Maahanmuuttajien asuminen pääkaupunkiseudulla

[ihminen]

"Jos on semmoinen paikka, missä meikäläisiä asuu, niin se vähän myös helpottaa. Tai siellä asuu tummaihoisia niin se sitten helpottaa siihen muuttamiseen, että näkee, että täällä on tai asuu muitakin samanvärisii, niin sitten se on helpompaa muuttaa kuin sellaiseen, missä ei oo yhtään sellaista. --- Se lisää sitä turvallisuuden tunnetta, kun asuu meikäläisiä vieressä tai siinä samassa pihassa."
(Somalimies 1, 21 v., Helsinki)

Somalialaisten ja venäläisten maahanmuuttajien asumisen toiveet ja todellisuudet
pääkaupunkiseudulla S.10


Infoa:

Maahanmuuttajien asumistarpeet ja –toiveet pääkaupunkiseudulla:
Tapausesimerkkinä somalialaiset
http://www.helsinki.fi/maantiede/kaumaa/segregaatio3/Segregaatiosem_esitys_Virtanen1.pdf

Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä
http://www.helsinki.fi/maantiede/kaumaa/segregaatio2/Katja_Vilkama.pdf

Maahanmuuttajien asuminen Helsingissä
- Asumisopas maahanmuuttajille
http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Helsinki2002/MikolaTerhi2002.pdf

Monikulttuurisuus
Maahanmuuttajien asuminen ja Espoon aluekehitys
http://www.espoo.fi/hankkeet/?Path=1;28;29;1047;1098;100832;100937

Josta myös linkki
Poimintoja 15.1.2009 pidetyn työpajan työryhmäkeskusteluista
http://www.espoo.fi/binary.asp?path=101568&field=FileAttachment

Somalialaisten ja venäläisten maahanmuuttajien asumisen toiveet ja todellisuudet
pääkaupunkiseudulla
http://www.socca.fi/asunnottomuus/liitteet/TK7_Virtanen.pdf


Täällä voi osallistua, keskustelu sulkeutuu 30.4.2009

Keskustele maahanmuuttajien asumisesta ja Espoon aluekehityksestä
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;1047;1098;100832;100937;100961

Keskustelua ei ilmeisesti ole juuri mainostettu kun on ollut kovin hiljaista, tai sitten mode politiikka on todella kovaa.

[Kerpo]

"Somalialaisten ja venäläisten maahanmuuttajien asumisen toiveet ja todellisuudet pääkaupunkiseudulla"

Somalit: Asumistoiveet.
Eivät pääpiirteissään eroa kantaväestön vastaavista.
Isojen lapsiperheiden arjen tarpeet vahvasti esillä toiveissa ja asumisvalinnoissa.
Haaveena omistusasunto ja omakotitalon Uskontoon ja kulttuuriin liittyviä asumistoiveita

Olisihan se iso ja oma huvila perunamaalla ja hyvillä kulkuyhteyksillä varmasti jokaisen unelma. Valtion vuokra-asunnoista ei ikävä kyllä kuitenkaan löydy tällaisia isoja omakotitaloja kuuslapsiselle perheelle, joten jos sitä mielii (varsinkin pääkaupunkiseudulla) on paras laittaa (omat) hihat heilumaan. Helpompi vaihtoehto on tietenkin hankkia suurempi talo jostain pienemmästä kunnasta helsinkiläisen kerrostalon hinnalla. Se kuitenkin on vissi, etteivät Matti ja Jyrki ole lampunhenkiä eivätkä siksi voi jokaiselle halukkaalle antaa omaa palatsia.

Toiveena asuminen monikulttuurisessa ympäristössä, muut ns. näkyvät vähemmistöt tuovat turvaan
Suhtautuvat negatiivisesti maahanmuuttajien keskittymiseen

Tämäkin on jännää tasapainoilua. Missä vaiheessa jokin alue on tarpeeksi monikulttuurinen muttei kuitenkaan liian maahanmuuttajavaltainen?

Venäläiset: Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijät
Asumisen puutteellisuutta koettu yleensä lähinnä Suomessa oleskelun alkuvaiheessa
Laajemmat valinnanmahdollisuudet kuin somaleilla à valikoivuus
Oman etnisen ryhmän läheisyydellä hyvin vähän merkitystä, vaikka sosiaalinen verkosto koostuisikin kokonaan muista venäläistaustaisista
Eivät erityisesti suosi monikulttuurista asuinympäristöä, useat haastateltavat kokivat ns. näkyvät vähemmistöt ongelmana

Ovatko itäiset ystävämme avoimesti rasistisia? Tästä pitäisi mielestäni käydä avointa valtakunnallista keskustelua. Ties vaikka opettaisivat muille maahanmuuttajille huonoja tapoja.

[Oluttikka]

96 % asuu vuokra-asunnossa,
1 % omistusasunnossa

96 % asuu kerrostalossa
3 % rivi- ja ketjutalossa

0,3 % pientalossa
29 % asuntokunnista on yli kuusi henkilöä
80 % asuu ahtaasti

18 % on kokenut taustaansa liittyvää syrjintää
asuntoa hakiessaan

Miten lienee ahtaus määritelty tässä tutkimuksessa?
Itse olen kerran kokenut syrjintää vuokratessani asuntoa:
vuokranantaja sanoi suoraan, että vuokraa mieluummin naiselle; naiset ovat
parempia vuokralaisia. En silloin tajunnut valittaa millekään taholle.

[Veli Karimies]

Miten lienee ahtaus määritelty tässä tutkimuksessa?
Itse olen kerran kokenut syrjintää vuokratessani asuntoa:
vuokranantaja sanoi suoraan, että vuokraa mieluummin naiselle; naiset ovat
parempia vuokralaisia. En silloin tajunnut valittaa millekään taholle.

Ihan yleistä. Minultakin mennyt monta asuntoa ohi, naiselle. Ja siis mitään muuta syytä ei tähän ole kerrottu muutakuin, että sukupuoli on syynä.

[Nikopol]

Katsotaan kuinka monta koditonta mamua maasta löytyy. Sitten nähdään ketä syrjitään.

Yksi seuraus kaikesta syrjintälietsonnasta on se että kun kuulen sanan "syrjintä" ajattelen heti että "hevonpaskaa."

[ihminen]

Jatkoa ketjuun:

Hanna Virtanen:
Somali- ja venäläistaustaisten asumistoiveet ja -valinnat pääkaupunkiseudulla
http://www.stakes.fi/yp/2008/6/virtanenhanna.pdf

(...) Etnisen segregaation syinä on perinteisesti pidetty yhtäältä etnisten vähemmistöjen asumismahdollisuuksia rajoittavia institutionaalisia ja rakenteellisia tekijöitä ja toisaalta etnisten vähemmistöjen omia valintoja. Maahanmuuttajataustaisen väestön asuntomarkkina-asemaa heikentävät erityisesti heidän keskimääräisesti vähäisemmät taloudelliset ja tiedolliset resurssinsa (Magnusson & Özüekren 2002; Özüekren & van Kempen 2003, 167). Valinnanmahdollisuuksien rajoittuneisuuteen perustuvan selitysmallin mukaan tietyt ryhmät, kuten näkyvät vähemmistöt, yksinhuoltajaperheet ja pienituloiset, joutuvat muita useammin hyväksymään asuntotarjouksia yleisesti epämieluisiksi koetuista asuinpaikoista, joista asuntoja on helpoimmin saatavilla (Murdie 1994). Etnisten vähemmistöjen alueellista sijoittumista tai kantaväestöä heikompaa etenemistä asumisuralla ei ole kuitenkaan pystytty kokonaan selittämään heidän sosioekonomisella asemallaan tai perheominaisuuksillaan (Peach 1996,
231; Skaburskis 1996; Hiebert & al. 2007, 21). Etnisen segregaation syntyä edesauttavatkin useiden tutkimusten (ks. Tomlins 1997; van Kempen & Özüekren 1998: 1642–1644) mukaan vähemmistöjä syrjivät institutionaaliset käytännöt sekä yleinen syrjintä asuntomarkkinoilla. (...)

12 sivuinen pdf tiedosto, lukekoon ken jaksaa...

Lopun päätelmiä:

(...) Venäläiset saattavat säilyttää Suomessa vahvan etnisen identiteetin ja ylläpitää tiiviitä sosiaalisia kontakteja omaan yhteisöönsä, mutta kuitenkin sijoittua kaupunkiseudulle hyvin hajanaisesti. Zelinskyn ja Leen mukaan mallin toteutuminen vaatii ulkoiset puitteet, joissa maahanmuuttajaryhmä pystyy tekemään asumisvalintoja varsin vapaasti. Somalien venäläisiä voimakkaampi alueellinen keskittyminen näyttäisikin selittyvän monilta osin asumisvalintoja rajoittavilla tekijöillä, joita somalit kohtaavat venäläisiä enemmän. Yhdeksi merkittäväksi eroksi tutkittujen ryhmien välille nousi myös jako näkyvään ja näkymättömään vähemmistöön. Haastatteluaineisto osoittaa, että pelko ja konkreettiset kokemukset rasistisen häirinnän tai syrjinnän kohteeksi joutumisesta vaikuttavat varsin voimakkaasti somalien asumistoiveisiin ja -valintoihin, kun taas venäläisten valintoihin niillä ei näyttäisi olevan ainakaan suoraa vaikutusta. Koettu rasismi ja rasismin pelko heikentävät somalien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja saavat heidät etsimään turvaa maahanmuuttajakeskittymistä. Tämä selittääkin jossain määrin viranomaisten näkemyksiä, joiden mukaan maahanmuuttajien keskittyminen on osittain seurausta maahanmuuttajien halusta asua lähellä omaa etnistä yhteisöään. (...)

[Turkulaine]

(Toisesta ketjusta: http://hommaforum.org/index.php/topic,47468.msg643514.html#msg643514)

Vieraskielisten osuus Helsingin (vasen) ja koko maan (oikea) väestöstä ikäluokittain:

--19         12.81 %     4.43 %
20 - 24      12.15 %     6.06 %
25 - 29      14.70 %     7.94 %
30 - 34      15.28 %     7.88 %
35 - 39      16.33 %     7.45 %
40 - 44      14.78 %     5.94 %
45 - 49      11.74 %     4.69 %
50 - 54      9.54 %     3.59 %
55 - 59      7.15 %     2.44 %
60 - 64      4.37 %     1.48 %
65 - 69      2.92 %     0.99 %
70 - 74      3.29 %     1.03 %
75 -            1.68 %     0.55 %

[Turkulaine]

Ja samalla rahalla vielä Espoo ja Vantaa

-19            9.18 %      11.33 %
20 - 24      12.06 %      13.23 %
25 - 29      17.83 %      15.13 %
30 - 34      15.66 %      14.99 %
35 - 39      13.81 %      14.29 %
40 - 44      11.05 %      11.82 %
45 - 49      8.91 %      9.77 %
50 - 54      7.22 %      8.13 %
55 - 59      4.89 %      5.93 %
60 - 64      2.86 %      3.37 %
65 - 69      1.97 %      1.82 %
70 - 74      2.25 %      2.34 %
75 -           1.75 %      1.82 %

[Turkulaine]

Vieraskielisten osuus pääkaupunkiseudun (Helsinki, Vantaa, Espoo yhteenlaskettuna) alle 35-vuotiaissa vuodesta 1990. Oikealla vieraskielisten vuosikasvun määrä.

1990      1.69 %         42.6 %
1991      2.39 %         26.6 %
1992      3.00 %         25.1 %
1993      3.70 %         14.7 %
1994      4.18 %         11.2 %
1995      4.56 %         7.2 %
1996      4.82 %         10.3 %
1997      5.24 %         9.0 %
1998      5.66 %         7.7 %
1999      6.05 %         4.5 %
2000      6.29 %         9.6 %
2001      6.88 %         6.6 %
2002      7.36 %         6.2 %
2003      7.84 %         4.8 %
2004      8.22 %         8.6 %
2005      8.88 %         9.2 %
2006      9.61 %         10.9 %
2007      10.54 %         10.9 %
2008      11.48 %         7.8 %
2009      12.26 %         7.1 %
2010      13.03 %         

[Saippuakupla]

Vieraskielisten määrät Helsingin seudun kunnissa 2010. Löytyy sivuilta 10-12.

Helsingin seudun toimintaympäristöselvitys. 4.6.2010. Toimintaympäristöryhmä.