Sosialismi jyrää Suomessa, paetkoon ken voi.

[Repevi]

Velkaa pitää olla, omaisuutta ei. Ainakaan ulosottokelpoista. Pesääni ei kannata ryhtyä, pääsee maksajaksi.

Ei nyt kuitenkaan olla Kreikassa, kyllä tähän maahan vielä pitää uskoa.

Jos menee yhteiskunta nurin, voi aina ryhtyä maantierosvoksi eli Robbing Hoodiksi.

Metsässä on marjoja, polttopuuta ja hirviä. Paketti suolaa reppuun ja autiotaloon asumaan.

[Dharma]

Kulta on ainoa hyödyke, jonka saa mukaansa ja jonka arvoa valtio ei voi sosialisoida. Monet luulevat, että maa on tällainen, mutta Suomessakin kiinteistöveroa voidaan nostaa lainmuutoksella rajatta.

Otan vielä toisen esimerkin samasta aiheesta ja ajalta, mutta "rapakon" toiselta puolelta. Siellä presidentti pakko lunasti - "sosialisoi" - kaiken kullan määräyksellä. Tästä pykälästä, ja sen mahdollisesta jälleen tulemisesta, on jo paljon ollut keskustelua Hommaforumillakin.

En silti sano, etteikö kulta olisi yksi hyvä lisäturva. Haulikko, kultaa, perunoita on usein esitetty kokonaisvaltaisimmaksi ratkaisumalliksi. Eikä se maan arvokaan niin helposti laske. Verot voidaan asettaa vaikka miksi, mutta metsästä elävä voi jättää ne maksamatta. Perintäpartioita Kainuun korvissa ja Lapin erämaissa harvemmin kustannustehokkaasti toteutetaan. Pidemminkin olen omaisuuden tyypeistä kirjoitellut:

Omaisuuden suojasta
http://huomista-kohden.blogit.kauppalehti.fi/blog/23455/omaisuuden-suojasta

Mutta edelleen painotan, että olisi paljon mukavampaa, jos keskusteltaisiin miten ongelmat pystyttäisiin välttämään, sen sijaan että keskustellaan miten pienin vahingoin itse kukin niistä kuvittelisi pääsevänsä.

Olen erinomaisen samaa mieltä jälkimmäisestä ja siksipä täälläkin vietän aikaani. Pitäisi muuttaa yhteiskuntaa, jotta ei tarvitsisi karata.

Mikään kulta ei tietenkään suojaa oman hengen sosialisoinnilta eli Suomenkin valtio voi liikkeellekannalle panolla estää poistumiseni maasta ja pidättää omaisuuteni. Tähän sillä on mielestäni täysi oikeus, ei siinä mitään niin kauan, kun valtiotamme johtaa demokraattisesti valittu hallitus. Jos sen sijaan pitää paeta sisäistä terroria ja sen sosialisointipyrkimyksiä, niin kulta on kätevä, tästä olemme yhtä mieltä.

[Jericho]

Lyhyesti: EI toimi.

Ns. "pidemmän versiosi" perusteella et tiedä distributismista mitään, joten äläpä sano.

Vilkaisepa tätä:  http://en.wikipedia.org/wiki/Redistribution_of_wealth#See_also

Siellä ei edes viitata distributismista kertovaan artikkeliin. Silti myös sellainen artikkeli on olemassa:  http://en.wikipedia.org/wiki/Distributism

Lyhyesti neuvoni on tämä: Hanki oikeaa tietoa ennen kuin arvostelet. Thomas Sowell puhui asiaa, mutta eri asiaa.

Mitä yrität sanoa?

Löysit kaksi erilaista sivua wikipediasta?? Se ei kuitenkaan muuta tosiasioita....

According to distributists, property ownership is a fundamental right[4] and the means of production should be spread as widely as possible among the general populace, rather than being centralized under the control of the state (state socialism) or by an elite of wealthy property owners (laissez-faire capitalism). Distributism therefore advocates a society marked by widespread property ownership[5] and, according to co-operative economist Race Mathews, maintains that such a system is key to bringing about a just social order.[6]
http://en.wikipedia.org/wiki/Distributism

Tuollainen yhteiskunta on kollektiivisisti köyhempi, kuin kapitalistinen jossa tuotanto (pääomat ja resurssit yleisemmin) keskikittyvät kaikkein tuottavimpiin käsiin. Tämä on ihan taloustieteen 101.

Ideologisesti se on kaunis ajatus, mutta se on tehotonta jos resurssit revitään kaikkein tuottavimmista käsistä  ja jaetaan uudelleen vaikkapa ideologisin tai poliittisin perustein.

Kannattaa katsoa youtubesta Milton Friedmanin 10-osainen dokumenttisarja "Free to Choose", siinä  ensimmäisessä jaksossa havainnollistetaan distributismin ongelmaa lyijykynä-esimerkin avulla.

Milton Friedman Free to Choose 1980 Vol 1 of 10
http://www.youtube.com/watch?v=f1Fj5tzuYBE

[Nikolas]

Lyhyesti: EI toimi.

Ns. "pidemmän versiosi" perusteella et tiedä distributismista mitään, joten äläpä sano.

Vilkaisepa tätä:  http://en.wikipedia.org/wiki/Redistribution_of_wealth#See_also

Siellä ei edes viitata distributismista kertovaan artikkeliin. Silti myös sellainen artikkeli on olemassa:  http://en.wikipedia.org/wiki/Distributism

Lyhyesti neuvoni on tämä: Hanki oikeaa tietoa ennen kuin arvostelet. Thomas Sowell puhui asiaa, mutta eri asiaa.

Mitä yrität sanoa?

Sitä vain, että et oikeastaan tunne tai ymmärrä distributismia/distributivismia, kun et ole siihen tutustunut.

Löysit kaksi erilaista sivua wikipediasta?? Se ei kuitenkaan muuta tosiasioita....

According to distributists, property ownership is a fundamental right[4] and the means of production should be spread as widely as possible among the general populace, rather than being centralized under the control of the state (state socialism) or by an elite of wealthy property owners (laissez-faire capitalism). Distributism therefore advocates a society marked by widespread property ownership[5] and, according to co-operative economist Race Mathews, maintains that such a system is key to bringing about a just social order.[6]
http://en.wikipedia.org/wiki/Distributism

Tuollainen yhteiskunta on kollektiivisisti köyhempi, kuin kapitalistinen jossa tuotanto (pääomat ja resurssit yleisemmin) keskikittyvät kaikkein tuottavimpiin käsiin. Tämä on ihan taloustieteen 101.

Pienyritys, joka on pienimmillään yhden hengen yritys, on distributismissa eräänlainen ideaali, joka kumminkin toimii käytännössä vain aloilla, joilla yrityksen pienestä koosta ei ole haittaa. Yhden hengen pienyrityksessä on sellaisia ominaisuuksia, mitä ei muualla nähdä: Organisaatio on äärimmäisen litteä. Siinä ei ole työntekijän ja työnantajan vastakkainasettelua. Kapitalisti ja alimman portaan työntekijä ovat sama henkilö. Jos kapitalisti haluaa suurempaa tulosta, hän joutuu riistämään työntekijää, joka on hän itse. Työntekijänä hän on äärimmäisen motivoitunut, sillä firmansa kasvaneesta tuloksesta hän saa nauttia itse. Kapitalistin ja työvoiman tulonjaon eturistiriitaa ei ole.

Osakeyhtiö on kapitalismille keskeinen keksintö. Se edustaa pääoman keskittymistä, eikä sen vuoksi ole distributistin lempiaihe, mutta se kelpaa hyvin esimerkiksi. Otetaan esimerkiksi jokin suuri yritys, joka keskittyy sellaisiin tuotteisiin, joita pienyritykset eivät kertakaikkiaan voisi tehdä, tai voisivat olla mukana korkeintaan alihankkijoina. Laivateollisuus kelpaa esimerkiksi. Laivanrakennusteollisuudessa toimivat pääasiassa suuret osakeyhtiöt, jotka kykenevät suurten laivaprojektien menestyksekkääseen läpiviemiseen. Mitä eroa on sillä, omistaako tuollaisen suuren laivanrakennusyhtiön kolme ihmistä tai kolmekymmentä ihmistä tai vaikka kolmekymmentätuhatta ihmistä? Oleellinen ero on siinä, että kolme omistajaa saavat kukin tuhat kertaa suuremmat pääomatulot kuin kolmekymmentätuhatta omistajaa saisivat. Yrityksen toimintaan sinänsä omistajien lukumäärä ei vaikuta. Oleellinen läksy on, että pääoman hajanainen omistus on täysin mahdollista yrityksen tai yksikön koosta riippumatta, eikä se haittaa yrityksen toimintakykyä.

Distributismin idean ytimessä on pääomien omistaminen ja omistuksen hajautuminen keskittymisen vaihtoehtona. Warren Buffett on tunnettu ja taitava pääomasijoittaja. Hänellä on valtava omaisuus, jonka hän on saavuttanut sijoittamalla hyvin. Sijoittaminen on ollut hänen lempiharrastuksensa aivan nuoruudesta asti. Niinpä häntä voidaan pitää sijoittamisen asiantuntijana. Hänen taitavan sijoitusharrastuksensa ansiosta hän on saanut haltuunsa (epäsuorasti omistamansa Berkshire Hathawayn kautta) suuren osuuden tuottavista pääomista, jotka ovat siis yrityksiä. Millä tavoin kyseisten tuottavien yritysten toimintaa parantaa se, että niiden omistus on keskittynyt taitavien sijoittajien, kuten Buffett, käsiin?

Esimerkkejä voisi tosin ottaa muitakin ja eri näkökulmista: Miten esimerkiksi tekstiilitehtaan toimintaan vaikuttaa se, omistaako tehtaan patruuna, osakeyhtiö vai osuuskunta?

Ideologisesti se on kaunis ajatus, mutta se on tehotonta jos resurssit revitään kaikkein tuottavimmista käsistä ja jaetaan uudelleen vaikkapa ideologisin tai poliittisin perustein.

Virkkeesi on periaatteessa sisällöltään totta, mutta se on myös olkiukko. Kuka muu on puhunut resurssien repimisestä pois tuottavimmista käsistä?

Kannattaa katsoa youtubesta Milton Friedmanin 10-osainen dokumenttisarja "Free to Choose", siinä  ensimmäisessä jaksossa havainnollistetaan distributismin ongelmaa lyijykynä-esimerkin avulla.

Milton Friedman Free to Choose 1980 Vol 1 of 10
http://www.youtube.com/watch?v=f1Fj5tzuYBE

Linkkasit tunnin pituiseen videoon kertomatta, missä hänen lyijykynäesimerkkinsä on. Jos se kuitenkin on se sama lyijykynäesimerkki, jonka hän on esittänyt ilmeisesti useaan otteeseen ja on nähtävissä muuallakin, ihmettelen, miksi valitsit sen. Milton Friedman selittää lyijykynäesimerkissään, miten vapaat markkinat ja vapaa hinnanmuodostus toimivat ja tekevät näennäisen yksinkertaistenkin tuotteiden kuten lyijykynän olemassaolon mahdolliseksi. Friedmanin lyijykynäesimerkki ei millään tavoin puutu distributismiin. Friedmanin havainnollistus on varmaankin tarpeellinen niille ihmisille, jotka eivät oikein hahmota markkinatalouden toimintaa. Juuri siksi tuon esimerkin tyrkyttäminen tähän väliin tuntuu hiukan omituiselta.

Arvelen, että useimmille lukijoille distributismi tai distributivismi on yhä käsitteenä outo. Hilaire Belloc selitti sen näin:

"The essential point to grasp is that the only alternative to private property is public property. Somebody must see to the ploughing and must control the ploughs; otherwise no ploughing will be done.

It is equally obvious that if you conclude property itself to be no evil but only the small number of its owners, then your remedy is to increase the number of those owners.

So much being grasped, we may recapitulate and say that a society like ours, disliking the name of "slavery", and avoiding a direct and conscious reestablishment of the slave status, will necessarily contemplate the reform of its ill-distributed ownership on one of two models. The first is the negation of private property and the establishment of what is called collectivism: that is, the management of the means of production by the political officers of the community. The second is the wider distribution of property until that institution shall become the mark of the whole state, and until free citizens are normally found to be possessors of capital or land, or both.

The first model we call socialism or the collectivist state; the second we call the proprietary or distributive state."
– Hilaire Belloc, The Servile State, alkuperäinen julkaisuvuosi 1913, ISBN 0-913966-32-0, The Stable Solutions of this Instability, sivuilla 124–125 

Vaikka Hilaire Belloc ei juurikaan esitellyt käytännön ratkaisuja distributivisminsa toteuttamiseen, ja Gilbert Keith Chesterton esitteli niitä vain kourallisen, mielestäni on selvää, että jos yhteisö kokee tärkeäksi ja arvokkaaksi distributismin mukaisen yhteiskunnan tilan, sen on tehtävä jotain distributismin edistämiseksi ja varjelemiseksi. Yhteiskunnan päätuote on joka tapauksessa turvallisuus, ja hyvin toimiva yhteiskunta pyrkii edistämään jäsentensä turvallisuutta kaikilla tasoilla. Yhteiskunta, jossa mitään ei säädellä, alkaa itseorganisoitua muotoihin, joista kaikki eivät ole yhteiskunnallisesti haluttavia, ja distributistin näkökulmasta omistuksen keskittyminen on eräs sellainen itseorganisoitumisen taipumus, joka uhkaa enemmistön taloudellista turvallisuutta ja johtaa orjuuteen.

Chesterton esitteli teoksessaan The Outline of Sanity pienen määrän hienovaraisia yhteiskunnallisia keinoja omistuksen hajauttamiseen, eikä niissä keinoissa ollut rahtuakaan Karl Marxin halusta sosialisoida yksityistä pääomaa yhteisön kollektiiviseen omistukseen.

[Jericho]

Hirveän määrän kirjoitit tekstiä, mutta varsinainen substanssi puuttuu lähes kokonaan.

Distributismin idean ytimessä on pääomien omistaminen ja omistuksen hajautuminen keskittymisen vaihtoehtona. Warren Buffett on tunnettu ja taitava pääomasijoittaja. Hänellä on valtava omaisuus, jonka hän on saavuttanut sijoittamalla hyvin. Sijoittaminen on ollut hänen lempiharrastuksensa aivan nuoruudesta asti. Niinpä häntä voidaan pitää sijoittamisen asiantuntijana. Hänen taitavan sijoitusharrastuksensa ansiosta hän on saanut haltuunsa (epäsuorasti omistamansa Berkshire Hathawayn kautta) suuren osuuden tuottavista pääomista, jotka ovat siis yrityksiä. Millä tavoin kyseisten tuottavien yritysten toimintaa parantaa se, että niiden omistus on keskittynyt taitavien sijoittajien, kuten Buffett, käsiin?

Tämä on mielestäni sivuseikka,  vastaan silti.
Ehkä suurin etu Buffettin omistuksessa, on siinä ,että hänen sijoitukset on tehty ns kärsivällisellä rahalla. Hän antaa yrityksille mahdollisuuden keskittyä kehittämään bisnestä pitkällä tähtäimälle, toisin kuin esim useimmissa pörssiyhtiöissä.

Mikset ihmettele sitä, miksi on parempi antaa pääomien keskittyä Buffett:in käsiin, kuin jaettaisiin tasaisesti koko väestön kesken, esim murhaavalla pääomatuloverotuksella (alá Suomi)?

Esimerkkejä voisi tosin ottaa muitakin ja eri näkökulmista: Miten esimerkiksi tekstiilitehtaan toimintaan vaikuttaa se, omistaako tehtaan patruuna, osakeyhtiö vai osuuskunta?

Ei sillä ole viimekädessä suurtakaan merkitystä, Vain sillä, tekeekö ko taho hyviä vai huonoja päätöksiä. Keskimäärin sijoittajat tekee huonompia päätöksiä kuin  Buffett.

Lyhyesti: Mielestäni tämä sinun distributismi on ihan joutavaa höpötystä. Ei kestä lainkaan tarkempaa analyysiä, saat jatkaa tästä aiheesta jonkun muun kanssa.

[Arvoton]

Mikä nyt on surkuhupaista nykyjärjestelmässä on esim. se, että henkilöstö usein saattaa olla edellä omistajaa tai omistavaa johtajaa yhtiön eri toimissa. Jos esim. henkilöstö hiffaa taloudellisesti edullisia tai kilpailukykyä kasvattavia järjestelyjä, toimintatapoja ja asioita, hyöty valuu omistajille. Toki joku saattaa saada satasen lisää kuussa tai vapaapäivän jostain löydöstä, mutta sellaiset ovat yleensä karkkiin verrattavaa tunnustamista.

Samoin, esim. jos johto tai omistajat antavat firmansa velkaantua ylimitoitettujen investointien, kalliiden yrityskauppojen, jne. takia, se voi pitkässä juoksussa pistää työpaikat uhan alle. Firma voi luhustua.

Yrittäjistä, sori vaan, vähemmistö on talousneroja. Vielä, jos omistaja on suku- ja kaverirakas, joka palkkaa päälliköiksi serkun tyttäriä tai keilailukavereitaan, alkaa vaaran merkit olla ilmassa.

Minulle on päivän selvää, että henkilöstölle inssistä lähettiin kuuluu osa työpaikkansa omistuksesta (ja siten hallituspaikoista) tai ainakin voitosta. Kai nyt kaikki tajuaa, että se jos mikä nostaa jengin motivaatiota ja vastuuta työssään. Ettei joku "vaan käy töissä täällä".

Tietysti toinen ratkaisu on vanha kunnon isäntävalta. Lisäksi työpaikat voidaan panna maksullisiksi, jotta omistaja(t) pärjää. Ja kaikillahan on mahdollisuus ryhtyä itse isännäksi ja tulla kukkulan kuninkaaksi. Kuten verkostomarkkinoinnissa.

[JNappula]

Tänään tuli uusi jakso sarjasta "Erilaiset äidit". Katsokaa jos pystytte ilman että pää räjähtää:
http://www.katsomo.fi/?progId=149486

Jaksossa esitellään siis perhe joka elää sossutuilla ja muilla tulonsiirroilla, neljä lasta on jo ennestään ja viides tulossa. Ehkäisyyn ei ole varaa mutta vahemmilla on iPhonet. Viidennestä lapsesta saa kuulemma 200€ lisää lapsilisiä, kyllä sillä kuulemma vaippoja ostelee. Vanhemmat eivät ole töissä, eivätkä töitä halua tehdäkään. Nice.

Kyllä on mukava taas lähteä töihin valtion torppariksi...

[Mansikka]

Koska ruuan hinta nousee entisestään, perusturvan varassa elävillä on yhä vähemmän rahaa käytettävissään. Tilanne lienee nyt se, että rahaa riittää vain puoleen leipään, vaatteeseen ja lääkkeeseen.

Ruoka kallistuu yhä – Liha jopa 7 %

Tänä vuonna elintarvikkeiden hinnat nousevat keskimäärin 4,5 prosenttia, joka on selvästi yleistä inflaatiovauhtia nopeampi nousu, kertoo Pellervon taloustutkimus.
http://www.uusisuomi.fi/raha/54073-ruoka-kallistuu-yha-liha-jopa-7

Tiskiaine +101%, lakritsi +57%, tonnikala +38%... Näin paljon hinnat nousivat kahdessa vuodessa

Tilastokeskuksen tietokannoista ilmenee, että esimerkiksi kilo konetiskiainetta maksaa nyt 8,06 euroa, kun se kaksi vuotta sitten lokakuussa maksoi 4,01 euroa. Hinnankorotusta on peräti 101 prosenttia.

Myös esimerkiksi lakritsi on kallistunut 57 prosenttia, jäätelö 55 prosenttia ja mansikkahillo 50 prosenttia.

Muita reiluja korotuksia: kananmunien hinta on noussut 39 prosenttia, tonnikalasäilykkeiden 38 prosenttia ja ruokaperunankin 35 prosenttia.
http://www.talouselama.fi/uutiset/tiskiaine+101+lakritsi+57+tonnikala+38+nain+paljon+hinnat+nousivat+kahdessa+vuodessa/a2155285

Perusturva ei riitä minimikulutukseen Suomessa. Opiskelijoilla, työttömillä, vammaisilla ja sairailla ei raha riitä asumiseen, ruokaan, vaatteisiin ja lääkkeisiin.

[Nikolas]

Tiedän, että monien mielestä aito oikeistolaisuus on sitä, että puolustetaan kapitalismia, kun se on kumminkin olevinaan edes jonkinlainen vaihtoehto sosialismille. Mutta minun mielestäni kapitalismi ja sosialismi johtavat oleellisesti samaan tilaan, joka on omistuksen ja vallan siirtyminen harvojen haltuun. En kannata kumpaakaan talousmallia, ja siksi kannatan distributismia. Minun mielestäni se on aidommin oikeistolaista.

En mitenkään innokkaasti plaraa Vanhaa testamenttia, mutta eri ketjussa oli viittaus Jesajaan, ja sieltä sitten löytyi myös tämmöinen:

Voi niitä, jotka liittävät talon taloon ja yhdistävät pellon peltoon, kunnes koko maa on yksin heidän eikä kukaan muu mahdu elämään siellä.

Jesaja 5:8

Tuohan on pitkälti juuri sitä mitä Englannissa tapahtui kun kuningas Henrik VIII painotti omia valtaoikeuksiaan ja otti luostareilta niiden maat ja sitten myi ne varakkaille ostajille. Näin jälkikäteen ajatellen äkillinen kasvu maaomaisuuden tarjonnassa todennäköisesti piti silloiset maakauppahinnat varsin huokeina, ja jotkut varakkaat kuninkaan lähipiirin miehet saivat silloin ainutkertaisen tilaisuuden kahmia lisää maaomaisuutta. Siitä asti maanomistus on ollut Britanniassa entistäkin keskittyneempää ja harvojen suuromistajien hallussa. Eipä siksikään ole mitenkään yllättävää että distributismin kannattajina tunnetut herrat Gilbert Keith Chesterton ja Hilaire Belloc olivat brittejä. Mikäpä olisikaan ollut parempi henkinen ympäristö ja yllyke distributismin aatteen kehittämiselle kuin sellainen yhteiskunta josta distributismille tunnusomaiset piirteet on kauan sitten näivetetty pois.

On periaatteessa kohtuullisen samantekevää, puhutaanko yksityistämisestä vai sosialisoinnista, jos tarkoituksena on kerätä omaisuudet harvojen haltuun.

[Dangr]

Inflaatio jyrää, oliko se 6,3 prossaa USA:ssa virallisten tilastojen mukaan, mutta shadowstatin mukaan liki 15...

http://www.shadowstats.com/alternate_data/inflation-charts

Pitää kaivaa vanhat s-kaupan toimituslistat sähköpostista ja vertailla omaa inflaatiota.

Kaikki jotka ovat valtion avustuksilla oppivat tiukentamaan vyötään.

Taidan laittaa omat uudet sijoitukset fyysisiin jalometalleihin...

Euro M2 on hieman perässä US-aluetta. Aivan hirveä nousu, tämä ei tule päättymään hyvin. Sotaa tai kunnon romahdusta tässä rakennetaan.

[Nikolas]

Mikset ihmettele sitä, miksi on parempi antaa pääomien keskittyä Buffett:in käsiin, kuin jaettaisiin tasaisesti koko väestön kesken, esim murhaavalla pääomatuloverotuksella (alá Suomi)?

Pääomaverotus, jota Suomessa harjoitetaan kierolla tavalla, ainoastaan pitää tavallisten piensäästäjien kiinnostuksen pääomasijoittamiseen matalana, ja eräänä sen sivuvaikutuksena pääomien omistus vähitellen siirtyy ulkomaille, mikä ei ole Suomen kansan ja kansantalouden kannalta lainkaan hyvä asia. Voidaan hyvistä syistä varoitella Suomen muuttumisesta tytäryhtiötaloudeksi.

Taannoin kun aiheena oli, miksi suomalaiset eivät halua omistaa, kirjoitin eräälle taloustoimittajalle näin:

Jokaisella sijoittajalla kotimaasta riippumatta on yllykkeitä ostaa ja yllykkeitä myydä. Joitain näistä yllykkeistä voidaan ohjailla vaikkapa veropolitiikalla. On varmaan muitakin kuin veropolitiikka, mutta yritän pitää asian yksinkertaisena. Voidaan hyvin ajatella, että suomalaisella sijoittajalla on Suomen politiikasta ja olosuhteista riippuvat yllykkeet. Samoin ulkomaisella sijoittajalla on hänen kotimaahansa liittyvät yllykkeet, joihin esimerkiksi Suomen valtioneuvostolla ei ole mitään valtaa. Ja vasta nyt pääsen asian ytimeen: Pääomien valuminen ulkomaille ei johdu absoluuttisista yllykkeistä missään yhdessä maassa, esimerkiksi Suomessa, vaan eri maiden välisistä eroista yllykkeissä. Jos Suomessa on suhteellisesti suuremmat yllykkeet myydä kuin ulkomailla ja vastaavasti suhteellisesti pienemmät yllykkeet ostaa kuin ulkomailla, tästä on helppo päätellä, mihin suuntaan pääomien omistaminen siirtyy. Jotta pääomien virtauksen suunta saataisiin käännettyä, täytyisi Suomen politiikkaa muuttaa (vähintään) sen verran, että Suomessa olisi taas suhteellisen edullista omistaa muihin maihin verrattuna.

Mitäpä hän siihen muutakaan saattoi sanoa, totesi vain olevansa samaa mieltä.

Ja mitä tällä on tekemistä sen kanssa, mitä jäsen Jericho aiemmin lainaamassani otteessa sanoi: Ei distributismin ydin ole pääoman verottaminen. Jos veropolitiikalla voidaan tehdä jotain distributismin tavoitteiden hyväksi, hyvä niin. Mutta sosialidemokraattinen kateusverotus vain johtaa siihen että omistus ja mahdollisesti myös omistajat pakenevat muualle.

[Dangr]

Mikset ihmettele sitä, miksi on parempi antaa pääomien keskittyä Buffett:in käsiin, kuin jaettaisiin tasaisesti koko väestön kesken, esim murhaavalla pääomatuloverotuksella (alá Suomi)?

Pääomaverotus, jota Suomessa harjoitetaan kierolla tavalla, ainoastaan pitää tavallisten piensäästäjien kiinnostuksen pääomasijoittamiseen matalana, ja eräänä sen sivuvaikutuksena pääomien omistus vähitellen siirtyy ulkomaille, mikä ei ole Suomen kansan ja kansantalouden kannalta lainkaan hyvä asia.

Tästä voi itse miettiä että jos kahden eri maan pääomaveroprosentti on esim. a 35 ja b 15, niin kuinka paljon enemmän b voi tarjota firmasta ja kuitenkin verojen jälkeen käteen jäisi sama kuin a:lle.

1. Pienet osingot palkkaan nähden, esim alle 5000e pitäisi olla verovapaita.
2. Jalometallien veron pitäisi olla 0%. Nyt se on kullalla nolla, mutta hopealla 24%. Samoin valtiomme voisi julkistaa oman vuosittaisen unssin hopeakolikon. Sen myynti olis hyvää bisnestä.

https://www.reddit.com/r/Wallstreetsilver/

[Nikolas]

Tällaiset käsitteet kuin

• pienyrittäjämyönteinen,
• pienomistusta suosiva ja
• piensijoittamiseen kannustava

ovat lähestulkoon synonyymejä distributismille, mutta enemmänkin sillä lailla että distributismissa on niitä kaikkia.

Sveitsi lienee yksi maailman distributistisimpia (voi herranen aika mikä sana) maita, ellei peräti paras esimerkki sellaisesta.

Sveitsissä on tehty useita toisiinsa yhteensopivia ratkaisuja:

• Poliittisen vallan hajautus → demokratia
• Taloudellisen vallan hajautus → pienyritteliäisyys, piensijoittaminen ja matala verotus
• Väkivallan monopolin hajautus → aseet asevelvollisilla kotona

Mahdollisesti paljon muutakin näiden lisäksi. Joku tietävämpi saattaisi laatia pitemmän luettelon.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tiskiaine +101%, lakritsi +57%, tonnikala +38%... Näin paljon hinnat nousivat kahdessa vuodessa

Tilastokeskuksen tietokannoista ilmenee, että esimerkiksi kilo konetiskiainetta maksaa nyt 8,06 euroa, kun se kaksi vuotta sitten lokakuussa maksoi 4,01 euroa. Hinnankorotusta on peräti 101 prosenttia.

Myös esimerkiksi lakritsi on kallistunut 57 prosenttia, jäätelö 55 prosenttia ja mansikkahillo 50 prosenttia.

Muita reiluja korotuksia: kananmunien hinta on noussut 39 prosenttia, tonnikalasäilykkeiden 38 prosenttia ja ruokaperunankin 35 prosenttia.
http://www.talouselama.fi/uutiset/tiskiaine+101+lakritsi+57+tonnikala+38+nain+paljon+hinnat+nousivat+kahdessa+vuodessa/a2155285

Perusturva ei riitä minimikulutukseen Suomessa. Opiskelijoilla, työttömillä, vammaisilla ja sairailla ei raha riitä asumiseen, ruokaan, vaatteisiin ja lääkkeisiin.

Noihin hinnankorotuksiin on varmaan koitettu valikoida tuotteita joiden hinnat ovat nousseet.
Esimerkiksi litran jäätelöpaketin hinta ei juurikaan ole noussut vuosikausiin. Tonnikalassakin hintaan vaikuttaa merkki.

[ohkurin_narsi]

No kerropa Nikolas sitten, miten nämä pienyrittäjät tekevät esim mikropiirejä yms osia, että saadaan se älylaite kasaan mistä varmaan kirjoitat tuota artikkeliasi?

Todellisuus tänä päivänä noissa on että investoinneissa uuteen puolijohdetehtaaseen miljardi ei tunnu missään. Sanovat että litografialaite, mitä Eidhovenissa valmistetaan, on maailman mutkikkain kaupallisesti ostettavissa oleva kone.

Kommunistitkin yrittivät Neuvostoliitossa noita tehdä, mutta eihän ne pärjänneet. Kiinalla on vielä pitkä matka ja satojen miljardien investoinnit edessä että pystyy lännen kanssa kilpailemaan (halvemmaksi tulee siis miehittää Taiwan).

Toki tuo on ääriesimerkki, mutta pätee vastaavasti myös "halvemmilla" teollisuuden aloilla.

[Dangr]

https://yle.fi/uutiset/3-12411767

"Kouvolassa on riidelty vuosikaudet keskeneräisestä omakotitalosta, joka on saanut rakennusluvan 1980-luvulla.

Kasarminmäellä sijaitseva rakennus on kaupungin mielestä ruma ja vaarallinen. Viime vuonna se päätettiin purkaa omistajan kustannuksella.

....
Siksi rakennuksen purku jää kaupungin maksettavaksi. Purku-urakka maksaa 58550 euroa."

Who is John Galt?

[Huolestunut Kansalainen]

https://yle.fi/uutiset/3-12411767

"Kouvolassa on riidelty vuosikaudet keskeneräisestä omakotitalosta, joka on saanut rakennusluvan 1980-luvulla.

Kasarminmäellä sijaitseva rakennus on kaupungin mielestä ruma ja vaarallinen. Viime vuonna se päätettiin purkaa omistajan kustannuksella.

....
Siksi rakennuksen purku jää kaupungin maksettavaksi. Purku-urakka maksaa 58550 euroa."

Who is John Galt?

Tämä on mielenkiintoinen ketju. Se alkaa kiihkeästi ja muunmuassa Trotskin nimeä pudotellaan. Lopulta suomalaisen sosialismin ilmentymäksi nousee omakotitalon purku-urakka, joka maksaa alle vuosipalkkani. Sirppi ja vasara, miksi vainoatte uniani.

[Melbac]

No kerropa Nikolas sitten, miten nämä pienyrittäjät tekevät esim mikropiirejä yms osia, että saadaan se älylaite kasaan mistä varmaan kirjoitat tuota artikkeliasi?

Todellisuus tänä päivänä noissa on että investoinneissa uuteen puolijohdetehtaaseen miljardi ei tunnu missään. Sanovat että litografialaite, mitä Eidhovenissa valmistetaan, on maailman mutkikkain kaupallisesti ostettavissa oleva kone.

Kommunistitkin yrittivät Neuvostoliitossa noita tehdä, mutta eihän ne pärjänneet. Kiinalla on vielä pitkä matka ja satojen miljardien investoinnit edessä että pystyy lännen kanssa kilpailemaan (halvemmaksi tulee siis miehittää Taiwan).

Toki tuo on ääriesimerkki, mutta pätee vastaavasti myös "halvemmilla" teollisuuden aloilla.

Ei noita piirejä niin vaan tehdäkkään nykyään.Jos kiina valtaisi taiwanin niin se ei todennäköisesti saisi niitä tehtaita haltuunsa.Joku 5b on pikkuraha ja puhutaan jostain 20b nykyään dollareissa.Noihinhan tarvitaan ekaksi piikiekot josta ne prossut ja muut sitten tehdään.Muutkin maat on heränneet tohon että niillä pitäisi olla omaa valmistusta kun aikaisemmin noita valmistettiin aasiassa.Tossa on kivaa se että sun pitää omistaa sekä piikiekkotehtaan tai saada ne jostain sen lisäksi sun pitää omistaa ne valmistavat tehtaat ja sitten vielä ne kaaviot miten tehdä ne piirit ja noi "ohjeet" toimii vain tietyillä viivanleveyksillä.Noiden valmistus on monimutkaista eikä kaikki valmistettavat piirit edes toimi ja nekin jotka toimii ei toimi niin hyvin kuin parhaat piirit.Kuulemma "saanti" voi olla jopa niin alhaisia kuin 20% kun piiriä aletaan valmistaa ja se paranee(jos paranee) kun valmistuprosessia parannettaan.

[Dangr]

  Lopulta suomalaisen sosialismin ilmentymäksi nousee omakotitalon purku-urakka, joka maksaa alle vuosipalkkani.

En ole tuollaista väittänyt.

Mutta rakennusurakan olisi pitänyt päättyä todennäköisesti jo 80-luvulla.

Sen jälkeen on ollut kymmeniä kuulemisia, selvityspyyntöjä, katselmuksia, oikeudenkäyntejä ja virkamiesten pershikiset martelatkin on vaihdettu kerran pari.

Mitä nuo ovat maksaneet?

Purkaminen. Kymmenen tonnin kaivinkone+ piikkausvasara maksaa vuokrata 500e/päivä. Siihen viikon palkka kuskille.
Puut saa trokattua naapurille joka polttaa ne talvella kun vihersiirtymä on nostanut energian hinnan taivaisiin. Betoninen perustusjäte voidaan laittaa tien alle tai muualle täytteeksi. Ongelmalliseksi jätteeksi jää vain villa ja kipsilevyt.

Paitsi ei voi, virkamiehet on päättäneet että ne kaikki pitää viedä materiaalinkierrätykseen. Maksaa muutamasta kympistä pariin sataseen per tonni riippuen materiaalista.

Ja tämä sitten maksaa sopivan purkajan työnä liki 60 donaa.

Hintana suht pieni, mutta nämä kaikki eri tahojen kustannukset menee läpi hallinnon ja virastojen. Ei ihmekään että suomalaisilla on pieni ostovoimia.

Tietysti jos palkka on yli tuplasti suomalaisten keskitulo, niin on helppo naureskella toisten huolille.

[Nikolas]

No kerropa Nikolas sitten, miten nämä pienyrittäjät tekevät esim mikropiirejä yms osia, että saadaan se älylaite kasaan mistä varmaan kirjoitat tuota artikkeliasi?

Nähdäkseni olen vastannut tuohon kysymykseesi mikropiiritehtaista toisenlaisella esimerkillä suurteollisuudesta:

Pienyritys, joka on pienimmillään yhden hengen yritys, on distributismissa eräänlainen ideaali, joka kumminkin toimii käytännössä vain aloilla, joilla yrityksen pienestä koosta ei ole haittaa. Yhden hengen pienyrityksessä on sellaisia ominaisuuksia, mitä ei muualla nähdä: Organisaatio on äärimmäisen litteä. Siinä ei ole työntekijän ja työnantajan vastakkainasettelua. Kapitalisti ja alimman portaan työntekijä ovat sama henkilö. Jos kapitalisti haluaa suurempaa tulosta, hän joutuu riistämään työntekijää, joka on hän itse. Työntekijänä hän on äärimmäisen motivoitunut, sillä firmansa kasvaneesta tuloksesta hän saa nauttia itse. Kapitalistin ja työvoiman tulonjaon eturistiriitaa ei ole.

Osakeyhtiö on kapitalismille keskeinen keksintö. Se edustaa pääoman keskittymistä, eikä sen vuoksi ole distributistin lempiaihe, mutta se kelpaa hyvin esimerkiksi. Otetaan esimerkiksi jokin suuri yritys, joka keskittyy sellaisiin tuotteisiin, joita pienyritykset eivät kertakaikkiaan voisi tehdä, tai voisivat olla mukana korkeintaan alihankkijoina. Laivateollisuus kelpaa esimerkiksi. Laivanrakennusteollisuudessa toimivat pääasiassa suuret osakeyhtiöt, jotka kykenevät suurten laivaprojektien menestyksekkääseen läpiviemiseen. Mitä eroa on sillä, omistaako tuollaisen suuren laivanrakennusyhtiön kolme ihmistä tai kolmekymmentä ihmistä tai vaikka kolmekymmentätuhatta ihmistä? Oleellinen ero on siinä, että kolme omistajaa saavat kukin kymmenentuhatta kertaa suuremmat pääomatulot kuin kolmekymmentätuhatta omistajaa saisivat. Yrityksen toimintaan sinänsä omistajien lukumäärä ei vaikuta. Oleellinen läksy on, että pääoman hajanainen omistus on täysin mahdollista yrityksen tai yksikön koosta riippumatta, eikä se haittaa yrityksen toimintakykyä.

Korjasin tuosta hassun virheen, joka oli tekstiin jäänyt. Korjattu sana näkyy lainauksen tekstissä lihavoituna. Sinänsä tympeä havainto ettei yhdeksän vuoden aikana kukaan puuttunut tekstissä olleeseen virheeseen, mikä tarkoittaa sitä että harvat ovat lukeneet tekstin läpi. Edelleen päättelen ettei tuollaisia pitkiä postauksia kuivahkosta aiheesta yleensä jakseta lukea. Parempi olisi jakaa asia pienempiin paloihin ja tehdä niistä erillisiä postauksia.

Eli kyse on aluksi siitä, pystyykö pikkuinen firma tekemään isoja juttuja. Ei pysty, ja se jo edellä todettiin. Mutta voiko sitten isolla firmalla olla laaja omistajapohja. Kyllä voi. Näiden tosiasioiden tunnustamisesta voidaan sitten siirtyä eteenpäin pohdiskelemaan, millä tavoin omistajapohjan laajuuteen voidaan vaikuttaa sortumatta sosialismiin. Kyse on yhteiskunnan säännöistä, säädöistä, veropolitiikasta ja sen sellaisesta.

[Nikolas]

Modernille yhteiskunnalle tyypillistä on että ihmiset kulkevat kotoa töihin ja sitten työpäivän päätteeksi töistä kotiin. Työmatka voi olla pitkäkin, ja useissa tapauksissa se on. Tätä aikaa luonnehtii sekin että ihmisten odotetaan kulkevan pitkiä työmatkoja vaikka eivät saakaan siitä edes kunnon korvausta. Ja sekin korvaus jonka työmatkasta voi saada, tulee verovähennysten muodossa. Eli tämä tarkoittaa sitä että yhteiskunta (veronmaksajat) nimenomaan tukee pitkien työmatkojen suorittamista. Välillisiä hyötyjiä ovat ne työnantajat, joiden työntekijät kulkevat pitkiä työmatkoja.

"I was shocked to find how robust a predictor of social isolation commuting is," Robert Putnam, a Harvard political scientist, told me. (Putnam wrote the best-seller "Bowling Alone," about the disintegration of American civic life.) "There's a simple rule of thumb: Every ten minutes of commuting results in ten per cent fewer social connections. Commuting is connected to social isolation, which causes unhappiness."

Lähde: https://www.newyorker.com/magazine/2007/04/16/there-and-back-again

Käyttämäni lähde on jo 15 vuotta vanha.

Äärimmäisessä distributismissa jokainen aikuinen olisi oman pikku firmansa omistava mikroyrittäjä jonka työpaikka olisi välittömästi kodin yhteydessä, eikä varsinaista työmatkaa olisi enempää kuin muutama askel talon siihen siipeen jossa työmaa sijaitsee. Tarkoitan äärimmäisellä distributismilla sellaista täysin hypoteettista ajatuskoetta jossa distributismille tyypilliset piirteet on viety äärimmilleen koko yhteiskunnassa. Olkoonkin että sellainen äärimmäisyys olisi käytännössä toteutuskelvoton (ei ehkä absoluuttisesti mutta suhteellisesti kun sitä verrataan mahdollisiin vaihtoehtoihin), voidaan helposti päätellä että ainakaan työmatkoihin kuluva aika ei pääsisi huonontamaan ihmisten elämänlaatua.

Time is our most precious asset: When you lose your money, you can always get more. When you lose your time, it's gone forever.

Lähde: https://www.pinterest.com/pin/216172850834016917/

[Dangr]

Ei me tarvita mitään distributionismeja tai muita. Jo pelkällä kaavoittamisella saadaan ihmeitä. Edullisempia asuntoja, helpompi muuttaa, työpaikkojen ja asumisen sekoittamista jne.

Nykykaavoitus on jostain menneisyydestä. Tehtaat olivat meluisia ja saastuttivat, ei mikään ihme ettei niitä ja asuntoalueita haluttu yhteen. Nykyään tällaisia tehtaita ei enää ole liiemmälti.

Kaupunkeja ympäröi laaja vyöhyke missä työpaikat sijaitsevat hajallaan, täysin mahdoton järjestää järkevää joukkoliikennettä.

Miksi suunnittelutoimisto sijaitsee yksitasoisena teollisuusalueella? Miksei kaupungissa kerrostalossa? Huomattava tilanvientiero.

[Nikolas]

Modernille yhteiskunnalle tyypillistä on että ihmiset kulkevat kotoa töihin ja sitten työpäivän päätteeksi töistä kotiin. Työmatka voi olla pitkäkin, ja useissa tapauksissa se on. Tätä aikaa luonnehtii sekin että ihmisten odotetaan kulkevan pitkiä työmatkoja vaikka eivät saakaan siitä edes kunnon korvausta.

Suomessahan on tilaa.

Suomessa on tilaa niin paljon että periaatteessa jokainen suomalainen voisi asua pientalossa, ympärillä reilun kokoinen tontti.

Suomen pinta-ala on 338 472 km² ja siitä maapinta-alaa on 303 948 km². Oletetaan että Suomen maapinta-alasta varattaisiin sadasosa miljoonan pientalon tonteille, jolloin periaatteessa jokainen näistä tonteista piha-alueineen voisi olla pinta-alaltaan 3039 neliömetriä, ja siihen ei todellakaan tarvitsisi laskea maatalousmaata ja metsämaata, jotka olisivat vielä asia erikseen.

Veikko Vennamolla oli ideoita miten Suomen maaseutu voitaisiin pitää asuttuna ja elinvoimaisena, mutta muut voimat jyräsivät silloin, ja siitä johtuen kaupungistuminen oli vääjäämätöntä. Kaupungistuminen ei ole mikään luonnonlaki vaan seuraus yhteiskunnassa tehdyistä valinnoista.

Jos tämä yhteiskunta kohtelisi pienyrityksiä paremmin, luonteva seuraus olisi pienyritysten lukumääräinen lisääntyminen ja pienyritysten toimitilojen yhdistäminen pienyrittäjien koteihin, mikä optimoisi pienyrittäjän työmatkan käytännöllisesti katsoen nollaan. Pientalotontit löytyvät parhaiten ja halvimmalla kaupunkien ulkopuolelta, joten todennäköisesti pienyritykset syntyisivät kaupunkien ulkopuolelle. Liikenneyhteyksillä on oma vaikutuksensa yritysten sijaintiin, mutta Suomessa on jo nyt tiheä tieverkosto, joten jo nykyään olemassaolevat tieyhteydet tulisivat entistä paremmin käyttöön.

[Suurmestari]

https://www.youtube.com/watch?v=awxWjDGaHeU

Kalle Isokallio: "Me ollaan tilanteessa, jota ei pysty enää korjaamaan"

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

https://www.youtube.com/watch?v=awxWjDGaHeU

Kalle Isokallio: "Me ollaan tilanteessa, jota ei pysty enää korjaamaan"

Toi on kymmenen vuotta vanha ja ihan puutaheinää.

[Nikolas]

Toi on kymmenen vuotta vanha ja ihan puutaheinää.

Ei se mitään puutaheinää ollut. Olen paljostakin samaa mieltä, tosin en aivan kaikesta, esimerkiksi investoinneista Kiinaan ja Venäjälle.

[Suurmestari]

https://www.youtube.com/watch?v=awxWjDGaHeU

Kalle Isokallio: "Me ollaan tilanteessa, jota ei pysty enää korjaamaan"

Toi on kymmenen vuotta vanha ja ihan puutaheinää.

Perustelepa vähän.

[Suurmestari]

Toi on kymmenen vuotta vanha ja ihan puutaheinää.

Ei se mitään puutaheinää ollut. Olen paljostakin samaa mieltä, tosin en aivan kaikesta, esimerkiksi investoinneista Kiinaan ja Venäjälle.

Joo en oo kuunnellut hetkeen mutta pääpointin (pointit) allekirjoitan. Tämä maa näivettyy elävältä tätä menoa juuri kuten kuvailtu on.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

https://www.youtube.com/watch?v=awxWjDGaHeU

Kalle Isokallio: "Me ollaan tilanteessa, jota ei pysty enää korjaamaan"

Toi on kymmenen vuotta vanha ja ihan puutaheinää.

Perustelepa vähän.

Vertaappa suomen taloutta kansankapitalististen maiden talouksiin. Ei ne toimenpiteet niin kovin isoja ole jolla Suomen saisi nousuun.

[ApuaHommmaan]

Yksi hailee nyky-yhteiskunnasssa mikä on se pikkunilkkikilkki, joka verhojen takana vetelee ihmisiä perseeseen.

Se juttu on, että talouskasvu on nolla, koska johtajat ovat nollia. Nuo johtelijat ovat muuten oikein tyytyväisiä nykymenoon kaikin tavoin. Heille rakennettu yhteiskunta, joka ei heiltä mitään missään vaadi.

Sehän se koko juttu on, että kun johtajat ovat aivan täyttä tuubaa, niin Suomessa esimerkiksi korkeaa teknologiaa ei juuri hyödynnetä. Katsos kun se vaatisi jotain, ja sitä jotain ei johtajilla ole. Sitten täällä puolivenäläisessä maassa nauretaan vielä Venäjälle. Samaa pashaa pitkälti täällä myös.

Mitään päivänvaloa suomalainen johtajuus ei kestä. Ainoa toivo heille on aina ollut median perseen nuoleminen heitä kohtaan, kiitos vallan.