Maahanmuuttajien rekrytointi julkiselle sektorille – seminaari 4.10.2012

[Roope]

Maahanmuuttajien rekrytointi julkiselle sektorille – seminaari 4.10.2012

Valtion työmarkkinalaitos järjesti torstaina 4.10.2012 seminaarin, jossa tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä. Seminaarissa puhuivat vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman (TEM), Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander, Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman ja VTT:n henkilöstöjohtaja Riitta Tolvanen.

    Seminaarin esitykset
    04.10.2012  |  pdf, 3,9 Mt

    The Government Programme Diversity in Finnish Public Sector
    04.10.2012  |  pdf, 24 Kt

Valtiovarainministeriö

09:00 Tervetuloa
     Osastopäällikkö, Valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto, valtiovarainministeriö

09:20 Haasteet ja mahdollisuudet vähemmistöryhmien rekrytoinnissa
       Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet

09:50 Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma – haasteet ja kokemukset
       Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman, työ- ja elinkeinoministeriö

10.30 Maahanmuuttajien rekrytointi Helsingin kaupungissa
     Maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander, Helsingin kaupunki
Kuntasektorin tarpeet maahanmuuttajien rekrytointiin, kommenttipuheenvuoro
Erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen, Suomen Kuntaliitto

11.30 Maahanmuuttajat voimavarana tutkimustoiminnassa ja kansainvälisessä verkottumisessa
       Henkilöstöjohtaja Riitta Tolvanen, Teknologian tutkimuskeskus VTT

Mikä toimii?
• Johdon sitoutuminen yhdenvertaisuuden edistämiseen
ja työyhteisön monimuotoisuuden lisäämiseen
• Selkeiden määrällisten tavoitteiden asettaminen
• Vastuun kohdentaminen merkittävässä asemassa
olevalle esimiehelle (yhdenvertaisuuspäällikkö)
• Organisaatiossa vallitsevien käytänteiden ja
toimintakulttuurin arviointi yhdenvertaisuutta
rajoittavien esteiden poistamiseksi
• Mentorointiohjelmat

Biaudet esittelee kalvoissaan monimuotoisuusohjelmien toimivuutta. Ei tietenkään työn tulosten kannalta, vaan monimuotoisuuden kannalta. "Monimuotoisuus" kun on arvo sinänsä. Eräänä lähteenä hänellä on Jonathan S. Leonard: What Promises Are Worth: The Impact of Affirmative Action Goals, joka hehkuttaa affirmative actionia. Nykyäänhän "monimuotoisuutta" yritetään väittää hyödylliseksi myös hihasta ravistetuilla talousargumenteilla, mutta vuonna 1984 Leonard ei edes yrittänyt, vaan tuli osoittaneeksi affirmative action -byrokratian käyvän kalliiksi.

• Työikäisen väestön kasvu
seudulla on maahan-
muuttajien varassa
• Maahanmuuttajien
työllistyminen ratkaisevaa
seudun hyvinvoinnille

[...]

Strateginen tavoite: muunkielisen henkilöstön
osuus lähenee väestöosuutta

[...]

Kielitaidon merkitys...
• Kielitaitoa arvioitava suhteessa tehtävän vaatimuksiin – ei
vain ulossulkemisen mekanismi
• Kielenoppimiselle työssä annettava mahdollisuus, mutta
sovittava myös vaatimuksista
• Mikä on riittävä kielitaito eri tehtävissä?
• Tarvitaan objektiivisia mittareita kielitaidon arviointiin ja
kohdennetun kielenoppimisessa kehittämiseksi > ASKI-hanke
• Kieltä ei opita vain kursseilla – tarvitaan toiminnallisuutta,
esim. perehdytys
• Miten jokainen työyhteisössä voi tukea kollegan suomen
oppimista osana osaamisen siirtoa?

[...]

Miten edistää henkilöstön monimuotoisuutta
rekrytoinnissa?
• Kuinka läpinäkyvä rekryprosessi on? Pisteytetäänkö osaamiset ja hakijat ja
miten?
• Miten vapaista työpaikoista tiedotetaan? Missä ilmoitetaan, miten ja kenelle?
• Miten maahanmuuttajahakijoiden osaaminen arvotetaan hakijoita
arvioitaessa?
• Mikä arvo annetaan muissa maissa hankitulle työkokemukselle ja
koulutukselle?
• Mikä arvo annetaan maahanmuuttokysymysten osaamiselle?
• Entä kielitaidolle? Erilaisten kulttuuristen ja yhteiskunnallisten järjestelmien
tuntemukselle?
• Millä ehdoin voi soveltaa positiivista erityiskohtelua? "On suositeltavaa, että
tehtävään valitaan vähemmistöryhmän edustaja, jos hakijana on kaksi
tasaveroista hakijaa."

Suomen kielen osaamisen merkitystä rekrytointikriteerinä vähennetään - kielitaitovaatimus nähdään yhdenvertaisuuden toteutumisen esteenä, kun taas muunkielisyyttä painotetaan. Suomalaisen kulttuurin tuntemuksesta ei mainita mitään, mutta erilaisten kulttuuristen ja yhteiskunnallisten järjestelmien tuntemus nostetaan esiin. Helsingin kaupunki on siirtynyt retoriikassaan maahanmuuttajien suosimisesta muunkielisten suosimiseen, mutta tarkemmat perustelut loistavat poissaolollaan kuten aiemminkin.