2012-08-08 HS: Tuhannella dollarilla yrittäjäksi (somalit yhdysvalloissa)

[Bellerofon]

Min­nea­po­lis. Kaup­pa­kes­kuk­sen ni­mi on ame­rik­ka­lai­sit­tain 24 Mall, mut­ta enem­män se näyt­tää ole­van ba­zaar tai suuq kuin mall.

Ah­tai­den käy­tä­vien pie­nis­sä ko­juis­sa myy­dään mat­to­ja, ko­ru­ja ja mus­li­mi­vaat­tei­ta. Tie­to­ko­nei­ta ja kän­ny­köi­tä kor­ja­taan. Ra­han­lä­he­tys­pal­ve­lui­ta on usei­ta.

Val­ko­ihois­ta tur­va­mies­tä lu­kuun ot­ta­mat­ta kaik­ki näyt­tä­vät so­ma­leil­ta.

24 Mall si­jait­see Min­ne­so­tan osa­val­tios­sa Min­nea­po­li­sin ete­läo­sas­sa. Tä­mä pie­ni alue on Yh­dys­val­to­jen so­ma­li­kes­kit­ty­mä, kan­san­kie­lel­lä mi­niMo­ga­dis­hu.

Poh­jois­mai­ta on vuo­sia as­kar­rut­ta­nut ky­sy­mys: Mik­si Min­ne­so­tan so­ma­lit työl­lis­ty­vät pa­rem­min kuin Poh­jois­mai­den so­ma­lit?

Ver­tai­lu­kel­poi­sia ti­las­to­ja Yh­dys­val­to­jen ja Poh­jois­mai­den so­ma­lien työt­tö­myy­des­tä ei ole, mut­ta asian­tun­ti­jat ovat yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä työt­tö­myys ei ras­saa Min­ne­so­tan so­ma­lei­ta yh­tä pal­jon kuin Poh­jois­mai­den so­ma­lei­ta.

Vas­taus saat­taa löy­tyä tääl­tä ba­saa­rin vils­kees­tä. Nor­ja­lai­sen toi­mit­ta­jan Ger­hard Hels­ko­gin kir­jas­sa Inn­vand­rer­nes su­per­makt, eli Maa­han­muut­ta­jien su­per­val­ta, to­de­taan,  et­tä se­kä yh­dys­val­ta­lai­set et­tä so­ma­lit ovat yrit­tä­jä­kan­saa ja tot­tu­neet työl­lis­tä­mään it­sen­sä.

Yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­nen on Hels­ko­gin mu­kaan Yh­dys­val­lois­sa hel­pom­paa kuin Poh­jois­mais­sa. Myös pie­nem­pi mi­ni­mi­palk­ka ja vä­häi­sem­pi ir­ti­sa­no­mis­suo­ja voi­vat edis­tää työl­lis­ty­mis­tä.

Vä­hän sa­man­lai­sia aja­tuk­sia esi­te­tään ruot­sa­lai­sen aja­tus­hau­to­mon Timb­ron ra­por­tis­sa, jos­sa ver­tail­tiin työl­li­syys­ti­lan­net­ta Ruot­sin ja Min­ne­so­tan so­ma­lien vä­lil­lä.

Ra­por­tin mu­kaan Min­nea­po­li­sin so­ma­lien kes­kit­ty­mi­nen yh­teen kau­pun­gin­osaan on voi­nut aut­taa hei­tä.

"­Min­ne­so­tan so­ma­lien en­klaa­vi tar­joaa se­kä ta­lou­del­li­sia et­tä so­siaa­li­sia mah­dol­li­suuk­sia tyy­dyt­tää ryh­män tar­peet. Mo­nil­la so­ma­leil­la on ko­ke­mus­ta kau­pas­ta ja lii­ke­toi­min­nas­ta ja sik­si myös in­toa yrit­tä­jyy­teen", ra­por­tis­sa kir­joi­te­taan.

24 Mall si­jait­see Min­ne­so­tan osa­val­tios­sa Min­nea­po­li­sin ete­läo­sas­sa. Tä­mä pie­ni alue on Yh­dys­val­to­jen so­ma­li­kes­kit­ty­mä, kan­san­kie­lel­lä mi­niMo­ga­dis­hu.

Poh­jois­mai­ta on vuo­sia as­kar­rut­ta­nut ky­sy­mys: Mik­si Min­ne­so­tan so­ma­lit työl­lis­ty­vät pa­rem­min kuin Poh­jois­mai­den so­ma­lit?

Ver­tai­lu­kel­poi­sia ti­las­to­ja Yh­dys­val­to­jen ja Poh­jois­mai­den so­ma­lien työt­tö­myy­des­tä ei ole, mut­ta asian­tun­ti­jat ovat yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä työt­tö­myys ei ras­saa Min­ne­so­tan so­ma­lei­ta yh­tä pal­jon kuin Poh­jois­mai­den so­ma­lei­ta.

Vas­taus saat­taa löy­tyä tääl­tä ba­saa­rin vils­kees­tä. Nor­ja­lai­sen toi­mit­ta­jan Ger­hard Hels­ko­gin kir­jas­sa Inn­vand­rer­nes su­per­makt, eli Maa­han­muut­ta­jien su­per­val­ta, to­de­taan,  et­tä se­kä yh­dys­val­ta­lai­set et­tä so­ma­lit ovat yrit­tä­jä­kan­saa ja tot­tu­neet työl­lis­tä­mään it­sen­sä.

Yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­nen on Hels­ko­gin mu­kaan Yh­dys­val­lois­sa hel­pom­paa kuin Poh­jois­mais­sa. Myös pie­nem­pi mi­ni­mi­palk­ka ja vä­häi­sem­pi ir­ti­sa­no­mis­suo­ja voi­vat edis­tää työl­lis­ty­mis­tä.

Vä­hän sa­man­lai­sia aja­tuk­sia esi­te­tään ruot­sa­lai­sen aja­tus­hau­to­mon Timb­ron ra­por­tis­sa, jos­sa ver­tail­tiin työl­li­syys­ti­lan­net­ta Ruot­sin ja Min­ne­so­tan so­ma­lien vä­lil­lä.

Ra­por­tin mu­kaan Min­nea­po­li­sin so­ma­lien kes­kit­ty­mi­nen yh­teen kau­pun­gin­osaan on voi­nut aut­taa hei­tä.

"­Min­ne­so­tan so­ma­lien en­klaa­vi tar­joaa se­kä ta­lou­del­li­sia et­tä so­siaa­li­sia mah­dol­li­suuk­sia tyy­dyt­tää ryh­män tar­peet. Mo­nil­la so­ma­leil­la on ko­ke­mus­ta kau­pas­ta ja lii­ke­toi­min­nas­ta ja sik­si myös in­toa yrit­tä­jyy­teen", ra­por­tis­sa kir­joi­te­taan.

Rää­tä­li Aweis Ab­do tut­kii tot­tu­nein ot­tein ko­ti­äi­ti Mis­ki Alin me­kon sau­mo­ja. Sit­ten hän ryh­tyy kor­jaus­puu­hiin.

Yli kym­me­nen vuot­ta sit­ten Ab­do sääs­ti teu­ras­ta­mos­sa työs­ken­te­le­mäl­lä 1 000 dol­la­ria eli rei­lut 800 eu­roa, jol­la hän ava­si liik­keen­sä. Eng­lan­nin kie­li ei vie­lä tai­vu hä­nel­tä kun­nol­la, mut­ta asia­kas Ali ker­too in­nok­kaas­ti, et­tä Yh­dys­val­lois­sa so­ma­li­pa­ko­lai­sen on pa­rem­pi ol­la kuin Poh­jois­mais­sa. Pa­rem­mat ta­lot ja tiet, hän se­lit­tää

"Y­ri­tän ai­na sa­noa Eu­roo­pas­sa asu­vil­le ka­ve­reil­le, et­tä tul­kaa tän­ne, niin näet­te", Ali sa­noo.

Suu­rin osa kaup­pa­kes­kuk­sen so­ma­leis­ta on Alin lin­joil­la: Ame­rik­ka hy­vä, Eu­roop­pa pa­ha. Mo­net mai­nit­se­vat Rans­kan hui­vi­kiel­lon esi­merk­ki­nä mus­li­mien syr­jin­näs­tä Eu­roo­pas­sa.

Myös Hel­sin­gin so­siaa­li­vi­ras­tos­sa Min­ne­so­tan me­nes­tys so­ma­lien työl­lis­tä­mi­ses­sä tun­ne­taan. Maa­han­muut­to­yk­si­kön joh­ta­va so­siaa­li­työn­te­ki­jä Ei­ja Pii­pa­ri­nen vie­rai­li vii­me vuon­na Yh­dys­val­lois­sa Ohion osa­val­tios­sa so­siaa­li­työn­te­ki­jöi­den vaih­tooh­jel­mas­sa.

Pii­pa­ri­nen ei lait­tai­si kaik­kia so­ma­le­ja sa­maan kau­pun­gi­no­saan, ku­ten Min­ne­so­tas­sa. Hä­nes­tä Hel­sin­gin pyr­ki­mys so­ma­lien ha­jaasut­ta­mi­seen li­sää in­teg­roi­tu­mis­ta yh­teis­kun­taan.

Ohios­sa ja Min­ne­so­tas­sa pa­ko­lai­set saa­vat kä­teis­avus­tus­ta kor­kein­taan kah­dek­san kuu­kaut­ta. Suo­mes­sa eri­kois­koh­te­lu ko­tout­ta­mi­sek­si jat­kuu kol­me vuot­ta, mi­kä Pii­pa­ri­sen mu­kaan on so­pi­vam­pi ai­ka.

"­Pa­ko­lai­sil­la on usein vah­vo­ja trau­ma­taus­to­ja", Pii­pa­ri­nen sa­noo.

Nor­ja­lai­nen Hels­kog kat­soo kir­jas­saan asiaa toi­sel­ta kan­til­ta. Hän pi­tää Yh­dys­val­to­jen ka­peaa so­siaa­li­tur­vaa yh­te­nä kan­nus­ti­me­na so­ma­lien työl­lis­ty­mi­seen.

Vä­lil­lä Min­ne­so­tan so­ma­lien työl­lis­ty­mi­sen ihai­lu on men­nyt Poh­jois­mais­sa yli. Min­ne­so­tan so­ma­leil­la on omat on­gel­man­sa, ku­ten jen­gi­vä­ki­val­ta.

Tai­to­ja vas­taa­viin töi­hin pää­se­mi­sen es­tee­nä mo­nil­le so­ma­leil­le on huo­no kie­li­tai­to.

"­Kir­joit­ta­mi­nen ja lu­ke­mi­nen eng­lan­nik­si ovat kaik­kein isoin on­gel­ma", sa­noo Ubah Hir­si, jo­ka työs­ken­te­lee Min­ne­so­tan so­ma­li­lii­tos­sa.

Hir­sin työ on aut­taa so­ma­lei­ta, joi­den kie­li­tai­to ei rii­tä esi­mer­kik­si vi­ral­li­sis­ta lo­mak­keis­ta sel­viy­ty­mi­seen. Hei­tä riit­tää.

Lii­ton joh­ta­ja Saeed Fa­hia sa­noo, et­tä Min­ne­so­tas­sa so­ma­leil­le on tar­jol­la so­siaa­li­pal­ve­lu­ja, joi­ta ei ole kaik­kial­la maas­sa. Se se­lit­tää osal­taan so­ma­lien muut­to­lii­ket­tä poh­joi­seen.

Siir­to­lais­ten saa­mas­ta tues­ta Min­ne­so­tas­sa vas­taa­vat va­paaeh­tois­jär­jes­töt. Oma sel­lai­nen on juu­ta­lai­sel­la, ka­to­li­lai­sel­la ja lu­te­ri­lai­sel­la kir­kol­la. Val­tio an­taa niil­le mää­rä­ra­ho­ja.

"U­sein ih­mi­set kuu­le­vat, et­tä jo­ku on me­nes­ty­nyt tääl­lä. Sit­ten he luu­le­vat me­nes­ty­vän­sä it­se­kin", Fa­hia sa­noo.

Edes 24 Mall ei ole täyn­nä aher­ta­via työ­muu­ra­hai­sia.

Kaup­pa­kes­kuk­sen pi­hal­la kym­me­net mie­het viet­tä­vät ar­ki­päi­vää jou­ten. Kes­kus­te­lu käy elä­väi­se­nä. Kel­lään ei ole kii­re. Il­mas­sa lei­juu ime­lä ha­ju.

Työ­tön Ah­med Ab­di on­kin kuul­lut Ruot­sin ole­van pa­rem­pi paik­ka kuin Yh­dys­val­lat.

"­Siel­lä on pa­rem­pi elä­mä. Kyl­lä mei­tä tääl­lä­kin tue­taan, mut­ta ei yh­tä hy­vin kuin siel­lä", Ab­di ar­ve­lee.

"­Jos oli­sin muut­ta­nut Ruot­siin sen si­jaan et­tä tu­lin tän­ne, oli­sin eh­kä kuin [jal­ka­pal­lo­täh­ti] Zla­tan Ib­ra­hi­mo­vic.".

Boldaukset ja alleviivaukset minun.

Näkeehän tuosta suoraan, olematta edes päivystävä dosentti, mistä työllistyminen johtuu. Siitä, ettei sosiaaliturva ole liian houkutteleva vaihtoehto.

[antero]

Näkeehän tuosta suoraan, olematta edes päivystävä dosentti, mistä työllistyminen johtuu. Siitä, ettei sosiaaliturva ole liian houkutteleva vaihtoehto.

Ja ylipäätään siinä vaiheessa kun somali funtsii somaliassa lähteäkkö jenkkeihin vai suomen sossuun, niin yritteliäät lähtee jenkkeihin ja sossuturistit suomeen. Ts jakautuminen tapahtuu jo lähtövaiheessa.

[mikkoR]

Pelkkää propagandaa, otsikko ja alku lupaa hyvää mutta hieman totuutta piilotettu loppuun.

Miksi hesari kylvää tälläistä paskaa, siinä ei kasva kuin vitutus normaajärkisellä.

[Jukka Wallin]

Tänne on valikoituneet kirjoitustaitoiset ja kieliäosaavat? 

[Alkuasukas]

Kymmenen vuotta töissä teurastamolla eikä enklanti oikeen suju. Siinäkö on työllistymisen malli että somput myyvät ja ostavat toisiltaan sossun rahoilla jotain?

[Roope]

Voisivat jo lopettaa tuon Minnesotan hehkuttamisen. Tilanne on parempi verrattuna Ruotsiin, mutta niinhän se on melkein missä tahansa.

Tervetuloa Ruotsiin

Ruotsi rankataan korkealle kotouttamisessa ja Fokuksen rankkauksen mukaan Noran kunta on paras Ruotsissa. Mutta eräs maahanmuuttajaryhmä on paljastanut kotouttamispolitiikan Akilleen kantapään.

[...]

Viime viikon Fokuksessa listasimme kuntia, jotka ovat onnistuneet parhaiten kotouttamisessa. Mutta entä mitalin toinen puoli? Khaleed ja Muhamud kuvaavat yhdeksi kovimmista haasteista Ruotsin kotouttamispolitiikkaa. Miksi joidenkin ryhmien on niin vaikea menestyä ruotsalaisessa yhteiskunnassa?

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että somaleilla, joka on viime vuosien suurin maahanmuuttajaryhmä, on ollut eniten vaikeuksia. Vain 30 prosentilla on työtä verrattuna kantaruotsalaisiin, joilla työllisyysaste on 80 tai muihin ulkomailla syntyneisiin, joilla luku on 65. Somalinaisilla luku on vieläkin matalampi, vain 24 prosentilla oli tilastokeskuksen tietokannan mukaan työtä vuonna 2007. Yrittäjyys on myöskin vähäistä, kuten myös koulutustaso, kun taas asumisen segregaatio on suurta.

Osittain syynä on huono ajoitus. Ensimmäinen suuri somaliryhmä saapui 1990-luvun taantuman aikaan, minkä vuoksi sen oli vaikea päästä työmarkkinoille. Mutta se ei ole koko totuus.

Taloushistorioitsija Benny Carlson Lundista tutkii nimenomaan somaleita ja työmarkkinoita ja hänellä on enemmän syitä.

Ensimmäinen on puute ensityöpaikoista, joihin ei tarvita koulutusta. Jopa yksinkertaisissa töissä on Ruotsissa korkea alkupalkka. Benny Carlson on huomannut, että somaleilla on usein suuret suunnitelmat siitä, mitä he aikovat tehdä, mutta heidät palautetaan nopeasti maan pinnalle ja he menettävät kiinnostuksensa. Ja myös koulutusta saaneiden on vaikea saada koulutusta vastaavaa työtä.

[...]

Toinen selitys saattaa olla heikko yrittäjyys. Somalia on maa, jolla on pitkä perinne kaupankäynnissä ja vilkas yrityselämä. Monilla somaleilla olisi hyvät edellytykset yrittämiseen, mutta vain harva heistä on perustanut Ruotsissa yrityksen.

Liberaali ajatuspaja Timbro tutki asiaa muutama vuosi sitten ja osoitti, että somalit ovat läpikotaisin sosioekonomisesti resurssiköyhä ryhmä, jolla on ollut periaatteessa sama tilanne kaikissa maissa, joihin he ovat asettuneet. Poikkeuksena, kuten selvisi, on Minnesota Yhdysvalloissa.

Yksi syy Minnesotan somalien kaksi kertaa Ruotsia suurempaan yrittäjyyteen voi olla somalien suuri määrä siellä, 40 000 ja 100 000 välillä riippuen laskutavasta. Oman ryhmän tarpeisiin keskittyvä yrittäjyys vaatii kriittisen massan - tarpeeksi suuret markkinat - jollaista ei Ruotsissa ole kuin ehkä Tukholmassa ja Göteborgissa.

[...]

- Kesti seitsemän tai kahdeksan kuukautta päästä ihmisten tuijotuksesta. Oli kaksi vaihtoehtoa, joiden vuoksi minulle tultiin puhumaan: joko olin turvallisuuspoliisista tai minut haluttiin käännyttää islamiin.

Hänen mukaansa nuorten ongelma on kontaktien puute somalien ja valtaväestön välillä.

- Ruotsalaisten vastaiset ennakkoluulot ovat valtavia. Että me emme kouluta lapsiamme, että he riehuvat koulussa. Että ruotsalaiset ovat sekaisin ja ryyppäävät. Se on melkein dehumanisaatiota, olla ruotsalainen on pahinta mitä voi olla. Ei siis ole kyse vain ruotsalaisten muukalaisvihamielisyydestä, vaan myöskin toisinpäin.

[...]

Myös imaami  Sheikh Abdirahmanin mielestä wahhabistien vaikutusvalta on lisääntynyt Ruotsissa. Sheikh Abdirahman osasi koraanin ulko yhdeksänvuotiaana ja hän on toiminut myös Bellevuen moskeijassa, jota rahoitetaan osittain saudirahoilla ja joka on tullut tunnetuksi jihad-taistelijoiden rekrytointipaikkana. Viime aikoina hän on havainnut eräiden opiskelijoiden kasvavan suvaitsemattomuuden.

- He pitävät ei-muslimeja arvottomina, hän sanoo.

Hän haluaa tähdentää, että vain muutamilla on tämä asenne. Mutta se on uusi trendi.

Samaa sanoo nuorisojohtaja Kadafi Hussein Rinkebyssä:

- Jos Rinkebyssä tapahtuu jotain, menevät viranomaiset kuten poliisit suoraan moskeijaan ja pyytävät apua. Voisivatko he mennä ruotsalaiseen kirkkoon?

[...]

Maanpaossa klaanit toimivat eräänlaisena perheenä. Tämä koskee myös Ruotsia.

- Somalit voivat olla missä päin maailmaa tahansa ja jos siellä on somaleja, siellä on turvaverkko. Kauemmin Ruotsissa eläneillä somaleilla on velvollisuus auttaa uusia tulokkaita.

Hänen mielestään Ruotsi ei ole täysin hyödyntänyt tätä resurssia. Ja hän tähdentää, että käytännössä on piilevät vaaransa:

- Jos ensin saapuneilla on vain huonoja kokemuksia, se tulee vaikuttamaan myös uusiin tulokkaisiin.

Klaanijärjestelmän hyvistä puolista huolimatta se samanaikaisesti luo eroja eri klaaneihin kuuluvien välille. Ja sosialidemokraatti Yassin Mahi Mallin mukaan se myös nostaa kynnystä ruotsalaiseen yhteiskuntaan:

- Pelkästään Tukholman alueella on 400 klaaneihin perustuvaa somalijärjestöä. Miksi? Eikö olisi parempi integroitua yhteiskuntaan? Esimerkiksi urheiluseuroihin?

Professori Benny Carlsonin tutkimusten mukaan klaaneilla on vähemmän vaikutusta esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa somalien työllisyysaste on korkeampi kuin Ruotsissa, jossa suurin osa on toimettomia ja saa avustusta järjestöjen perustamiseen.

[...]

On vaikea erottaa syytä ja seurausta. Klaanijärjestelmä saattaa estää integroitumista, mutta työn puute saattaa vahvistaa heimoajattelua ja kulttuurieroja. Näin kotouttamiskaruselli on ajanut täyden kierroksen.

Aiemmin vaietut kulttuurierot ovat nyt poliittisen keskustelun keskipisteenä. Mutta onko kyse monien somalien takertumisesta perinteisiin vai suvaitsemattomuudesta islamia kohtaan yleensä ja erityisesti somaleita kohtaan? Vai molemmista?

Vastaus on jossain monimutkaisessa sekoituksessa asumisen segregaatiota, heikkoa kielitaitoa, rakenteellista syrjintää, työttömyyttä, uskonnollisia jakolinjoja, kollektiivikulttuuria, joka on ristiriidassa ruotsalaisen individualismin kanssa ja etnisten ruotsalaisten kiinnostuksen puutetta oppia tuntemaan uusia kansanryhmiä.

Ja se on ehkä juuri nyt ruotsalaisten poliitikkojen ja viranomaisten suurin kotouttamishaaste.  (käännös)

Fokus: Välkommen till Sverige 14.3.2011

[Soromnoo]

kyllähän suomesta löytyy mamu-yrittäjiä vaikka kuinka mutta jostain syystä ei juuri Somaleita.

Vaikka ovat niin pirun yritteliästä ja kauppaatekevää ja muutenkin mukavaa ja sovittelevaa sakkia.

[Outo olio]

Mielestäni on täysin mahdollista ja uskottavaa että Minnesotassa somalit olisivat paljon menestyneempiä kuin Suomessa. Mutta. Heitä ei pidä pelkästään verrata muissa maissa oleviin somaleihin, vaan myös muihin ihmisryhmiin. Onko esimerkiksi niin, että Minnesotan somalit keskimäärin ovat menestyneempiä kuin somalit Suomessa, mutta kuitenkin vähemmän menestyneitä kuin Suomessa asuvat kantasuomalaiset? Koska jos asia on näin, niin siinä tapauksessa kaikkein menestyneimpienkin somalien ottaminen Suomeen vähentäisi keskimääräistä menestymistä.

Jos somalit siellä ovat menestyneempiä kuin täällä, niin onhan se sinänsä ihan hieno juttu. Täällä kun ei ole saatu paljoakaan aikaan. Mutta asiaa pitää katsoa myös koko yhteiskunnan kannalta.

Ja joo, kymmenen vuotta työelämässä eikä kieltä osaa. Hyvin menee sielläkin.

[Alkuasukas]

Somalikansasta ei kyllä ensimmäinen mieleentuleva adjektiivi ole yritteliäs... Suomessa saa firman pystyyn satasella.

[Embo]

- Ruotsalaisten vastaiset ennakkoluulot ovat valtavia. Että me emme kouluta lapsiamme, että he riehuvat koulussa. Että ruotsalaiset ovat sekaisin ja ryyppäävät. Se on melkein dehumanisaatiota, olla ruotsalainen on pahinta mitä voi olla. Ei siis ole kyse vain ruotsalaisten muukalaisvihamielisyydestä, vaan myöskin toisinpäin.

Rasismi toimii kahteen suuntaan, ja se kyllä näkyy täällä Suomessakin.

[Marjapussi]

Val­ko­ihois­ta tur­va­mies­tä lu­kuun ot­ta­mat­ta kaik­ki näyt­tä­vät so­ma­leil­ta.

Mahtaa olla mukava työpaikka turvamiehellä.

[kohmelo]

Minneapolis houkuttaa myös Tanskassa.

http://cphpost.dk/news/international/somali-danes-seek-american-spirit

Somali Danes seek American spirit

MINNEAPOLIS — A delegation of six young Somali Danes, two Swedes and one Norwegian visited the American city of Minneapolis last week to break bread with their Somali immigrant counterparts and learn how this city has integrated them into civic and economic life. Minneapolis boasts the largest Somali population outside of Africa and became a haven for them when the country broke into civil war in the early 1990s.
...

[Marjapussi]

MINNEAPOLIS — A delegation of six young Somali Danes, two Swedes and one Norwegian visited the American city of Minneapolis last week to break bread with their Somali immigrant counterparts and learn how this city has integrated them into civic and economic life.
...

Ai oikeen maahanmuuttajia, no voihan noita turhapaikkaturisteja niinkin kutsuu kun oikeen venyttää käsitettä.