Kateus

[B52]

Vapaasti saa antaa kommentteja, aihehan on äärettömän helppo.

[Joe]

Turhin ja vittumaisin tunne, mitä on olemassa.

"kateus vie kalatkin vedestä"

Kateuden uhrin osakaan ei ole helppo.

Kateellinen henkilö usein vielä yrittää huijata, varastaa, tekee perättömiä ilmiantoja jne...

Kateus on sairaus.

[DEVUSKA]

Eiköhän kukin meist haluis olla se paras kaikessa, mutta kun parempi hyppii silmille, niin ei siinä kamalan iloinenkaa ole. 

[Richard Butt]

Tahtomattaan joskus. Inhimillinen tunne lie se.

[jmm]

Eiköhän kukin meist haluis olla se paras kaikessa, mutta kun parempi hyppii silmille, niin ei siinä kamalan iloinenkaa ole. 

Mitäs jos se positiivisesti suosittu huonompi hyppii silmille? Lasketaanko sekin kateudeksi?

[Joe]

Eiköhän kukin meist haluis olla se paras kaikessa, mutta kun parempi hyppii silmille, niin ei siinä kamalan iloinenkaa ole. 

Ei todellakaan haluis. Jos noin ajattelee on syntymäkatkera, jonka olisi ollut parempi jäädä läiskäksi lakanalle.

Parhaista parhaan  (esim. eräs B. Walruusi) ja hengenheimolaisten silmille hyppiminen olkoon kärpästen surinaa korvissani.

Kateellinen noille mulkuille on turha olla. Kukin pärjää omilla ja sukunsa eväillä (lottovoittajat erikseen).

[Richard Butt]

Eiköhän kukin meist haluis olla se paras kaikessa, mutta kun parempi hyppii silmille, niin ei siinä kamalan iloinenkaa ole. 

Odotapas kun huonompi hyppii silmille. Positiivinen syrjintä saa iloiseksi eri tavalla.

[Joe]

Eiköhän kukin meist haluis olla se paras kaikessa, mutta kun parempi hyppii silmille, niin ei siinä kamalan iloinenkaa ole. 

Odotapas kun huonompi hyppii silmille. Positiivinen syrjintä saa iloiseksi eri tavalla.

Jaa, silloin käännetään se toinen poski. Että puhkaistaan se toinenkin silmä. Kun kolmanteen silmään aletaan ryhtymään, voi multiuskonnollisenkin käämi palaa

Raamattu rules, Koraanista tarkemmat ohjeet.

[Richard Butt]

Eiköhän kukin meist haluis olla se paras kaikessa, mutta kun parempi hyppii silmille, niin ei siinä kamalan iloinenkaa ole. 

Odotapas kun huonompi hyppii silmille. Positiivinen syrjintä saa iloiseksi eri tavalla.

Jaa, silloin käännetään se toinen poski. Että puhkaistaan se toinenkin silmä. Kun kolmanteen silmään aletaan ryhtymään, voi multiuskonnollisenkin käämi palaa

Raamattu rules, Koraanista tarkemmat ohjeet.

Tämä alkaa menemään peräkammariosastolle  (kolmas silmä tjsp.) mutta kiitän neuvosta.

Hitsi, mähän moninkertaistan mun kirjoitusten määrän täällä tätä vauhtia. Siitä huolimatta, olen kateellinen monille hyville kirjoittajille täällä. Heidän kirjoittamisen ja ajattelun taidoistaan siis. En itse pysty sellaiseen.

Edit. Koitin korjata lainaukset näkymään oikein.

[B52]

Eiköhän kukin meist haluis olla se paras kaikessa, mutta kun parempi hyppii silmille, niin ei siinä kamalan iloinenkaa ole. 

Odotapas kun huonompi hyppii silmille. Positiivinen syrjintä saa iloiseksi eri tavalla.

Selitä lisää molempia lauseita.

[B52]

Ja sitten yksi pieni asia, raamatun ja koraanin saatte tunkea sinne, nyt puhutaan.

[Richard Butt]

Eiköhän kukin meist haluis olla se paras kaikessa, mutta kun parempi hyppii silmille, niin ei siinä kamalan iloinenkaa ole. 

Odotapas kun huonompi hyppii silmille. Positiivinen syrjintä saa iloiseksi eri tavalla.

Selitä lisää molempia lauseita.

Tämä oli hieman kärjistetty esimerkki kokemuksistani. Olen ollut syrjittynä osapuolena tasavahvojen hakijoiden tilanteessa (mielestäni olin jopa vahvempi). En siis ollut varsin tyytyväinen tilanteeseen.

[Joe]

Ja sitten yksi pieni asia, raamatun ja koraanin saatte tunkea sinne, nyt puhutaan.

Siis kolmanteen...

Kymmenes käsky siitä vanhemmasta kansalliseepoksesta sanoo:

10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.

Liittyykö tämä kateuteen, eli kuka nyt naapurin rumaa muijaa tavoittelisi. Kateellinen voi olla, jos naapurin piika (tai lehmä) on komia...

[B52]

Ja sitten yksi pieni asia, raamatun ja koraanin saatte tunkea sinne, nyt puhutaan.

Siis kolmanteen...

Kymmenes käsky siitä vanhemmasta kansalliseepoksesta sanoo:

10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.

Liittyykö tämä kateuteen, eli kuka nyt naapurin rumaa muijaa tavoittelisi. Kateellinen voi olla, jos naapurin piika (tai lehmä) on komia...

Antaa aiheen puhua.

[VeePee]

Kateus on hyvä asia. Se saa ihmisen pyrkimään eteenpäin ja on kaiken kehityksen perusta. Ilman kateuden tunnetta eläisimme edelleen täysin tyytyväisinä luolissa. Oleellista tietysti on se, miten kateuden tunteeseen reagoi. Joissain kulttuureissa kateus saa ihmisen muuttamaan omaa toimintaa ja pyrkimään itse parempaan. Joissain muissa (toki ihan yhtä hyvissä) kulttuureissa kateus saa aikaan vain halun tuhota kateuden kohde ja seurauksena on kyseisten kulttuurien pysyminen ikuisesti kivikaudella.

[Sour-One]

tää on peräkammarin pojille... tosin nykyään ei vissiin muidenkaan osastojen jutuilla niin väliä.

[Joe]

Kaverille ei jätetä...

Kateus, ilkeys ja katkeruus ovat todella kunnon liikemiehen motivaattoreita.

Kaveria saa siis vapaasti kadehtia, jos sillä on komeempi muija tai isompi auto. Nehän pitää saada siltä otettua pois.

Kateus on perseestä, kyllä uteliaisuus ja terve itsetunto antavat terveempää potkua elämään.

Monen politiikon pyrkyryys näyttää perustuvan huonosti peitettyyn kateuteen.

[IMMane]

Niin kauan kuin olen terve fyysisesti ja henkisesti niin en näe syytä miksi olla kateellinen.

[Eino P. Keravalta]

En ole kateellinen luonne. Ymmärrän, että jokaisella on omat heikot kohtansa ja omat ongelmansa elämässään, vaikka joissain asioissa olisi onni ollutkin myötä. Lisäksi osaan myös aidosti iloita toisen ilosta ja onnesta. Mutta joskus harvoin kyllä tunnen kateutta tapauksessa, jossa joku pinnallinen ja pöyhkeä tolvana on työtä tekemättä perinyt suuret rahat. Ja tietysti olen kateellinen Tom Jonesille, koska se osaa laulaa.

[PaulR]

Sukulainen sanoi sattuvasti, että mitä enemmän tunnen ihmisiä, sitä enemmän pidän koirista.

[Eino P. Keravalta]

Olen kateellinen suviksille, koska heidän naiivia hömppäfilosofiaansa eivät reaalimaailman faktat pilaa. Yksinkertaisena on helppo elää - varsinkin Suomessa, missä rahat tulevat seinästä. Viisaampia vituttaa sitäkin ankarammin.

[PaulR]

Agent Smith and Cypher
http://www.youtube.com/watch?v=Z7BuQFUhsRM

[Jack]

En ole kateellinen luonne. Ymmärrän, että jokaisella on omat heikot kohtansa ja omat ongelmansa elämässään, vaikka joissain asioissa olisi onni ollutkin myötä. Lisäksi osaan myös aidosti iloita toisen ilosta ja onnesta. Mutta joskus harvoin kyllä tunnen kateutta tapauksessa, jossa joku pinnallinen ja pöyhkeä tolvana on työtä tekemättä perinyt suuret rahat. Ja tietysti olen kateellinen Tom Jonesille, koska se osaa laulaa.

En tiedä, onko kovin helppoa arvioida omia luonteenpiirteitään. Kukapa nyt edes haluaisi tehdä itsestään kovin negatiivista arvioita. Eiväthän monet alkoholistitkaan myönnä olevansa alkoholisteja, vaikka kaikki muut ovat havainneet heidän ongelmansa jo ajat sitten.

Kateellinen luonne ei ehkä niinkään ole ihminen, joka on erityisen kateellinen - vaan hän on ihminen, joka tavallista huonommin osaa peittää kateellisuutensa. Tätä piirrettähän on perinteisesti pidetty halveksittavana, joten fiksut ihmiset eivät näytä sitä, vaikka se heitä vaivaisikin. Jossakin muodossa se kuitenkin tahtoo tulla esille joskus hyvinkin salakavalasti. Peitelty kateus saattaa johtaa kataliin ja petollisiin tekoihin.

En tiedä, miten kateellisuus virallisesti määritellään, enkä viitsi katsoa Wikipediasta, mutta eikö se arkielämässä näy katkeruutena ja peiteltynä vihamielisyytenä siitä, että menestyy joissakin asioissa huonommin kuin jotkut muut, joihin itseään vertailee.

Kovin moni tavallinen ihminen ei taida kateellinen Bill Gatesille, vaikka hän onkin repinyt miljardiomaisuutensa meidän tavallisten tietokoneenkäyttäjien selkänahasta, ja vaikka hänellä on ollut paljon onneakin mukana. Kuilu tavallisen ihmisen ja Bill Gatesin välillä on niin suuri, että vertaileminen on vaikeaa. Mutta jos joku tavallinen ihminen voittaa lotossa ja alkaa elää leveätä elämää, kateellisten ajatusten herääminen naapuristossa ei ole ollenkaan epätodennäköistä. Kateuteen riittää vähempikin asia kuin lottovoitto.

Ihmiset, joita ei pidetä kateellisina, todennäköisesti käyttävät menestyksellisesti erilaisia sisäisiä ajattelumekanismeja kateellisuuden torjumisessa. Yksi keino on se, että ei olla kiinnostuneina asioista, joissa jotkut menestyvät. Jokin ilmiö saatetaan julistaa vaaralliseksi hulluudeksi, vastenmieliseksi jonninjoutavuudeksi, epä-älylliseksi pinnallisuudeksi, alaluokkaiseksi vöyhötykseksi, typeräksi mammonan keräämiseksi tai mitä nyt keksitäänkin. Tällä tavalla mitätöidään kyseisillä aloilla hyvin menestyneiden ihmisten saavutukset, jolloin niitä ei tarvitse kadehtia. Ruma nainen esimerkiksi voi tuomita missikisat vastenmieliseksi naisten alistamiseksi, jotta hänessä ei syntyisi kateuden tunteita kauniita naisia kohtaan. Huonokuntoinen sohvaperuna voi julistaa urheilun typeräksi ja vastenmieliseksi harrastukseksi, jotta hän ei olisi kateellinen urheilusankareille. Esimerkkejä voisi keksiä vaikka kuinka paljon.

Kateellisuuden torjumiseen on muitakin keinoja, mutta tästä kirjoituksesta näyttää taas kehittyvän romaani, ellen tajua lopettaa ajoissa. Omat peitellyt kateellisuuden aiheet jäivät kokonaan käsittelemättä. Ehkä hyvä niin.

[Tuju]

Suomalainen unelma: Jokaisella olisi vähintään yhtä kurjaa kuin itsellä.

[PaulR]

Koittanut kertoa kavereille, että sun kannattaisi tehdä niin ja näin eikä tarvtsisi enää tehdä päivääkään duunia jos ei halua. Ei kun sekin on leuhkimista.

Parempi kun pitää vaan suunsa kiinni.

[IMMane]

En ole kateellinen luonne. Ymmärrän, että jokaisella on omat heikot kohtansa ja omat ongelmansa elämässään, vaikka joissain asioissa olisi onni ollutkin myötä. Lisäksi osaan myös aidosti iloita toisen ilosta ja onnesta. Mutta joskus harvoin kyllä tunnen kateutta tapauksessa, jossa joku pinnallinen ja pöyhkeä tolvana on työtä tekemättä perinyt suuret rahat. Ja tietysti olen kateellinen Tom Jonesille, koska se osaa laulaa.

En tiedä, onko kovin helppoa arvioida omia luonteenpiirteitään. Kukapa nyt edes haluaisi tehdä itsestään kovin negatiivista arvioita. Eiväthän monet alkoholistitkaan myönnä olevansa alkoholisteja, vaikka kaikki muut ovat havainneet heidän ongelmansa jo ajat sitten.

Kateellinen luonne ei ehkä niinkään ole ihminen, joka on erityisen kateellinen - vaan hän on ihminen, joka tavallista huonommin osaa peittää kateellisuutensa. Tätä piirrettähän on perinteisesti pidetty halveksittavana, joten fiksut ihmiset eivät näytä sitä, vaikka se heitä vaivaisikin. Jossakin muodossa se kuitenkin tahtoo tulla esille joskus hyvinkin salakavalasti. Peitelty kateus saattaa johtaa kataliin ja petollisiin tekoihin.

Väitätkö siis että kaikilla ihmisillä on ns. kateustaso vakiona ja toiset vain osaavat sen peittää paremmin ? Koskeekohan tämä sääntö myös muita luonteenpiirteitä ? Itse väittäisin että kateellisuudella ja huonolla itsetunnolla on toistensa kanssa tekemistä.

[Perttu Ahonen]

Tämä aihe liippaa jo läheltä uskontoa ja sitäkautta elämän filosofiaa. 

Kateus ja se, että media markkinoinnilla ylläpitää kateuden halua on kulutusyhteiskunnalle tunnusomainen merkki.  Mitäpä jos ihmiset näkisivät kaiken sen hyvän mikä kuuluu omaan todellisuuteen ja keskittyisivät korjaamaan olemassaolevien resurssien ehdoin sitä, mikä korjattavissa on.

Jos joku on saavuttanut jotain hyvää elämässään, niin miksi siitä pitäisi olla kateellinen, eikö voisi olla iloinen toisen onnistumisesta? 
Olisiko niin, että sitä hyvää ei kannata mennä merta edemmäs pyydystämään.
Olisiko niin, että kun tunnistaa ja oivaltaa kaiken sen olemassa olevan hyvän mikä ympärillä on, niin on helpompi myös luoda uutta hyvää ympärilleen.

[Jack]

Väitätkö siis että kaikilla ihmisillä on ns. kateustaso vakiona ja toiset vain osaavat sen peittää paremmin ? Koskeekohan tämä sääntö myös muita luonteenpiirteitä ? Itse väittäisin että kateellisuudella ja huonolla itsetunnolla on toistensa kanssa tekemistä.

Kaikesta päätellen ihmisillä on luontainen tarve puolustaa paikkaansa hiekkalaatikolla. Ne, jotka työnnetään laidan yli, eivät ole yhtä suuressa määrin edustettuina myöhempien sukupolvien geeniperimässä kuin ne, jotka pitävät puolensa. Vahvat lisääntyvät ja heikot tuhoutuvat. Tämä on luonnon laki. Sillä, että luonnonlaki toimii huonosti nykyajan hyvinvointiyhteiskunnassa, ei ole merkitystä, koska ihmisluonto on muokkautunut niiden satojen tuhansien vuosien aikana, jolloin hyvinvointiyhteiskuntaa ei ollut vielä keksitty.

On normaalia, että ihmisen olo muuttuu epämukavaksi, jos hän kokee joutuvansa lähemmäksi laatikon reunaa. Milloin itse kukin kokee tämän tyyppisiä tunteita, siinä on eroa. Jokin tietty tilanne voi olla jollekin ihmiselle täysin yhdentekevä, kun taas jonkun toisen se saa hautomaan murhasuunnitelmia. Erot johtuvat kasvatuksesta ja ympäristöstä ja ihmisten persoonallisuuspiirteistä. Kulttuurillakin on merkitystä, kuten kunniamurhat ja Muhammed-mellakatkin osoittavat.

Jollakin epämukava olo ilmenee kateutena ja vihana ja jollakin toisella se ilmenee sisuuntumisena ja tunteena, että pahus minähän näytän. Joku vastaa haasteeseen menemällä rohkeasti eteenpäin. Joku toinen jää tuleen makaamaan.

Kysymykseen, onko kaikilla ihmisillä kateustaso vakiona, oikea vastaus lienee, että ei ole. Eihän kaikilla ihmisillä ole edes sama verenpaine.

[DEVUSKA]

Kai se henkilökohtainen kateus on persoonallisuus, piirre ja kokemusasia. Jos henkilöllä B on terve itsetunto ja asiat hyvin, sekä hyvät suhteet muihin, sitä tuskin vetää kalaman matalaksi katsella jotain, millä menee vielä paremmin tai maksimissaan itsekseen toteaa "hemmetti, kun ei osunu omalle kohalle", kun naapuri voittaa lotossa pääpotin.

Vertaa sitä sitten tyyppiin, jolla menee kaikki huonosti, itsetunto on pohjamudissa, omaan elämään ei olla tyytyväisiä ja ihmissuhteisiin on tullut petyttyä useaan otteeseen, eikä elämässä oikein ole sellaista valoa, johon keskittyä. Ohi pyörii ihmisiä, joilla on asiat hyvin ja jotka voivat hyvin tai jotka saavat jotain hienoa, mitä tällä tyypillä ei ole nyt mahiksia saada. Päästäänhän siinä on melkein vialla, ellei jonkun tason katkeruutta ja kateutta tässä kohtaa synny. Tai saattaahan jollain olla toinen asia, johon keskittyä kateuden sijasta, jolloin huonompi osa ei hetkauta.

Itse olen vähän huonon puoleisen itsetunnon takia aika taipuvainen kateellisuuteen ja jonkun tason katkeruuteen. Ei minään hallitsevana piirteenä, mutta kyllä minua harmittaa, kun esimerkkinä kaveri laihtuu lyhyessä ajassa - 10 kg ja itse yrittää epätoivoisesti saada painoa putoamaan. Ei siinä tule oikein mieleenkään olla kamalan iloinen toisen puolesta, vaan enemmän "sinäkin Brutukseni" tai "vittuako toi nyt keikkuu tossa eessä menis pois".

Jos joku on saavuttanut jotain hyvää elämässään, niin miksi siitä pitäisi olla kateellinen, eikö voisi olla iloinen toisen onnistumisesta? 
Olisiko niin, että sitä hyvää ei kannata mennä merta edemmäs pyydystämään.
Olisiko niin, että kun tunnistaa ja oivaltaa kaiken sen olemassa olevan hyvän mikä ympärillä on, niin on helpompi myös luoda uutta hyvää ympärilleen.

Olis ihan hienoa, jos osais asennoitua asioihin noin, mutta se vaatii vähän positiivisuutta, jota en löydä ihan helposti.