2009-05-27 Yhä useampi sai Suomen kansalaisuuden (yhdistetty)

[Outo olio]

Kansalaisuuteen edellytettävä asumisaika lyhenee kuudesta vuodesta viiteen, kun kyse on yhtäjaksoisesta asumisesta Suomessa. Jos hakija osoittaa osaavansa tyydyttävästi suomen tai ruotsin kieltä, kansalaisuuden voi saada jo neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen.

Minä tulkitsisin tätä tekstinpätkää niin, että kieltä "tyydyttävästi" osaavat saavat kansalaisuuden neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa asumisen jälkeen, ja ne jotka eivät osaa kieltä tyydyttävästi joutuvat asumaan vuoden pidempään. Kansalaisuuden voisi siis saada sellainen henkilö, joka on asunut maassa jo viisi vuotta, mutta ei vieläkään osaa kieltä edes tyydyttävästi.

Viittomakieltä käyttäviltä ei enää vaadita kirjallisen suomen tai ruotsin kielen taitoa, vaan pelkkä suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen tyydyttävä taito riittää.

Ei kai tämä vain voi tarkoittaa sitä, että viittomakieliset voivat saada kansalaisuuden, vaikka eivät ymmärtäisi kirjallista kieltä, eli siis olisivat luku- ja kirjoitustaidottomia? Miten tällaisten ihmisten voidaan olettaa selviävän normaalissa elämässä?

[Uuno Nuivanen]

Ei kai tämä vain voi tarkoittaa sitä, että viittomakieliset voivat saada kansalaisuuden, vaikka eivät ymmärtäisi kirjallista kieltä, eli siis olisivat luku- ja kirjoitustaidottomia? Miten tällaisten ihmisten voidaan olettaa selviävän normaalissa elämässä?

Luonnollisesti rikastuttajan asumisesta nauttiva kunta palkkaa hänelle riittävän määrän palvelijoita ja tulkkeja.

[RP]

Kansalaisuuteen edellytettävä asumisaika lyhenee kuudesta vuodesta viiteen, kun kyse on yhtäjaksoisesta asumisesta Suomessa. Jos hakija osoittaa osaavansa tyydyttävästi suomen tai ruotsin kieltä, kansalaisuuden voi saada jo neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen.

Minä tulkitsisin tätä tekstinpätkää niin, että kieltä "tyydyttävästi" osaavat saavat kansalaisuuden neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa asumisen jälkeen, ja ne jotka eivät osaa kieltä tyydyttävästi joutuvat asumaan vuoden pidempään. Kansalaisuuden voisi siis saada sellainen henkilö, joka on asunut maassa jo viisi vuotta, mutta ei vieläkään osaa kieltä edes tyydyttävästi.

Pääsääntönä kielitaitoa vieläkin vaaditaan, tosin "somaliäitipoikkeuksia" laajennetaan.
Tuo neljä vuotta vaatii "kiinteitä siteitä" Suomeen, joita tosin ei lakitekstissä missään kunnolla määritellä. Asiaa puidaan varmaan maahanmuuttovirsto - hallinto-oikeudet - KHO -ketjussa tulevina vuosina. Pakolaiset taitavat vetää etusijan työluvalla täällä oleviin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20030359

Ja sitten niistä kielitatoedellytyspoikkeuksiin tehtävistä laajennuksista
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+80/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Pykälän 1 momentin 4 kohdassa säädettäisiin kielitaitoedellytyksestä poikkeamisesta erittäin painavasta syystä. Kohdan mukaisena erittäin painavana syynä voitaisiin pitää esimerkiksi olosuhteita, jolloin laissa edellytetyn kielitaidon tason saavuttaminen olisi hakijan kohdalla tosiasiallisesti mahdotonta. Tällaisia syitä voisivat olla esimerkiksi todennetuista oppimisvaikeuksista tai puutteellisesta koulutuksesta johtuva selvästi alentunut oppimiskyky. Poikkeuksellisesti henkilö voi olla myös lähtömaansa olosuhteisiin ja keskimääräiseen elinikään nähden niin iäkäs, että oppiminen olisi tosiasiallisesti mahdotonta, vaikka hän ei suomalaisen ikäkäsityksen mukaista pykälän 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettua 65 vuoden ikärajaa vielä täyttäisikään.

Kielitaitoedellytyksestä poikkeaminen erittäin painavan syyn perusteella edellyttäisi aina hakijan erityistilanteen huomioon ottavaa kokonaisharkintaa. Esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen opiskelun olisi tullut olla hyväksyttävästä syystä tosiasiallisesti mahdotonta, jotta painavaa erityistä syytä poikkeamiselle voitaisiin soveltaa. Tilanne, jossa vain toinen vanhempi mahdollisesti yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa täyttää kansalaistamisen edellytyksen ei yksinään riittäisi perusteeksi kielitaitoedellytyksestä poikkeamiselle edellytyksen täyttämättömän vanhemman kohdalla. Lisäksi tulisi osoittaa, että kielitaidon opiskelu olisi tämän kohdalla ollut hyväksyttävästä syystä tosiasiallisesti mahdotonta ja käyttää hakijan yksilöllinen tilanne huomioon ottavaa kokonaisharkintaa. Nykyisin kotoutumiskoulutukseen osallistuminen edellyttää pääsääntöisesti täyttä opiskelupäivää. Kotoutumiskoulutusta ollaan kehittämässä perheiden ja erityisryhmien tarpeet huomioon ottavammaksi, mutta voimassaolevan järjestelmän puitteissa voi ilmetä tilanteita, joissa monilapsisten perheiden äitien ja yksinhuoltajien on tosiasiallisesti mahdotonta osallistua kielikoulutukseen.

[thinkingmind]

Kansalaisuuteen edellytettävä asumisaika lyhenee kuudesta vuodesta viiteen, kun kyse on yhtäjaksoisesta asumisesta Suomessa. Jos hakija osoittaa osaavansa tyydyttävästi suomen tai ruotsin kieltä, kansalaisuuden voi saada jo neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen.

Minä tulkitsisin tätä tekstinpätkää niin, että kieltä "tyydyttävästi" osaavat saavat kansalaisuuden neljän vuoden yhtäjaksoisen maassa asumisen jälkeen, ja ne jotka eivät osaa kieltä tyydyttävästi joutuvat asumaan vuoden pidempään. Kansalaisuuden voisi siis saada sellainen henkilö, joka on asunut maassa jo viisi vuotta, mutta ei vieläkään osaa kieltä edes tyydyttävästi.

Pääsääntönä kielitaitoa vieläkin vaaditaan, tosin "somaliäitipoikkeuksia" laajennetaan.
Tuo neljä vuotta vaatii "kiinteitä siteitä" Suomeen, joita tosin ei lakitekstissä missään kunnolla määritellä. Asiaa puidaan varmaan maahanmuuttovirsto - hallinto-oikeudet - KHO -ketjussa tulevina vuosina. Pakolaiset taitavat vetää etusijan työluvalla täällä oleviin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20030359

Ja sitten niistä kielitatoedellytyspoikkeuksiin tehtävistä laajennuksista
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+80/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Pykälän 1 momentin 4 kohdassa säädettäisiin kielitaitoedellytyksestä poikkeamisesta erittäin painavasta syystä. Kohdan mukaisena erittäin painavana syynä voitaisiin pitää esimerkiksi olosuhteita, jolloin laissa edellytetyn kielitaidon tason saavuttaminen olisi hakijan kohdalla tosiasiallisesti mahdotonta. Tällaisia syitä voisivat olla esimerkiksi todennetuista oppimisvaikeuksista tai puutteellisesta koulutuksesta johtuva selvästi alentunut oppimiskyky. Poikkeuksellisesti henkilö voi olla myös lähtömaansa olosuhteisiin ja keskimääräiseen elinikään nähden niin iäkäs, että oppiminen olisi tosiasiallisesti mahdotonta, vaikka hän ei suomalaisen ikäkäsityksen mukaista pykälän 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettua 65 vuoden ikärajaa vielä täyttäisikään.

Kielitaitoedellytyksestä poikkeaminen erittäin painavan syyn perusteella edellyttäisi aina hakijan erityistilanteen huomioon ottavaa kokonaisharkintaa. Esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen opiskelun olisi tullut olla hyväksyttävästä syystä tosiasiallisesti mahdotonta, jotta painavaa erityistä syytä poikkeamiselle voitaisiin soveltaa. Tilanne, jossa vain toinen vanhempi mahdollisesti yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa täyttää kansalaistamisen edellytyksen ei yksinään riittäisi perusteeksi kielitaitoedellytyksestä poikkeamiselle edellytyksen täyttämättömän vanhemman kohdalla. Lisäksi tulisi osoittaa, että kielitaidon opiskelu olisi tämän kohdalla ollut hyväksyttävästä syystä tosiasiallisesti mahdotonta ja käyttää hakijan yksilöllinen tilanne huomioon ottavaa kokonaisharkintaa. Nykyisin kotoutumiskoulutukseen osallistuminen edellyttää pääsääntöisesti täyttä opiskelupäivää. Kotoutumiskoulutusta ollaan kehittämässä perheiden ja erityisryhmien tarpeet huomioon ottavammaksi, mutta voimassaolevan järjestelmän puitteissa voi ilmetä tilanteita, joissa monilapsisten perheiden äitien ja yksinhuoltajien on tosiasiallisesti mahdotonta osallistua kielikoulutukseen.

Eli ne 80%-90% suomeen tulevista somaleista jotka ovat maahanmuuttoviraston johtajan mukaan luku- ja kirjoitustaidottomia tulevat saamaan suomen kansalaisuuden 5 vuoden odottelun jälkeen vaikka eivät osaisi suomen kieltä.

Lisäksi kaikki muslimimiesten kotona lapsia hoitamassa ja synnyttämässä pitämät hunnutetut vaimot tulevat saamaan suomen kansalaisuuden 5 vuoden odottelun jälkeen vaikka eivät osaisi suomen kieltä.

Suomen kokoomus-keskusta-vihreät-RKP-SDP-Vasemmisto poliitikot ovat pähkähulluja.

[MoonShine]

Alkaa vihervasemmistososialististallarien märät päiväunet toteutumaan.
Kansalaisuuden saamisen ehtoja lievennetään ja kehitysapumäärärahoja suunnitellaan kasvatettavan.
Tää menee ihan kohta reisille koko lasti.

[thinkingmind]

Ylläolevasta tekstistä ei tuosta saa tietoa, mutta kylläkään kansalaisuutta ei voi saada rangaistuksen _aikana_. Mutta se ei sano etteikö sitä voitaisi laskea odotusajaksi...

No, sillä ei ole kauheasti merkitystä, kun ehdottomasta vankeusrangaistuksesta seuraa kuintenkin rangaistuksen pituudesta riippuva 3-7 vuoden karenssi, jona aikana kansalaisuutta ei tipu, vaikka muut ehdot täyttyisivätkin. 7 vuotta tullee (tämä täytyy yrittää päätellä hallituksen esityksestä, varsinaisesta lakitekstissä sitä ei ole selvästi sanottu) vähintään vuoden vankeustuomiosta.

Toki tämäkin on pohjoismaiden(kin) löyhin järjestelmä. Esimerkiksi Tanskassa alle puolentoista vuoden vankeustuomioista seuraa 8-18 vuoden odotusaika, ja tätä pitemmän tuomion saaneille ei kansalaisuutta tipu koskaan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20030359

Eli suomi myöntää jatkossa kansalaisuuksia raiskaajille, tappajille ja pahoinpitelijöille kunhan he vain odottavat 3-7 vuotta kauemmin.
Suomi on tässäkin asiassa pohjoismaiden löysin ja sekopäisin maa.

Suomalaiset poliitikot ovat hulluja.
Suomen pitäisi ottaa Tanskan malli käyttöön tässäkin asiassa ja suomen naurettavien raiskaustuomioiden takia kiristää kansalaisuuslaki vielä Tanskaakin tiukemmaksi niin että raiskaajat eivät saa ikinä suomen kansalaisuutta.
Lisäksi 2 pahoinpitelyä tai 1 törkeä pahoinpitely olisivat mielestäni myös perusteltuja syitä olla myöntämättä ikinä suomen kansalaisuutta.

[Elemosina]

Jos on vakavia rikoksia tehnyt niin ei saisi kyllä myöntää kansalaisuutta, eikä mielestäni silloinkaan jos on toistuvasti syyllistynyt rikoksiin. Järjetöntä myös tuo että kansalaisuuden voi saada käytännössä osaamatta suomea ollenkaan.

Miksi ihmeessä edes pitää helpottaa Suomen kansalaisuuden saamista, eikö pikemminkin pitäisi vaikeammilla ehdoilla varmistaa että henkilö on valmis näkemään vaivaa(=opettelemaan kielen) ja on maassaolonsa aikana toiminut ja käyttäytynyt rehellisesti rikoksia tekemättä. Suomen kansalaisuuden saaminen pitäisi olla saavutus(jopa palkinto), jota voi kunnioittaa niin kansalaisuuden saanut kuin me muutkin. Saavutus siksi että hakija on todellakin osoittanut että haluaa suomalaiseksi.

Kansalaisuuden perumisenkin voisi mielestäni ottaa käyttöön Norjan malliin.

Toisessa ketjussa siitä onkin jo keskusteltu: http://hommaforum.org/index.php/topic,50127.msg682294.html#msg682294

Sveitsi karkottaa vakaviin rikoksiin syyllistyneet automaattisesti suoraan vankilasta RIIPPUMATTA perhesuhteista Sveitsissä tai maahanmuuttajan kotimaasta
Norja peruu maahanmuuttajille jo myönnettyjä kansalaisuuksia ja karkottaa heidät jos maahanmuuttaja syyllistyy vakaviin rikoksiin kansalaisuuden saamisen jälkeen.

[Jouko]

Kyllä Suomen kansalaisuus on niin arvokas asia että se on ansaittava. Opiskelemalla ja työtä tekemällä sekä käyttäytymällä ihmisiksi. Hyvän sopeutumisen kruunaa kansalaisoikeudet. Miksei sitä voisi porrastaa. Jos on erityisen hyvin kunnostautunut; osaa kielen suvereenisti, tulee toimeen omillaan ja on puhdas maine; niin voisi saada kansalaisuuden jo aiemminkin.

[thinkingmind]

Ehdonalaisilla tuomioilla EI taida muuten olla karenssia kansalaisuuteen eli ne rikolliset maahanmuuttajat jotka ovat saaneet vain ehdollisia tuomioita saavat suomen passin heti 5 vuoden jälkeen jos ehdollinen ei ole sillä hetkellä voimassa?


Mahmud, Klaus, Phaithun, Jalal ja Clement ovat pian iloisia suomen kansalaisia.
Kiitos kokoomuksen,keskustan,vihreiden ja RKP:n eli edellisen hallituksen pähkähulluuden.

Helsingin käräjäoikeuden tuomiot raiskauksista(7kpl), törkeistä  raiskauksista(1kpl), pakottamisista sukupuoliyhteyteen(2kpl) ja pakottamisista seksuaaliseen tekoon(1kpl) vuodelta 2010

pvm     etunimi     asia                                  tuomio                korv. uhrille   
13.1    Marko       raiskaus+1muu                         1v10kk ehdollista     7140€
15.2    Osman       raiskaus                              2v6kk                 8080€
24.3    Mahmud      useita pak.sukup.yht+5muuta           1v2kk ehdollista      4400€
8.4     Klaus       raiskaus                              1v6kk ehdollista      5000€
17.6    Hussein     pak. seks. tekoon+3muuta              2v2kk                 3900€
28.6    Phaithun    pak.sukup.yht+lapsen seks.hyv.käyttö  1v2kk ehdollista      9000€
16.9    Jalal       raiskaus+lapsen seks.hyv.käyttö       1v10kk ehdollista     4200€
20.10   Abdifatah   raiskaus                              1v6kk                 3000€
10.11   Raami       törk.raiskaus                         2v8kk                 8500€
11.11   Clement     raiskaus+1muu                         30pv ehdollista
30.11   Lino        raiskaus                              1v6kk                 5000€

 

Jokainen voi etunimistä ihan itse päätellä jotain...

Edit. hieman selvempään muotoon.

http://hommaforum.org/index.php/topic,43057.msg609484.html#msg609484

[nuiv-or]

13?§
Kansalaistamisen yleiset edellytykset

Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa:

3)?hän ei ole syyllistynyt muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon eikä häntä ole määrätty lähestymiskieltoon (nuhteettomuusedellytys);

19?§
Nuhteettomuusedellytyksestä poikkeaminen

Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13?§:n 1 momentin 3 kohdan estämättä, jos hakijan tilanteen kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiselle on perusteltu syy. Arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti:

1)?rikoksesta tai rikoksista kulunut aika;

2)?teon laatu ja teosta tuomitun rangaistuksen ankaruus; sekä

3)?onko hakija syyllistynyt toistuvasti rangaistaviin tekoihin.

Myös ulkomailla annettu tuomio voidaan ottaa arvioinnissa huomioon, jos teko, josta rangaistus on tuomittu olisi vastaavissa olosuhteissa tehtynä Suomen lain mukaan rikos.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulle ulkomaalaiselle ei voida myöntää kansalaisuutta ennen kuin hänelle tuomittu ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika tai hänelle määrätty lähestymiskielto on päättynyt.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030359

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579

En oikein käsitä, miksi näitä pykäliä on muutettu, ja miten näitä tulkitaan tulevaisuudessa. Saako joku selkoa siitä, miten 2003 ja 2011 lait eroavat toisistaan?

[Blanc73]

En tajua. Miksi ehdoin tahdoin tänne halutaan mamuja keinolla millä hyvänsä? Riittääkö kansalaisuuden saamiseksi seuraava lause: "sina kaunnis valea naine, mine rakasta sinaa paljoa"?

[Ernst]

Kansalaisuuden saamisen "joustavuuden" lisääminen, kuten kansalaisuuden alejakelua nyt kutsutaan, sai varsin jyrkän tuomion Otakantaa.fi -palautteessa, kun kansalaisuuslakia valmisteltiin. Palaute ei vaikuutanut mihinkään eikä muuttanut mitään.

Minusta on surullista ja demokratian irvikuva, kun kansaa edustavat eivät halua kuulla suoraa ja lähes yksimielistä ohjetta. Käännän nyt riskaabelin kortin, mutta pakko on kirjoittaa se näkyville, että jos edustuksellinen demokratia tekee vastaavia ihmisten oikeustajua loukkaavia päätöksiä jatkossakin, moni muukin kuin ABB hylkää poliittisen toiminnan. Se ei ole eduksi kenellekään.

Suora demokratia olisi paikallaan.

[Maastamuuttaja]

Lainmuutoksen mukanaan tuomaa hallinnollista taakkaa voitaisiin keventää siten, että vähemmistövaltuutettu yhteistyössä imaamineuvoston kanssa suorittaisi hakijoiden esikarsinnan.

[Outo olio]

Lisäksi 2 pahoinpitelyä tai 1 törkeä pahoinpitely olisivat mielestäni myös perusteltuja syitä olla myöntämättä ikinä suomen kansalaisuutta.

Varsinkin kun otetaan huomioon nämä Suomen lait, että pesäpallomailalla päähän yms. = poliisin mukaan tavallinen pahoinpitely, eikä edes törkeä sellainen, tapon tai murhan yrityksestä puhumattakaan.

[JoKaGO]

Varsinkin kun otetaan huomioon nämä Suomen lait, että pesäpallomailalla päähän yms. = poliisin mukaan tavallinen pahoinpitely, eikä edes törkeä sellainen, tapon tai murhan yrityksestä puhumattakaan.

Off-topic: Tuosta oli jo aiemmin Hommaforumilla juttua, että esim. vasralla tai pesäpallomailalla lyöminen ei ole tappamisen yritystä, vaan pahoinpitely. Asian on linjannut korkein oikeus. HUOM! Ei poliisit tuomitse ketään. Poliisin tehtävänä on esittää syyttäjälle epäilemänsä rikos ja tekijä sekä syyttämistä tukevat näkökohdat. Syyttäjä sitten päättää, syytetäänkö vai ei, ja tuomari sitten lopulta tuomitsee tai vapauttaa syytetyn.

[Iloveallpeople]

Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä yli kaksinkertaistui

Suomen kansalaisuuden sai kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa 4 554 henkilöä. Heistä 4 086 sai kansalaisuuden hakemuksen ja 468 ilmoituksen[1] perusteella. Määrä yli kaksinkertaistui edellisvuoden vastaavasta ajasta, jolloin Suomen kansalaisuus myönnettiin 2 220 henkilölle.

Myös kansalaisuutta hakeneiden määrät kasvoivat merkittävästi: kansalaisuushakemusten määrä kasvoi noin 42 prosentilla (1–6/2012: 3 708 henkilöä, 1–6/2011: 2 605), kansalaisuusilmoitusten noin 77 prosentilla (1–6/2012: 440, 1–6/2011: 248).

Kasvun taustalla syksyn lakimuutos

Hakijamäärän kasvu selittyy lähinnä 1.9.2011 voimaan tulleella kansalaisuuslain muutoksella. Tuolloin kansalaisuuden saamiseksi vaadittava asumisaika lyheni kuudesta viiteen vuoteen, mikä näkyy kansalaisuushakemusten lisääntymisenä.

Kansalaisuusilmoitusten lisääntymistä on puolestaan vauhdittanut se, että viime syyskuun alusta lähtien kaikki entiset Suomen kansalaiset ovat voineet saada kansalaisuuden takaisin ilmoituksella ilman, että heidän täytyy muuttaa Suomeen.

Lakimuutoksen ja kasvaneiden kansalaisuushakemus- ja -ilmoitusmäärien vuoksi Maahanmuuttovirasto palkkasi alkuvuodesta määräaikaista lisähenkilöstöä kansalaisuusasioiden päätöksentekoon. Tämä sekä jatkuva päätöksenteon tehostaminen kasvattivat myös kansalaisuuspäätösten määrää merkittävästi: hakemuspäätösten määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi ja ilmoituspäätösten määrä noin 60 prosentilla.

Venäläiset suurin ryhmä – kärkijoukossa myös yksi EU-maa

Eniten Suomen kansalaisuutta hakivat hakemuksella venäläiset (1 065 henkilöä), irakilaiset (275), virolaiset (210), somalialaiset (209) ja afganistanilaiset (182).

Kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli eniten venäläisiä (1 402), virolaisia (284), somalialaisia (192), afganistanilaisia (162) ja iranilaisia (159).

Uusia kymmenen suurimman hakijaryhmän joukossa ovat Ukrainan ja Kongon demokraattisen tasavallan kansalaiset. Sekä hakijoiden että kansalaisuuden saaneiden kymmenen kärjessä ovat vuodesta toiseen myös yhden EU-valtion, Viron, kansalaiset.

Entisen kansalaisen kansalaisuusilmoituksia tekivät eniten ruotsalaiset (127), kanadalaiset (25), australialaiset (23), yhdysvaltalaiset (19) ja saksalaiset (12). Samat ryhmät olivat kärjessä myös alkuvuonna myönteisen päätöksen saaneista entisistä kansalaisista.

Suurin osa päätöksistä oli myönteisiä

Vuoden 2012 alkupuoliskolla kansalaisuushakemuksiin tehdyistä päätöksistä noin 90 prosenttia oli myönteisiä. Kansalaisuusilmoituksiin tehdyistä päätöksistä myönteisiä oli noin 91 prosenttia.

Tarkempi katsaus verkossa

Tarkempi katsaus tammi–kesäkuun 2012 kansalaisuusasioista löytyvät Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta osoitteesta www.migri.fi > Pikalinkit > Tilastot > Kansalaisuustilastot.

Maahanmuuttovirasto

[Marjapussi]

Eniten Suomen kansalaisuutta hakivat hakemuksella venäläiset (1 065 henkilöä), irakilaiset (275), virolaiset (210), somalialaiset (209) ja afganistanilaiset (182).

Kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli eniten venäläisiä (1 402), virolaisia (284), somalialaisia (192), afganistanilaisia (162) ja iranilaisia (159).

Virolaiset toki ymmärtää ja suurinosa heistä integroituu helposti. Venäläisetkin myös joissain tapauksissa sopivat Suomeen, mutta loppusakki on pelkkä kuluerä.

[Nuutti Hyttinen]

Eniten Suomen kansalaisuutta hakivat hakemuksella venäläiset (1 065 henkilöä), irakilaiset (275), virolaiset (210), somalialaiset (209) ja afganistanilaiset (182).

Kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli eniten venäläisiä (1 402), virolaisia (284), somalialaisia (192), afganistanilaisia (162) ja iranilaisia (159).

337 venäläistä sai Suomen kansalaisuuden hakematta sitä?

[Professori]

Eniten Suomen kansalaisuutta hakivat hakemuksella venäläiset (1 065 henkilöä), irakilaiset (275), virolaiset (210), somalialaiset (209) ja afganistanilaiset (182).

Kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli eniten venäläisiä (1 402), virolaisia (284), somalialaisia (192), afganistanilaisia (162) ja iranilaisia (159).

337 venäläistä sai Suomen kansalaisuuden hakematta sitä?

Kunakin vuonna kansalaisuuden saaneet ja kansalaisuutta hakeneet eivät ole samoja ihmisiä (kuin ehkä osittain, mikäli byrokratia kestää alle vuoden.

[Faidros.]

Eniten Suomen kansalaisuutta hakivat hakemuksella venäläiset (1 065 henkilöä), irakilaiset (275), virolaiset (210), somalialaiset (209) ja afganistanilaiset (182).

Kansalaisuuden hakemuksesta saaneiden joukossa oli eniten venäläisiä (1 402), virolaisia (284), somalialaisia (192), afganistanilaisia (162) ja iranilaisia (159).

337 venäläistä sai Suomen kansalaisuuden hakematta sitä?

Vai sama henkilö on saanut kaksi kansalaisuutta?

[kyllästynyt]

Persusuomalaiset ei saa mitään aikaa eduskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei edellytetä käytännössä mitään. Riittää että lojuu täällä 5 vuotta on paperit taskussa. Ei vaatimusta kielitaidosta. Ei puhdasta rikosrekisteriotetta.

[Faidros.]

Persusuomalaiset ei saa mitään aikaa eduskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei edellytetä käytännössä mitään. Riittää että lojuu täällä 5 vuotta on paperit taskussa. Ei vaatimusta kielitaidosta. Ei puhdasta rikosrekisteriotetta.

Oppositiosta on paha vaikuttaa, kun ainoa kumppani on myös pahin poliittinen kilpailija.

Katsoitteko eilen sen Suomessa 20v. asuneen Somaliaan presidentiksi aikovan naisen haastattelun? Ei osannut vastata haastattelijan äärimmäisen helpoiksi muotoilemiin kysymyksiin juuri mitenkään. Vastaili niitä näitä, kun ei ymmärtänyt kysymyksiä. 20v. maassa ja 5-vuotiaan kielitaito!
Mutta hattua nostan jos lähtee, vie klaaninsa mukanaan ja pysyy poissa. Hurrah!

[nuiv-or]

Persusuomalaiset ei saa mitään aikaa eduskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei edellytetä käytännössä mitään. Riittää että lojuu täällä 5 vuotta on paperit taskussa. Ei vaatimusta kielitaidosta. Ei puhdasta rikosrekisteriotetta.

Lakimuutos hyväksyttiin 19.1.2011 äänestyksessä ja se tuli voimaan 1.9.2011. Persut pääsivät eduskuntaan 17.4.2011. Jos persut vaatisivat paluuta esim 1968 kansalaisuuslakiin, mitä arvelet äänestystuloksen olevan?

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_140_2010_p.shtml

Hallituksen esitys laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta
jaa 157, ei 5, tyhjiä 1; poissa 36.

Nuo 5 vastustajaa olivat persuja.


Muuten olen samaa mieltä kanssasi. Mielestäni kansalaisuutta ei pitäisi hakemuksesta myöntää kenellekään. Sitä joko on syntynyt suomalaiseksi tai sitten ei ole. Ei ole mitään hävettävää asua Suomessa ulkomaalaisena oleskeluluvan kanssa, jos on järkevää tekemistä.

337 venäläistä sai Suomen kansalaisuuden hakematta sitä?

He saivat sen varmaankin ilmoituksesta.

[MW]

Näin saadaan ulkomaalaisten Suomessa tekemiä rikoksia vähennettyä tehokkaasti. Taitaakin olla pussin ainoa konsti.

[Marko M]

Persusuomalaiset ei saa mitään aikaa eduskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei edellytetä käytännössä mitään. Riittää että lojuu täällä 5 vuotta on paperit taskussa. Ei vaatimusta kielitaidosta. Ei puhdasta rikosrekisteriotetta.

Oppositiosta on paha vaikuttaa, kun ainoa kumppani on myös pahin poliittinen kilpailija.

Katsoitteko eilen sen Suomessa 20v. asuneen Somaliaan presidentiksi aikovan naisen haastattelun? Ei osannut vastata haastattelijan äärimmäisen helpoiksi muotoilemiin kysymyksiin juuri mitenkään. Vastaili niitä näitä, kun ei ymmärtänyt kysymyksiä. 20v. maassa ja 5-vuotiaan kielitaito!
Mutta hattua nostan jos lähtee, vie klaaninsa mukanaan ja pysyy poissa. Hurrah!

Eivät edes "somalialaiset parlamentaarikot" helpolla luovu ilmaisesta elannosta jonka tyhmät vääräuskoiset valkonaamat maksavat.

http://hommaforum.org/index.php/topic,62173.0.html

[Ksenofobi]

Persusuomalaiset ei saa mitään aikaa eduskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei edellytetä käytännössä mitään. Riittää että lojuu täällä 5 vuotta on paperit taskussa. Ei vaatimusta kielitaidosta. Ei puhdasta rikosrekisteriotetta.

Kyllä se kielitaito edelleen vaaditaan.

http://www.infopankki.fi/fi-FI/kansalaisuus/

Mielenkiintoinen on sivulla oleva teksti "Sinun on myös pystyttävä kertomaan suunnitelma siitä, miten sinä ja perheesi aiotte saada toimeentulonne. " Siihen kohtaan taitaa kelvata "KELA maksaa" '?

[nuiv-or]

Persusuomalaiset ei saa mitään aikaa eduskunnassa. Kansalaisuuden saamiseksi ei edellytetä käytännössä mitään. Riittää että lojuu täällä 5 vuotta on paperit taskussa. Ei vaatimusta kielitaidosta. Ei puhdasta rikosrekisteriotetta.

Kyllä se kielitaito edelleen vaaditaan.

http://www.infopankki.fi/fi-FI/kansalaisuus/

Mielenkiintoinen on sivulla oleva teksti "Sinun on myös pystyttävä kertomaan suunnitelma siitä, miten sinä ja perheesi aiotte saada toimeentulonne. " Siihen taitaa kelvata "KELA maksaa" '?

Olet väärässä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579

18 b § Kielitaitoedellytyksestä poikkeaminen

Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 6 kohdan estämättä, jos:

1) hakijan Suomessa olevan, vakinaisen ja päätoimisen työn hoitaminen on kohtuuttoman vaikeaa ilman Suomen kansalaisuutta;

2) hakija on 65-vuotias tai sitä vanhempi ja hänellä on Suomessa pakolaisasema, toissijainen suojeluasema tai oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella;

3) hakija ei pysty terveydentilansa taikka aisti- tai puhevammansa vuoksi täyttämään kielitaitoedellytystä;

4) muutoin on olemassa erittäin painava syy kielitaitoedellytyksestä poikkeamiselle.

Luku- ja kirjoitustaidottoman sekä 65-vuotiaan tai sitä vanhemman hakijan osalta, jolle on myönnetty oleskelulupa muulla kuin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella, voidaan kielitaitoedellytyksestä poiketa, jos hakija hallitsee suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeet tai on osallistunut säännöllisesti suomen tai ruotsin kielen opintoihin.

Luku- ja kirjoitustaidottomuus sekä muut 2 momentissa tarkoitetut edellytykset osoitetaan hakijan suomen tai ruotsin kielen opettajan antamalla todistuksella.

Ks. myös 19 § Nuhteettomuusedellytyksestä poikkeaminen

[Ksenofobi]

Olet väärässä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579

No voi helvetti. Siinä on pykälät sorvattu siihen malliin että kun laivan kurssi on ensin käännetty kohti jäävuorta, ruori on irroitettu ja heitetty mereen. Mitä pahaa me suomalaiset olemme tehneet, että meitä pitää näin rangaista?

[Marko M]

Olet väärässä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579

No voi helvetti. Siinä on pykälät sorvattu siihen malliin että kun laivan kurssi on ensin käännetty kohti jäävuorta, ruori on irroitettu ja heitetty mereen. Mitä pahaa me suomalaiset olemme tehneet, että meitä pitää näin rangaista?

Olemme päästäneet hirviön nimeltään Demla pimeyden syövereistä.

[nuiv-or]

Olet väärässä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110579

No voi helvetti. Siinä on pykälät sorvattu siihen malliin että kun laivan kurssi on ensin käännetty kohti jäävuorta, ruori on irroitettu ja heitetty mereen. Mitä pahaa me suomalaiset olemme tehneet, että meitä pitää näin rangaista?

Keskustelua: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_139_2010_ke_p_4.shtml

Itse lakialoite:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_5_2007_p.shtml

Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2007

Minna Sirnö /vas
Annika Lapintie /vas
Merja Kyllönen /vas

Kielitaidon osoittaminen on voimassa olevan lain mukaan vaikeaa ja monelle maahanmuuttajalle jopa mahdotonta, koska kielitaitovaatimus on liian korkea. Yleinen kielitutkinto ei myöskään ole kaikille maahanmuuttajille sopiva tapa suomen tai ruotsin kielen kielitaidon osoittamiseen, koska se on varsinaisesti kehitelty akateemisille oppijoille, joilla on sekä opiskelutaitoja että -kykyä ja jotka ovat tottuneet suoriutumaan kirjallisesti. Tällä hetkellä yleinen kielitutkinto-järjestelmä on kankea ja hidas, eikä siinä olla valmistauduttu tilanteeseen, jossa kansalaisuuden hakijoita on useita. Lisäksi yleisen kielitutkinnon suorittaminen on kallista suorittajalleen.

Lisää keskustelua:

Minna Sirnö /vas:  Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Monelle meistä kansalaisuus on itsestäänselvyys, emmekä pohdi sitä, mikä merkitys kansalaisuudella on meille tai muille. Mutta monelle maahanmuuttajalle kansalaisuus on identiteettikysymys. Kansalaisuuden saamisessa on kysymys siitä, että samalla omaksuu myös uuden kotimaansa identiteetin. Kansalaisuudella on maahanmuuttajille myös itsetuntoa kohottava merkitys. Se tarkoittaa, että tulee hyväksytyksi uuteen yhteisöön. Ja ennen kaikkea kansalaisuus on merkki siitä, että maahanmuuttaja on sitoutunut yhteiskuntaan ja on valmis myös toimimaan siinä yhteiskunnassa.
Niinpä kansalaisuuslain ei missään tapauksessa pitäisi olla este kansalaisuuden saamiselle. Voimassa olevan kansalaisuuslain henki ei ehkä niinkään ole sitä ollut, mutta valitettavasti tulkinnat ovat monellakin tapaa sitä olleet. Nimittäin voimassa olevan kansalaisuuslain aikana muun muassa kansalaisuushakemusten kesto on ylittänyt suorastaan sietämättömät rajat. Käytännössä kansalaisuuden saamisen ehdot ovat ylittyneet useammalla vuodella siitä, mitä lakiin on kirjattu. Kansalaisuuden saaminen on Suomessa kallista. Se maksaa noin 900 euroa, kun siihen liittyy sekä kielitutkinto että hakemuksen jättäminen, ja valitettavasti nykyisin voimassa olevan lain tulkinta vaihtelee eri poliisipiireissä. Osa on tulkinnut erittäin tiukasti erityisesti juuri näitä kansalaisuuslakiin liittyviä kielitutkintovaatimuksia, mikä on nyt käytännössä tarkoittanut sitä, että kansalaisuuden saamismahdollisuudet ovat pitkälti riippuneet siitä poliisipiiristä, mistä maahanmuuttajat ovat kansalaisuutta hakeneet.

...

Kielitaito on ehkä tärkein sitoutumisen muoto, mikä maahanmuuttajalla on tullessaan jonkun yhteiskunnan jäseneksi. Tosin myönnettäköön myös se, että kielitaidoksi riittää aluksi se, että pärjää arjessa ja pärjää työyhteisössä, sillä kielitaitohan on sosiaalinen taito. Se kehittyy parhaimmillaan silloin, kun sitä on mahdollisuus käyttää. Aina välttämättä koulutus, tai edes kirjoitustaito, ei ole se ensimmäinen asia, joka maahanmuuttajan pitäisi oppia, vaan sen arjen kielenkäyttö, että selviää normaaleista arkisista asioista.

Nyt käsillä oleva hallituksen esitys ja perustuslakivaliokunnan mietintö siitä ovat toki parannuksia kielitaidon osalta monellakin tavalla, mutta valitettavasti niihin on jäänyt kaksi aukkoa, joista aikoinaan olen tehnyt lakialoitteen sekä vuonna 2003 että vuonna 2007.

Ensimmäinen koskee ihan tätä normaalia kielitaitopykälää eli taitotaso kakkosta, ja se olisi palauttanut kielitaitovaatimuksen tyydyttäväksi. On hämmentävää, että itse asiassa hallituksen esityksessä ja perustuslakivaliokunnan mietinnössä kyseinen 17 § on muutettu muilta osin niin, että siinä käytännössä on tyydyttävät taidot, paitsi juuri tämän vasta maahan muuttaneitten kannalta keskeisimmän eli kielitaitotutkinnon kohdalla. Siinä edelleen edellytetään hyviä taitoja, ja mielestäni se on ristiriidassa tämän lakipykälän muitten vaatimusten kanssa.

Toinen, mikä mielestäni hallituksen esityksestä ja perustuslakivaliokunnan mietinnöstä puuttuu, on selkeästi se, että kielitaitoa pitäisi edelleenkin olla mahdollista osoittaa muullakin tavalla kuin pelkkien tutkintojen kautta, eli työyhteisössä voisi muun muassa käydä testaaja, joka testaisi kielitaitoa.

Seuraava puute tässä laissa on mielestäni edelleenkin, perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeenkin, se, että tämän lain sukupuolivaikutuksia ei vieläkään ole arvioitu. Voimassa olevan lain seurauksena on ollut valitettavasti nähtävissä se, että monissa maahanmuuttajaperheissä kotiäidit, jotka ovat tulleet perheen yhdistämisen kautta, ovat jääneet vaille kansalaisuutta, koska he eivät ole a) ensinnäkään saaneet riittävää koulutusta ja b) heitä ei tietyllä tavalla ole imaistu tähän yhteisöön ja c) tämä kielitaitovaatimuskynnys on ollut niin korkea, että kotiäiti, joka ei välttämättä pysty harjoittamaan sitä kieltä, ei ole pystynyt myöskään ylittämään kolmosen vaatimustasoa. Niinpä Suomessa, ja ihan minunkin tuttavapiirissäni, on useampia surullisia tapauksia siitä, että koko muu perhe on saanut Suomen kansalaisuuden, mutta äiti ei ole saanut kansalaisuutta juuri tämän kielitaitovaatimuksen takia. Seurauksena on ollut se, että - nykyisin kansalaisuudesta seuraa ainakin yksi merkittävä asia, nimittäin Suomen passi - koko muu perhe pystyy matkustamaan lähtömaahan Suomen kansalaisina, mutta äiti matkustaa jatkuvasti epävarmalla muukalaispassilla, jonka kohtelusta me kuitenkin tiedämme, että varsinkaan kriisialueilla se ei välttämättä ole paras mahdollinen.

Minna Sirnö (vas) nyrkin ja hellan välissä olevien, kriisialueille matkustavien, hätää ja vainoa paenneiden lukutaidottomien kaapujen asialla.