Suomi ei lähde Ruotsin kanssa verokilpailuun

[ruikonperä]

Ruotsissa muuten PK-sektorillakin on tapana kierrättää voittonsa veroparatiiseihin. Suomessa tullaan perässä hyvää vauhtia.

Hyvä niin. Hyvinvointiyhteiskuntaa pitääkin ravistaa.
Tutkimus kertoi että suomalaiset ovat onnellisin kansa päällä maan. Tiedä missä rantaruotsalaisten rapujuhlassa on testi tehty mutta ainakin omin silmin katsottuna suurta paskapuhetta.

[L. Brander]

Se ei sovi sosialistien pirtaan. Heille korkea verotus on itseisarvo. Sillä voidaan köyhdyttää kansa, jotta se saadaan tukiriippuvaiseksi. Näin sosialistien valta kansasta kasvaa.

Tästä juuri on kysymys. Mikään ei pelota vasemmistoa niin paljon kuin ihmiset, jotka seisovat omilla jaloillaan osoittamatta jatkuvaa kiitosta järjestelmälle.

[MattiL]

Verokilpailuun on turha lähteä kuin vasta pakon edestä.

Verokilpailuun kannattaa lähteä täysillä mukaan heti, koska ei kannata karkottaa ketään Suomesta verotuksella vaan päinvastoin tehdä mahdollisimman houkuttelevaksi. Verot kannattaa itse asiassa nollata heti, koska ne heikentävät hyvinvointia. Poliitikot eivät lähde verokilpailuun kuin vasta pakon edessä, koska he ajattelevat vain omaa valtaansa eivätkä alamaisten yksityistä omistusoikeutta, jota verotus loukkaa.

Lopuksi kaikilla on prossa pyöreä 0. Kliffaa hei.

Tuo on toivottava lopputulos, tosi kliffaa. Verotus on feodalismin ja sosialismin jäänne, josta pitää päästä mahdollisimman nopeasti eroon.

Aikaa myöten ammattimainen työvoima on arvossaan maasta riippumatta. Suurin sääli on että sekatyöt on mennyttä aikaa.

Ammattimainen työvoima ei ole täydessä arvossaan Suomen kaltaisessa verohelvetissä niin kauan kuin verohelvetti pysyy. Sekatyöt ovat mennyttä aikaa lähinnä työehtosopimusten yleissitovuuden takia, koska nykyään vaaditaan suuri tuottavuus, jotta saa työtä. Sosialistien mielestä alamaisten pitää olla mieluummin työttömiä kuin sekatyössä.

[Tuomas3]

Eikö Suomen kannattaisi laskea yritysvero Euroopan matalimmaksi, jotta saataisiin kaikki pääkonttorit tänne?

Kannattaisi. Monikertaistuvat välilliset verot tuottavat reilusti enemmän kuin 0*24,5.

Ei kannata, koska silloin verotus olisi nollassa. Yritysten pitää maksaa tarvitsemansa infra tavalla tai toiselle. Ei tiet, rautatiet, satamat yms itsestään kunnossa pysy. Yritysten tulee myös maksaa koulutetusta ja hyvinvoivasta työntekijästä, jos ei verojen kautta, niin sitten erilaisten vakuutusten ja stipendien. Toimivaa järjestelmää ei kannata ruveta muuttamaan. Järkeistämme verotustamme ja leikkaamme jonninjoutavuuksista siten, että valtiontalous on hivenen plussalla. Lisäksi suomalaisia pitäisi rohkaista työllistämään itsensä erilaisilla ideoilla. Täällä pelätään hieman liikaa riskiä ja toivotaan jonkun toisen keksivän työpaikan itsensä puolesta.

[Alkuasukas]

Jos yritysten nollaverotus leikkaisi yöttömien määrää puoleen niin se maksaisi itsensä takaisin. Valitettavasti vasemmistopoliitikkomme ovat jumiutuneen Tuomaksen kaltaiseen ajattelumalliin jossa ei tunnisteta omia etuja vaan jumiudutaan johonkin "reiluuden ja oikeudenmukaisuuden" mantraan.

Nollaverokanta ei tarkoita verotulojen loppumista, päinvastoin. Ulkomaisilla investoinneilla maksettaisiin nykyisten työttömien palkkoja, jolloin 15 000€ maksavasta työttömästä tulee 15 000€ veroja maksava työllinen. Rajakulutus nousee, alvitilitykset kasvavat, pahoinvointi vähenee jnejne. Mutta ei koska oikeudenmukaisuus.

[tyhmyri]

Optimaaliset veroprosentit eivät ole mikään suoraviivainen juttu. Lafferin käyrän muoto vaihtelee merkittävästi verotyypin ja kulttuurin yms mukaan. Lisäksi se ei välttämättä ole edes yksihuippuinen kuten tuossa mutupedian artikkeleissa näyttäisi olevan. On toisin sanoen vallan mahdollista, että jonkun veron osalta sekä veroprosentin pieni lasku että pieni nosto lisäisivät verotuloja.

[Kipling]

Yhteisövero tuottaa noin 4 miljardia. Parhaimpina vuosina yli 5 miljardia...

Yritystukien määrä yli 5 miljardia ja kasvaa + byrokratia 0,5 miljarida....

Voitaisiinko poistaa sekä verot ja tuet ?

[Alkuasukas]

Optimaaliset veroprosentit eivät ole mikään suoraviivainen juttu. Lafferin käyrän muoto vaihtelee merkittävästi verotyypin ja kulttuurin yms mukaan. Lisäksi se ei välttämättä ole edes yksihuippuinen kuten tuossa mutupedian artikkeleissa näyttäisi olevan. On toisin sanoen vallan mahdollista, että jonkun veron osalta sekä veroprosentin pieni lasku että pieni nosto lisäisivät verotuloja.

Wikispediakin toetaa että käytä voi olla useampihuippuinen.

Veroprosentin optimoinnilla ja katastrofista selviämisellä on ainakin minun kirjoissani jonkinlainen ero. Meillä on massatyöttömyys, lama, pääomapako, valkovuotoa, teollisuuden alasajoa jne., jolloin verotusta pitäisi tarkastella koko yhteiskunnan kautta erilaisten hyötynäkökulmien mukaan. Jo yhteisöverotuotosta ja työttömyyskorvauksista voidaan johtaa se, että mikäli toinen voidaan vaihtaa toiseen (paremmalla suhteella jopa) niin homma kannattaa. Tämän päälle kun lasketaan kaikki mahdolliset positiiviset vaikutukset niin homman(sic) pitäisi olla no-brainer.

Lisäksi on huomioitava että verotuloista osa tulee pienyrityksiltä, jolloin yrittäjät maksaisivat kuitenkin yhdenkertaista (mielellään tasa)veroa nostamastaan palkasta tai osingosta. Oikeasti tarvitsisimme jotain radikaalia jolla talous saataisiin räjäytettyä nousuun. Penneillä pelaaminen ei auta mitään. Lisäksi kaikkia paperilla hyviä esityksiä vesitetään tekemällä keinotekoisia rajoja (koskee vain niitä ja niitä tuloluokkia tai sen ja tämän kokoisia yrityksiä jne).

[Alkuasukas]

Yhteisövero tuottaa noin 4 miljardia. Parhaimpina vuosina yli 5 miljardia...

Yritystukien määrä yli 5 miljardia ja kasvaa + byrokratia 0,5 miljarida....

Voitaisiinko poistaa sekä verot ja tuet ?

Ehdottomasti! Yritystukien ongelma on aina se, että se kohdistuu valitulle kultapossukerholle. Nuo Kiplingin mainitsemat luvut nollaamalla taattaisiin "tuen" jakautumisen kaikille tasapuolisesti.

[Tuomas3]

Jos yritysten nollaverotus leikkaisi yöttömien määrää puoleen niin se maksaisi itsensä takaisin. Valitettavasti vasemmistopoliitikkomme ovat jumiutuneen Tuomaksen kaltaiseen ajattelumalliin jossa ei tunnisteta omia etuja vaan jumiudutaan johonkin "reiluuden ja oikeudenmukaisuuden" mantraan.

Nollaverokanta ei tarkoita verotulojen loppumista, päinvastoin. Ulkomaisilla investoinneilla maksettaisiin nykyisten työttömien palkkoja, jolloin 15 000€ maksavasta työttömästä tulee 15 000€ veroja maksava työllinen. Rajakulutus nousee, alvitilitykset kasvavat, pahoinvointi vähenee jnejne. Mutta ei koska oikeudenmukaisuus.

JOS!!! Mikäli se olisi kannattavaa, niin tottahan sitä kannattaisin, mutta kun se ei ole. Kannattaa kokeilla välillä suuremmalla ja välillä pienemmällä korolla ja tutkia vaikutuksia kansantalouteen. Ei tule suoraan lähteä mihinkään libertarismi-ideologian vietäväksi. Reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat yhteisön pitävä ja sivistävä voima; mikäli ajamasi malli tuottaisi sitä paremmin kuin nykyinen, niin liputtaisin puolestasi. Haluaisitko elää maassa, jossa on kodittomia lapsiperheitä ja työtä tekeviä köyhiä tai ylipäänsä absoluuttista köyhyyttä? Vaikka toistankin itseäni, niin pohjoismailla menee helskutin monella mittarilla paremmin kuin matalamman verotuksen mailla, etten lähtisi "ruotsalaista" malliamme muuttamaan radikaalisti.

En pidä laskutavastasi, koska sinähän siirtäisit kaikki verot minulle (palkkatyöntekijälle) maksettavaksi. Uusliberalistinen mantra hokee kuinka matala verotus laajentaa veropohjaa ja saa aikaan talouskasvua, josta seuraa runsasta hyvinvointia. Näinhän ei ole, kuten anglosaksisista, baltian sekä etelä-Euroopan maissa näemme. Lisäksi kannatat alvia, joka nyt on veroista ainakin pienten yritysten pahin killeri.

[Tuomas3]

1. Verotus ei voi mennä nolliin missään maassa missä on edes alkeellisia julkisia palveluja.

2. Infrastruktuuuri rakennetaan julkisella rahalla mahdollistamaan yritystoiminnan(kin).

3. Näki asian miten tahansa niin yritysveroa ei kuitenkaan koskaan kannanta kantaa niin paljon, että yritykset karkaavat maasta. Se todellakin on niin, että nolla kertaa mikä tahansa on nolla.

4. Järjestlmä ei toimi hyvin eli se pitäisi muttaa.

5. Valtion budjetti on ollut alijäämäinen jo vuosia eikä loppua näy.

6. Tätä "kannustaa" nostetaan aika usein myös poliittisissa puheissa. Koko ajan pitää kannustaa tekemään sitä ja tätä. Käytännön toimet jää aina poliitikolta mainittsematta. Ilmeiseti luullaan, että kannustukseksi riittää taputus selälle ja pari lohduttavaa sanaa.
Tätä samettista höttöpuhetta viljellään kun poliitikot tiedostavat laatimansa ongelmat muttei halua tai osaa tehdä mitään niiden korjaamiseksi.

1. Näin on
2. Yritystoiminta on infran pääkäyttäjä. Ihmiset tarvitsevat teitä ym enimmäkseen töihin mennäkseen ja yritykset tavaransa ja kalustonsa liikuttamiseen. Loogista siis on, että yritysveroista saadaan kustannettua pääosa niiden tarvitsemasta infrasta.
3. Samaa mieltä. Eri asia on, koska ne karkaavat maasta. Tanska on kokeillut huippukorkeaa verotusta ja yritykset eivät karkaa sen kummemmin kuin muualtakaan. Suomi ja Viro ovat maantieteellisesti samantapaisia alueita hieman eestiläisten eduksi (eteläisempi). Kannattaa verrata maidemme keskinäistä budjettia. Vertaa siis yritysten määrää, tuotantoa sekä rahavirran määrää. Olemme toki alijäämäisiä, mutta mm. muissa ketjuissa luettelemillani säästöillä alijäämä saataisiin kurottua. Jostain syystä meidänkin kouluun virolaiset tuovat mukuloitaan turvaan eestiläisen paremminvointivaltion kiroilta aika runsaasti; vaikka siis työskentelevät itse Virossa. Etelänaapuri on nyt koettanut 20 vuotta monetaristisella mallilla ja se on tuonut paljon rosvoja rajamme yli. Ruotsalaisten onneksi valitsimme "kansankotimallin", muuten mekin kävisimme siellä varkaissa.
4. Järjestelmä ei kaipaa suuria muutoksia, mutta monin paikoin hienosäätöä.
5. Kiitos siitä etenkin viime hallituksille, veroalelle nousukautena sekä yksityistämisen kautta pudonneelle tuotannolle. Paljon laitetaan rahaa turhuuteen mm. eliitin viihdyttämiseen oopperat yms, jonka tulisi selvitä lipputuloilla tai muuttua kulttuuriksi, jolla on todellista kysyntää.
6. Yrittäminen on Suomessa ihan kannattavaa. Ehkä mulla on vain niin hyväonninen kaveripiiri, että kaikki jotka ovat yrittämään lähteneet, ovat menestyneet todella hyvin. Kun olen kasvattanut jälkikasvun isoksi, niin perustan itsekin omia yrityksiä. Siihen asti ihan vain "makoilen viran päällä".

[Alkuasukas]

En pidä laskutavastasi, koska sinähän siirtäisit kaikki verot minulle (palkkatyöntekijälle) maksettavaksi.
.....
Lisäksi kannatat alvia, joka nyt on veroista ainakin pienten yritysten pahin killeri.

Tässä yksi perinteinen vasemmistolainen nyrjähdys. Kuvitellaan että jos säädetään pankkivero, niin se on pankki joka sen veron maksaa.  Höpönlöpön, asiakkailta se(kin) raha otettaisiin. Alvinon taasen niin suora kulutusveronettä sen vaikutus huomataan helposti. Alvin kostolla tai laskulla ei ole juurikaan merkitystä pienituloiselle. Jos alvi nousee 1%, maksaa 50€ ruokakassi jatkossa 50,50€. Pelkkä indeksikorotus nostaa hintaa eurolla.

[MattiL]

1. Verotus ei voi mennä nolliin missään maassa missä on edes alkeellisia julkisia palveluja.

Periaatteessa Ayn Randin malli eli julkiset palvelut ilman verotusta on mahdollinen.

2. Infrastruktuuuri rakennetaan julkisella rahalla mahdollistamaan yritystoiminnan(kin).

Infrastruktuuri rakennetaan julkisella rahalla vain kommunistimaissa, joissa yritystoimintakin on kommunistista. Sekatalousmaissa yksityinenkin sektori osallistuu infrastruktuurin rakentamiseen. Sosialistinen valtio ei pysty rakentamaan infrastruktuuria yhtä hyvin kuin yksityinen yritys.

2. Yritystoiminta on infran pääkäyttäjä. Ihmiset tarvitsevat teitä ym enimmäkseen töihin mennäkseen ja yritykset tavaransa ja kalustonsa liikuttamiseen. Loogista siis on, että yritysveroista saadaan kustannettua pääosa niiden tarvitsemasta infrasta.

Yhtä lailla yksityishenkilöt käyttävät infraa. Ei ole mitenkään loogista, että yritysten tuloverosta maksetaan aivan eri asian eli teiden jne. kustannuksia. Teiden käyttömaksut olisivat paljon parempia. Yritysten tulovero ajaa yrityksiä pois maasta, joten monet taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että nimenomaan ne pitäisi nollata.

3. Samaa mieltä. Eri asia on, koska ne karkaavat maasta. Tanska on kokeillut huippukorkeaa verotusta ja yritykset eivät karkaa sen kummemmin kuin muualtakaan. Suomi ja Viro ovat maantieteellisesti samantapaisia alueita hieman eestiläisten eduksi (eteläisempi). Kannattaa verrata maidemme keskinäistä budjettia. Vertaa siis yritysten määrää, tuotantoa sekä rahavirran määrää. Olemme toki alijäämäisiä, mutta mm. muissa ketjuissa luettelemillani säästöillä alijäämä saataisiin kurottua. Jostain syystä meidänkin kouluun virolaiset tuovat mukuloitaan turvaan eestiläisen paremminvointivaltion kiroilta aika runsaasti; vaikka siis työskentelevät itse Virossa. Etelänaapuri on nyt koettanut 20 vuotta monetaristisella mallilla ja se on tuonut paljon rosvoja rajamme yli. Ruotsalaisten onneksi valitsimme "kansankotimallin", muuten mekin kävisimme siellä varkaissa.

Tanskastakin kyllä karkaa yrityksiä enemmän kuin kaikkein vapaimmista markkinatalouksista. Sinä et vain näe sitä, koska Tanskakin on maailman mitassa vapaa markkinatalous. Eestissä rahapolitiikka ei ole ollut erityisen monetaristista, koska kruunulla oli kiinteä kurssi vastoin Milton Friedmanin kantaa. Siellä ei ole ollut mitään vapaan markkinatalouden mallia vaan pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka on ollut köyhempi kuin vanhat pohjoismaat kommunismin takia.

4. Järjestelmä ei kaipaa suuria muutoksia, mutta monin paikoin hienosäätöä.

Sinä sosialistina et vain näe sosialismin haittoja.

5. Kiitos siitä etenkin viime hallituksille, veroalelle nousukautena sekä yksityistämisen kautta pudonneelle tuotannolle.

Veroale oli tarpeellinen verotuksen haitallisuuden takia. Yksityistäminen on nostanut tuotantoa, koska kapitalimissa tuotanto on suurempi kuin sosialismissa.

6. Yrittäminen on Suomessa ihan kannattavaa. Ehkä mulla on vain niin hyväonninen kaveripiiri, että kaikki jotka ovat yrittämään lähteneet, ovat menestyneet todella hyvin. Kun olen kasvattanut jälkikasvun isoksi, niin perustan itsekin omia yrityksiä. Siihen asti ihan vain "makoilen viran päällä".

Yrittäminen ei ole Suomessa niin kannattavaa kuin olisi optimaalista, koska sosialismi heikentää kannattavuutta rajusti.

[MattiL]

JOS!!! Mikäli se olisi kannattavaa, niin tottahan sitä kannattaisin, mutta kun se ei ole. Kannattaa kokeilla välillä suuremmalla ja välillä pienemmällä korolla ja tutkia vaikutuksia kansantalouteen. Ei tule suoraan lähteä mihinkään libertarismi-ideologian vietäväksi. Reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat yhteisön pitävä ja sivistävä voima; mikäli ajamasi malli tuottaisi sitä paremmin kuin nykyinen, niin liputtaisin puolestasi. Haluaisitko elää maassa, jossa on kodittomia lapsiperheitä ja työtä tekeviä köyhiä tai ylipäänsä absoluuttista köyhyyttä? Vaikka toistankin itseäni, niin pohjoismailla menee helskutin monella mittarilla paremmin kuin matalamman verotuksen mailla, etten lähtisi "ruotsalaista" malliamme muuttamaan radikaalisti.

Dogmaattisena sosialistina et pysty näkemään sosialistipoliitikkojen totaalisessa vallassa mitään ongelmaa, joten vastustat yksilönvapautta. Ei ole reilua eikä oikeudenmukaista, että sosialistinen poliittinen eliitti kiristää alamaisten rahat pois verotuksella. Kodittomia lapsiperheitä ja työtä tekeviä köyhiä tai absoluuttista köyhyyttä on paljon nimenomaan sinun palvomassasi sosialistisessa taloudessa eikä kapitalistisessa. Keskusjohtoinen sosialistinen suunnitelmatalous nimittäin ei pysty tuottamaan yhtä paljon kuin kapitalismi.  Pohjoismailla ei mene yhtä hyvin kuin vapaammilla matalamman verotuksen mailla kuten Sveitsillä, vaan huonommin. Sinun sosialistisen ideologiasi mukaan sosialismi itse mittaa hyvinvointia, joten sosialismi ei sinusta voi millään olla huonompi kuin kapitalismi.

En pidä laskutavastasi, koska sinähän siirtäisit kaikki verot minulle (palkkatyöntekijälle) maksettavaksi. Uusliberalistinen mantra hokee kuinka matala verotus laajentaa veropohjaa ja saa aikaan talouskasvua, josta seuraa runsasta hyvinvointia. Näinhän ei ole, kuten anglosaksisista, baltian sekä etelä-Euroopan maissa näemme. Lisäksi kannatat alvia, joka nyt on veroista ainakin pienten yritysten pahin killeri.

Matala verotus yhdessä muun taloudellisen vapauden kanssa todistetusti saa aikaan talouskasvua. Anglosaksiset maat ovat noin maailman rikkaimpia, mikä osoittaa asiaa. Baltian ja Etelä-Euroopan maat eivät ole erityisen matalan vaan melko kireän verotuksen maita ja lisäksi varsinkin Etelä-Euroopan maissa harjoitetaan muutenkin aika sosialistista talouspolitiikkaa, joka on pitänyt ne köyhinä. Kreikassa verotus on jopa lähellä maailman kireintä.

[Alkuasukas]

3. Samaa mieltä. Eri asia on, koska ne karkaavat maasta. Tanska on kokeillut huippukorkeaa verotusta ja yritykset eivät karkaa sen kummemmin kuin muualtakaan.

Anteeksi kuinka? Tanskan yritysvero on ollut vuodesta 2008 saakka 25%, sitä ennen muutamia vuosia 28%, 10 vuotta sitten 30%. Eli Tanska lähti verokilpaan jo vuosia sitten.

Tanskalla on lisäksi maayhteys keskieurooppaan ja vesiyhteys atlantille, ei paljon rikkidirektiivit puristele n

[Tuomas3]

MattiL:n sosialistisössötyksiin en vastaa, jatkuvan asenteellisuuden vuoksi + olen jo varmaan kaikkia käsitellyt hänen anarkokapitalismiketjussaan ja tästäkin uhkaisi tulla sellainen, jos lähtisin jälleen väittelemään puhtaasta verottomuudesta etc. Yksi kohta ei pitänyt sisällään sosialisti ja anarkoon viittaavaa hömppää, joten kommentoin siihen.

Anglosaksiset maat ovat noin maailman rikkaimpia, mikä osoittaa asiaa.

Tutustu valtion velkaan ja jatkuvaan alijäämäiseen budjettiin USA:n ja Irlannin suhteen niin saat realistisemman kuvan. Viimeksi kun jenkeissä kävin, niin ei siellä kovin rikkaalta vaikuttanut. Ylempää keskiluokkaa oleva ystäväperheemme vie lapset aidattuun kouluun ja hakee mukulat suoraan portilta kidnappauksen pelossa. Kaduilla näkyi kodittomia, kerjäläisiä, pummeja... Halusin käydä slummialueella, muttei perhe uskaltanut edes ajaa sen reitin kautta, siellä olisin varmasti nähnyt lisää rikkautta. Vankimäärä näkyy tilastoissa prosenteissa, samoin narkkarien... Tämä sinun rikkautesi on vähän samaa rikastusta, jota me saamme Afrikasta. Mieluummin ollaan tälläinen "köyhä" pohjoismaa.

Alkuasukas: Anteeksi kuinka? Tanskan yritysvero on ollut vuodesta 2008 saakka 25%, sitä ennen muutamia vuosia 28%, 10 vuotta sitten 30%. Eli Tanska lähti verokilpaan jo vuosia sitten. Tanskalla on lisäksi maayhteys keskieurooppaan ja vesiyhteys atlantille, ei paljon rikkidirektiivit puristele n

Tanskan maantieteelliset edut ovat hyvä huomio. Verotus siellä on laskusta huolimatta maailman kovimpia. Tanskassa on kokeiltu järkevästi eri veroasteita ja siellä on lisäksi kätevä kansalaispalkka ja työllisyysmalli, joka vähentää yritysten työvoimakustannuksia. Ideana onkin kuten sanoit ja kuten Hkanime totesi, että verotus voi olla korkeaa, kun sitä kompensoidaan muuten. Jokaisen järjestelmän pitää löytää oma optiminsa. Meillä on pohjoismainen malli ja meidän kannattaa seurata muiden skandien kokeiluja eikä lähteä mihinkään täyskäännökseen.

Alkuasukas: Tässä yksi perinteinen vasemmistolainen nyrjähdys. Kuvitellaan että jos säädetään pankkivero, niin se on pankki joka sen veron maksaa.  Höpönlöpön, asiakkailta se(kin) raha otettaisiin. Alvinon taasen niin suora kulutusveronettä sen vaikutus huomataan helposti. Alvin kostolla tai laskulla ei ole juurikaan merkitystä pienituloiselle. Jos alvi nousee 1%, maksaa 50€ ruokakassi jatkossa 50,50€. Pelkkä indeksikorotus nostaa hintaa eurolla.

Alv on tapa ohjata kulutusta eli haitake. Se taatusti vaikuttaa esim. haluun käydä parturissa tai leikkauttaa hiukset eukollaan ja tätä kautta samalla tavalla muihin pieniin yrityksiin. Tuo yhden prosentin esimerkki saa asian kuulostamaan vähäiseltä, mutta kun alvia nostetaan lisää ja lisää, niin lopulta se onkin jo aikamoinen kulutuksen este. Ei siinä mitään, jos se koskisikin vain viinaa, tupakkaa ja muita nk haitallisia tuotteita, jotka tuovat yhteiskuntaan lisäkuluja, mutta kun se koskee Suomessa joukkoliikenteestä luomuruokaan lähes kaikkia asioita.

Hkanime: Hienosäätö ei missään nimessä riitä. Hienosäätöä on jo tehty 20 vuotta eikä tilanne parane. Nyt on pakko leikkaa valikoituja veroilla radikaalisti tai jopa poistaa ne kokonaan. Joku prosentti sinnne tai tänne ei vaikuta yhtään mihinkään.

Säätö ei auta, jos sen tekee väärään suuntaan. Meillä on lisätty kuluja rahoittamalla erilaisia päällekkäisiä tuottamattomia projekteja, epäonnistunein ulkoistuksin, väärällä hetkellä laskemalla veroja ja kohta väärällä hetkellä niitä nostaen... Valtion tulot eivät lisäänny veroja alentamalla, ellei tosiaan usko, että ale tuo tänne tuhansittain yrityksiä ja koska en ole uskovainen... Kaikki radikaalit taloussiirrot suuntaan tai toiseen ovat huomattava riski. Tällä menolla näivetymme hiljalleen, mutta talous on kunnossa kun karsitaan erilaisia menoja 5mrd ja järkeistetään verotusta 3mrd edestä niin nostoin kuin vähennyksin kohteesta riippuen.

Hkanime: Yleensä se ei ole kannattavaa. Suomen yritykset ovat keskimäärin varsin kehnoja suorittajia. Erityisesti pienyrityksissä tukeutuvat hyvin paljon yrittäjän ylipitkiin työpäiviin. Hyvin moni firma ei ole lainkaan kannnattava jos yrittäjä tekisi normaalia päivää ja nostaisi edes alansa minimipalkkaa. Harvaa poikkeusta lukuunottamatta yrittäminen ei ole kannattavaa Suomessa. Ongelma tosin ei ole yhteisövero vaan muut seikat.

Suomessa on eittämättä muutamia byrokraattisia hankaluuksia yrityksen (etenkin konkan jälkeen) perustamiseen. Nuo ylipitkät työpäivät tulevat yleensä ensimmäisenä vuotena ja sen jälkeen saa syljeskellä kattoon. Paska yritys kannattaa pistää nurin ja yrittää laittaa toimi sen tilalle. Yhdellä kaverillani on koodauspulju, jossa päivät ovat keskimäärin 2-3t ja palkka yli 5000€. Toinen omistaa nettikaupan, jossa hän ei omistajana tee enää mitään ja tienaa edellä mainitun tuplasti. Kolmas on lvi-yrittäjä, joka tekee keikkaa keskimäärin 4t per päivä ja yli 4000€ ansioille pääsee hänkin. Kuten sanoin, en pelkää muutaman vuoden päästä itse aloittavani omaa yritystä. Yksi mitä ajattelin myös on rahoittaja nuorten tuoreille ideoille. Mielestäni Suomi kaipaa rahoittajia, jotka ovat valmiita ottamaan vähän riskiäkin.

[Markkanen]

Suomi ei lähde kilpailemaan veronalennuksilla Ruotsin kanssa koska se voisi luoda työpaikkoja,  mutta maailman verotetuimman valtion tittelistä Jykke ja Jutta aikoo haastaa koko maapallon valtiot. 

[MattiL]

Tutustu valtion velkaan ja jatkuvaan alijäämäiseen budjettiin USA:n ja Irlannin suhteen niin saat realistisemman kuvan.

Valtion velka ja alijäämäinen budjetti eivät kumoa sitä faktaa, että anglosaksisissa maissa talouskasvu on ollut maailman nopeimpia kumulatiivisesti, kun ne ovat taloutensa koolta henkeä kohti lähellä maailman huippua. Valtion velka ja alijäämäinen budjetti ovat olleet USA:n, Irlannin ja Britannian ongelma, joka johtuu poliitikkojen sosialistisesta ideologiasta, mutta eivät esimerkiksi Kanadan viime vuosina.

Viimeksi kun jenkeissä kävin, niin ei siellä kovin rikkaalta vaikuttanut. Ylempää keskiluokkaa oleva ystäväperheemme vie lapset aidattuun kouluun ja hakee mukulat suoraan portilta kidnappauksen pelossa. Kaduilla näkyi kodittomia, kerjäläisiä, pummeja... Halusin käydä slummialueella, muttei perhe uskaltanut edes ajaa sen reitin kautta, siellä olisin varmasti nähnyt lisää rikkautta. Vankimäärä näkyy tilastoissa prosenteissa, samoin narkkarien... Tämä sinun rikkautesi on vähän samaa rikastusta, jota me saamme Afrikasta. Mieluummin ollaan tälläinen "köyhä" pohjoismaa.

USA:n talouspolitiikka on nykyään jopa sosialistisempaa kuin Suomen äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan, joten ei ole mikään ihme, että siellä on paljon kodittomia, köyhiä, kerjäläisiä ja pummeja. http://www.freetheworld.com USA:n minimipalkkaa nostettiin juuri ennen lamaa, mikä aiheutti lamaa ja työttömyyttä. USA on henkeä kohti mitattavalla bruttokansantulolla edelleen selvästi Suomen edellä, koska se oli aiemmin vapaampi kuin Suomi. USA:ssa huumerikollisia pannaan paljon vankilaan, mikä täyttää vankiloita. Huumeiden käytössä ei silti varmaan ole suurta eroa.

Verotus siellä on laskusta huolimatta maailman kovimpia.

Tanskassa on tajuttu, että pääoma liikkuu helposti, ja siksi pääomaveroa pitää laskea.

Ideana onkin kuten sanoit ja kuten Hkanime totesi, että verotus voi olla korkeaa, kun sitä kompensoidaan muuten. Jokaisen järjestelmän pitää löytää oma optiminsa. Meillä on pohjoismainen malli ja meidän kannattaa seurata muiden skandien kokeiluja eikä lähteä mihinkään täyskäännökseen.

Korkeata verotusta ei voi kompensoida millään riittävästi, koska veroille ei saada tarpeeksi vastinetta. Pohjoismainen malli on selvästi epäonnistunut, koska se ei pysty tekemään yhteiskuntaa maailman rikkaimmaksi tai edes täystyöllisyyttä, joten täyskäännös kannattaa.

Alv on tapa ohjata kulutusta eli haitake.

Arvonlisävero ei kohdistu haittoihin vaan hyödykkeisiin, joten se on haitallinen vero.

Säätö ei auta, jos sen tekee väärään suuntaan. Meillä on lisätty kuluja rahoittamalla erilaisia päällekkäisiä tuottamattomia projekteja, epäonnistunein ulkoistuksin, väärällä hetkellä laskemalla veroja ja kohta väärällä hetkellä niitä nostaen...

Verojen laskemisella ei voi koskaan olla väärää hetkeä, koska verotusta ei koskaan tarvita mihinkään suhdannepolitiikkaan, joka ei kuitenkaan onnistu. Verojen kiristäminen on sen sijaan aina virhe.

Valtion tulot eivät lisäänny veroja alentamalla, ellei tosiaan usko, että ale tuo tänne tuhansittain yrityksiä ja koska en ole uskovainen...

Verojen alentaminen kiihdyttää talouskasvua, joten pitkällä aikavälillä valtion tulot lisääntyvät, ellei veroja nyt nollaan lasketa. Varsinkin pääomaveron laskeminen maksaa itsensä takaisin nopeasti.

Kaikki radikaalit taloussiirrot suuntaan tai toiseen ovat huomattava riski.

Tuo konservatiivinen asenne ei perustu mihinkään rationaaliseen. Nykyisin tilanne on niin radikaalilla tavalla huono eli sosialistinen, että radikaali muutos pois sosialismista kohti liberalismia ei ole huomattava riski vaan turvallinen valinta.

Tällä menolla näivetymme hiljalleen, mutta talous on kunnossa kun karsitaan erilaisia menoja 5mrd ja järkeistetään verotusta 3mrd edestä niin nostoin kuin vähennyksin kohteesta riippuen.

Miten talous voi olla kunnossa, kun näivetymme hiljalleen? Eihän se ole vaan verotus ajaa Suomen taloutta koko ajan alas.

Nuo ylipitkät työpäivät tulevat yleensä ensimmäisenä vuotena ja sen jälkeen saa syljeskellä kattoon.

Tuo riippuu taitavuudesta ja ahkeruudesta.

[Tuomas3]

1. Verojen osalta kaikkia suuntia on jo kokeiltu. Veroja nostetaan ja lasketaan jollain prosentilla parin vuoden välein. Tämä ei riiitä.
Ensinnäkin poukkoileva verotus ei luo luottamusta. Toiseksi joku 1% veron alennnus on aivan liian pieni, jotta sen perusteella kannattaisi edes harkita sijoittamista Suomeen.

Vuonna 1990-2004 Suomessa oli käytössä ns. avoir fiscal verotus. Idea oli poistaa osinkojen kaksinkertainen verotus siten, että (lyhyesti) yhtiö maksoi täyden veron jakamistaan voitosta ja osingonsaaja sai poistaa tämän veron omassa verotuksessan.
Ennen 1990 yritysverotuksen reaalituotto valtiolle oli aika tasaisesti n. 1 mrd. euroa vaikka talous kasvoi. 1989 jälkeen se nousi (vuoden -91-92 laman notkahdusta lukkunottamatta) tasaisesti 10 vuoden ajan 7 mrd euroon vuonna 2000. 1993 kun BKT vielä laski verokertymä oli silti nousussa.

2. Tämä esimerkki osoittaa, että kun kokonaisveroastetta kevennetiin huomattavasti verokertymä nousi moninkertaisesti.

Avoir fiscalia kritiisoitiin vasemmalla vahvasti siitä, että verotus on liian kevyt ja yritykset jakavat osinkoja sensijaan, että sijoittaisivat rahat omaan toimintaansa.
Olennaista ei siis ollut se, että valtio sai avoir fiscalin myötä moninkertaisesti enemmän rahaa vaan se, että yritysten omistajat myös ansaitsivat jotain. Sehän ei tietysti käy päinsä.
2005 avoir fiscal lopetetiin muistaakseeni johonkin EU-pykälään vedoten. Demarit puhuivat silloin lakkauttamisen puolesta koska heidän mielestään kaikki voittorahat pitäisi investoida yritykseen eikä nostaa osinkoina. Demarien mielestä yritys voisi kasvaa ikuisesti eikä mitään osingonjakotarvetta olisi.
Sen perusteella haluttiin rankka osinkojen verotus ja syntyi erittäin monimutkainen verotushäkkyrä, monilla verokannoilla ja verovapailla osuuksilla, joka on edelleen voimassa.

3. Byrokratia ei ole ongelma vaan valtavat välilliset kulut, jotka nostavat yritysten riskejä valtavasti.

Et kyllä tiedä yrittämisestä yhtään mitään jos noin luulet. Hyvin harva yritys on voitolla ensimmmäisen vuoden jälkeen. Korkeitaan joku pikavippifirma tms. voi päästä lihapatojen ääreen nopeasti jos markkinat ovat epäkyspät ja rahastettavissa.

Lähes kaikki yritykset ovat joko pitkään miinuksella tai tekevät nollatulosta. Etenkin jos liiketoiinta perustuu suorittavaan työhön eikä esim. paperien pyörittämiseen a'la juristit tms.
Moni firma on rakenteellisesti sellainen ettei se koskaan voi kannattaa jos yrittäjä tekisi normaalia päiviä normaalilla palkalla. Hyvin harva yritys varsinaisesti vaurastuttaa yrittäjän vaan ne toimii lähinnä yrittäjän ja muutaman henkilön työnantajana ilman suurempaa rahallista hyötyä.

Menestyjäkin on mutta he ovat aika harvassa ja menestys perustuu usein sattumaan eikä ovelaan liiketoimintaan.

1. Friedrich von Wieserin (teikäläisiä?) rajahyötyteoriaan nojaten ehdotan, ettei radikaaleja muutoksia tehdä vaan hiotaan ja etsitään optimaalista pistettä, joka sopii malliimme. Veroale nostaisi velkavivun tappiin ennen kuin tänne kerkiäsi monikaan lupaamasi yritys. Velan toinen vaihtoehto olisi lakkauttaa se mitä verovaroin tuotetaan ja kun tuota valtion budjettia katson, niin ei sieltä millään löydy kymmentä miljardia enempää (tässä lopetetaan jo miltei kokonaan kulttuurin tukeminen ja pakolaisten otto sekä karsitaan hallinnollisista kuluista). Kouluista ei voi tinkiä (koulurakennukset sen sijaan pitäisi kunnostaa), terveyspalveluista ei voi leikata ja sosiaalimenoista leikkaaminen olisi yleisen turvallisuuden ja ainakin elintarvikekauppojen kannalta huono juttu; vanhuksilta voisi tietenkin napsaista, jos etiikka antaa periksi... Veikkaan, että kokeilusi päättyisi siihen, ettemme saisi enää lainaa parin vuoden jälkeen ja muutama tuontiyritys ei tappioita kata. Yritysten mittava siirtyminen ei tapahdu hetkessä, mutta velkaantuminen kyllä.

2. Esimerkki ei todista automaattista kausaliteettia, ellei ajattele todella mustavalkoisesti. Ehkä siinä tilanteessa verojen alentaminen kannatti, mutta se ei takaa samaa jatkossa. Esimerkistäsi puuttuu lisäksi satoja muuttujia, kuten se, mistä yritykset olivat varansa saaneet. Osa varallisuuden noususta tuli mm. ryöstetyistä valtion firmoista. Osakkeenomistajien ja täten yritysten rahoituspohja luonnollisesti lisääntyy, kun voitot ovat rahoittajalle ja riskinottajalle verovapaita. Puolustamasi asia edisti osakeyhtiön mahdollisuuksia hankkia rahoitusta piensijoittajilta. Fiscal verotus on ok, jos se ei ole osinkoverotusta alempi. Vasemmiston piirissä sitä kritisoitiin mm. siksi, että valtion yhtiöitä keinotelleet liikemiehet pumppasivat osinkoina itselleen kansallisvarallisuutta, joista firma oli maksanut verot. Näimme rappiollisen esimerkin siitä, kuinka yrityksen rikkaudet voidaan pumpata yksityisiin taskuihin eikä tosiaankaan investointeihin. Alun perin yksityisen omistuksen pumppaaminen on eettisesti hyväksyttävää, vaikka sekin voi olla rappiollista.

3. Aluksi nk voitot investoidaan useina perättäisinä vuosina firmaan ja lisätään sen myyntiarvoa. Vaikka virallista voittoa ei tuotetakaan, niin voitto tulee yrityksen arvon nousun myötä. Esimerkiksi Pizza Online tuotti pitkään nollaa, hieman aikaa selvää voittoa ja pian sen jälkeen firma myytiin miljoonien voitolla saksalaisille. Alun työpanoksella oli siis valtava arvo. Tämä yritysidea oli hyvä ja se tuotti voittoonsa nähden pienellä työmäärällä valtavasti. Jos rahoittaisin jotain tutkailemaani yritystä, niin vaatisin automaattisesti osaa osakeomistuksesta itselleni.
Osa yrityksistä joutuu maksamaan ostamaansa infraa ja kalustoa pitkään, eivätkä tämän vuoksi saa aluksi voitollista tulosta, mutta samaan aikaan kasvaa yrityksen arvo ja omaisuus siirtyy pankilta yritykselle.

Edelleen väitän, että jos näyttää siltä, ettei firma tuota minkäänlaista voittoa vuosiin, kannattaa vaihtaa ideaa tai ainakin muuttaa sitä selvästi. Suomessa sorrutaan siihen, että pidetään kynsin hampain kiinni jostain laakia vaille vainaasta pienyrityksestä, johon taataa asuntoa myöten kaikki. Lopulta jää tuulen huuhtoma perse ja luuseri löytyy näreen nokasta killumasta. Täällä pitäisi osata lopettaa ajoissa ja perustaa uusi (tässä haittaa byrokratia). Konkurssin ei tulisi olla häpeä vaan kokemus.

[Tuomas3]

MattiL: Valtion velka ja alijäämäinen budjetti ovat olleet USA:n, Irlannin ja Britannian ongelma, joka johtuu poliitikkojen sosialistisesta ideologiasta

USA:n talouspolitiikka on nykyään jopa sosialistisempaa kuin Suomen äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan, joten ei ole mikään ihme, että siellä on paljon kodittomia, köyhiä, kerjäläisiä ja pummeja.

Pohjoismainen malli on selvästi epäonnistunut, koska se ei pysty tekemään yhteiskuntaa maailman rikkaimmaksi tai edes täystyöllisyyttä, joten täyskäännös kannattaa.

Verojen kiristäminen on sen sijaan aina virhe.

Noihin kommentteihin huvittaisi vastata, mutta se johtaa taas puoleltasi anarkokapitalistiseen keskusteluun, koska missään muussa mallissa kommunismin lisäksi verojen kiristämisen mahdottomuus ei ole vaihtoehto. Jos on veroja, niitä tarpeen tullen lasketaan tai kiristetään. Jos jälkimmäistä vaihtoehtoa ei ole, niin puhutaan verovapaasta yhteiskunnasta, joita ovat vain kommunistinen ja anarkokapitalistinen höttö. Näihin utopioihin viittaa lisäksi täystyöllisyys sekä anarkoon sosialismin näkeminen kaiken ikävyyden syynä.

[guest7001]

Käsittääkseni Suomen kokonaisveroaste on maailman korkein, tai ainakin ehdotonta huippua. Veroilla nostetaan peruselämisen kustannukset kansalle niin korkeaksi, että edes työnteko ei ole kannattavaa vaan lähes saman saa sossun luukulta matalapalkka töihin verrattuna. Siinä on pähkinän kuoressa Kataisen ja Jutan strategia. Mitä enemmän veroja sitä parempi yhteiskunta. Tämä on kokoomuksen ja demarien yhteinen vaalivaltti. Tomppelit uskoo ja äänestää heitä. 

Aivan oikein.

Valitettavasti myös Perussuomalaiset ovat samoilla vasemmistolaisella linjalla.

[Teaparty]

Yhteisövero tuottaa noin 4 miljardia. Parhaimpina vuosina yli 5 miljardia...

Yritystukien määrä yli 5 miljardia ja kasvaa + byrokratia 0,5 miljarida....

Voitaisiinko poistaa sekä verot ja tuet ?

Ehdottomasti. Valtion mielivaltainen tukipolitiikka vääristää kilpailua eikä tuota kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä.

[MattiL]

Noihin kommentteihin huvittaisi vastata, mutta se johtaa taas puoleltasi anarkokapitalistiseen keskusteluun, koska missään muussa mallissa kommunismin lisäksi verojen kiristämisen mahdottomuus ei ole vaihtoehto.

Kyllä ihan fiskaalikonservatiivisessa mallissa verojen kiristämisen mahdollisuus on suljettu pois, samoin jossain minimivaltiomallissa, ei siis vain anarkokapitalistisessa.

Jos on veroja, niitä tarpeen tullen lasketaan tai kiristetään.

Verojen kiristämisen tarvetta ei välttämättä koskaan tule: lähinnä vain puolustussota voisi olla sellainen. Perustuslaissa voidaan ja kannattaakin sulkea pois verojen kiristämisen mahdollisuus. Verojen laskemiselle nollaan on lähes aina tarve, koska puolustussotaa ei ole juuri koskaan.

Jos jälkimmäistä vaihtoehtoa ei ole, niin puhutaan verovapaasta yhteiskunnasta, joita ovat vain kommunistinen ja anarkokapitalistinen höttö. Näihin utopioihin viittaa lisäksi täystyöllisyys sekä anarkoon sosialismin näkeminen kaiken ikävyyden syynä.

Verovapaa yhteiskunta voisi siis periaatteessa olla myös minimivaltio esimerkiksi Ayn Randin mallin mukaan. Tosin Murray Rothbardin määritelmän mukaan verovapaa yhteiskunta olisi jo anarkistinen. Anarkokapitalismi ei ole höttöä vaan järkevä aate. Kommunisti ei yleensä kannata verovapaata yhteiskuntaa vaan rakastaa veroja. Täystyöllisyydellä en tarkoittanut mitään utopiaa vaan esimerkiksi Sveitsissä elokuussa työttömyysprosentti oli 2,8, mitä yleisesti pidetään lähes täystyöllisyytenä. http://www.seco.admin.ch/themen/00374/00384/index.html?lang=de&download=NHzLpZeg7t,lnp6I0NTU042l2Z6ln1acy4Zn4Z2qZpnO2Yuq2Z6gpJCFfYN4f2ym162epYbg2c_JjKbNoKSn6A-- Minä en näe sosialismia kaiken ikävyyden syynä. Sinä dogmaattisena sosialistina et vain pysty näkemään sosialismissa juuri mitään ongelmia, joten siksi kuvittelet, että minä näkisin noin.

[Markkanen]

"Aivan oikein.

Valitettavasti myös Perussuomalaiset ovat samoilla vasemmistolaisella linjalla. "




Totta, mutta yksi merkittävä ero on: Persut ei halua Suomea liittovaltioksi ja Brysselistä maamme pääkaupungiksi de facto.

Veromalleja voi aina korjata myöhemmin, mutta liittovaltiosta ei erota kuin sodalla.

[Alkuasukas]

Suomessa ei ole kuin vasemmistolaisia sosialistipuolueita, tuliko se muka jollekin yllätyksenä?

[Tuomas3]

Alkuasukas: Suomessa ei ole kuin vasemmistolaisia sosialistipuolueita, tuliko se muka jollekin yllätyksenä?

Oletko sinäkin noita ääriliberalistihihhuleita, joiden mielestä kaikki sekatalous on sosialismia? No voitte MattiL:n kanssa pitää lippuanne korkealla ja yrittää vaaleissa. Menestys on kehnompi kuin Aku Ankalla, mutta jokaisella on toki mielipiteen vapaus.

MattiL: Kyllä ihan fiskaalikonservatiivisessa mallissa verojen kiristämisen mahdollisuus on suljettu pois, samoin jossain minimivaltiomallissa,

Niissä nousevat yhtälailla (vaikkakin pienemmässä mittakaavassa) verot kulujen myötä. Kun resurssien hinnat kohoavat, niin esim. asvaltin hinta nousee ja syntyy korotuspaine tai velanoton tarve. Vanhusten sekä muiden hoidettavien määrä on vaihteleva myös mainitsemissasi yhteiskunnissa, joka muuttaa minimivaltion tuloja.

Kommunisti ei yleensä kannata verovapaata yhteiskuntaa vaan rakastaa veroja.
Täystyöllisyydellä en tarkoittanut mitään utopiaa vaan esimerkiksi Sveitsissä elokuussa työttömyysprosentti oli 2,8, mitä yleisesti pidetään lähes täystyöllisyytenä.

Valtioton kommunistinen unelmahöttö ei voi kerätä veroa, koska ei ole valtiotakaan sitä keräämässä.
Täystyöllisyys tarkoittaa 100% työikäisten ja kykyisten työllisyyttä, ellet erikseen mainitse onko kyse keynesiläisestä 4-5% rajasta tms. Sveitsi on kartalla talouden unelmapaikalla ja välttänyt historian sodat ja jopa hyötynyt niistä. Siellä on toimivan yhteiskunnan lisäksi runsasta turismia. Sveitsin suurin työllistävä sektori on palvelupuoli, ja maatalous sekä teollisuus eivät ole vahvalla tolalla. Suomi ei voisi koskaan panostaa palvelusektoriin turistiköyhyytemme vuoksi samassa mittakaavassa. Siinä vaiheessa kun matkailumäärä romahtaa, niin Suomi nousee teollisuudellaan ohi, jotta heilahtaa. Uniikit pankkipalvelut ovat tuoneet viljalti hämärää rahaa ja tuloja Sveitsiin; uusi lainsäädäntö, johon Eu on Sveitsin patistanut (ja vaatii jatkuvasti rukkaamaan lisää), tulee alentamaan halukkuutta pestä rahaa Sveitsissä. Tämä pienentää kassavirtaa pankkisektorilla. Pidän kyllä Sveitsin suoran demokratian mallista ja puolueettomuuspolitiikasta.

[MattiL]

Oletko sinäkin noita ääriliberalistihihhuleita, joiden mielestä kaikki sekatalous on sosialismia? No voitte MattiL:n kanssa pitää lippuanne korkealla ja yrittää vaaleissa. Menestys on kehnompi kuin Aku Ankalla, mutta jokaisella on toki mielipiteen vapaus.

Ääriliberalismi ei ole mitään hihhulointia vaan järkevä aate. Nykyisin sosialistipropaganda on ajanut useimmat äänestäjät kuten erityisesti sinutkin aivan hullun sosialistisille linjoille. Vaaleissa ongelmana on minusta lähinnä se, että uskottavaa liberaalipuoluetta ei ole. Kokoomuksella on liberaali imago, vaikka se käytännössä harjoittaa sosiaalidemokraattista talouspolitiikkaa.

Niissä nousevat yhtälailla (vaikkakin pienemmässä mittakaavassa) verot kulujen myötä. Kun resurssien hinnat kohoavat, niin esim. asvaltin hinta nousee ja syntyy korotuspaine tai velanoton tarve. Vanhusten sekä muiden hoidettavien määrä on vaihteleva myös mainitsemissasi yhteiskunnissa, joka muuttaa minimivaltion tuloja.

Fiskaalinen konservatiivi ankarasti ottaen ei halua kiristää veroja, vaikka jotkin menot nousisivatkin, vaan karsisi joitain vähemmän tärkeitä menoja. Minimivaltiolla sitä paitsi tarkoitetaan yleensä yövartijavaltiota, jonka toimeenkuvaan ei kuulu asvaltointi tai vanhusten tai muidenkaan hoito.

Valtioton kommunistinen unelmahöttö ei voi kerätä veroa, koska ei ole valtiotakaan sitä keräämässä.

Käytännössä jopa anarkokommunistit ovat keränneet veroa esimerkiksi Espanjassa sisällissodan aikaan, kun he saivat paikoin vallan. Valtioton kommunismi on lähinnä utopia, jota kommunistit eivät itsekään halua, kun se tulisi mahdolliseksi.

Sveitsi on kartalla talouden unelmapaikalla ja välttänyt historian sodat ja jopa hyötynyt niistä. Siellä on toimivan yhteiskunnan lisäksi runsasta turismia. Sveitsin suurin työllistävä sektori on palvelupuoli, ja maatalous sekä teollisuus eivät ole vahvalla tolalla. Suomi ei voisi koskaan panostaa palvelusektoriin turistiköyhyytemme vuoksi samassa mittakaavassa. Siinä vaiheessa kun matkailumäärä romahtaa, niin Suomi nousee teollisuudellaan ohi, jotta heilahtaa. Uniikit pankkipalvelut ovat tuoneet viljalti hämärää rahaa ja tuloja Sveitsiin; uusi lainsäädäntö, johon Eu on Sveitsin patistanut (ja vaatii jatkuvasti rukkaamaan lisää), tulee alentamaan halukkuutta pestä rahaa Sveitsissä. Tämä pienentää kassavirtaa pankkisektorilla. Pidän kyllä Sveitsin suoran demokratian mallista ja puolueettomuuspolitiikasta.

Sveitsin paikka kartalla ei paljon vaikuta työttömyyteen, kun rajanaapureissa Italiassa ja Ranskassa on suurtyöttömyys ja Saksassakin selvästi suurempi. Kyse on siis talouspolitiikasta. Liberaali talouspolitiikka on toki ainoa tapa saada aikaan toimiva yhteiskunta. Suomessakin on runsasta turismia, ja jos Suomi alkaisi harjoittaa liberaalia talouspolitiikkaa, olisi vielä enemmän. Sveitsissä on maataloutta ja teollisuutta samalla tavalla kuin Suomessakin. On toki mahdollista, että Suomesta kylmempänä ja rajamaana ei koskaan saada yhtä suurta turistikohdetta kuin Sveitsistä, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa juurikaan suurempaa työttömyyttä. Olihan Suomessakin työttömyys joskus ennen 70-luvun alussa säädettyä työehtosopimusten yleissitovuutta noin Sveitsin tasolla. Miksi matkailumäärä romahtaisi? Sveitsi voi joustavan taloutensa ansiosta siirtyä tarvittaessa teollisuuteen enemmän. Vapaa markkinatalous tarkoittaa toimivaa ja kilpailukykyistä pankkialaa, jonka Suomikin voisi luoda.

[Tuomas3]

Ääriliberalismi ei ole mitään hihhulointia vaan järkevä aate.

Kaikki ääripäät ovat enemmän tai vähemmän hihhulointia ja järki on niistä kaukana. Äärisuuntauksia tarvitaan joissain kriisitilanteissa, mutta vallankahvassa ei stabiileissa oloissa.

Minimivaltiolla sitä paitsi tarkoitetaan yleensä yövartijavaltiota, jonka toimeenkuvaan ei kuulu asvaltointi tai vanhusten tai muidenkaan hoito.

Vastasit noin tähän: Vanhusten sekä muiden hoidettavien määrä on vaihteleva myös mainitsemissasi yhteiskunnissa, joka muuttaa minimivaltion tuloja. Minimivaltiossako ei ole vanhuksia, jotka kaipaavat hoitoa? Ikärakennemuutokset vaikuttavat kaikkiin talousmalleihin ja vanhukset täytyy hoitaa jokaisessa paitsi, jos ne lähetetään vuorille. Ei jokaista guppea hyvää hyvyyttään ole aina joku hoitamassa ja työtä ne eivät tee, joten yhteiskunnalle se lasku tulee. Hoitaapa sen yksityinen tai julkinen, mutta yhteiskunta maksaa.

[Alkuasukas]

Suomi on stabiilisti velkaantumassa. Nyt jo 200%. Missä menee kriisiraja kun korkojakin maksellaan velalla?

[Markkanen]

Kansalaisille tulee antaa keinoja ja vastuuta hoitaa omaa talouttaan. Se on liberalismia. Vastuuta ei voi olla ilman valtaa. Siksi kansalle on annettava enemmän valtaa. Jokainen eläkööt niin kuin petaavat. Vain se kriisi perusturva tulisi olla. Jos siihen tyytyy niin ok. Tämän kaltaista rahanjakohelvettiä ei voi kannattaa kukaanoikeassa  työssä oleva henkilö.

Vihreillä on nyt valtaa enemmän kuin koskaan ennen. Se näkyy. Kaikki paskadirektiivit ja verot menee Kataisen  ja Urpilaisen seulan läpi kuin savu. Jos Vihreät siirtyisi oppositioon niin five pack hallitus olisi kuin ilmapallo kaktusten seassa. Siksi meillä on nyt vähemmistöhallitus ja kurjin sellainen vuosisatoja myöden. Keskiajallakin oli kansalla enemmän vapauksia ja valtaa.