Väitös: Huippuosaajien liikkuvuus Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen

[Iloveallpeople]

Huippuosaajien liikkuvuus Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen on luonteeltaan varsin pysyvää

Suomi ja monet muut kehittyneet maat tarvitsevat koulutettuja osaajia. Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana Suomeen kohdistunut korkeasti koulutettujen maahanmuutto on lisääntynyt jatkuvasti. Mediassa ja julkisessa keskustelussa Ilmiötä kutsutaan usein termeillä "aivovienti" tai "aivovuoto". Tuore Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien liikkuvuus on enemmän maahanmuuttajista itsestään lähtevää kuin organisaatiosidonnaista ja ammatillisuuteen tai asiantuntijuuteen liittyvää. Lisäksi heidän liikkuvuutensa on luonteeltaan mieluummin pysyvää kuin väliaikaista.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Driss Habtin väitöstutkimuksen perusteella syyt korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien liikkuvuuteen ovat joko perhesuhteisiin liittyviä, kuten avioliitto suomalaisen kanssa, tai akateemisiin tavoitteisiin kytkeytyviä. Joskus ne ovat sidoksissa odottamattomiin ja yllättäviin elämäntapahtumiin. Tutkimuksessa tarkastellaan hitaasti kasvavaa muuttoliikettä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta (niin sanotulta MENA-alueelta) Suomeen. Suomi ei ole tyypillinen kohde-alue MENA-alueelta lähtevälle koulutetulle väestöryhmälle.

Integraatiota arvostetaan sulautumista enemmän

Urakäänteet, jotka ovat tuoneet tutkimukseen osallistuneet maahanmuuttajat lähtömaasta Suomeen, ovat hyvin erilaisia, sillä tutkimukseen osallistui laaja joukko korkeasti koulutettuja henkilöitä. Heistä kaikki tuovat oman, erilaisen panoksensa Suomeen kohdistuvaan korkeasti koulutettujen ammattilaisten maahanmuuttoon. Useimmat tutkimukseen osallistuneista henkilöistä suunnittelevat jäävänsä Suomeen joko perhesyistä tai edetäkseen urallaan. Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta tulevat maahanmuuttajanaiset ovat yleensä miestensä työn mukana liikkuvia vaimoja, mutta myös nämä naiset priorisoivat maahanmuutossa kysymyksiä, jotka liittyvät sekä uralla etenemiseen että perherooliin.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista henkilöistä on mukana suomalaisessa työelämässä, ja he arvostavat sosiaalista ja kulttuurista integraatiota enemmän kuin yhteiskuntaan sulautumista. Heidän pääidentiteettinsä liittyvät uraan ja perheeseen, ja he näkevät itsensä enemmän kansallisia rajoja ylittävinä työntekijöinä kuin joko Suomen tai alkuperämaansa kansalaisina.

Yksilölliset kokemukset esiin – uudenlainen sosio-analyyttinen lähestymistapa

Tutkimuksen metodologia perustuu sosio-analyysiin, syvälliseen haastatteluprosessiin, jossa keskitytään yksilön elämänkulkuun. Tarkoituksena on niiden elinolosuhteiden ja sosiaalisten mekanismien ymmärtäminen ja selittäminen, jotka vaikuttavat henkilöiden uravaiheisiin ja heidän henkilökohtaisiin kokemuksiinsa. Koulutettujen osaajien maahanmuutosta käytävää keskustelua lähestytään uudesta, ei-makrotaloustieteellisestä lähestymistavasta. Siinä keskitytään yksilöllisiin kokemuksiin ja henkilökohtaisiin tulkintoihin ottaen huomioon niin ammatilliset, sosio-ekonomiset kuin sosio-kulttuuriset analyysitasot.

Kohdemaalle on ilmeisen tärkeää korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien houkutteleminen ja sitä kautta maan kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen. Keskustelussa ei kuitenkaan yleensä ole kiinnitetty huomiota koulutettujen maahanmuuttajien yksilöllisiin kokemuksiin ja ympäristöihin. Saatavilla oleva tutkimuskirjallisuuskin osoittaa niukkuudessaan, että kyseessä on lähes tutkimaton alue. Urakäänteissään kansallisten rajojen yli liikkuvien henkilöiden yksilöllisiä kokemuksia on tutkittu hyvin vähän. Väitöstutkimus nostaakin esiin uusia kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa niihin rakenteellisiin ja yksilöllisiin mahdollisuuksiin sekä esteisiin, joita maahanmuuttajat saattavat urillaan kohdata, samoin kuin erilaisiin strategioihin, joita he käyttävät saavuttaakseen uraodotuksensa ja -tavoitteensa.

Tutkimuksessa nostetaan esiin myös kysymyksiä eduista, joita maahanmuuttajat saavuttavat käyttäessään urallaan erilaisia ammatillisia ja henkilökohtaisia resurssejaan. Samoin tarkastellaan vaikutuksia, joita näillä kaikilla kokemuksilla on maahanmuuttajien itsemäärittelyyn ja heidän sosio-kulttuuriseen yhteiskuntaan integroitumiseensa Suomessa.

YTM Driss Habtin sosiologian alan väitöskirja "Highly Skilled Mobility and Migration from MENA Region to Finland. A Socio-analytical Approach." tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Jean-Baptiste Meyer (University of Montpellier) ja kustoksena professori M'hammed Sabour Itä-Suomen yliopistosta.

Itä-Suomen yliopisto

Väitöskirja löytyy täältä (262 sivua, PDF).

[CaptainNuiva]

Kun luin tuon otsikon niin pidin sitä sarkastisena huumorina mutta ei, tutkimuksessa todellakin todetaan huippuosaajien tulevan Afrikasta sekä Lähi-idästä ja jos mukana tulee vaimo niin hänkin on samaan aikaan kotiäiti ja uranainen.
Vau!
Tästä lähtien suhtaudun kunnioituksella steissin seinien pystyssä pitäjiin, se ilmiselvästi vaatii oikean nojaustekniikan jota on opiskeltu pitkään.
Urakin sekä sillä eteneminen mainitaan monesti.

Hyväksytty väitöskirja mutta miksi ihmeessä epäilen sitä,pakkohan sen on olla totta kun kerran on väitös...?

[Uuno Nuivanen]

Jokainen 'väitöskirja', jossa todetaan väistämättömyys, rikkaus, voimavara ja mahdollisuus, menee läpi kiittävin arvosanoin. Jo kopupeistaamalla homman sarkastisimmat, tiploomi on hallussa.

[Lahti-Saloranta]

Tästä lähtien suhtaudun kunnioituksella steissin seinien pystyssä pitäjiin, se ilmiselvästi vaatii oikean nojaustekniikan jota on opiskeltu pitkään.
Urakin sekä sillä eteneminen mainitaan monesti.

Hyväksytty väitöskirja mutta miksi ihmeessä epäilen sitä,pakkohan sen on olla totta kun kerran on väitös...?

Pitäisiköhän aloittaa vielä vanhalla iällä yhteiskuntatieteiden opiskelu kun tuo väitöskirjakin on jo valmis ennenkuin opiskelua on edes aloitettu. Väitöskirjani käsittelee tuota ilmiötä jota asiaan perehtymätön sanoo seiniin nojailuksi. Tutkimuksieni mukaan kyseessä on kuitenkin Afrikkalaiseen rakennustapaan liittyvä refleksinomainen reaktio. Savimajaa lehmänlannalla vuoratessa rakentaja joutuu painamaan käsillään tuota ulkoverhoukseen tarkoitettua materiaalia majan seinää vasten ja odottelemaan sen kuivumista. Tuo seiniin nojailu onkin itseasiassa ammattitaidon säilyttämiseksi tarkoitettua kylmäharjoittelua.

[MW]

No kattos pakanaa, pitkästä aikaa huippuosaaja on taas liikkeellä syksyn viilenevissä vesissä, ja käy pyydyksiin.

[Marius]

Mielestäni näiden korkeasti koulutettujen koraaniosaajien osaamisesta sekä koulutuksensa tasosta ynnä osaajien yleisestä koulutuksen vastaanottamiskyvystä kertoo parhaiten heidän kotimaidensa ainainen ankeus.

[Micke]

Ai haastatteluihin perustuva tutkimus? Muistaakseni ei ole kovinkaan pitkä aika siitä kuin haastatteluihin perustuva tutkimus Ruotsissa "todisti" että keskiverto maahanmuuttaja oli paremmin koulutettu kuin keskiverto ruotsalainen.
Sen tutkimuksen mukaan EU-alueelta tulevat maahanmuuttajat oli huonoiten koulutettu ryhmä.

Tutkimus valmistuu ilmeisesti nyt syksyllä mutta "faktat" ovat jo pöydällä.

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=3993&artikel=5124116

[Roope]

Kohdemaalle on ilmeisen tärkeää korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien houkutteleminen ja sitä kautta maan kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen. Keskustelussa ei kuitenkaan yleensä ole kiinnitetty huomiota koulutettujen maahanmuuttajien yksilöllisiin kokemuksiin ja ympäristöihin. Saatavilla oleva tutkimuskirjallisuuskin osoittaa niukkuudessaan, että kyseessä on lähes tutkimaton alue. Urakäänteissään kansallisten rajojen yli liikkuvien henkilöiden yksilöllisiä kokemuksia on tutkittu hyvin vähän.

Silti EU-tason maahanmuuttopolitiikassa oletetaan itsestäänselvyytenä, että kunhan maahanmuuton esteitä lasketaan, saamme tänne huippuosaajia (niitä ihan oikeita). Oikeasti meillä on tutkimustietoa maahanmuuttopolitiikan muutosten vaikutuksista halutunlaiseen (ja ei-halutunlaiseen) maahanmuuttoon yllättävän vähän. Siksi tuntuukin niin huimalta, että EU:ssa aivan vakavissaan ehdotetaan komissaaritasolla sellaisia muutoksia kuin turvapaikanhakeminen EU-maiden suurlähetystöistä tai oleskelulupien jakaminen kaikille arabikevätmaista tuleville.

[Veikko]

Onhan se tietenkin positiivista, että Afrikan  ja Lähi-idän maiden tunnetusti korkeasti koulutetun väestön, korkean teknologian ja yleisen huippuosaamisen ylijäämää saadaan meidänkin maahamme. Tuskinpa Curiosity-luotaimeenkaan olisimme päässeet toimittamaan mittalaitteita ilman merkittävimmän huippuosaajien lähdemaan raketti-insinöörien ratkaisevaa panosta. Ja onhan lisäksi totta, että liian pitkään vaiettu totuus on, että Vaisalalankin - jonka teknologiaan mainitut mittalaitteet pohjautuvat - perustaja oli mustaihoinen muslimi nimeltään Mohammad Al Vaisla, jonka täytyi Suomessa vallinneen rasistisen ilmapiirin vuoksi muuttaa nimensä Väisäläksi ja käyttää vahvaa vaalentavaa meikkiä koko ikänsä. Tähän alentavaan, mutta olosuhteiden pakottamaan naamiointiin Mannerheiminkin täytyi turvautua, kuten nyt on viimein tullut julki Ylen toimesta.

[Luotsi]

Väikkärini synopsis:

Kultamunien liikkuvuus Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen on luonteeltaan varsin pysyvää

Suomi ja monet muut kehittyneet maat tarvitsevat kultamunia.
Väitöstutkimus osoittaa, että kultamusien liikkuvuus on enemmän maahanmuuttajista itsestään lähtevää kuin organisaatiosidonnaista ja ammatillisuuteen tai asiantuntijuuteen liittyvää. Lisäksi heidän liikkuvuutensa on luonteeltaan mieluummin pysyvää kuin väliaikaista.

[Paju]

Väikkärin lopussa listatut henkilökuvaukset kertovat tavallisista rivi-insseistä, kääntäjistä, hoitsuista ja yliopiston tusinajatko-opiskelijoista. Missä ne huippuosaajat piilottelevat?

Vai onko kyse käsitteellisestä sekaannuksesta, jossa MENA-alueiden kulttuurisilla standardeilla luku- ja kirjoitustaitoinen on korkeakoulutettu ja mikä hyvänsä tutkintopaperin saanut insinööri suoraan von Brauniin ja Einsteiniin rinnastuva rakettitieteilijä?

Kiinnitin huomiota ihan samaan. Luulen, että vastaus piilee väikkärin nimessä: "Highly Skilled Mobility and Migration from MENA Region to Finland."

Miellän highly skilledin pikemmin minkä tahansa erityisalan ammattilaiseksi kuin huippuosaajaksi. Ensinmainittuja ovat kaikki ammattitaitoiset putkimiehestä insinööriin ja sairaanhoitajaan, jälkimmäiset taas alansa poikkeuksellisia lahjakkuuksia. Käännösvirhestä lienee kyse.

[Marius]

Esimerkiksi paperittomasta, Suomeen haluavasta huippuosaajasta on mahdotonta tietää varmuudella mitään. Jos hän väittää olevansa insinööri, se riittää tilastoihin pääsemiseen huippuosaajana, ja todennäköisesti pysyvään huippuosaajastatukseen tarkoitushakuisissa tilastoissa, vaikka jo heti tulohaastattelun jälkeen kävisi ilmi, ettei osaaja tosiasiassa osaa lukea eikä kirjoittaa.

[Toni R Jyväskylästä]

Esimerkiksi paperittomasta, Suomeen haluavasta huippuosaajasta on mahdotonta tietää varmuudella mitään. Jos hän väittää olevansa insinööri, se riittää tilastoihin pääsemiseen huippuosaajana, ja todennäköisesti pysyvään huippuosaajastatukseen tarkoitushakuisissa tilastoissa, vaikka jo heti tulohaastattelun jälkeen kävisi ilmi, ettei osaaja tosiasiassa osaa lukea eikä kirjoittaa.

Niin no somputkin on kaikki insinöörejä, mutta kaikenlaiset paperit valitettavasti niiltä aina hukkuvat. Mutta uskon heidän todella olevan insinöörejä, koska saksalaisen hydrauliikan tuntemusta tuntuu olevan kadehdittava määrä.

[no future]

Tässähän on nimenomaan tutkittu koulutettujen ihmisten (pääasiassa) työperäistä maahanmuuttoa, eikä humanitaarista. Jos joku haluaa tehdä saman koskien pakolaisia ja muita "moniosaajia", niin antaa mennä vaan.

Käsittääkseni täälläkään ei vastutusteta työperäistä maahanmuuttoa, miksi siis sitten sen tutkimista?

[vilach]

Käsittääkseni täälläkään ei vastutusteta työperäistä maahanmuuttoa, miksi siis sitten sen tutkimista?

Kaikki nuivat hommalaiset (esim. mikko ellilä, akez, nauris, Eino P. Keravalta) vastustavat kehitysmaalaisten maahanmuuttoa riippumatta siitä tulevatko he elintasopakoilaisina vai työperäisinä.

Kehitysmaalaisten työperäisestä maahanmuutosta puhuttiin täällä paljon.

Voit lukea nämä ketjut:
http://hommaforum.org/index.php/topic,31828.msg426378.html#msg426378
http://hommaforum.org/index.php/topic,71098.msg1023854.html#msg1023854
https://hommaforum.org/index.php/topic,70905.msg1035758.html#msg1035758

[FadeAway]

Tässä käy huonosti, jos suuri osa Afrikan tai Lähi-idän huippuosaajista lähtee siirtolaisiksi (tai siivoojiksi) Eurooppaan.
Kuka jää rakentamaan heidän kotimaataan?

Voisin hyvin kuvitella jonkun maailmanparannusjärjestön jo suunnittelevan maksujärjestelmää, jossa Suomi korvaa nämä aivovuodon menetykset lähtömaille, korkoineen.

[foobar]

Tässä käy huonosti, jos suuri osa Afrikan tai Lähi-idän huippuosaajista lähtee siirtolaisiksi (tai siivoojiksi) Eurooppaan.
Kuka jää rakentamaan heidän kotimaataan?

Voisin hyvin kuvitella jonkun maailmanparannusjärjestön jo suunnittelevan maksujärjestelmää, jossa Suomi korvaa nämä aivovuodon menetykset lähtömaille, korkoineen.

No niin. Ensin korvataan tulijoille heidän täydellinen osaamattomuutensa puute täällä; sen jälkeen täytyy korvata aivovuoto joka näiden huippuosaajien lähdettyä tuhoaa yhteiskunnat joista he lähtivät livistämään kohdemaamme houkuttelemana.

[Marjapussi]

YTM Driss Habtin sosiologian alan väitöskirja "Highly Skilled Mobility and Migration from MENA Region to Finland. A Socio-analytical Approach." tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Jean-Baptiste Meyer (University of Montpellier) ja kustoksena professori M'hammed Sabour Itä-Suomen yliopistosta.

Onhan se mukavaa, että suomalaisillakin on joku rooli tässä kamelikuskien nollatutkimuksessa. Rooli on luonnollisesti maksaja.

[siviilitarkkailija]

sitten kun akateemiset tutkijamme ovat valmistuneen huippuyliopistomme kultamunalinjalta saanen ehdottaa työpaikkaa

www.sol.fi/työnhakijoille


liikkuvuus paranee huomattavasti jos pääsee istumatyöhön sellaisen päältä ajettavan märkäpesurikoneen ratin taakse tekemään ihan oikeaa ja kunniallista työtä häpeäyliopistohuuhaan ja vasemmistovalehtelun sijaan.

[Malla]

YTM Driss Habtin sosiologian alan väitöskirja "Highly Skilled Mobility and Migration from MENA Region to Finland. A Socio-analytical Approach." tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Jean-Baptiste Meyer (University of Montpellier) ja kustoksena professori M'hammed Sabour Itä-Suomen yliopistosta.

Onhan se mukavaa, että suomalaisillakin on joku rooli tässä kamelikuskien nollatutkimuksessa. Rooli on luonnollisesti maksaja.

Aika usein on tapana hankkia vastaväittäjä ulkomailta. Kustoksena toimii laitoksen proffa, mitä ilmeisimmin Suomen kansalainen.

[ElenaDaylights]

Tottahan tuo, ilman mitään varaumaa. Kun katsoo Lampedusan saarelle niin aivovuodolta aineisto tosiaan näyttääkin. Parikymppisiä tekniikan tohtoreita veneet pullollaan.

Ihmettelen minä Kreikkalaistenkin toimia. Kymmenet tuhannet innovaattorit lymyää maassa välillä poliisin antaessa pampuilla ryhtiä. Kreikka saadaan nousuun valjastamalla nämä maisterit uuden yhteiskunnan diplomiosaajiksi. Akropolis kokee uuden nousun ja Rhodoksen kolossi kohoaa uudestaan jaloilleen.

Outoa kuitenkin,  kun tulevat tänne pohjolaan niin mielellään pykäävät pystyyn halpispizzerian kuin työpajan. Ehkei se ammattitaito sittenkään riitä, jos sitä on ollenkaan. Tällaiseen tutkimukseen saatta olla kiusaus juksaukseen jos tutkintoja ei tarkasteta. Onhan se hienompaa tituleerata itseään lukeneeksi kuin räjäiseksi torimyyjäksi..