2011-07-07 VU: Häkämies selvityttää yritystuet uudelleen & Anaika/Arktos K-järvi

[skrabb]

Elinkeinoministeri Häkämies selvityttää yritystuet uudelleen
Politiikka

Kirjoittanut STT–KATRI KANGAS 07.07.2011 19:09
Viimeksi päivitetty 07.07.2011 19:17
 
Työ- ja elinkeinoministeriö teettää uudet arviot yritystuista, kertoo elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.).

Häkämiehen mukaan ministeriön tähänastisista selvityksistä tehdään yhteenveto erityisesti syksyn kehysriiheä varten, jossa hallitus sorvaa paitsi ensi vuoden, myös lähivuosien budjettia.

–Riihessä pystymme osoittamaan, missä olemme, mihin rahaa käytetään ja millä tuloksella, Häkämies sanoo.

Hallitusohjelmassa elinkeinotuista aiotaan leikata niin, että vuonna 2015 tukia jaetaan 110 miljoonaa nykyistä vähemmän. Häkämies sanoo hallitusohjelman olevan sitova. Lähiaikoina yritystukiin ei silti tulisi koskea, vaan säästöt tulisi ajoittaa hallituskauden loppupuolelle.

–Ajankohtaan ja vaikkapa Nokian tilanteeseen liittyen esityksemme on sen kaltainen, että kuluvana vuonna ei leikattaisi vielä mitään, pikemminkin päinvastoin, ja ensi vuonna mahdollisimman vähän, hän sanoo.

Häkämiehen mukaan ministeriö myös valmistelee yritystukiin liittyviä uusia ehdotuksia syksyn riihessä käsiteltävään tämän vuoden kolmanteen lisäbudjettiin.

Vaikuttaakin siltä, että syksyn budjettiriihessä yritystuista tullaan keskustelemaan pitkään ja hartaasti.

Arvostelua leikkausinnolle

Häkämies ehti alkuviikosta arvostella blogissaan eduskuntavaaleja edeltänyttä intoa leikata yritystuista. Sekä nykyinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.), valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) että perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini olivat yritystukien leikkaamisen kannalla.

–Väitteisiin turhista ja tehottomista tuista vastaukseni on, että meillä on OECD-maiden keskiarvoa vähäisemmät tuet. Kun mietitään esimerkiksi Nokian rakennemuutosta, on oletettavaa, että Nokian tutkimus- ja kehityspanostukset vähenevät. Onko oikea vastaus silloin, että näistä tuista karsitaan?
Tuloksellisuutta ja tehokkuutta on varmasti mahdollista lisätä, Häkämies sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa valmistuneen selvityksen mukaan yritystukia maksettiin viime vuonna yhteensä 616 miljoonaa euroa. Yritystukien suhde bkt:sta, 0,47 prosenttia, oli hieman alle EU:n keskiarvon.

Erityisesti innovaatiorahoituksen säästöt Häkämies haluaa toteuttaa mahdollisimman pehmeästi. Esimerkiksi Nokialta irtisanottavissa voi hänen mukaansa olla potentiaalisia yritysideoiden kehittäjiä, joita pitää voida tukea.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=58515:elinkeinoministeri-haekaemies-selvityttaeae-yritystuet-uudelleen&catid=26:politiikka&Itemid=30

Verkkouutiset
http://vanha.verkkouutiset.fi/
--------------------------------------------------------------------------------

Politiikka

Hallitukselta muhkea tukipaketti storaensolaisten työllistämiseen
REINO SUMMANEN, 25.1.2008

Valtio tukee 25–30 miljoonalla eurolla Stora Enson Kemijärven ja Summan tehtaiden työntekijöiden uudelleen työllistämistä. Kemijärven osalta tukitoimet käynnistyvät niin nopeasti, että koulutusta ja töitä on tarjolla välittömästi nykyisen työsuhteen päättyessä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) (kuvassa vas.) kuvailikin hallituksen tukipakettia sanalla "massiivinen".

Hallituksen, Stora Enson ja Anaika Groupin neuvottelema ratkaisu työllistää Kemijärvellä sata työntekijää, joista valtaosan liimapalkkien tuotannossa. Vaille työtä järjestelyssä jää noin 50 henkilöä, mutta lisää työpaikkoja on hallituksen mukaan tulossa.

Anaikan konepajatoiminta alkaa Kemijärvellä välittömästi ja yhtiö rekrytoi Stora Enson korjaamohenkilökuntaa uusiin tehtäviin.

Summan tehtaalta irtisanotuista noin 450 henkilöstä sata saa työpaikan paperitehtaiden huolto- ja kunnostustöihin erikoistuneen Empowerin palveluksessa. Hallituksen mukaan pöydällä on kuitenkin useita projekteja lisätyöpaikkojen luomiseksi. Hankkeet eivät vielä perjantaina olleet niin konkreettisia, että niistä olisi voitu kertoa tarkemmin.

Osana tukipakettia Stora Enso on jatkanut hakeutumisaikaa yhdeksästä 24 kuukauteen yhtiön muilla paikkakunnilla oleville tehtaille. Yhtiö rahoittaa omalta osaltaan myös yrittäjiksi ryhtyviä työntekijöitä.

Yhteiskunnan rahaa koulutukseen on varattu kaikkiaan noin neljä miljoonaa euroa, joista toinen puoli on mahdollista saada EU:n globalisaatiorahastosta. Siinä kun työ- ja elinkeinoministeriö tukee kouluttautumista 1,5-2 miljoonalla eurolla, Stora Enso tukee sitä kaikkiaan noin 10 miljoonalla eurolla.

Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) lupasikin koulutustukea kaikille halukkaille, sitä pitää vain itse hakea.
- Kemijärvelläkin on nyt hyväksyttävä se tosiasia, että sellunkeitto on loppu.

Lisää työpaikkoja luvassa

Valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta hallituksessa vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) (kuvassa oik.) korosti yritysten ja valtiovallan hyvää yhteispeliä korvaavien työpaikkojen luomisessa Kemijärvelle ja Kymenlaaksoon.

- Ilman Stora Enson myötävaikutusta Anaika Groupin jatkaminen Kemijärvellä ei olisi onnistunut, Häkämies sanoi suoraan.

Liimapalkkeja valmistava Anaika ei käytä tuotannossaan kuitupuuta, mikä oli Stora Ensolle kynnyskysymys Kemijärven tehtaan jatkokäytölle.

Häkämies painotti myös, että nyt tehdyt 200 henkilöä yhteensä työllistävät toimenpiteet olivat ensimmäisiä, vaan eivät viimeisiä työpaikkojen järjestämisessä.
- Työ- ja elinkeinoministeri käsittelyssä on useita lupaavia ehdotuksia myös Kymenlaakson osalta.

Stora Enson Kotkan paperitehdas on myynnissä ja sille saattaa hyvinkin löytyä sopiva ostaja. Se helpottaisi tuntuvasti uusien töiden järjestämistä Summan ja Anjalankosken tehtaalta työttömiksi jääville paperintekijöille. Nykyinen omistaja on ilmoittanut lopettavansa Kotkan tehtaan toiminnan huhtikuun lopussa.

Häkämiehen mukaan hallitus aloitti työllistämistoimet heti kun tieto tehtaiden lakkauttamisesta tuli.
- Uskonpa, että perjantaina kerrotut tiedot ovat riittävä merkki hallituksen tahtotilasta myös välikysymystä viritteleville oppositiopuolueille.

Ammattiyhdistysliikkeeltä Häkämies toivoi rakentavaa yhteistyötä sekä työrauhaa metsäteollisuutta ravistelevan rakennemuutoksen seurausten hoitamisessa.

Rakennemuutoksen piikki auki

Hallituksen toimet uusien työpaikkojen synnyttämiseksi Kemijärvellä ja Kymenlaaksossa ovat moninaiset. Pekkarisen mukaan niihin käytetään karkeasti laskettuna yli puolet eli 25–30 miljoonaa euroa tänä vuonna äkillisiin rakennemuutoksiin käytettävissä olevista noin 50 miljoonasta eurosta.

Muiden paikkakuntien rakennemuutosrahoista nyt päätetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan ole pois. Pekkarisen sanoin "piikki on auki", sillä laki velvoittaa huolehtimaan siitä, että näihin tarkoituksiin rahaa on aina riittävästi käytettävissä. Nykyisestä potista tuetaan vielä yhdeksää muutakin paikkakuntaa.

Hallituksen päättämä Kemijärven ja Kymenlaakson tukipaketti rahoitetaan suomalaisten verorahoilla EU:n mahdollista kahden miljoonan euron koulutusrahaa lukuun ottamatta. Esimerkiksi investointitukiin rahaa käytetään Pekkarisen mukaan niin paljon kuin EU:n kilpailusäännöt antavat myöten eli 30–35 prosenttia korkotuet mukaan luettuna.

http://haku.verkkouutiset.fi/tulosta.php?id=121567

Kuinka mahtanee Häkämiehen konkurssiyrittäjäkavereilleen junailleen ylikilpaillun liimapalkkitehtaan business pyöriä?
Hyvät starttirahat Häkämies kuitenkin kamuilleen järjesti.

[hattiwatti]

Kiitos, tämä on hyvin tärkeä aihe josta on kirjoitettu muuallakin. Häkämies on ollut katastrofi ministerinä tällä alalla.

Isompi kuvio olisi kuitenkin tajuta, että jos Ensoa ei olisi privatisoitu Ruotsiin, joita ei paljoa Suomen tehtaiden tila kiinnosta, niin Kemijärvelläkin tehdas pyörisi edelleen.

[skrabb]

Arktos Group Kemijärvi aloittaa YT-neuvottelut. Neuvottelujen syy on erikoinen: liikaa tilauksia
Selittelijänä Jyri Häkämiehen kaveri, konkurssiyrittäjä Jaakko Kilpeläinen.
http://areena.yle.fi/video/1314114897436 (alk. 14.05)

Mauno Voutilainen
22.12.2008 klo 18:12

Liimapuupalkkeja Kemijärveltä?

Tässä jokunen aika sitten lopeteltiin isolla mölyllä Kemijärven sellutehdasta, mölyäjää, saastuttajaa, Lapin viimeisten metsien raiskaajaa, tilallehan toki haluttiin vähintään yhtä isoa, ei olla saatu takkia, eikä edes rukkasia, Anaika Group, nykyisin Arktos Oy sai elinkeinoministeriöltä yli 20 miljoonaa avustusta aloittaakseen kannattamattoman liimapuupalkkituotannon ko. tehtaan tiloissa, tällä hetkellä lupailevat aloittaa 2010. Tässä välissä ovat tempaisemassa oikein konepajaa pystyyn, entisen sellutehtaan tiloissa, mitenkähän tuo onnistuu? Sata lupaavat työllistää.

Kyseisen yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kilpeläinen on monen konkurssin veteraani, Jyri Häkämiehen hyvä tuttu, istuneet samoissa yhtiöitten hallituksissa ja yhdistysten vetäjinä.

Häkämies on pystyttämässä valtion omistuksen yhtiöksi ja kotimaisen omistuksen yleensä vahvistamiseksi Solidium nimistä yhtiötä, Transtec junanvaunutehdas tulee mukaan yhtiöön, sen kolmanneksen omistaja joku Brotherus on mukana omistusyhtiön hallituksessa.

Mutta tähän Kemijärven uuteen nousuun, kohta ovat yhtiön omistajat käyttäneet ja piiloonpanneet elinkeinoministeriöltä saamansa avustukset, mitähän muutakin ovat avustuksia saaneet? Eihän nuo niin kauheita rahoja bisneksessä ole, mutta yksityishenkilöille toki tulevaisuuden, jopa seuraavaankin polveen, turvaavia.

Mauno Voutilainen

http://www.ksml.fi/mielipide/keskustelu/liimapuupalkkeja-kemij%C3%A4rvelt%C3%A4/316585

[skrabb]

Stora Enso jätti Kemijärven liimapalkit
julkaistu tänään 23.1. klo 13:00, päivitetty tänään 23.1. klo 16:56

Liimapuupalkkeja valmistava Arktos Group lomauttaa kaikki työntekijät ja keskeyttää toimintansa Kemijärvellä. Stora Enso vetäytyi yhtiön rahoituksesta ja alaskirjasi kaikki Arktosin osakkeet ja lainasaatavat.

Toimitusjohtaja Juhani Kukkonen kertoo, että lomautuksiin ja tuotannon keskeytykseen päädyttiin koska osaomistaja Stora Enso vetätyi yhtiön rahoituksesta pörssitiedotteella viime tiistaina.
- Stora Enso alaskirjasi 11 miljoonaa yhtiön osakkeita ja lainoja. Olemme olleet riippuvaisia yhtiön panostuksesta, joka oli keskeinen tekijä meidän tuotannossa, Kukkonen sanoo.

Kukkosen mukaan lomautuksille ja tuotannon keskeytykselle ei ole annettu aikarajaa. Tänään tehty päätös on voimassa toistaiseksi.
- Nyt katsomme miten asiat kehittyvät tästä eteenpäin, Kukkonen sanoo.

Liimapuutehdas on työllistänyt Kemijärvellä 70 henkilöä, joista 30 on ollut lomautettuna. Arktos Group perustettiin vuonna 2008 Storan Enson lopetetun sellutehtaan raunioille.

Ei vaikuta muilla paikkakunnilla

Juhani Kukkonen sanoo, että Stora Enson vetäytyminen Kemijärveltä ei vaikuta Arktosia lähellä olevien yhtiöiden toimintaan muilla paikkakunnilla.

Esimerkiksi Inarin entisen Peuravuonon sahan Morvenin toimitusjohtajana toimii Jaakko Kilpeläinen, joka on Arktos Groupin hallituksen puheenjohtaja. Morvenin osakkeet omistavat Jaakko Kilpeläinen ja Arktos Groupin toimitusjohtaja Juhani Kukkonen.

Morven sen sijaan omistaa Kemijärven liimapuutehtaasta 27 prosenttia.
- Ei tällä tule olemaan mitään vaikutusta näiden yritysten toimintaan, Kukkonen vakuuttaa.

Tuotanto ei käynnistynyt

Stora Enson Suomen viestintäjohtajan Päivi Kauhasen mukaan Stora Enson ja Arktosin yhteiselo päättyy tähän.
- Arktos on edelleen ylösajovaiheessa ja tuotanto on ollut lähinnä koe-eriä. Varsinaista liimapalkkipuutuotantoa Arktosilla ei Stora Enson käsityksen mukaan edelleenkään ole, Päivi Kauhanen sanoo.

Arktosin kohtalo on nyt muiden rahoittajien käsissä. Ratkaisuja tehdään varmaan lähipäivien aikana, Kauhanen arvioi.
Stora Enso omistaa edelleen 19 prosenttia Arktosin osakkeista.

http://yle.fi/alueet/lappi/2012/01/stora_enso_jatti_kemijarven_liimapalkit_3196996.html

Kuinka siinä nyt noin kävi, kun puolisen vuotta sitten oli liikaa tilauksia ja sen vuoksi YT-neuvottelut piti aloittaa???
Kuinka paljon Häkämies veroeuroja lahjoittikaan kaverilleen Kemijärven bisnekseen?

Boldaus oma

[skrabb]

Liimapuutehdas pysähtyi
Kemijärven sellutehtaan tilalle perustetulta puutehtaalta loppuivat rahat. Muut rahoittajat pelästyivät, kun Stora Enso kirjasi saatavansa Arktos Groupista nollaksi.

JYRKI IIVONEN HS

Kemijärven lakkautetun sellutehtaan tilalle perustettu Arktos Groupin liimapuutehdas on ajautunut vakaviin talousvaikeuksiin. Tehtaan koko työväki on komennettu pakkolomalle, eikä tietoa töiden jatkumisesta ole.

Arktoksen toimitusjohtajan Juhani Kukkosen mukaan lomautukset jatkuvat toistaiseksi. "Tehdas seisoo", hän kertoo.
Kukkosen mukaan tehtaan ongelmat johtuvat rahoituspulmista, jotka liittyvät yhtiön vähemmistöomistajaan Stora Ensoon. Se omisti sellutehtaan, jonka menetettyjä työpaikkoja korvaamaan liimapuupalkkitehdas perustettiin.

Stora Enso ilmoitti viime viikolla, että se kirjaa alas Arktos Groupiin panemansa osakepääoman sekä yhtiölle myöntämänsä pääomalainan. Koko summa on 11 miljoonaa euroa.
Alaskirjaus tarkoittaa sitä, että Stora Enson mielestä sijoitukset ovat nollan arvoisia.

Toimitusjohtaja Kukkosen mukaan Stora Enson ilmoitus pelästytti muut sijoittajat. Kun Stora Enso ei usko palkkitehtaaseen, luottoa on vaikea saada muiltakaan rahoittajilta.
Stora Ensosta kerrotaan, että yhtiö ei ota kantaa muiden rahoittajien tekemisiin. Stora Enson lisäksi tehtaan toinen tärkeä rahoittaja on valtion eritysluottolaitos Finnvera.

Kukkonen sanoo, että palkkitehtaan tilanne on vakava. "Rahoitus on keskeytynyt."
Rahoitusongelmien takia Arktos järjesti maanantaina ylimääräisen yhtiökokouksen.

Stora Enson ja Finnveran ohella myös valtio on pannut rahaa palkkitehtaaseen. Huhtikuussa 2008 valtioneuvosto myönsi 5,4 miljoonan euron avustuksen liimapuutehtaalle koneiden ja laitteiden hankintaan.
Avustukset esitteli silloinen työministeri Tarja Cronberg (vihr).
Koneiden ja laitteiden lisäksi valtio maksoi työntekijöiden koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia.

Palkkitehtaan palveluksessa on vajaat 80 työntekijää. Heistä puolet lomautettiin aiemmin ja loput saivat lomautusilmoituksen maanantaina.
Arktos omistaa toisen palkkitehtaan Porissa ja konepajan Mikkelissä. Kukkosen mukaan ne toimivat normaalisti.

Stora Enso lopetti Kemijärven sellutehtaan talvella 2008. Sen jälkeen tehtaan sisuksiin ryhdyttiin rakentamaan liimapuutehdasta, mutta tuotannon käynnistäminen on ollut poikkeuksellisen hankalaa. Paljon koetuotantoa pidemmälle ei ole päästy.
"Monennäköisiä vaikeuksia on ollut", Kukkonen sanoo.

Arktos Group on pieni yritys. Viime tilikaudella sen liikevaihto oli runsaat seitsemän miljoonaa euroa. Liiketulos oli voitollinen puoli miljoonaa euroa.

Sellutehtaan lakkauttaminen johtui siitä, että Stora Enso pelkäsi raaka-aineen puutetta kotimaassa. Niihin aikoihin Venäjä ilmoitti merkittävistä puutullien korotuksista, mikä hidasti itäpuun tuontia.
Stora Enso uumoili, että se joutuu lopettamaan Kemijärveä suurempia laitoksia, jos puuhuoltoa ei saada kuntoon.
Sittemmin pelot ovat osoittautuneet vääriksi. Suomessa on mäntykuitua, Kemijärven raaka-ainetta, enemmän kuin suomalaiset sellutehtaat pystyvät käyttämään.

Venäjän liittyminen Maailman kauppajärjestöön on varmistunut, mikä takaa sen, että maa ei voi enää asettaa raaka-aineilleen korkeita vientitariffeja.
Tariffien ideana oli, että Venäjä pakottaa länsimaat investoimaan idän metsäteollisuuteen. Kävi täysin päinvastoin: investointeja ei tullut ja monet raakapuun viennistä eläneet kylät menettivät tärkeän toimentulon lähteensä.

Kemijärven sellutehtaan lahtaus herätti kiihkeitä tunteita. Lapissa syntyi Massaliike, joka kävi Helsingin herrojen puheilla vaatimassa tehtaan toiminnan jatkamista.
Massaliikkeen vaatimuksia ei toteutettu, mutta Stora Enso suostui rahoittamaan Arktos Groupia. Arktos toimi silloin Anaikan nimellä.
Helmikuussa 2008 Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen sanoi: "Minä ja parhaat asiantuntijani olemme tarkistaneet heidän liiketoimintasuunnitelmansa ja uskomme, että se on hyvä suunnitelma. Se on pieni yritys, mutta Stora Enso voi ottaa tuon riskin."

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Liimapuutehdas+pys%C3%A4htyi/HS20120124SI1TA01lxt?free=Arktos&date=20111225&advancedSearch=&

HS - Talous - 24.1.2012 - 1043 merkkiä - 1. painos

TAUSTA

Valtiolle Stora Enso oli "turvatakuu"
Liimapalkkitehtaan liiketoimintasuunnitelma käsiteltiin tarkasti ennen kuin valtio myönsi Arktos Groupille valtionapua, entinen työministeri, nykyinen europarlamentaarikko Tarja Cronberg (virh) muistelee.
"Se käsiteltiin huolellisesti siksi, että suunnitelmaa kohtaan esitettiin paljon kritiikkiä. Silloin liimapalkkiteollisuus ei käynyt täydellä kapasiteetilla", Cronberg kertoo.

Hänen mukaansa päätöshetkellä palkkitehdas oli ainoa mahdollinen vaihtoehto.
"Meille Stora Enso oli turvatakuu. Se oli aktiivisesti mukana ja tuki hanketta", Cronberg kertoo.

Arktos Groupilla oli toimivat yhteydet valtioneuvostoon, sillä yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kilpeläinen ja ministeri Jyri Häkämies (kok) ovat vanhoja tuttuja Kaakkois-Suomesta. Kun liimapuutehtaalle myönnettiin valtion rahaa, Häkämies vastasi valtion omistajapolitiikasta.
Miesten mukaan tuttavuus ei vaikuttanut Arktoksen saamiin avustuksiin.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Valtiolle+Stora+Enso+oli+turvatakuu/HS20120124SI1TA01lxs

[Haplotaxida]

Kieltämättä mielenkiintoista suhmurointia ja vähintäänkin lyhytnäköistä toimintaa:

.. Paikallisten usko tulevaan vahvistui entisestään, kun Stora Enso lähti osakkaaksi Arktosiin keväällä 2010. Yhtiöt sopivat puunhankinta- ja markkinointiyhteistyöstä. Pörssiyhtiö lainasi Arktosille miljoonia euroja. Lisäksi liimapalkkiyrittäjä sai valtiolta 15 miljoonaa euroa käynnistys- ja investointiavustuksia sekä lainoja. Arktosin johto näki tulevaisuudennäkymät jatkuvasti loistavina, mikä ei poistanut keskivertokemijärveläisen epäilyksiä.

Arktosin toimintaa on leimannut koko ajan jonkinlainen epämääräisyys. Tehtaan rakentaminen kesti luvattua pitempään. Liimapuutuotanto alkoi helmikuussa 2011, mutta jo seuraavana syksynä edessä olivat lomautukset.

Uusin käänne on vahvistanut epäilijöiden uskoa siihen, ettei Stora Enso lähtenyt tehdashankkeeseen mukaan vilpittömin mielin. Kannattavan tehtaan sulkeminen oli pörssiyhtiölle valtava imagotappio, jota se pyrki paikkaamaan keinolla millä hyvänsä. Kriitikot uskovat, että liimapalkkitehdas tarjosi yhtiölle tilaisuuden käsienpesuun.

- Stora Enso pesi kätensä Itä-Lapista (Lapin kansa, 25.1.2012)

Elokuun lopussa oltiin vielä näin optimistisia:

Stora Enson puutuotteiden johtaja, Arktosin hallituksen jäsen Hannu Kasurinen myöntää, että Arktosin aloittaminen Kemijärvellä ei ole edennyt yhtä nopeasti kuin on toivottu. Hänen mukaansa Stora Ensolla oli kuitenkin tiedossa jo etukäteen, ettei Arktosin aloittamisesta Kemijärvellä tule helppoa.

Vanhan sellutehtaan muuttaminen nykyaikaisiksi puutuoteyksiköiksi on vaativa tehtävä. Myöskään pienen Lapin puun sahaaminen ja liimaaminen ei ole aivan yksinkertaista. Niinpä ei ole tullut täytenä yllätyksenä, että asiat ovat edenneet jonkin verran hitaammin kuin olimme alunperin ajatelleet. Tärkeintä on se, että asiat ovat menneet eteenpäin ja uskomme, että homma saadaan kunnialla maaliin asti. Kasurinen kuitenkin uskoo, että Arktosin Kemijärven liimapuutehtaasta ja sahasta saadaan vielä kilpailukykyinen yksikkö.

- Liiketoiminta perustuu Lapin pienen puun hyviin ominaisuuksiin ja korkeaan ammattitaitoon puun liimaamisessa. Kun ne asiat saadaan loksahtamaan kohdalleen, niin olen aika vakuuttunut, että Arktoksesta saadaan hyvinkin kilpailukykyinen.

Hän ei halua sanoa, kuinka paljon Arktosilla on aikaa lisättyä sahan ja liimapalkkitehtaan tuotantoa riittäväksi.  Stora Enso ei ole kuitenkaan sijoittamassa lisää rahaa Arktosiin ainakaan tällä hetkellä.

- Stora Enso on tässä vaiheessa sitoutunut viemään Arktosia eteenpäin liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Kaiken perustana on tietysti se, että liiketoiminta on kannattavaa. Nyt tavoitteena on saada investointi alkuperäisen suunnitelman mukaan valmiiksi, Kasurinen toteaa.

- Stora Enso uskoo Arktosin nousuun (Yle, 26.8.2011)

[jägermestari]

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2728482/kemijarven-massaliike-sai-syyt-paalleen-arktos-oyn-epaonnistumisesta

Arktos Oy pääsi Lapin käräjäoikeudessa velkasaneeraukseen. Se halusi salata tilitietojaan 60 vuodeksi.

– Aiheesta voi kysyä, miksi, Nivala ja Pikkarainen toteavat.

– Mitä salattavaa voi olla yhtiöllä, joka on saanut runsaasti julkista tukea toimintaansa? Yritetäänkö salailulla peitellä omia toimia vai tukea myöntäneiden korkeiden poliittisten päättäjien tekemisiä? Joutuuko tavallinen veronmaksaja taas maksumieheksi? Kansalaisten oikeustaju on koetuksella.

Jonkun verran tuo kyllä haisee.

[skrabb]

Talous ja politiikka

Kemijärven liimapuupalkkitehdas voi käydä kalliiksi veronmaksajille
julkaistu tänään 20.2. klo 20:05

Kemijärven liimapuupalkkitehtaasta uhkaa tulla valtiolle yli kymmenen miljoonan euron lasku. Jos yrityssaneerauksessa oleva yhtiö ajautuu konkurssiin, osa luottotappioista lankeaa valtiolle ja tehtaan miljoonatuet valuvat hukkaan.

Jos velkasaneeraus ei onnistu, voi Kemijärvellä seisova Arktos Oy:n tehdas koitua kalliiksi veronmaksajille. Kun Stora Enson lopetti Kemijärven sellutehtaan, rakennettiin paikkakunnalle julkisin varoin vahva tukipaketti. Yritys sai kehittämisavustuksia 5,5 miljoonaa euroa ja väkeä koulutettiin 300 000 eurolla.

Tämän lisäksi valtion eritysrahoittaja Finnveran lainoja on kiinni yli 11 miljoonaa.

Jos yritys kaatuu, joutuu valtio maksamaan luottotappioista noin kuusi miljoonaa euroa. Näin suomalaisille tulisi maksettavaa tehdashankkeesta yhteensä lähes 12 miljoonaa euroa.

Pekkarinen luotti menestykseen

Yksi liimapuupalkkitehdashankkeen puuhamiehistä oli Vanhasen kakkoshallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.). Hän toteaa nyt, että Arktosin tilanne on pettymys, mutta hankkeesta tehtiin tarvittavat riskiselvitykset. Esimerkiksi yhtiön heikko omavaraisuusaste otettiin huomioon. Olennaista oli, että Stora Enso sitoutui hankkeeseen 11 miljoonan euron sijoituksellaan.

- Yksityinen yritys lähti sijoittamaan ja lisäksi valtio omilla panoksillaan. Viranomaiset totesivat virkavastuullisesti, että menestyksen edellytykset voisivat löytyä, kuvaa Pekkarinen päätöksentekoa.

Rahoittajat arvioivat nyt, että tehdashankkeen epäonnistumiselle on useita syitä. Yrityksen toimitusjohtaja Juhani Kukkonen toteaa YLE Uutisille, että hankkeen alku viivästyi huomattavasti myös paikallisen hallinnon takkuilun takia.

Rakennemuutosjohtaja Anssi Paasivirta työ- ja elinkeinoministeriöstä erittelee, että tehtaan aloittamista hidastivat Kemijärven kaupungin hakemus tehdasalueen lunastamisesta, paikallinen aloite tehdasalueen hakemisesta suojeltavaksi sekä rakennuskiellon aiheuttaneen asemakaavatyön aloittaminen. Myös tarvittavien lupien saaminen kesti pitkään.

Paasivirran mukaan toimien takana oli sellutehtaan jatkoa vaatinut paikallinen massaliike. Viivytykset olivat ikävä yllätys valtion erityisrahoittajalle Finnveralle.

- En muista kotimaassa tällaista että paikallisesti hanketta näytettiin vastustavan. Varmasti tästä opitaan. On käytävä enemmän keskustelua siitä, että kaikki osapuolet ovat yhteisen asian takana, toteaa toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Massaliike tyrmää viivytysväitteet

Massaliikeessa aktiivisesti vaikuttanut kemijärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala kiistää jyrkästi, että liike olisi hidastanut tehdashanketta.

- Yhtään konkreettista toimenpidettä, jolla massaliike olisi heidän toimintaa häirinnyt, ei ole, ja missään tapauksessa massaliike ei ole sellaista tehnyt.

Nivalan mielestä ongelmien taustalla on yritysjohdon osaamattomuus.

Parhaillaan osa tehtaan lomautetusta väestä hakee kolmen viikon palkkojaan. Jos yritys todetaan maksukyvyttömäksi, tämäkin kulu tulee valtion maksettavaksi.

Arktos Oy:n toimitusjohtaja Juhani Kukkonen uskoo yhä, että tuotanto voitaisiin käynnistää parissa kuukaudessa, mutta myöntää että liimapuupalkkien kysyntä ei ole tällä hetkellä hyvä.

YLE Uutiset / Tuomas Kerkkänen

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/02/kemijarven_liimapuupalkkitehdas_voi_kayda_kalliiksi_veronmaksajille_3273683.html

HS - Talous - 22.2.2008 - 3573 merkkiä - 1. painos

Kemijärven palkkitehtaan puuhamies ällistelee tiukkaa vastarintaa

JYRKI IIVONEN

Kemijärvelle liimapuupalkkitehdasta suunnittelevan Anaika Groupin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kilpeläinen hämmästelee, miksi hänen yrityksensä tulevista valtiontuista on nostettu kova äläkkä.
"Vastarintaa on käsittämättömän paljon. Tämä on hemmetin kovaa ", Kilpeläinen sanoo.

Anaikan kilpailijat ovat käynnistäneet rajun taistelun Kemijärven palkkitehdasta vastaan. Työ- ja elinkeinoministeriöön on lähetetty kirjelmiä, joissa hanke tyrmätään täysin. Lopputuotteiden markkinoilla ei ole tilaa eikä pohjoisen metsissä ole sopivia puita uudelle tuottajalle.
Kilpailijoiden tavoitteena on, että valtio hylkäisi Anaikan avustushakemukset. Ilman tukea projekti romahtaa.

"Väitän, että jokainen meitä arvostellut yrittäjä on saanut enemmän investointiavustuksia kuin me. Kaikki Lapin yrittäjät ovat saaneet tukia", Kilpeläinen sanoo.
"Tarkoittaako kritiikki sitä, että kaikkien yritystukien antaminen pitää nyt lopettaa?" hän kysyy.

Kuusamossa ja Taivalkoskella toimivan Pölkky Oy:n metsäpäällikkö Hannu Virranniemi arvostelee kilpailijan suunnitelmia. Virranniemen suku omistaa Pölkyn.
"Mitä tekevät Anaikan lupaamat 100 työntekijää? Saha ja arvioitu liimapalkkituotanto eivät työllistä tällaista määrää ihmisiä" Virranniemi sanoo ministeriöön toimittamassaan kirjeessä.

"Anaikan julkisuudessa antamat luvut raaka-aineen käytöstä ja tuotannosta sekä työpaikkojen määrästä eivät kestä kriittistä tarkastelua. Mistä tässä oikein on kysymys?" hän kysyy.
Versowoodin toimitusjohtaja Pekka Kopra huomauttaa muistiossaan, että palkkitehtaiden kapasiteetista vain puolet on käytössä. Kopran suvun omistama Versowood on alan suurin tekijä Suomessa.
"Jos liimapuukysyntää ja kilpailukykyä olisi, Suomessa on vapaata kapasiteettia olemassa" Kopra kirjoittaa ministeriölle.

Virallisten kirjeiden lisäksi "markkinoilla" on liikkunut nimettömiä Anaikaa ja Kilpeläistä parjaavia kirjeitä. Kilpeläinen pohtii, kannattaako viesteistä käynnistää poliisitutkinta.
Kilpeläisen mukaan arvostelu ei ole vaikuttanut yhtiön, sen omistajien ja rahoittajien asenteisiin. "Me olemme puhtaita liikemiehiä. Meitä ei ole tuomittu rikoksista, ja olemme asiamme hoitaneet."

Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kertoo teettäneensä palkkiprojektista kaksi selvitystä ennen kuin valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Anaikan tukemisesta. Ennen lopullisia avustuspäätöksiä ministeriö ja valtion erityisluottolaitos Finnvera tekevät vielä Anaikasta yritystutkimuksen.
"Tässä ollaan herkällä mielellä, mutta kilpailijoiden kritiikissä en ole tunnistanut mitään dramaattista", Pekkarinen sanoo.

Ministeri kertoo ymmärtävänsä kilpailijoiden tilannetta. "Koko toimialan näkymiin sisältyy riskejä."
Liimapalkkien tärkein ostajamaa on Japani, jonka palkkimarkkinoista suomalaisilla on ministerin mukaan kymmenen prosentin siivu.
"Miksi kilpailijat pelkäävät uuden yrittäjän syövän osuutta juuri tästä siivusta? Voisihan tämä yrittäjä haukata osuuksia 90 prosentista. Toivotaan, että Japanin markkinat lähtevät liikkeelle", Pekkarinen sanoo.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Kemij%C3%A4rven+palkkitehtaan+puuhamies+%C3%A4llistelee+tiukkaavastarintaa/HS20080222SI1TA02hqc?free=Pekkarinen Kemijärvelle&date=year2008&advancedSearch=&

Aihetta käsitellään tänään myös A-Studiossa TV1 klo 21.00

A-studio
Kemijärven liimapalkkitehdas - mikä meni pieleen.Hjallis Harkimon kolumni.

boldaukset omia

[Finka]

Ministeri kertoo ymmärtävänsä kilpailijoiden tilannetta. "Koko toimialan näkymiin sisältyy riskejä."
Liimapalkkien tärkein ostajamaa on Japani, jonka palkkimarkkinoista suomalaisilla on ministerin mukaan kymmenen prosentin siivu.
"Miksi kilpailijat pelkäävät uuden yrittäjän syövän osuutta juuri tästä siivusta? Voisihan tämä yrittäjä haukata osuuksia 90 prosentista. Toivotaan, että Japanin markkinat lähtevät liikkeelle", Pekkarinen sanoo.

Minkä perusteella arvon ministeri tulkitsee kritiikin kumpuavan pelosta? Kyllä minä olisin enemmänkin vihainen, jos valtio tukisi yksipuolisesti kilpailevaa firmaa.

[Haplotaxida]

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2728482/kemijarven-massaliike-sai-syyt-paalleen-arktos-oyn-epaonnistumisesta

Arktos Oy pääsi Lapin käräjäoikeudessa velkasaneeraukseen. Se halusi salata tilitietojaan 60 vuodeksi.

– Aiheesta voi kysyä, miksi, Nivala ja Pikkarainen toteavat.

– Mitä salattavaa voi olla yhtiöllä, joka on saanut runsaasti julkista tukea toimintaansa? Yritetäänkö salailulla peitellä omia toimia vai tukea myöntäneiden korkeiden poliittisten päättäjien tekemisiä? Joutuuko tavallinen veronmaksaja taas maksumieheksi? Kansalaisten oikeustaju on koetuksella.

Jonkun verran tuo kyllä haisee.

60-vuotta on vieläpä pirun pitkä aika. Olisi kiintoisaa tietää, että mistä ihmeen hatusta kuusi vuosikymmentä on vedetty. Siitäkö faktasta, etteivät osalliset ole enää silloin todennäköisesti hengissä tai ainakin riittävän vanhoja sanoakseen, etteivät muista mitään - tai ylipäätänsä kukaan koko asiaa?

Salaaminen tyssäsi käräjäoikeudessa

Saneeraushakemuksessa Arktos vaati asioiden laajaa ja pitkää 60 vuoden salassapitoa. Yhtiön asiamiehen, kotkalaisen varatuomari Veikko Almgrenin allekirjoittamassa vaatimuksessa vaadittiin jopa julkisten tilinpäätöstietojen salassapitoa. Salassapitoa vaadittiin muun muassa velkojen ja velkojien, leasingsopimusten ja panttausten sekä konkurssivertailun osalta. Lopulta käräjäoikeus hyväksyi vain yhden liitteen eli ensi heinäkuusta alkavaa tilikautta koskevan taloussuunnitelman salassapidon.

- Arktoksella 14 aputoiminimeä (Yle, 30.1.2012)

.. Rahoittajat arvioivat nyt, että tehdashankkeen epäonnistumiselle on useita syitä. Yrityksen toimitusjohtaja Juhani Kukkonen toteaa YLE Uutisille, että hankkeen alku viivästyi huomattavasti myös paikallisen hallinnon takkuilun takia.

Rakennemuutosjohtaja Anssi Paasivirta työ- ja elinkeinoministeriöstä erittelee, että tehtaan aloittamista hidastivat Kemijärven kaupungin hakemus tehdasalueen lunastamisesta, paikallinen aloite tehdasalueen hakemisesta suojeltavaksi sekä rakennuskiellon aiheuttaneen asemakaavatyön aloittaminen. Myös tarvittavien lupien saaminen kesti pitkään.

Paasivirran mukaan toimien takana oli sellutehtaan jatkoa vaatinut paikallinen massaliike. Viivytykset olivat ikävä yllätys valtion erityisrahoittajalle Finnveralle.

.. Arktos Oy:n toimitusjohtaja Juhani Kukkonen uskoo yhä, että tuotanto voitaisiin käynnistää parissa kuukaudessa, mutta myöntää että liimapuupalkkien kysyntä ei ole tällä hetkellä hyvä.

YLE Uutiset / Tuomas Kerkkänen

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/02/kemijarven_liimapuupalkkitehdas_voi_kayda_kalliiksi_veronmaksajille_3273683.html

Massaliikkeenkö syytä on, ettei liimapuupalkkien kysyntä ole tällä hetkellä hyvä? 

[Finka]

Liimapuutehdas antaa potkut lähes kaikille

Kemijärvellä toimiva Arktos Groupin liimapuutehdas antaa potkut melkein kaikille yksikön työntekijöille.

Arktos Group ajaa tehtaan alas talvea varten kulujen minimoimiseksi. Tehtaalta irtisanotaan 41 henkilöä. Kemijärven yksikön työntekijöistä viisi jatkaa tehtävissään.

Talousselämä

[skrabb]

Arktos & mahdolliset kähminnät ovat vahvasti esillä MOT:n "Yritystukien kanta-asiakkaat"-jaksossa.
...ja onhan siellä Häkämieskin, jonka konkurssiyrittäjäkaveri, Arktoksen pomo Kilpeläinen on saanut epätoivoiselle yritykselleen valtiolta ym. miljoonatuet.
http://areena.yle.fi/tv/1631130

Toimittaja yritti selvittää Kilpeläisen/Arktoksen Ruotsin Haaparantaan perustaman sahan tilanetta. Ei onnistunut, eikä saanut kommenttia Kilpeläiseltä. Sahan työvoimana on käytetty Arktoksen työmiehiä ja homma käynnistettiin samoihin aikoihin, kun Kemijärven putiikkia alettiin hakea velkasaneeraukseen.

[skrabb]

Tyhjän tehtaan loppusiivous
Kemijärven sellutehtaan tontille ei saatu korvaavia työpaikkoja. Yritystukia aiotaan periä takaisin.

TAPIO MAINIO HS

Niko Pulkkinen muutti Mikkelistä työpaikan perässä Kemijärvelle. Työpaikka kuitenkin katosi alta, kun Arktos Groupin liimapalkkitehdas lopetettiin. Tehdasalue on ollut hiljainen viime keväästä saakka.

KE­MI­JÄR­VI. "Sor­mi­jat­kos­ko­neel­la ol­tiin te­ke­mäs­sä vii­mei­siä tes­tia­jo­ja, kun tam­mi­kuun lo­pul­la meil­le il­moi­tet­tiin, et­tä kaik­ki lop­puu. Se tun­tuu niin höl­möl­tä, juu­ri kun oli­si saa­tu lii­ma­palk­ke­ja vien­tiin ja tu­lo­ra­hoi­tus­ta yri­tyk­seen", har­mit­te­lee Ark­tos Grou­pin Ke­mi­jär­ven lii­ma­palk­ki­teh­taan pro­jek­ti­pääl­lik­kö Pet­ri Huu­ri­nai­nen.

Huu­ri­nai­nen on vii­mei­se­nä mie­he­nä sam­mut­ta­mas­sa va­lo­ja eli tyh­jen­tä­mäs­sä teh­taan put­kis­tois­ta ve­det en­nen tal­ven tu­loa.
Ark­tos Group lo­maut­ti vii­me hel­mi­kuus­sa kaik­ki Ke­mi­jär­ven teh­taan 80 työn­te­ki­jää, kos­ka kas­sas­ta lop­pui­vat ra­hat. Sa­mas­sa kuus­sa yh­tiö ha­keu­tui vel­ka­sa­nee­rauk­seen.

Lii­ma­palk­ki­tuo­tan­toa ei saa­tu käyn­tiin usean vuo­den yrit­tä­mi­sen jäl­keen. Myös yri­tys­tä ra­hoit­ta­neen Sto­ra En­son kär­si­väl­li­syys lop­pui.
Lo­pul­ta Ark­to­sin työn­te­ki­jät Ke­mi­jär­vel­lä ir­ti­sa­not­tiin elo­kuus­sa.
[...]
Finn­ve­ra vaa­tii Ark­to­sil­ta 11,4 mil­joo­nan eu­ron vel­ka­saa­ta­via ja yh­teis­työ­kump­pa­ni Sto­ra En­so 11 mil­joo­nan eu­ron pääo­ma­lai­naa.
Ark­to­sin yri­tys­sa­nee­raus­ta on ke­vääs­tä saak­ka set­vi­nyt sel­vi­tys­mies Ja­ri Sal­mi­nen.
Yh­tiön hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Jaak­ko Kil­pe­läi­nen ih­met­te­lee sel­vi­tyk­sen hi­taut­ta.
La­pin kä­rä­jä­oi­keus on myön­tä­nyt sa­nee­raus­oh­jel­mal­le li­sä­ai­kaa mar­ras­kuun lop­puun saak­ka.
"Täs­sä al­kaa ol­la me­ri­ros­vouk­sen ma­kua", Kil­pe­läi­nen sa­noo. Hän epäi­lee, et­tä sel­vi­tyk­sen hi­das­te­lul­la py­ri­tään aja­maan kaik­ki Ark­to­sin lii­ke­toi­min­nat nu­rin.

Ark­to­sil­la on vai­keuk­sia myös Po­rin lii­ma­palk­ki­teh­taal­la. Li­säk­si Haa­pa­ran­nan ja Ina­rin sa­hat on jou­dut­tu sul­ke­maan.
"Ih­met­te­len, mi­hin yri­tys on tär­vän­nyt noin 25 mil­joo­naa eu­roa, jon­ka han­ke pi­ti mak­saa", sa­noo Ke­mi­jär­ven mas­sa­liik­keen nok­ka­mies Ju­ha Pik­ka­rai­nen.
"Yk­sis­tään palk­ko­ja mak­soim­me vii­mei­sen vuo­den ai­ka­na noin 13 mil­joo­naa eu­roa", Kil­pe­läi­nen sa­noo.

La­pin elin­kei­no-, lii­ken­ne- ja ym­pä­ris­tö­kes­kus (e­ly-kes­kus) ai­koo teh­dä yri­tyk­sen ra­han­käy­tös­tä po­lii­sil­le tut­kin­ta­pyyn­nön.
Li­säk­si työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö se­kä La­pin ely-kes­kus ai­ko­vat pe­riä Ark­tos Grou­pil­ta yh­teen­sä noin kuu­den mil­joo­nan eu­ron yri­tys­tuet kat­teet­to­mi­na ta­kai­sin.
"Tut­kim­me, ovat­ko tuen edel­ly­tyk­set täyt­ty­neet", sa­noo yli­tar­kas­ta­ja Jaak­ko Pulk­ka työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riös­tä.
[...]

http://www.hs.fi/digilehti/#04102012/talous/Tyhj%C3%A4n+tehtaan+loppusiivous/a1349234082096

Lainaus jäsen mossadilta:

"Arktos Groupin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kilpeläinen syyttää vaikeuksista paljolti kemijärveläisten nuivaa asennetta ja yhteistyön vaikeutta."

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2011/11/17/seura-kemijarvi-sai-17-miljoonaa-hatarahaa--15-tyollistyi/201117070/12

"Häkämies on kiistänyt, että hänellä olisi mitään osuutta Arktosin sijoittumiseen Kemijärvelle.
Häkämies sai 2007 eduskuntavaaleihin vaalitukea Morven Oy:ltä, joka omistaa kolmanneksen Arktosista.
Morvenin henkilöomistaja on Jaakko Kilpeläinen."

http://hommaforum.org/index.php/topic,62466.msg843355.html#msg843355