PK-seudun kaupunkisuunnittelusta

[Nostalgia]

Espoo on itsenäinen ja pysyykin, jos se meistä on kiinni. Länsiliittoutuminen palvelee puolustustaumista itäsuunnan uhilta, mutta ei tietenkään ole itsenäisyyttä ylittävä vaihtoehto. Surkein mahdollinen vaihtoehto on pakkoliitos ilkeään itänaapuriin.

Melkoista talvisodan retoriikkaa? Länsiliittouma, itänaapuri.

Tämä on aika laaja kysymys vastattavaksi yhdellä kertaa, mutta totean sen nykyisellään olevan hajanainen ja vähän väärillä periaatteilla syntynyt. PK-seutu on vuosikymmenten ajan rakentunut Vironniemen keskustan reuna-alueeksi, eikä aidoksi kaupungiksi. Vasta viimeisen vuosikymmenen ajan on kehitys kulkenut kohti aitoa kaupunkia ja alistaminen Kauppatorin ikeen alle kääntäisi kehityksen jälleen kohti reuna-alue kehitystä.

Kauppatorin ikeen alle? Miksi Helsingin yhtenäinen kaupunki pyrkisi mihinkään muuhun kuin rakentamaan nimenomaan kaupunkialueen ytimen suuntaisesti. Näinhän on toimittu tähänkin mennessä jos katsot sateliittikuvaa helsinginseudusta, sillä on selkeä ydin ja sen ympärillä puolikaaressa lähiöiden täyttämä kaupunkialue. Kaikkein puistattavin vaihtoehto olisi että kaupunkirakenne kasvaisi tästä yhtään kauemmaksi, kivenlahdesta vuosaareen on jo nyt lähes 40km matkaa.

Itse asun Olarissa, Espoossa.

[Teemu Lahtinen]

Melkoista talvisodan retoriikkaa? Länsiliittouma, itänaapuri.

Sitä on harjoiteltu

Kauppatorin ikeen alle? Miksi Helsingin yhtenäinen kaupunki pyrkisi mihinkään muuhun kuin rakentamaan nimenomaan

Juuri niin, Kauppatori niemen kärjessä olisi kaiken keskus ja sumppu ja reuna-alueet käräsivät alisteisesta asemasta. Tämä on tuttua Helsingin sodanjälkeisestä poltiikasta. Kaikki onnistuneemmat suurkaupungit maailmaslal ovat kasvaneet moniytimisinä, siis sen lisäksi että niiden maantiede on yleensä tasapainoisempaa, eikä sumppuunnu ahtaaseen niemeen.

[Nostalgia]

Juuri niin, Kauppatori niemen kärjessä olisi kaiken keskus ja sumppu ja reuna-alueet käräsivät alisteisesta asemasta. Tämä on tuttua Helsingin sodanjälkeisestä poltiikasta. Kaikki onnistuneemmat suurkaupungit maailmaslal ovat kasvaneet moniytimisinä, siis sen lisäksi että niiden maantiede on yleensä tasapainoisempaa, eikä sumppuunnu ahtaaseen niemeen.

Tämä on ongelma on enemmän sotien jälkeen harjoitetun kaupunkisuunnittelun, kuin kuntarajojen syytä. Ostoskeskukset eivät ole onnistuneet saavuttamaan aluekeskukselle kuuluvaa arvostusta sen enempää itäkeskuksen, kuin omenan ja sellonkaan kohdalla.

Ja se näkyy, helsingin niemi sumppuuntuu juuri siksi että ihmsten halu muuttaa sinne ja paine on pysynyt vuosikausia käsittämättömän suurena.

[Teemu Lahtinen]

Tämä on ongelma on enemmän sotien jälkeen harjoitetun kaupunkisuunnittelun, kuin kuntarajojen syytä.

Ei oikein voida puhua kaupunkisuunnittelusta, kun Helsinki on sanellut naapurin maalaiskunnille asioita. Kaupunkia ollaan päässty suunnittelemaan vasta rapiat toistakymmentä vuotta.

Ostoskeskukset eivät ole onnistuneet saavuttamaan aluekeskukselle kuuluvaa arvostusta sen enempää itäkeskuksen, kuin omenan ja sellonkaan kohdalla.

Terminologia lienee nyt vähän horjuvaa, noissa tapauksissa on nimen omana kyse aluekeskuksista ja sellaisina niitä arvostetaan ja suunta on voimakkaasti hyvä. Kaupunkikeskuksia ne eivät sen sijaan ole, johtuen juuri Kauppatori-keskeisestä tarkastelusta. Koko seudulle olisi parempi, jos tarkastelua tehtäisiin kokonaisuutena, eikä Vironniemen tarpeista lähtien, ja tämä edellyttää Helsingin pilkkomista ja seudun keskusksen saamista kaikkien intressiin. Siihen esittämäni kolmijako (ei välttämättä edellytä liitoksia Espooseen, Vantaaseen ja Sipooseen) on oiva.

Ja se näkyy, helsingin niemi sumppuuntuu juuri siksi että ihmsten halu muuttaa sinne ja paine on pysynyt vuosikausia käsittämättömän suurena.

Keskusta vetää puoleensa. Siksi olisikin järkevämpää olla useampi keskusta ja keskuksien keskus jossain muualla kuin niemenokassa.

[Nostalgia]

Keskusta vetää puoleensa. Siksi olisikin järkevämpää olla useampi keskusta ja keskuksien keskus jossain muualla kuin niemenokassa.

Mutta onhan manhattankin niemennokassa, ja siellä operoidaan aivan eri volyymeillä. Toisekseen suhtaudun kuitenkin hieman skeptisesti siihen että kaupungin vanhan keskuksen kanssa olisi edes mahdollista kilpailla, ei ainakaan sillä kaupunkisuunnittelulla mitää Espoossa ja Vantalla on harjoitettu.

[Teemu Lahtinen]

Mutta onhan manhattankin niemennokassa, ja siellä operoidaan aivan eri volyymeillä.

Manhattan on kylläkin saari ja kapeaa eteläkaakkosuuntaa lukuunottamatta maata on joka suunnassa. Saari itsessään vastaa pinta-alaltaan Kehä I:n sisäistä Helsinginniemeä. Lisäksi korkeutta on käytetty tehokkaasti.

Toisekseen suhtaudun kuitenkin hieman skeptisesti siihen että kaupungin vanhan keskuksen kanssa olisi edes mahdollista kilpailla, ei ainakaan sillä kaupunkisuunnittelulla mitää Espoossa ja Vantalla on harjoitettu.

Hyvin se on onnistunut sinä aikana kun kaupunkia oikeasti ollaan saatu suunnitella. Historia on täynnä esimerkkejä vanhojen keskustojen taantumisesta uusien tieltä. Jopa Helsingissä.

[Nostalgia]

Manhattan on kylläkin saari ja kapeaa eteläkaakkosuuntaa lukuunottamatta maata on joka suunnassa. Saari itsessään vastaa pinta-alaltaan Kehä I:n sisäistä Helsinginniemeä. Lisäksi korkeutta on käytetty tehokkaasti.

Helsingin kantakaupunki (Kaupunki ennen 1946 alueliitosta) on 29.37 km2, manhattanin saaren koko on 87,46 km2.
Manhattattanilla myös asuu 1,6 miljoonaa ihmistä.

Pointti tässä nyt oli kuitenkin se että Helsingin kantakaupungin sijainti niemellä, veden ympyröimänä ei ole lainkaan tavaton
asetelma maailmassa, päinvastoin.. mikään ei estäisi kantakaupunkia laajenemasta vesistöjen yli, sillat ja metro on jo rakennettu, kohta molempiin suuntiin.

Hyvin se on onnistunut sinä aikana kun kaupunkia oikeasti ollaan saatu suunnitella. Historia on täynnä esimerkkejä vanhojen keskustojen taantumisesta uusien tieltä. Jopa Helsingissä.

Voitko nimetä yhden tälläisen euroopassa? Jossa sotienjälkeen rakennettu keskusta olisi korvannut merkityksessä alkuperäisen kaupungin?

[Teemu Lahtinen]

Helsingin kantakaupunki (Kaupunki ennen 1946 alueliitosta) on 29.37 km2, manhattanin saaren koko on 87,46 km2.
Manhattattanilla myös asuu 1,6 miljoonaa ihmistä.

Kiitos tiedosta, mitä sitten? Puhuin Kehä I:n rajaamasta alueesta. Manhattanin maa-ala on 60km, mikä on relevantimpi tieto. Helsinki ja NYC ovat kokonaisaloiltaan suurin piirtein samankokoisia.

Pointti tässä nyt oli kuitenkin se että Helsingin kantakaupungin sijainti niemellä, veden ympyröimänä ei ole lainkaan tavaton asetelma maailmassa, päinvastoin..  mikään ei estäisi kantakaupunkia laajenemasta vesistöjen yli, sillat ja metro on jo rakennettu, kohta molempiin suuntiin.

Ei teknisesti mikään, mutta rahaa tuskin halutaan poltella meren päälle rakentamiseen. Tässä kohtaa tekisi mieleni esitätä pointti graafisesti, mutta en googlailemalla löytänyt kaavioita ja nyt ei ole aikaa piirtää.

Voitko nimetä yhden tälläisen euroopassa? Jossa sotienjälkeen rakennettu keskusta olisi korvannut merkityksessä alkuperäisen kaupungin?

Kun sopivasti rajaa speksejä saa varmasti haluamiaan vastauksia. Onneton se, joka moisiin ansoihin astuu. Kaupungit kehittyvät milloin nopeammin, milloin hitaamminen. Helsingin 'alkuperäinen' keskusta Senaatintorilla on luovuttanut asemaansa Aleksia pitkin Kolmellesepälle ja siitä edelleen luoteeseen Kampin suuntaan. Hämeenlinnan keskusta on 90-luvulta alkaen menettänyt elinvoimaansa kun Tiiriöön rakennettiin automarketit. Lontoon vanha keskusta on kuollutta aluetta ja eikä nykyinenkään virallinen keskusta ole enää sellainen ihmisten mielissä.

[siviilitarkkailija]

Voitko nimetä yhden tälläisen euroopassa? Jossa sotienjälkeen rakennettu keskusta olisi korvannut merkityksessä alkuperäisen kaupungin?

Saksan Ruhrin alue on täynnä kaupunkeja jotka on sotien jälkeen rakennettu uudelleen hieman eri paikoille ja alueellisia keskuksia järjestellen. Ensimmäisenä tulee mieleen Dortmund ja Essen joiden rakenteelliset muutokset ja sotienjälkeinen muuttaminen olivat tuhojen johdosta ymmärrettäviä. Näistä kaupungeista poiketen Köln päätti säilyttää vanhan keskustan asemakaavan, mistä seurasi kaupungin vanhaan keskustaan rakennetut käsittämättömän pienet toimisto- ja liikehuoneistot mikä luonnollisesti ei riittänyt kasvavan liike-elämän tarpeisiin mutta jäipähän muistoksi vanhasta keskustasta jotain. Ranskan puolella Lorient on mielenkiintoinen jälleenrakennuskaupunki jos sellaisesta tykkää mukaanlukien keskustamuutokset. Britanniassa mm Plymouthin kaupungin sijoitteluun tyytymättömät saksalaiset katsoivat merkittävien rakenteellisten muutosten olleen paikallaan mikä johti mm kaupungin keskustan uudelleenrakentamiseen sekä muutokseen kaupunkisuunnittelussa. Kysyjä ei ehkä ihan miettinyt koko sotienjälkeisen kaupunkisuunnittelun tarvetta ja muutospaineita niin kaupunkien keskustojen kuin niiden siirtymien kannalta.

Liike-elämä voi siirtää ja siirrättää kokonaisen taloudellisen keskustan haluamalleen paikalle vaikka muodollinen ja historiallinen keskusta jäisivät näennäisesti muistuttamaan historiaan ja arkkitehtuuriin ihastuneille ihmisille menneestä. Tietysti en ihan tarkkaan tiedä mitä kysyjä tarkoittaa merkityksellä, mutta kaupunkien liikekeskustat eivät ole ikuisia eivätkä mihinkään maantieteelliseen sijaintiin loputtomasti kiinnittyviä staattisia osoitteita.

[Nostalgia]

Kaupungit kehittyvät milloin nopeammin, milloin hitaamminen. Helsingin 'alkuperäinen' keskusta Senaatintorilla on luovuttanut asemaansa Aleksia pitkin Kolmellesepälle ja siitä edelleen luoteeseen Kampin suuntaan. Hämeenlinnan keskusta on 90-luvulta alkaen menettänyt elinvoimaansa kun Tiiriöön rakennettiin automarketit. Lontoon vanha keskusta on kuollutta aluetta ja eikä nykyinenkään virallinen keskusta ole enää sellainen ihmisten mielissä.

Onko se sinusta Helsingin vai Espoon päättäjien vika ettei kaupunkikeskusta ole koskaan levinnyt Espooseen päin? Miksi 50 vuotta Espoon itsenäistä kaupunkisuunnnittelua ei ole onnistunut vieläkään luomaan ihmisille kuin pelkän nukkumalähiön? Kuka mielestäsi on vastustanut menneinä vuosikymmeninä esimerkiksi metroa ja muita kaupunkirakennetta eheyttäviä ratkaisuja?

[Nostalgia]

Juuri tämän ongelman välttämiseksi maailman suurkaupungit on jaettu alueellisiin hallinto-alueisiin/-elimiin eli juuri siihen kuntajakoon mitä meillä nyt on.

Sillä erolla että ne hallintoalueet eivät ole lähellekkään yhtä itsenäisiä kuin nykyiset kunnat ja niiden yläpuolella on aina metropolihallinto.

[Teemu Lahtinen]

Tässä nyt visuaalisesti, mikä erottaa Helsinkiä ja NYC:tä, kartat samassa mittakaavassa ja ei tarvinne selittää.

[Teemu Lahtinen]

Onko se sinusta Helsingin vai Espoon päättäjien vika ettei kaupunkikeskusta ole koskaan levinnyt Espooseen päin?

Helsingin.

Miksi 50 vuotta Espoon itsenäistä kaupunkisuunnnittelua ei ole onnistunut vieläkään luomaan ihmisille kuin pelkän nukkumalähiön?

Espoossa ei ole ollut kaupunkisuunnittelus noin pitkää aikaa. Jos vihata Espoota noin paljon, niin miksi asut kaupungisssa?

Kuka mielestäsi on vastustanut menneinä vuosikymmeninä esimerkiksi metroa ja muita kaupunkirakennetta eheyttäviä ratkaisuja?

Kaksi kysmystä, ensimmäiseen vastaan: kaikki järkevät; ja toiseen: Helsinki

[Nostalgia]

Helsingin.

Perustele

Espoossa ei ole ollut kaupunkisuunnittelus noin pitkää aikaa. Jos vihata Espoota noin paljon, niin miksi asut kaupungisssa?

Koska asun nimenomaan kaupungissa nimeltä Helsinki. Käytän HSLn matkakorttia ja käyn keskustassa töissä, vapaa-aikaa viettämässä ja oikeastaan aina kun poistun kotoa muuten kuin päivittäistavarakauppaan.

Google Mapsiin ei ole merkitty kuntarjajoja ja se on yleisin karttakuva minkä kaupungista näen. Siinä selkein raja on kehä III.

Väitän että olen näinollen erittäin tyypillinen Espoossa asuva ihminen. Suurin osa ihmisistä täälä on nimenomaan muuttaneet
tänne sen vuoksi että tämä on Helsingin lähiö. Kolmannenpolven Espoolaisia ei käytännössä ole.

Kaksi kysmystä, ensimmäiseen vastaan: kaikki järkevät; ja toiseen: Helsinki

Mielenkintoista. Et siis usko että Metrolla olisi merkitystä kaupungin moniytimisyyden kehityksen kanssa?

[Teemu Lahtinen]

Perustele

Helsinki panttasi omistamiaan Leppävaaran maita vuosikymmeniä liitosahneuksissaan. Niitä päästiin rakentamaan vasta kun Helsinki antoi periksi. Helsinki on jyrännyt suurella koollaan Uudenmaan liitossa ja sitä enemmin seutukaavaliitoissa ja vastustanut tasapainoist akehitystä, koska on halunnut ahnehtia.

Google Mapsiin ei ole merkitty kuntarjajoja ja se on yleisin karttakuva minkä kaupungista näen. Siinä selkein raja on kehä III.

Ei tässä puhuta rajoista, vaan maankäytöstä ja siitä, miksi Helsinginniemi on huono paikka millekään metropolikeskukselle.

Mielenkintoista. Et siis usko että Metrolla olisi merkitystä kaupungin moniytimisyyden kehityksen kanssa?

Onko Itäkeskus keskustaa? Metro, englanniksi geneerisesti mass transit soveltuu raskaana ratkaisuna huonosti Suomen oloihin. Seudullisesti olisi ollut parempi, että Länsimetron sijaan Helsingin metro olisi purettu ja se olisi korvattu skaalautuvammalla järjestelmällä.

Minulle on valjennut, ettemme jaa samaa kaupunkisuunnittelullista osaamista, näkemystä tai visiota, joten keskustelua ei ole hedelmällistä jatkaa. En ryhdy erikoisolympialaisiin, kun muitakin kiireitä on.

[Nostalgia]

Onko Itäkeskus keskustaa? Metro, englanniksi geneerisesti mass transit soveltuu raskaana ratkaisuna huonosti Suomen oloihin. Seudullisesti olisi ollut parempi, että Länsimetron sijaan Helsingin metro olisi purettu ja se olisi korvattu skaalautuvammalla järjestelmällä.

Ei, mutta kiistaton alueensa keskus toki. Samoin leppävaaraa ei nykyisellään olisi ilman raskasta raideliikennettä. Sama pätee urbanisaatioon pääradan varressa.

Minulle on valjennut, ettemme jaa samaa kaupunkisuunnittelullista osaamista, näkemystä tai visiota, joten keskustelua ei ole hedelmällistä jatkaa. En ryhdy erikoisolympialaisiin, kun muitakin kiireitä on.

Oiko tämä ad hominem?