Pirkko Mattila: Kuntavaalit ovat kansanäänestys lähipalveluista, lähidemokratias

[Marko Parkkola]

Hyvät PerusS-listalaiset!

Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkko Mattila piti eduskunnassa tänään 3.10.2012 kuntauudistusta ja lähipalveluiden turvaamista käsittelevän välikysymyskeskustelun yhteydessä seuraavan ryhmäpuheenvuoron.

- - -

Kuntavaalit ovat kansanäänestys lähipalveluista, lähidemokratiasta ja kansanvallasta

Elämme poikkeuksellisten kuntavaalien alusaikaa! Kuntalaiset äänestävät vaaleissa, joihin mennään kuntauudistus edellä, mutta kansalaisille ei kerrota, mitä tuleman pitää. Valtuustoihin ehdolla olevat eivät tiedä, mikä heitä tulevassa valtuustossa kuntauudistuksen puitteissa odottaa. Nämä kuntavaalit ovat kansanäänestys lähipalveluista, lähidemokratiasta ja kansanvallasta.

Parlamentaarisesti valmistellut kuntauudistukset ovat näköjään historiaa. Tilalla on hallituksen sanelupolitiikka. Tässä on suuri demokratiavaje. Kuntauudistuksen tulee olla myös kansalaisten laajalti hyväksymä, eikä pelkästään parlamentin osan valmistelema uudistus. Ei kai hallitusohjelma ole lakikirja?

Hallitukselta kaivataan vastauksia

Eivätkä kaikki hallituspuolueiden edustajat kunnissa ole todellakaan olleet samaa mieltä emopuolueensa kanssa. Perussuomalaisten mielestä nyt tarvittaisiin kannustusta kuntakentälle. On virhe hallitukselta olla valmistelematta uudistus parlamentaarisesti!

Kertokaa, hyvä hallitus, mitä aiotte rakenneuudistuksen osalta tehdä, niin kunnanvaltuutetut voivat paljon paremmin sitoutua vastuulliseen luottamustehtäväänsä. Vai ovatko vaalit liian lähellä?

Yhteiskunnassamme on meneillään todella suuri muutos kuntauudistuksen muodossa. Perussuomalaiset pelkäävät, että alueiden vahvuudet unohdetaan. Veropolitiikka ja euroalueen kriisi rasittavat kansantaloutta niin, että kilpailukykymme häviää olemattomiin. Kuuden puolueen hallitus on hämmästyttävällä tavalla sitoutunut keskittämiseen, maakuntien alasajoon ja sanelupolitiikkaan.

Kysymme myös, aikooko hallitus tehdä asianmukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin, sillä maaseudun tyhjenemisestä seuraa paineita kaupunkiseuduille ja kuntauudistus aiheuttaa liikenteen lisääntymistä. Entä sosiaalisesti kestävä kehitys, miten se huomioidaan palvelurakenteessa?

Kuntauudistus saatava kansalaislähtöiseksi

Hyvä hallitus, ei kunnissa ole hallitusta ja oppositiota! Kuntavaaleissa tullaan äänestämään lähidemokratiasta. Onko meille kuitenkin tulossa lähidemokratian sijaan kaukodemokratia, kun välimatkat kuntakeskuksiin tulevat väistämättä kasvamaan kuntaliitoksia tehtäessä? Maakuntien kokoisissa kunnissa voidaan todeta palveluiden tuottaminen, mutta niiden saatavuus voi olla kilometrien päässä.

Tämä kuntauudistus tulee saada kansalaislähtöiseksi. Se on mahdollista, jos siihen vain on tahtoa. Missä ovat tämän hallituksen kuntapalveluiden puolustajat vai onko hallituksessa pelkästään ulkoistajia ja yksityistäjiä? Miten toteutuu vahvempi elinkeinopolitiikka tällä uudistuksella ja hallitusohjelmalla?

Kuten perussuomalaiset välikysymyksessä toteavat, eivät kuntien velat mihinkään ole kadonneet, eivätkä ne tällä euroalueen vaatimattomalla talouskasvulla tule katoamaankaan. Jos verotuloja viennistä ei tule, ei veropohjaa ole suuressa eikä pienessä kunnassa, ei metropolissa eikä sorateiden varsilla. Velaksi eletään jo nyt ja lähitulevaisuudessa.

Valtionosuuksien leikkaukset heikentävät palveluja

Lasten ja nuorten on tulevaisuus, ja ikävä kyllä tällä kehityksellä myös velka. Kuntia miltei syyllistetään siitä, että ne saavat valtionosuuksia ja kuitenkin se on kunta, joka näillä valtionosuuksilla kouluttaa lapsia, hoitaa sairaita ja harjoittaa elinkeinopolitiikkaa valtion hyväksi. Muutama vuosi sitten leikattiin pienten koulujen valtionosuuksista. Näin kunnille on jäänyt miltei ainoaksi mahdollisuudeksi karsia kyläkouluverkostosta.

Nykyiset valtionosuuksien leikkaukset ovat kuntien palveluiden kannalta todella rajuja. Hallitusohjelma väittää palvelurakenteen vahvistuvan, mutta miten vähemmän voisi käytännössä olla enemmän?

Perussuomalaistenkin mielestä palvelurakenne on perattava todella tarkkaan, mutta kuntia kuunnellen. Normiohjausta on välttämättä purettava ja byrokratiaa karsittava. Kunnille ei saa antaa enää yhtään uutta tehtävää ilman että hallitus turvaa riittävät resurssit. Innovaatiopolitiikkaan ja viennin edistämiseen on satsattava. Loppujen lopuksi hyvinvointi ja perusturva takaavat ne huippuinnovaatiotkin.

Kun kyse on köyhyydestä ja niukkuuden jakamisesta, olisi laajapohjainen arvokeskustelu todella tarpeen. Kunta on vahva, jos talous on vahva. Tämä tarkoittaa riittävää veropohjaa. Kuten nyt näyttää, ei uutta kasvua ole näköpiirissä. Käytännössä hallitus pakottaa kunnat nostamaan veroprosenttejaan ja näin teettää niillä todella laajan talouden tasapainottamisen. 

Lisätietoja:
Pirkko Mattila
Puh. 050-5120176