Oulun vastaanottokeskuksen alaikäisyksiköiden psykososiaalisen tuen käsikirja

[Iloveallpeople]

Oulun vastaanottokeskuksen alaikäisyksiköiden psykososiaalisen tuen käsikirja

Johdanto

Oulun vastaanottokeskuksessa, toisessa Suomen kahdesta valtion vastaanottokeskuksesta, vastaanottotyö-tä on tehty jo 20 vuotta. Aluksi, vuodesta 1991 lähtien vastaanottopalveluita tarjottiin Oulun Heikinharjussa vain aikuisille ja perheille, mutta vuonna 2005 Oulun vastaanottokeskuksen alaisuuteen perustettiin myös alaikäisyksikkö. Nyt, kesällä 2012, Oulun vastaanottokeskukseen kuuluu Oulussa 260-paikkainen aikuisten ja perheiden transit-yksikkö sekä kaksi alaikäisyksikköä ja 110-paikkainen odotusajan yksikkö aikuisille ja perheille Pudasjärvellä.

Suomesta turvapaikkaa hakevien määrä kävi huippulukemissa vuosina 2008 ja 2009. Näiden ruuhka-aikojen rauhoituttua Oulun vastaanottokeskuksessa on haluttu panostaa erityisesti alaikäistoiminnan kehittämi-seen. Vuoden 2010 lopussa käynnistettiin Oulun vastaanottokeskuksen sisäinen alaikäistyön kehittämis-hanke, jolla haluttiin vastata kritiikkiin Suomessa tehtävän alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotto-työn tasosta1. Samalla haluttiin vahvistaa jo olemassa olevaa osaamista sekä panostaa henkilökunnan eri-tyisosaamiseen traumatyössä. Oulun vastaanottokeskuksen alaikäistyön kehittämishankkeeseen on osallis-tunut vastaanottokeskuksen johtaja, vastaavat ohjaajat, alaikäisyksiköiden, 14-paikkaisen ryhmäkodin ja 26-paikkaisen tukiasumisyksikön henkilökunta kokonaisuudessaan, alaikäistyöstä vastaavat sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja sekä vastaanottokeskuksen oman koulun opettajat.

Alaikäisyksiköiden kehittämishankkeen sisällön voi karkeasti jakaa kolmeen osa-alueeseen, joista laajin liit-tyy henkilökunnan kouluttamiseen. Kaikki Oulun vastaanottokeskuksesta kehittämishankkeeseen osallistuneet ovat saaneet kattavan traumakoulutuksen psykologi, trauma- ja kriisiterapeutti Soili Poijulalta. Toinen kehittämishankkeen osa-alueista on Oulun vastaanottokeskuksessa tehtävän alaikäistyön arvioiminen ja kehittäminen. Alaikäisyksiköiden henkilökunta on arvioinut käytössä olevat toimintamallit paitsi saadun traumakoulutuksen, niin myös valtakunnallisen vastaanottotyön laatukäsikirjan LATU 2:n sekä uuden vas-taanottolain suhteen. Hankkeen aikana arvioidut alaikäisten vastaanottotyön prosessit on kuvattu sähköi-seen toimintajärjestelmään (IMS). Lisäksi, kehittämishankkeen puitteissa on vahvistettu yhteisiä toiminta-malleja tärkeimpien yhteistyökumppaneiden, Oulun kaupungin lastensuojelun, Oulun yliopistollisen sairaalan lasten- ja nuorten psykiatristen klinikoiden sekä Oulun Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuspalvelujen kanssa.

Oulun vastaanottokeskuksen alaikäisyksiköiden psykososiaalisen tuen käsikirjan valmistumiseen ovat myö-tävaikuttaneet kaikki Oulun vastaanottokeskuksessa alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevät. Oulun Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuspalveluiden toiminnasta on saatu materiaalia käsikirjaan. Lisäksi KM, tohtorikoulutettava Mervi Kaukko on kirjoittanut artikkelin kasvatustieteen väitöstutki-mukseen liittyvästä tyttöjen kerhosta. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan turvapaikanhakijalasten osallisuut-ta ja toimijuutta toimintatutkimuksen keinoin. Alaikäistyön kehittämishankkeen yhteydessä toteutettujen asiakashaastatteluiden kommentteja on käsikirjassa mukana suorina lainauksina. Kuvituksena on käytetty alaikäisyksiköiden asiakkaiden piirustuksia.

Tämä psykososiaalisen tuen käsikirja on tarkoitettu esitteeksi Oulun vastaanottokeskuksen nykyisille ja tuleville yhteistyökumppaneille, sekä samalla selkeäksi manuaaliksi niin Oulun vastaanottokeskuksen ulkopuolisille tahoille kuin vastaanottokeskuksen uusille työntekijöillekin. Käsikirja on jaettu A- ja B-osioon. A-osiossa Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Olli Snellman tarkastelee Oulun vastaanottokeskuksen alaikäisyksiköissä tehtävän hoito- ja kasvatustyön teoreettista pohjaa. B-osio keskittyy käytännön toimintaan Ou-lun vastaanottokeskuksen alaikäisyksiköissä.

Edustajat.fi

[Roope]

Lisäksi KM, tohtorikoulutettava Mervi Kaukko on kirjoittanut artikkelin kasvatustieteen väitöstutkimukseen liittyvästä tyttöjen kerhosta. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan turvapaikanhakijalasten osallisuutta ja toimijuutta toimintatutkimuksen keinoin. Alaikäistyön kehittämishankkeen yhteydessä toteutettujen asiakashaastatteluiden kommentteja on käsikirjassa mukana suorina lainauksina.

Tutkija: Turvapaikanhakija­tytöt tarvitsevat aikuisia

Suomeen yksin tulleille turvapaikanhakijatytöille on tärkeää, että heillä on ympärillään luotettavia aikuisia, jotka kertovat, mikä tilanteessa on tytöille parasta. Toisaalta tytöt haluavat vaikuttaa vastaanottokeskuksessa asuessaan arkisiin asioihin, kuten harrastusten tai huonekaverin valintaan.

"Pienet päätökset tuovat arkeen normaaliutta, kun sitä vietetään laitoksessa henkilökunnan kanssa eikä kotona vanhempien kanssa. Tytöt haluavat ympärilleen turvallisia aikuisia, mutta heitä ei tarvitse paapoa ja ottaa kaikkea vastuuta pois", kertoo tutkija Mervi Kaukko Oulun yliopistosta.

Kaukko tutki marraskuun lopussa tarkastettavassa väitöskirjassaan yksin maahan tulleiden tyttöjen käsityksiä lasten osallisuudesta turvapaikkaprosessin aikana. Hän haastatteli ja seurasi 12:ta vastaanottokeskuksessa asuvaa 8–17-vuotiasta.

[...]

"He olivat tulleet siksi, että heillä oli hätä. Silti he tiesivät, että hädänalaisuutta voidaan epäillä. On kummallista, että lasten täytyy ottaa kantaa tällaiseen keskusteluun. Harva lapsi jättää vapaaehtoisesti perhettään, eikä perhe lähetä lasta vaaralliselle matkalle, ellei ole pakko", Kaukko sanoo.

Monet tytöistä haaveilivat muiden teinien tavoin omasta perheestä, mutta myös opiskelusta ja töistä.

"Tytöillä oli vakaa aikomus kouluttautua ja tehdä töitä, jos he saavat jäädä. Tämä kumoaa myytin, että perinteisemmistä kulttuureista tulevat tytöt eivät halua sitoutua kouluun vaan perustaa perheen. Tyttöjen mielestä ne eivät sulje toisiaan pois."

[...]

Helsingin Sanomat 25.10.2015

Mitäpä tilastoista, kuin "myytti" kumottiin kysymällä tyttöjen haaveista.

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden ja heitä tänne lähettävien perheiden motiiveista Kaukko puhuu täysin mutupohjalta. Kannattaisi tutustua vaikka UNHCR:n raportteihin.

[Foundation]

"Tytöillä oli vakaa aikomus kouluttautua ja tehdä töitä, jos he saavat jäädä. Tämä kumoaa myytin, että perinteisemmistä kulttuureista tulevat tytöt eivät halua sitoutua kouluun vaan perustaa perheen. Tyttöjen mielestä ne eivät sulje toisiaan pois."

Naisten raskausriskin peitteleminen ja sitä seuraava tolkuton yli varojen eläminen valtionvelan räjähtämisineen ovat määritelmällisesti aikuisten asioita.