2012-09-25 HS Olli Kivinen kolumni: Hip hurraa, oma sauna palaa (juttua EU:sta)

[skrabb]

Kolumni
Hip hurraa, oma sauna palaa

Kolumni: On hyvin kummallista, että moni suomalainen poliitikko on eurokriisissä riekkujien puolella, vaikka valtaosa kansalaisista kannattaa EU:ssa ja euroalueessa pysymistä.

25.9.2012 |

Olli Kivinen
HELSINGIN SANOMAT

Suo­mes­sa on esi­tet­ty tä­män vuo­den ai­ka­na eris­kum­mal­lis­ta näy­tel­mää. Van­hoi­na huo­noi­na mark­ka-ai­koi­na puo­lus­tet­tiin hen­keen ja ve­reen omaa va­luut­taa ja sen na­ker­ta­mis­ta pi­det­tiin epäi­sän­maal­li­suu­te­na. Nyt oman va­luu­tan, eu­ron, pilk­kaa­mi­nen ja vä­hät­te­ly on muut­tu­nut kan­sal­lis­hu­vik­si, kun mo­net po­pu­lis­mi­pa­niik­kiin ajau­tu­neet po­lii­ti­kot pe­laa­vat si­sä­po­liit­tis­ta pe­liä ai­van liian kor­keil­la pa­nok­sil­la.

Ai­van kuin op­pi­neet ja vii­saat ih­mi­set ei­vät pys­tyi­si ym­mär­tä­mään ja sa­no­maan suo­rin sa­noin, et­tä eu­ro on va­luut­tam­me ja sen puo­lus­ta­mi­nen on vält­tä­mät­tö­myys hy­vin­voin­tim­me pe­las­ta­mi­sek­si ja kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­tem­me var­je­le­mi­sek­si. Maan edun mu­kais­ta on puo­lus­taa eu­roa kuin kar­hu­emo poi­ka­siaan. Ar­viot eu­ron ha­joa­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta ovat hyy­tä­viä, ja hy­vin­voin­ti­val­tion yl­lä­pi­to kä­vi­si hy­vin vai­keak­si.

Vie­lä eris­kum­mal­li­sem­mak­si ti­lan­teen te­kee se, et­tä kan­sa­lais­ten tu­ki eu­rol­le on hei­ken­ty­nyt vain vä­hän. EU:ssa ja eu­ros­sa py­sy­mis­tä kan­nat­taa hy­vin sel­vä enem­mis­tö kan­sa­lai­sis­ta, vii­mek­si HS-gal­lu­pis­sa elo­kuun lo­pul­la 63 pro­sent­tia – kai­kes­ta po­lii­tik­ko­jen pe­lai­lus­ta, me­dia­myl­ly­tyk­ses­tä ja ta­lous­vii­sai­den pes­si­mis­mi­kil­pai­lus­ta huo­li­mat­ta.

EU:sta eroa kan­nat­taa 10 pro­sent­tia ja omaan va­luut­taan pa­laa­mis­ta EU:ssa py­syen 16 pro­sent­tia. Toi­sin sa­noen: oman sau­nan pa­la­mi­sen ym­pä­ril­lä riek­ku­jis­sa on pa­rem­min­kin po­liit­ti­sia na­pa­mie­hiä ja -nai­sia kuin kan­sa­lai­sia.

Sel­vim­pä­nä tä­mä nä­kyy suu­ris­ta puo­lueis­ta de­ma­rei­den ja kes­kus­tan toi­min­nas­sa. Kah­del­la rai­teel­la aja­mi­nen on iki­van­ha kik­ka, jo­ka on käy­tös­sä ko­ko ajan. Vi­ral­li­ses­ti ju­lis­te­taan kan­na­tus­ta EU:lle ja eu­rol­le, mut­ta ai­dal­la is­tuen yri­te­tään nouk­kia si­sä­po­liit­ti­sia ir­to­pis­tei­tä mer­kit­tä­vien puo­lue­vai­kut­ta­jien epäi­le­vil­lä lau­sun­noil­la.

Krei­kal­ta ja Es­pan­jal­ta vaa­dit­tu­jen va­kuuk­sien puo­lus­ta­jat väit­tä­vät, et­tei toi­min­ta ole vai­keut­ta­nut Suo­men ase­maa EU:ssa vaan pi­kem­min­kin ko­ros­ta­nut Suo­men ar­vos­tus­ta. Se on hö­lyn­pö­lyä. Suo­mi on heit­tä­nyt pe­li­merk­ke­jään lat­tial­le ja vä­hen­tä­nyt toi­min­ta­va­paut­taan.

Känk­kä­ränk­käi­ly on pie­nil­le mail­le ai­na uh­ka­pe­liä. Suo­mi ei ole suur­val­ta. Pie­ni maa tar­vit­see EU:n ta­pai­ses­sa yh­tei­sös­sä ai­na ys­tä­viä, ei vi­hol­li­sia. Pie­nen maan täy­tyy pi­tää huol­ta omis­ta to­del­li­sis­ta eduis­taan si­ten, et­tä se va­lit­see po­li­tii­kan, jo­ka nos­taa maan vai­ku­tus­val­lan mah­dol­li­sim­man kor­keal­le. Si­tä ei yk­kös­ma­ri­si­jan ase­ma to­teu­ta.

Ku­kaan ei voi tie­tää, min­kä puun ta­kaa kiel­tei­nen yl­lä­tys saat­taa tul­la. Tuu­les­ta voi tem­pais­ta mo­nen­lai­sia esi­merk­ke­jä vaa­rois­ta. Täs­sä yk­si:

Jon­kin ete­lä­eu­roop­pa­lai­sen maan joh­ta­jat tar­vit­se­vat omis­ta si­sä­po­liit­tis­ta syis­tä ul­ko­puo­li­sia kon­nia, jos maan ve­ne hörp­pää vet­tä. Syn­ti­pu­kik­si so­pii vaik­ka­pa Suo­mi, kos­ka suu­rel­le Sak­sal­le ei us­kal­le­ta kiu­ku­tel­la.

Par­haas­sa ta­pauk­ses­sa va­kuus­se­koi­lu voi ylei­ses­sä hä­li­näs­sä unoh­tua, mut­ta on täy­sin mah­dol­lis­ta, et­tä se tu­lee vas­taan tu­le­vai­suu­den neu­vot­te­luis­sa. Täy­tyy toi­voa, et­tei näin käy Suo­mel­le vai­keis­sa maa­ta­lous­rat­kai­suis­sa.

Eu­ron tu­le­vai­suut­ta kos­ke­vaa kes­kus­te­lua on käy­ty Suo­mes­sa liian ta­lous­pai­not­tei­ses­ti. Tot­ta kai reaa­li­ta­lous on tär­keä ja jä­sen­mai­den on pan­ta­va asian­sa kun­toon. Meil­lä ei kui­ten­kaan tääl­lä Län­si-Eu­roo­pan koil­lis­reu­nal­la näh­dä, kuin­ka pal­jon po­liit­tis­ta pää­omaa yh­den­ty­mi­seen ja yh­teis­va­luut­taan on si­joi­tet­tu Eu­roo­pan yti­mes­sä. Tä­män vuok­si eu­ro on ja py­syy, vaik­ka jo­kin maa pu­toai­si­kin kär­ryil­tä.
[...]

Koko juttu:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Hip+hurraa+oma+sauna+palaa/a1348457572136

[tuomaankukko]

 

Kirjoittajan mielestä siis ensin on rahoitettava paskamaiden perseily ja vielä nuoltava persettä päälle? Ei hyvää päivää.

[sunimh]

Ai­van kuin op­pi­neet ja vii­saat ih­mi­set ei­vät pys­tyi­si ym­mär­tä­mään ja sa­no­maan suo­rin sa­noin, et­tä eu­ro on va­luut­tam­me ja sen puo­lus­ta­mi­nen on vält­tä­mät­tö­myys hy­vin­voin­tim­me pe­las­ta­mi­sek­si ja kan­sal­li­sen tur­val­li­suu­tem­me var­je­le­mi­sek­si. Maan edun mu­kais­ta on puo­lus­taa eu­roa kuin kar­hu­emo poi­ka­siaan. Ar­viot eu­ron ha­joa­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta ovat hyy­tä­viä, ja hy­vin­voin­ti­val­tion yl­lä­pi­to kä­vi­si hy­vin vai­keak­si.

Mitähän sieniä tämäkin kaveri on vetänyt? Käytetyllä valuutalla tuskin on enää hirveästi merkitystä, jos a) rahapolitiikka ei kuitenkaan ole omissa käsissä ja b) talouspolitiikka (a la Katainen) on täysin holtitonta jo valmiiksi. Samassa artikkelissa kaveri puhuu "euron hajoamisen" kustannuksista ja toteaa kuitenkin, että "euro on ja pysyy" koska poliittinen pääoma. Yrittäisi nyt edes päättää.

[Sami Aario]

Argumentointi on keskitason abiturientin luokkaa.

Taitaa olla euron puolustajilla jo vähän epätoivoinen olo.

[rölli2]

Hyviä kavereita suomella onkin tuolla etelä-euroopassa. Suomalaiset ovat realisteja, muualla maristaan. Siinä oli taas yksi kokoomuksen pää-äänenkannataja vauhdissa

[Roope]

Sauna-vertaus on täydellisen ontuva.

Ontuva tai ei, mutta minulle tuli mieleen poltetun maan taktiikka vihollisen hyökättyä. Pahaa teki oman talon ja kotisaunan polttaminen, mutta toinen vaihtoehto oli vielä pahempi. Jos tästä selvitään pelkällä rahalla, niin päästään vielä vähällä.

[Sami Aario]

Tuo eurobordelliin sijoitettu "poliittinen pääoma" on hokema, jota on toisteltu ainakin vuoden päivät.

Älä nyt, poliittinen pääoma on sellainen asia jolle ei voi laittaa hintalappua. 

[Luotsi]

Ollia alkaa toden teolla kyrsiä nuo euvostovastaiset tahot ja heidän ärsyttävä "mitäs minä sanoin" riekkumisensa, vaikka Pravda joka päivä selkeästi osoittaa puhtaan oikean euvostomielisen suhtautumistavan 

[sivullinen.]

^ Jep. Vähemmästäkin sitä Ollilla pinna sauna palaa. Ei enää hesarin "arvostettu lukijakuntakaan" usko kaikkia valheita. Toivotaan, että Olli pääsee pian yli tästä vaiheesta. Vanha resepti nimittäin sanoo, että jos ei sauna, viina ja terva auta niin tauti on kuolemaksi. Nyt on sauna kokeiltu. Seuraavaksi olisi vuorossa puolen vuoden ränni, sitten tervassa kieriskely, ja jos vielä silloinkaan ei Olli ymmärrä totuuden päälle, niin huonosti ovat asiansa.

[l'uomo normale]

"Kirjoittaja on Helsingin Sanomien riippumaton kolumnisti" Hassu termi. Muut kolumnistitovat sitten enemmän tai vähemmän riipppuvaisia.

Siis Olli on jo eläkkeellä, mutta niin arvovaltainen, että hänet tarvitaan apuun kirjoittamaan tekstiä eurovastuun puolesta.

[skrabb]

Olli Kivinen on ollut hurmoshenkinen EU-lobbaaja alusta alkaen. Herran kirjoituksia aiheesta on pilvin pimein: Impiwaarasta varoittelua ja hehkutusta EU:n ytimiin pääsyn autuudesta.

Ulkomaat
SUNNUNTAINA 2.9.1990
näkökulma
Suomi työntää päätään hiekkaan
Olli Kivinen

EUROOPAN YHDENTYMISTÄ koskeva suomalainen keskustelu on syksyn tullessa herännyt eloon aikaisempaa avoimempana, mutta Euroopan tapahtumat juoksevat vauhdilla, joka saa suomalaisen edistyksen näyttämään paikallaan polkemiselta.
Puolueettomuus ei ole enää samanlainen epäröinnin perusta kuin aikaisemmin, joten tämän hetken ydinkysymys kuuluu onko Suomella muuta mahdollisuutta kuin väkisin työntyminen yhdentymisen ytimeen, Euroopan yhteisön EY:n täysjäseneksi.

Vastaus on muodollisesti selvä. Suvereenina maana Suomella on tietenkin mahdollisuus pysyä minkä tahansa järjestön ulkopuolella. Kysymykseen on kuitenkin lisättävä ratkaiseva selvennys: voiko Suomi jäädä EY:n ulkopuolelle menettämättä nykyisiä asemiaan taloudessa, kulttuurissa ja mitä erilaisimmilla yhteiskuntaelämän aloilla?

MAAMME VAIHTOEHDOT ovat vähissä. Euroopan vapaakauppa-alueen Eftan rintaman kestäminen neuvotteluissa EY:n kanssa Eurooppalaisen talousalueen EES:n luomiseksi on entistä epävarmempaa. EES on epäilemättä hyvä ja välttämätön valmisteluprosessi, mutta jo nyt on käynyt selväksi, että sopimus ei riitä ennen muuta koska Eftan jäsenet eivät pääse vaikuttamaan päätöksiin, jotka niiden on todellisessa elämässä joka tapauksessa nieltävä.

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Itävallan jäsenyys on hiljaisesti hyväksytty ja EY:n komission vastarinta murtumassa. Seuraavana ovat vuorossa Norja ja sitten Ruotsi, mikä vääntää lopullisesti Suomen käden.
Eftan rakoilu ja entisten sosialististen maiden EY-toiveet ovat muuttaneet tilanteen siten, että Suomen on joka tapauksessa muutettava yhteiskuntaansa pystyäkseen säilyttämään asemansa uudessa Euroopassa.

ON EPÄREALISTISTA AJATELLA, että maamme voi pärjätä tulevaisuudessa säilyttämällä eristyneisyytensä ja sen kautta järjettömän korkean kustannustason, joka johtuu kalliista maatalouspolitiikasta, elintarviketeollisuuden ja -kaupan, pankkien ja rakennusalan kartelleista sekä muita maita korkeammasta tuloverotuksesta.

Euroopan kilpa pääomista kiihtyy koko ajan, ja maamme on kysyttävä itseltään epämiellyttävä kysymys: kuka järjissään oleva sijoittaja heittää rahansa kaukaiseen Suomeen, jossa on huima kustannustaso ja joka ei ole yhdentymistilanteessa samalla viivalla kuin kilpailijamaat?

Ikuinen Ruotsin esimerkkiin vetoaminen on kiusallista, mutta Ruotsi on kuluneen vuoden aikana ottanut kaksi todella merkittävää askelta, jotka tasaavat tietä EY:hyn, mikäli se valitsee edellä mainitun, suoran jäsenyystien. Maatalouspolitiikka ja verotus ovat myllerretty täysremonttiin, jotka merkitsevät kokonaan toisen tason muutoksia kuin esimerkiksi Suomen veronyhräys.
Ruotsilla on toisaalta taipumus kompastua kengännauhoihinsa, kuten energia-asioissa on käynyt, eikä Suomen kannata sitoutua Ruotsin mahdollisen käsien vääntelyn aiheuttamaan viipeeseen vaan laskea tarkasti omat etunsa. Paras vaihtoehto on, että Suomi ja Ruotsi tukevat toisiaan matkalla täysjäsenyyteen. Sitä kautta voidaan pohjoismainen yhteistyö palauttaa arvoonsa, EY:ssä vaikuttavaksi voimakkaaksi pohjoismaiseksi ryhmäksi.

SUOMALAISESSA KESKUSTELUSSA alituiseen esiin putkahtava väite, ettei meillä ole mitään kiirettä, on pään hiekkaan kätkemistä. EY on ilmoittanut, ettei se puhu uusista jäsenistä ennen vuotta 1993. On olemassa myös koulukunta, jonka mukaan itse jäsenyysneuvottelut voivat olla paljon lyhyemmät kuin nyt puhutut neljä-kuusi vuotta. Pienet, kehittyneet maat eivät sellaista tarvitse.
Itävallan tapauksessa on puhuttu jopa kuukausista, ei vuosista, koska EES-neuvottelut ovat hyvää valmentumista, ja nopeus riippuu jäsenmaiden poliittisesta tahdosta. Jos sitä on, saattavat ratkaisut tapahtua hyvinkin nopeasti.

Nyt eletään jo syksyä 1990. Tosiasiassa aika on lyhyt, koska perusvanhoillinen Suomi on parin vuoden aikana totutettava hyväksymään väistämättömyys ja sopeutumaan henkisesti ja aineellisesti avautumisen tuomiin muutoksiin. Samalla on EY:n jäsenet saatava vakuuttumaan, että Suomi kannattaa ottaa jäseneksi.
Jokainen maa on omillaan, kun Efta-dominot alkavat kaatua. Ajatus että Suomi ja Ruotsi voisivat vaurioitta jäädä viereensä kehittyvän, maailman dynaamisimman yhteisön ulkopuolelle on absurdi, naapurimaan presidentin lempisanaa lainatakseni

http://www.hs.fi/digilehti/#arkisto/Suomi+ty%C3%B6nt%C3%A4%C3%A4+p%C3%A4%C3%A4t%C3%A4%C3%A4n+hiekkaan/aa900902105?src=haku&ref=%23arkisto%2F

Mikä mahtaakaan olla investointien laita?
"Suomeen ei tule ulkomaisia investointeja, ellei liitytä EU:iin"-väittämä kuului kaikkien EU:n puolestapuhujien perusjargoniin.
Entäpä kustannustaso? Onko tullut edullisemmaksi? Siinä toinen alati toistettu kusetus, jolla EU:iin liittymistä kansalaisille myytiin.

boldaukset omat

[tietotyöläinen]

Minulla ja Ollilla on merkittävästi toisistaan poikkeava käsitys termin oma merkityksestä.

Tämä ikiaikaisten termien omavaltainen uudelleen määrittely ei todellakaan edesauta jo muutenkin kangertelevaa dialogia.

[tuomaankukko]

Ja nyt on Olli #2 yhtynyt samaan perseennuolijoiden kuoroon.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288505136698.html

Kalliiksi tulee tämä hymistely veronmaksajille.

[-gentilhommehki-]

Kivisellä on jäänyt levy päälle,  tyypillistä stubbilaista eurokiimaa.
Ei saisi kiroilla, mutta vittu toi Kivinen on tyhmä.

[l'uomo normale]

Kivisellä on jäänyt levy päälle,  tyypillistä stubbilaista eurokiimaa.
Ei saisi kiroilla, mutta vittu toi Kivinen on tyhmä.

Jo kaksikymmentä vuotta sitten ja ylikin Kivinen piti joka Kuukausiliitteen takaosassa kolumnia "pyhäinlehmäinmaassa" jossa hän sivullinen kerrallaan 'satiirisesti' jaaritteli miten suomalaiset ovat juntteja. Tämä oli ensikosketukseni suureen hesarilaiseen ajattelijaan. Ammatti ja edustuslounaat kalkkeuttavat. Mikäs siinä, kirjoittaa mistä maksetaan.