinen?

Voihan asian toki ja ihan perustellusti kääntää niinkin päin, että kollektiivinen identiteetti on kehittyneempi. Kurz muuten viittaa juuri itämaille, ja perustelee sen kautta idän ihmisten monijumalaisuutta. Sovelsin tutkimustaan maahanmuuttoon kirveellä hienoinstrumenttien sijaan, mutta on siinäkin oma pointtinsa.

[Porcius]

American Renaissance julkaisi äärimmäisen hurjan videon.

Let's Break a Taboo

Jared Taylor of American Renaissance explains that it is widely accepted that the same techniques that have dramatically improved crops and domestic animals apply to human beings. Amniocentesis, genetic counseling, and screening for donor sperm and eggs all recognizes that genes influence both desirable and undesirable traits. Could these principles be used in a conscious way to improve our species just as we improve race horses and dairy cows?

[sr]

Jared Taylor of American Renaissance explains that it is widely accepted that the same techniques that have dramatically improved crops and domestic animals apply to human beings. Amniocentesis, genetic counseling, and screening for donor sperm and eggs all recognizes that genes influence both desirable and undesirable traits. Could these principles be used in a conscious way to improve our species just as we improve race horses and dairy cows?

Niin kauan, kun ylivoimainen valtaosa syntyvistä lapsista on luomuja ja ihmiset saavat vapaasti valita puolisonsa, niin nuo keinot eivät juurikaan lajia tule parantamaan. Ihmisiä ei kiinnosta niinkään lajin parantaminen, vaikka omille jälkeläisilleen etulyöntiaseman muihin nähden antaminen voisikin houkuttaa. Kilpaileva intressi tässä on kuitenkin se, että samalla halutaan, että lapsi on oma biologinen jälkeläinen, minkä vuoksi suoraan jonkun toisen "paremman" ihmisen sukusolujen käyttäminen omien sijaan, ei juurikaan kiinnosta. Ja tietenkin tuossa toisten sukusolujen käytössä pitäisi sitten itse myöntää, ettei olekaan yhtä priima kuin se, jonka sukusoluja käyttää.

Kuitenkin oma veikkaukseni on se, että siinä vaiheessa, kun geenimanipulointiteknologia kehittyy sille tasolle, että hedelmöittyneen munasolun yksittäisiä geenejä voidaan muuttaa, tuo jälkeläisten geeniperimän parantaminen tulee lähtemään käyntiin. Ensin jälkeläisistä poistetaan geneettiset sairaudet, sen jälkeen ryhdytään parantamaan heidän ominaisuuksia. Vaikka montaakaan ihmistä ei kiinnosta se, että heidän lapsensa näyttäisi siltä, että Usain Bolt on heidän isänsä (eli eivät haluaisi käyttää Boltin spermaa keinohedelmöityksessä, vaikka sitä olisi tarjolla), niin se voisi olla suosittuakin, että lihasten kehitystä ohjaavat geenit otettaisiin Boltilta ja ne omat geenit heitettäisiin roskakoriin.

Tämä kehitys olisi myös täyttä myrkkyä tämän ketjun aiheelle, koska kaikki kynnelle kykenevät yksilöt valitsisivat niitä parhaita geenejä, olivat ne sitten mistä tahansa etnisestä ryhmästä lähtöisin, jolloin koko ajatus etnisistä geneettisistä intresseistä katoaisi sen sileän tien.

[Nikolas]

Ihmisiä ei kiinnosta niinkään lajin parantaminen, vaikka omille jälkeläisilleen etulyöntiaseman muihin nähden antaminen voisikin houkuttaa.

Nyt mennään aivan eugeniikan perusteisiin. Etsi joku lapsen hankkimista suunnitteleva pariskunta ja kysy heiltä tämä kysymys: "Haluaisitteko että lapsenne olisi terve?"

Mitähän he mahtaisivat vastata tähän vaikeaan kysymykseen?

Kilpaileva intressi tässä on kuitenkin se, että samalla halutaan, että lapsi on oma biologinen jälkeläinen, minkä vuoksi suoraan jonkun toisen "paremman" ihmisen sukusolujen käyttäminen omien sijaan, ei juurikaan kiinnosta.

Onneksi pariskunnan oma perimä ja omat sukusolut riittävät. He ovat itse oman terveen perimänsä todisteita. Jos heillä onkin havaittu vakavia perinnöllisiä vikoja, sitä enemmän syytä heillä olisi hankkia apua lapsensa terveyden varmistamiseksi.

Kuitenkin oma veikkaukseni on se, että siinä vaiheessa, kun geenimanipulointiteknologia kehittyy sille tasolle, että hedelmöittyneen munasolun yksittäisiä geenejä voidaan muuttaa, tuo jälkeläisten geeniperimän parantaminen tulee lähtemään käyntiin.

Pariskunnan ei tarvitse hankkia vierasta perimää ulkopuolelta, kuten jo edellä sanoin. Pariskunnalla on tuplasti enemmän perimää kuin heidän lapsensa heiltä saa. Paras ja ainoa tarpeellinen asia, mistä lapsen perimän suhteen tulee huolehtia, että vakavimmat perinnölliset viat eivät siirry vanhemmilta lapselle.

Tähän on jo nyt keinoja olemassa:

The process works by extracting somewhere around a dozen eggs from the mother and using in vitro fertilization (INV) to fertilize the eggs with the father's sperm. Once the eggs are fertilized, doctors can analyze the genomes of the embryos and tell the parents if the baby would be at risk of genetic diseases as well as what gender they will be and what eye color they will have. The parents simply select one of the embryos with their preferred traits and have it reinserted into the mother's womb.

• Bennett, Jay: Genetic Engineering Now Allows Parents to Select the Gender and Eye Color of Their Children Popular Mechanics, 2016-02-05.

Ensin jälkeläisistä poistetaan geneettiset sairaudet, sen jälkeen ryhdytään parantamaan heidän ominaisuuksia.

Tuo olisi oikea järjestys. Olisi parempi ensiksi siivota vähäisetkin todelliset perinnölliset sairaudet ennen kuin ryhdyttäisiin edistämään millään tapaa hauskoja ominaisuuksia.

Tosin, kuinka vaikeita eettisiä ongelmia sitten toivottujen ominaisuuksien edistämisestä tulisi?

While safety, prospective benefits and medical claims need to be evaluated, designer babies may not present such a new ethical arena, after all. It's not clear that there's anything unique, from an ethical perspective, in parents trying to foster certain traits through genetics as compared to using tutors, music lessons or instilling discipline, said Bonnie Steinbock, a philosopher at the University at Albany, State University of New York (SUNY), who was not involved in the work.

"I don't think there's anything wrong with the attempt to make our children smarter or kinder," Steinbock told Live Science. "If we did think that was wrong, we should give up parenting, and put them out on the street."

And even if there were some potential harms of "designer babies," those drawbacks may not be worth regulating, said John Robertson, a law and bioethics professor at the University of Texas at Austin, who was not involved in the work.

If there were a family that really valued musicality, for instance, and "if they have four embryos and one has the perfect pitch trait, then why should they not be able to choose that embryo?" Robertson said.

The potential harms, such as parents forcing a child to study trombone when the kid would rather play soccer, don't seem big enough to interfere with parental choice, he added.

• Ghose, Tia: Children to Order: The Ethics of 'Designer Babies' Live Science, 2014-03-13.

Vaikka tunnettu menetelmä tiedetään toimivaksi, se ei ole täysin riskitön. Solunäytteen ottaminen alkiosta aiheuttaa terveysriskin. Lisäksi menetelmä tuhlailee munasoluja enemmän kuin olisi periaatteessa tarpeellista. Olisihan kaikista parasta että munasoluja, jotka ovat lukumääränsä vuoksi arvokkaampia kuin siittiöt, kohdeltaisiin arvonsa mukaisesti. Siittiöiden jatkuva tuhlailu taas on väistämätöntä joka tapauksessa.

Tieteiskirjailija Robert A. Heinlein esitteli geneettisen valinnan mallin jollaista ei todellisuudessa liene käytetty missään. Johtava periaate siinä olisi sukusolujen valitseminen perimän perusteella jo ennen hedelmöittämistä. Se taas on paljon vaikeampi temppu kuin miltä se äkkilukemalta näyttää.
• Heinlein, Robert A.: Yli-ihmisen aika. s. 59–64. ISBN 951-26-1686-6

[sr]

Ihmisiä ei kiinnosta niinkään lajin parantaminen, vaikka omille jälkeläisilleen etulyöntiaseman muihin nähden antaminen voisikin houkuttaa.

Nyt mennään aivan eugeniikan perusteisiin. Etsi joku lapsen hankkimista suunnitteleva pariskunta ja kysy heiltä tämä kysymys: "Haluaisitteko että lapsenne olisi terve?"

Mitähän he mahtaisivat vastata tähän vaikeaan kysymykseen?

Mikä oikein on pointtisi? Minun pointtini oli se, että he kyllä vastaavat tuohon, että kyllä haluavat, mutta jos heiltä kysytään, että haluatteko modifioida lapsenne perimäännse siksi, että ihmislaji tai se populaatio, johon kuulutte, tulisi vähän "paremmaksi" (miten tuo nyt määritelläänkin), niin tuo halu on varmasti vähäisempi.

Onneksi pariskunnan oma perimä ja omat sukusolut riittävät. He ovat itse oman terveen perimänsä todisteita. Jos heillä onkin havaittu vakavia perinnöllisiä vikoja, sitä enemmän syytä heillä olisi hankkia apua lapsensa terveyden varmistamiseksi.

Ensinnäkään en puhu nyt selkeistä perinnöllisistä sairauksista. Niitä ei varmaan monikaan halua säilyttää. Puhun ominaisuuksista, jotka voivat olla parempia tai huonompia (jollain kriteerillä), mutta edes huono ominaisuus ei estä lisääntymisikäiseksi selviytymistä ja jälkeläisten hankkimista. Esimerkkinä vaikkapa kauneus, älykkyys, fyysinen suorituskyky jne.

Toiseksi, pointti tässä oli se, että jos puhutaan niistä keinoista, joita kautta vuosituhansien on käytetty kasvien ja eläinten perimän parantamiseen, niin nämä eivät juuri käytä pariskunnan omia sukusoluja. Jos käytetään ulkoa tuotuja sukusoluja, niin tämä tarkoittaa sitä, että jomman kumman tai molempien vanhempien geeniperimän jatko pysähtyy sitten siihen. Minä kyseenalaistin sen, että vanhemmat olisivat yleisesti hällä väliä mielellä oman perimänsä jatkumisen suhteen, jos voisivat ulkopuolisilla sukusoluilla saada "parempia" lapsia. Varmasti näitäkin on, mutta en usko, että tästä touhusta tulisi mitenkään yleistä. Täysin toinen juttu on sitten se, että jos teknologia kehittyy niin paljon, että vähemmän tärkeät, mutta omien geenien jatkuvuutta osoittavat ominaisuudet, kuten vaikkapa ulkonäkö (ihonväri, kasvonpiirteet, hiustyyppi, jne.) voidaan säilyttää tulemaan vanhemmilta, mutta sitten ottaa vaikkapa älykkyys ja fyysinen suorituskyky ulkoa, niin tämä varmaan kyllä voisi hyvinkin tulla suosituksi. Vanhemmat käyttävät jo nyt valtavasti resursseja siihen, että heidän lapsensa esim. pärjää hyvin koulussa, joten miksi he eivät antaisi heille automaattista etulyöntiasemaa, antamalla heille perimän, joka ohjaa parempaan älykkyyteen, vaikka tämä tarkoittaisi sitä, että heidän omat älykkyyttä ohjaavat geenit siinä joutuisivat roskakoriin?

Pariskunnan ei tarvitse hankkia vierasta perimää ulkopuolelta, kuten jo edellä sanoin. Pariskunnalla on tuplasti enemmän perimää kuin heidän lapsensa heiltä saa. Paras ja ainoa tarpeellinen asia, mistä lapsen perimän suhteen tulee huolehtia, että vakavimmat perinnölliset viat eivät siirry vanhemmilta lapselle.

En ymmärrä tätä argumenttia. Onko väitteesi se, että jokainen ihminen kantaa potentiaalia siihen, että heidän jälkeläisestään tulee seuraava Einstein? Jos et, vaan todellisuudessa pääosa ihmisistä kantaa geenejä (molemmissa kromosomeissaan), jotka ohjaavat vain keskinkertaisen älykkyyden kehittymiseen, niin miten pariskunnan omista geenimateriaalista antaisit lapselle parannetun älykkyyden?

Ehkä puhumme ohi toistemme. Minä puhun geeniperimän parantamisesta (johtuen siitä, että postauksessa, jota kommentoin käytettiin ilmausta "dramatically improved"), kun taas sinä tunnut rajoittuvan vain geneettisistä sairauksista puhumiseen. Kirjoittamasi pätee kyllä geneettisiin sairauksiin, mutta ei kyllä yleiseen geeniperimän parantamiseen.

Tosin, kuinka vaikeita eettisiä ongelmia sitten toivottujen ominaisuuksien edistämisestä tulisi?

Minun on itseni vaikea nähdä tässä mitään eettisesti väärää. Syntyvää lasta itseään tuskin ottaa päähän se, että hänellä on vaikkapa parempi älykkyys kuin mitä olisi voinut vanhemmiltaan saada suoraan perimänään. Vanhemmat taas tekevät tämän vapaaehtoisesti, joten hekään eivät varmasti koe tässä ongelmaa (tai jos kokevat, niin sitten eivät tee). Jäljelle jää vain muu yhteiskunta. Tälläkään tasolla minun on vaikea nähdä juurikaan vastustusta, jos puhutaan ominaisuuksista, jotka ovat päivänselvästi positiivisia. Perinnöllisten sairauksien eliminointi on varmasti asia, jonka kaikki hyväksyvät. Älykkyyden parantamisellekaan ei varmaan ole kauheasti vastustusta (tai mahdollisesti sitä kautta voi syntyä, että jos touhu on hyvin kallista, niin tästä voi seurata tasa-arvokysymys). Sitten kyseenalaisempia ovat ominaisuudet, joita juuri vanhemmat arvostavat, mutta jotka eivät välttämättä ole yleisesti "positiiviseksi" katsottuja. Sanotaan vaikka, että jos löytyisi homogeeni, niin tässä voitaisiin mennä molempiin suuntiin, eli homofiilit valitsisivat lapselleen homogeenin ja homofobit valitsisivat lapselleen heterogeenin. Tai vaikkapa ihonväri. Kaikki eivät varmaan katsoisi hyvällä, jos vaikkapa musta pariskunta valitsisi lapselleen valkean ihonvärin.

Eli vaikka en näe ongelmia syntyvän silloin, kun puhutaan yleisesti toivotuista ominaisuuksista, Ongelmia sen sijaan varmasti syntyisi ominaisuuksista, joita jotkut pitävät toivottavina ja jotkut toiset taas ei-toivottuina. Siinä lainaamassasi pätkässä puhuttiin vain asioista, jotka ovat lähes universaalisti positiivisia. Olisin ollut kiinnostunut, että mitä kyseiset akateemikot olisivat sanoneet noista vähemmän yksikäsitteisesti positiivisista ominaisuuksista ja siitä, että vanhemmat valitsisivat ne lapselleen. Toki niidenkin kohdalla voi ajatella, että onko se jotenkin pahempi asia, että vanhemmat tietoisesti valitsevat lapselleen niitä ominaisuuksia verrattuna siihen, että lapsi sattumalta saa ne vanhemmiltaan perimän mukana.

[Cascabel]

Olisiko tällä monikulttuurisuudella sellainen raadollinen motivaattori, että arabien öljyraha on ottanut puristusotteen länsimaiden munasarjoista. Arabi on uusi Ihqu. Se että ovat enimmäkseen muslimeja on sattumaa.
Yritän vakuuttaa itselleni että tällä tavoin vältetään jokin suuri inhimillinen katastrofi joskus tulevaisuudessa kun öljy loppuu. Mutta en voi välttyä ajatukselta, että ehkä johtajamme ovatkin sokeita omassa hyväkkihuumassaan. Ehkä kyse on kognitiivisesta dissonanssista jossa länsimaiden päättävä eliitti panee muiden edun omien kansalaisten hyvinvoinnin edelle ja perustelee tätä tekoa itselleen jollain jalolla päämäärällä (tällaista jaloa päämäärää ei voi kertoa kansalle joka on tyhmää), vaikka samanaikaisesti oikea motiivi taustalla on raha. Jos motiivi on raha, niin johtajat pitää panna vaihtoon ennenkuin länsimainen kulttuuri ja kaukaasialainen rotu on tuhottu arabien hyväksi. Merkelistä voi aloittaa.
Pitää ymmärtää, että poliitikot hyödyntävät päätöksissään asiantuntijoita. Sellaisia viisaita joiden otsa näkyy avaruuteen asti. Voisivatko he olla väärässä ja kuiskutella väärää viestiä päättäjille?
Onko tämä demokratiakokeilun lopun alkua? Alkaako kansa nähdä valtionsa vihollisenaan? Onko koulutusjärjestelmä murenemassa? Onko kansalaisten onnellisuus mikään mittari arkadianmäellä?
Olen itsessäni huomannut kasvavan halun suojella poikaani Suomen valtiolta. Tulen tekemään kaikkeni että hän pääsisi täältä pois. Se geenien suojelua itsetuhoiselta, mutta ah niin jalomieliseltä Suomen valtiolta. Orwell oli oikeassa.

[Nikolas]

Olisiko tällä monikulttuurisuudella sellainen raadollinen motivaattori, että arabien öljyraha on ottanut puristusotteen länsimaiden munasarjoista.

Pidän tätä erittäin todennäköisenä. Öljyraha vauhdittaa wahhabistien kalifaattisuunnitelmia, islamin leviämistä ja moskeijojen rakentamista. Tämä on yksi painava syy (muiden hyvien syiden ohella) hankkiutua eroon öljyriippuvuudesta. Olen asiasta ennenkin kirjoitellut.

[Nikolas]

Ihmisiä ei kiinnosta niinkään lajin parantaminen, vaikka omille jälkeläisilleen etulyöntiaseman muihin nähden antaminen voisikin houkuttaa.

Nyt mennään aivan eugeniikan perusteisiin. Etsi joku lapsen hankkimista suunnitteleva pariskunta ja kysy heiltä tämä kysymys: "Haluaisitteko että lapsenne olisi terve?"

Mitähän he mahtaisivat vastata tähän vaikeaan kysymykseen?

Mikä oikein on pointtisi? Minun pointtini oli se, että he kyllä vastaavat tuohon, että kyllä haluavat, mutta jos heiltä kysytään, että haluatteko modifioida lapsenne perimäännse siksi, että ihmislaji tai se populaatio, johon kuulutte, tulisi vähän "paremmaksi" (miten tuo nyt määritelläänkin), niin tuo halu on varmasti vähäisempi.

Kuten jo edellä sanoin, kyse on eugeniikan perusasioista; tulevien sukupolvien terveydestä. Yksilön etu on sopusoinnussa kansan, rodun ja koko ihmiskunnan edun kanssa. Parempaa motivaatiota kuin oman lapsen terveydestä huolehtimista ei yksinkertaisesti tarvita. Pureskele tätä pitkään ja hartaasti.

[Porcius]

The Heritability of Self-Control: A Meta-Analysis


Highlights

The present meta-analysis synthesized 31 twin studies.
Genes significantly contribute to differences in self-control: the overall heritability is 60%.
The heritability is the same for boys and girls, and across age.
The heritability is different across informants.
Considering genetic influences is key when investigating self-control.

https://www.amren.com/news/2019/02/the-heritability-of-self-control-a-meta-analysis/

Koko tutkimuksen voi ladata linkistä PDF:nä.

[andrus]

Äsken radiossa rasismin vastaisen viikon kunniaksi joku nuorten pajan suvakkiohjaaja kertoi maahanmuuton lisäämisen tarpeen yhdeksi syyksi suomalaisten sairaudet. Eli ollaan kaikki vähän liiaksi sukua toisillemme joten tarvitaan uutta verta. Varsinkin Itä-Suomeen.
Ja naurut päälle.

[Ahmed Ahne III]

Äsken radiossa rasismin vastaisen viikon kunniaksi joku nuorten pajan suvakkiohjaaja kertoi maahanmuuton lisäämisen tarpeen yhdeksi syyksi suomalaisten sairaudet. Eli ollaan kaikki vähän liiaksi sukua toisillemme joten tarvitaan uutta verta. Varsinkin Itä-Suomeen.
Ja naurut päälle.

Ja mitäs se HS kirjoitteleekaan tänään 16.5.2019 propagandalehdykässään:

Verenluovuttajiksi haetaan afrikkalaisia ja perimmäiset syyt ovat malariasääski ja evoluutio
Muutamat verisairaudet esiintyvät pääasiallisesti afrikkalaistaustaisten geeniperimässä. Näitä potilaita on Suomessakin aiempaa enemmän.
Tarve harvinaisten veriryhmien verelle Suomen sairaaloissa on kasvanut viime vuosina.

Siihen vaikuttaa maahanmuutto, sillä etenkin afrikkalais-, aasialais- ja arabitaustaisilla ihmisillä on geeniperimänsä takia osin erilaisia verisairauksia kuin kantasuomalaisilla.

Tällainen sairaus on esimerkiksi sirppisoluanemia, joka muuttaa happea kuljettavat veren punasolut muodoltaan sirppimäisiksi.

Afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia on Suomessa toistaiseksi pieni määrä, kun verrataan sitä väestöryhmän kasvavaan kokoon. Monissa Euroopan maissa tilanne on sama.
Heillä on myös suomalaisista poikkeavia harvinaisia veriryhmiä. Yksi sellainen on U-negatiivinen. Toistaiseksi Suomesta ei ole vielä löytynyt tälle ryhmälle yhtään sopivaa luovuttajaa.
"Kymmenen viime vuoden aikana sirppisoluanemiapotilaiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Nyt heitä on Husissa hoidossa noin 60. Käytännössä kaikki potilaamme ovat afrikkalaistaustaisia, ja usein heidän hoidossaan tarvitaan punasolusiirtoja", lastenhematologi, professori Kirsi Jahnukainen Husin Lastensairaalasta sanoo.
...
Veripalvelu yrittää etsiä ja rekrytoida lisää afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia, jotta potilaiden hoito sairaaloissa helpottuisi. Joskus harvinaisempien veriryhmien verta joudutaan tilaamaan ulkomaisista veripankeista, kerran jopa Etelä-Afrikasta asti.
Esimerkiksi Husissa osalle lapsi- ja aikuispotilaista tehdään punasolujen vaihtohoito noin kuukauden välein. Aikuiset tarvitsevat kerralla jopa kymmenen pussia verta, lapset kuusi.
"Hoito vaikuttaa nopeasti. Monet potilaamme sanovat, että kivut katoavat heti ja voimat palaavat, kun he ovat saaneet uutta verta", sanoo aikuisten hematologi, ylilääkäri Ulla Wartiovaara-Kautto.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006106271.html

Halpaa kuin saippua ja ihanan paljon rajoittunutta geeniperimäämme rikastuttavaa! Kyllä tällä nyt varmasti tienataan ja parannetaan huoltosuhdetta.